Etelä-Suomi Päätös Nro 51/2010/1 Dnro ESAVI/567/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.11.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee kumirouheen käyttöä osapolttoaineena Finnsementti Oy:n sementtiuunissa Lappeenrannassa. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE LAITOS JA SEN SIJAINTI Finnsementti Oy Parainen 21600 Parainen Y-tunnus: 1628387-7 Finnsementti Oy Lappeenranta, Ihalaisen kaupunginosa, Poikkitie 105 Kiinteistörekisteritunnus 405-018-2 Kiinteistön omistaja: Oy Partek Ab Toimialatunnus: TOL 26510 ASIAN VIREILLETULO Ilmoitus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 9.7.2010. TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Ympäristönsuojelulaki 30 3 momentti ja 61 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 61 Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentin kohta 8 a) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 TOIMINTAA KOSKEVAT AIEMMAT LUVAT Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös KAS-2006-Y- 101-111, annettu 21.12.2006. AIEMPI KOELUONTEINEN TOIMINTA Finnsementti Oy:n Lappeenrannan tehtaalle on aiemmin annettu seuraavat koeluonteista toimintaa koskevat päätökset: 13.6.2001 (A 1051, Dnro 0401Y0883-10), 11.6.2003 (A 1086), 22.12.2003 (A 1196) sekä 8.10.2004 (A 2043, KAS-2004-Y-241-11), 29.5.2006 (A 2008, KAS-2006-Y-207-11), 26.7.2006 (A 2013, KAS-2006-Y-238-11) ja 29.2.2008 (A 2003 KAS-2008- Y-33-115. KOELUONTEINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Koetoiminta koskee kumirouheen (B3080, 160103) käyttöä osapolttoaineena Lappeenrannan tehtaan sementtiuunissa 7 (U7). Kumirouheella on tarkoitus korvata kalsinaattorin käyttämää kivihiiltä. Kumirouhetta on käytetty yhtiön Paraisten tehtaalla vuodesta 1997. Koekäyttö on tarkoitus suorittaa vuoden 2010 ja 2011 aikana. Tavoitteena on selvittää materiaalin ja käytetyn laitteiston soveltuvuus jatkuvatoimiseen käyttöön. Suurin haaste on saada polttoaineen käsittely toimimaan tehtaalla kaikissa olosuhteissa vuoden ympäri. Erilaiset materiaalit tarvitsevat erilaiset laitteistot, jotka hienosäädetään kyseiselle materiaalille vasta koekäyttöaikana, jotta saadaan aikaan tasainen ja jatkuva polttoainesyöttö uuniin. Koekäyttöjakson aikana on tarkoitus käyttää enintään 15 000 t kumirouhetta. Hetkellisesti maksimi syöttömäärä voi olla 4 t/h, jolla korvataan lähes sama määrä hiiltä/petrokoksia. Alkuvaiheessa kumirouhe syötetään uunin kalsinaattoriin. Kalsinaattori on erillinen polttotila, eräänlainen leijupetikattila, johon noin puolet uunin tarvitsemasta energiamäärästä syötetään. Mikäli sopivaa polttoainetta on tarjolla, niin kokeilemme myös kumirouheen syöttämistä kiertouunin pääpolttimen kautta. Koekäytettävän materiaalin laatu Kierrätyspolttoaineena käytettävä kumirouhe on kierrätysliiketoimintaa harjoittavien yritysten ylijäämäkumia. Materiaali toimitetaan sementtitehtaalle joko autokuljetuksina tai vesiteitse. Vesiteitse saapuvat erät voidaan välivarastoida ulkovarastossa Mustolan satamassa. Materiaali ei ole itsestään syttyvää, koska sen kappalekoko on 1-250 mm. Esimerkkianalyysi kumi-
3 rouheesta (kaksi näytettä ensimmäisestä koe-erästä) on tämän ilmoituksen liitteenä. Tilastokeskuksen polttoaineluokituksessa kumijätteelle on määritetty teholliseksi lämpöarvoksi 33 MJ/kg. Polttoon tulevan kumirouheen tehollinen lämpöarvo on tätä alhaisempi. Kumipohjaisesta kierrätyspolttoaineesta on analysoitu kokonaiskosteus, seulajäännös, %Cl, %kosteus, %haihtuvat, %tuhka, %S ja lämpöarvo. Näytteitä on otettu kaksi samasta kasasta 100 metrin etäisyydellä toisistaan. Kokonaiskosteus TGA ELTRA IKA kosteus haihtuvat tuhka Cl saa- S S kuivaaine lämpöarvo aineet pumisti- lassa teh.lämpöarvo saap.tilassa % % % % % % % kcal/kg MJ/kg kcal/kg Näyte1 7,7 0,10 64,94 9,2 0,1 1,22 1,2 8691 31,90 7619 Näyte2 21,5 0,17 64,18 8,82 0,1 1,32 1,3 8470 26,06 6224 Seulajäännöstestien tulokset: Näyte 1 Näyte 2 g % g % > 6,73 37,6 19 47,6 24 >3,36,<6,73 44,4 22 107,5 54 < 3,36 118,2 59 44,7 22 Tehtävät mittaukset Koekäyttöjakson aikana syntyviä päästöjä ilmaan seurataan tehtaan jatkuvatoimisella GASMET-päästömittausjärjestelmällä. Koepolton aikana suoritetaan myös laajat päästömittaukset ulkopuolisen asiantuntijan toimesta, mikäli koepolttojen aikana polttoaineen syöttö klinkkeriuuniin onnistuu ja klinkkeriuunilla saavutetaan normaalit ja tasaiset ajo-olosuhteet. Tulevaisuudessa tavoitteena on korvata osa pääpolttoaineina käytetyistä kivihiilestä ja petrokoksista kumirouhepolttoaineella. Ympäristövaikutukset ja niiden torjunta Perustelut Hakija ilmoittaa arvionaan, että koepoltolla ei tule olemaan vaikutusta tehtaan päästöihin. Kumirouheiden mukana tuleva palamaton metalli korvaa suoraan raaka-aineeseen normaalisti lisättävää rautaa. Raaka-aineen sisältämä kalkki vuorostaan sitoo tehokkaasti esimerkiksi polttoaineen sisältämän rikin. Sementtiuunit soveltuvat hyvin jätteiden rinnakkaispolttoon. Uunien korkean polttolämpötilan ja pitkän viipymäajan ansiosta saavutetaan täydellinen palaminen ja polttoaineen sisältämän energian hyödyntäminen. Poltosta ei myöskään synny haitallisia tuhkia, vaan polttoaineen sisältämät palamat-
4 tomat aineet hyödynnetään raaka-aineena sementtiklinkkerin valmistuksessa. Finnsementin aikeena on suorittaa koekäyttö vuoden 2010 ja 2011 aikana. Koekäytön tavoitteena on selvittää materiaalin ja käytetyn laitteiston soveltuvuus jatkuvatoimiseen käyttöön. Perusteena pitkälle koekäyttöjaksolle on osittain markkinatilanteesta johtuva epävarmuus sementtiuunin käyttöasteesta (vuonna 2009 uunin käyttöaste oli alle 40 %) ja osittain aikaisemmat kokemukset uuden polttoaineen käyttöönottoon liittyvän kehitystyön kestosta. Tehtaan ympäristöluvassa KAS-2006-Y-101-111 on todettu, että uusia kierrätyspolttoaineita voidaan hyväksyä jatkuvaan käyttöön koetoimintailmoitusmenettelyn jälkeen. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Lausunnot Kaakkois-Suomen liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus toteaa 20.8.2010 lausuntonaan seuraavan: Finnsementti Oy on jo pidempään pyrkinyt vähentämään fossiilisten polttoaineiden osuutta sementin valmistusprosessin energiantarpeesta. Eri kierrätyspolttoaineiden käyttöä onkin kokeiltu useaan otteeseen. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on antanut Finnsementti Oy:lle seuraavat koetoimintaa koskevat päätökset (kierrätyspolttoaineen koepoltot): 13.6.2001 (A 1051, Dnro 0401Y0883-10), 11.6.2003 (A 1086), 22.12.2003 (A 1196) sekä 8.10.2004 (A 2043, KAS-2004-Y-241-11), 29.5.2006 (A 2008, KAS-2006-Y-207-11), 26.7.2006 (A 2013, KAS-2006-Y-238-11), 29.2.2008 (A 2003 KAS-2008-Y-33-115) ja 30.3.2009 (A 2006 KAS-2008- Y-344-115). ELY-keskus esittää, että kumirouheen polttoa kokeiltaessa otettaisiin huomioon seuraavat seikat: Koetoimintajaksoksi on ilmoitettu 15 000 t, mikä hetkellisen maksimisyöttömäärän (4 t/h) mukaan arvioituna merkitsisi noin 160 vuorokautta koetoimintaa. Koetoimintajakson kokonaispituuden ei saisi olla kohtuuttoman pitkä, tarvittavat selvitykset voitaneen saada noin vuoden kuluessa ensimmäisen koejakson alusta. Tällöin myös vuodenajan vaikutukset kumirouheen käsittelyyn ja syöttölaitteistojen toimivuuteen voitaneen saada selville. Seuraavien ilmaan joutuvien epäpuhtauksien päästöt mitataan 1) normaalitilanteessa eli käytettäessä tavanomaisia polttoaineita ja 2) käytettäessä kumirouhepolttoainetta (tarvittaessa ottaen huomioon eri polttoaineen syöttöpaikat): typen oksidit, hiilimonoksidi, hiukkasten kokonaismäärä, orgaanisen hiilen kokonaismäärä, suolahappo, fluorivety, rikkidioksidi, kadmium ja tallium, elohopea, antimoni, arseeni, lyijy,
5 kromi, koboltti, kupari, mangaani, nikkeli ja vanadiini sekä dioksiinit ja furaanit ja PAH-yhdisteet. Tulokset on ilmoitettava vuorokausikeskiarvoina jatkuvien mittauksien: typen oksidien, hiilimonoksidin, rikkidioksidin ja hiukkasten osalta. Tulokset on ilmoitettava mg/m 3 :na, lukuun ottamatta dioksiineja ja furaaneja, jotka ilmoitetaan ng/m 3 :na. Mittausten tulokset on muunnettava seuraavia olosuhteita vastaaviksi: lämpötila 273 K, paine 101,3 kpa, happipitoisuus 10 %, kuiva kaasu. Mittauksia on tehtävä vähintään yhden kerran kolmen kuukauden koejaksoa kohti koejakson aikana. Lisäksi on selvitettävä vaikutukset lopputuotteen laatuun erityisesti ympäristövaikutusten osalta. Laitokselle tuotava kierrätyspolttoaine varastoidaan ja käsitellään siten, ettei siitä aiheudu roskaantumista, pölyämistä tai muuta ympäristön pilaantumista. Koepolton aikana tapahtuvista sellaisista poikkeustilanteista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisvaaraa, ilmoitetaan välittömästi Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle. Laaditaan loppuraportti koepolton suorittamisesta, polttoaineen varastoinnista ja käsittelystä sekä muista laitteistojen toimintaan liittyvistä seikoista, syöttöpaikan vaikutuksista toimintaan ja päästöihin, polttoaineen sisältämien aineiden vaikutuksesta lopputuotteeseen sekä koepolttoon liittyvien mittausten suorittamisesta, analyysituloksista sekä tulosten käsittelystä ja epävarmuudesta. Raportti toimitetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi toteaa lausuntonaan 28.9.2010, että, sillä ei ole huomautettavaa ilmoituksen johdosta. Ilmoituksen tekijän kuuleminen ja vastine Hakija on 13.10.2010 toimittamassaan vastineessa todennut seuraavan. Kaakkois-Suomen ely-keskus on lausunnossaan esittänyt, että ilmaan joutuvien epäpuhtauksien päästöt tulisi mitata laajasti vähintään yhden kerran kolmen kuukauden koejaksoa kohti koejakson aikana. Mittauksen tulisi sisältää seuraavat epäpuhtaudet: typen oksidit, hiilimonoksidi, hiukkasten kokonaismäärä, orgaanisen hiilen kokonaismäärä, suolahappo, fluorivety, rikkidioksidi, kadmium ja tallium, elohopea, antimoni, arseeni, lyijy, kromi, koboltti, kupari, mangaani, nikkeli ja vanadiini sekä dioksiinit, furaanit ja PAH-yhdisteet. Finnsementti Oy:n mielestä esitetty kolmen kuukauden mittaustaajuus on kohtuuton. Tälle on useita perusteluja: koetoiminnan alkukuukausina edus-
6 tavan päästömittauksen edellytykset eivät täyty, Finnsementillä on runsaasti hyvää kokemusta kumirouheen poltosta, jotka osoittavat ettei kumirouheen poltolla ole merkittävää vaikutusta ilmaan johdettuihin päästöihimme, minkä lisäksi päästömittausten suorittaminen kolmen kuukauden välein on kohtuuttoman kallista. Kumirouheen käytön todellinen päästövaikutus saadaan selville vasta kun syöttölaitteisto on saatu toimimaan häiriöttömästi ja normaalit ja tasaiset ajo-olosuhteet saavutettu klinkkeriunissa. Kokemukseemme mukaan uuden polttoaineen käyttöönoton ensikuukausina ei jatkuvatoimista polttoaineen syöttöä saavuteta ja edustavan päästömittauksen edellytykset eivät täyty. Käytännössä ensikuukausina koetoiminta etenee niin, että syöttölaitteistolla suoritetaan muutaman päivän koeajo, jonka aikana laitteiston ongelmia havainnoidaan. Tämän jälkeen seuraa usein useamman viikon jakso, jolloin syöttölaitteisto ei ole käytössä, vaan siihen suoritetaan tarvittavia parannustöitä. Tämän jälkeen tehdään uusi muutaman päivän koeajo havainnointeineen, minkä jälkeen ryhdytään jälleen parannustöihin. Näin jatketaan kunnes laitteisto saadaan toimimaan hyväksyttävästi kyseiselle polttoaineelle. Koekäyttöjaksot joudutaan ajoittamaan myös uunin huoltoseisokkien ja tällä hetkellä myös markkinaseisokkien suhteen, mikä saattaa viivästyttää koejaksoja ajoittain. Finnsementillä on pitkät kokemukset kumirouheen käytöstä polttoaineena sementtiuunissa. Tehtaallamme Paraisilla kumirouhe otettiin jatkuvaan käyttöön jo vuonna 1997. Lappeenrannan uusi uuni7 edustaa BAT-tason tekniikkaa ja on alunperinkin suunniteltu vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä silmälläpitäen. Meidän arviomme on, että koepoltolla ei tule olemaan merkittävää vaikutusta päästöihimme. Tehtaalla mitataan jatkuvatoimisesti typen oksidit, hiilimonoksidi, hiukkasten kokonaismäärä, orgaanisen hiilen kokonaismäärä, suolahappo, fluorivety, rikkidioksidi ja ammoniakki. Jatkuvatoimisille mittauksille tehdään säännölliset vertailumittaukset (QAL2 ja AST). Nämä jatkuvatoimiset mittaukset antavat runsaasti tietoa prosessin toiminnasta ja ilmaan johdetuista päästöistä, myös koekäyttöjakson aikana. Kaakkois-Suomen ely-keskuksen esittämän laajan kertamittauksen kustannus on noin 20 000. Mikäli koejakso on yksi vuosi, muodostuu kustannukseksi jo 80 000. Tästä saattaa muodostua uusien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa haittaava tai jopa estävä tekijä. Lisäksi koekäyttöjakson aikana tehdyt mittaukset kertovat vain koepolton onnistumisesta, eivätkä välttämättä edusta lopullista käyttöä. Finnsementti ehdottaa, että laaja päästömittaus ulkopuolisen asiantuntijan toimesta suoritetaan vain kerran koekäyttöjakson loppupuolella, kun polttoaineen syöttölaitteisto on saatu toimimaan hyväksyttävästi kumirouhepolttoaineelle.
7 Muilta osin Kaakkois-Suomen ely-keskuksen lausunnossaan esittämät toimenpiteet ovat koetoiminnassa toteutettavissa. Uskomme, että jopa koejakson kokonaispituuden rajoittaminen noin yhteen vuoteen onnistuu, mikäli tämä vuoden ajanjakso katsotaan alkavaksi ensimmäisen koejakson alusta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Koetoiminta-aika Etelä-Suomen aluehallintovirasto on käsitellyt Finnsementti Oy:n ilmoituksen, joka koskee kumirouheen polttokokeita sementtiuunissa (U7) yhtiön Lappeenrannan tehtaalla osoitteessa Poikkitie 105. Aluehallintovirasto hyväksyy koetoiminnan ilmoituksen mukaisena toteutettuna ja seuraavia määräyksiä noudattaen. 1. Ilmoituksessa tarkoitettua kumirouheen polttoa koskevaa koetoimintaa saa ilmoituksen mukaisesti harjoittaa enintään vuoden 2011 loppuun. Ympäristöhaittojen ehkäiseminen 2. Tehtaan ympäristölupapäätöksen A 2023/KAS-2006-Y-101-111 lupamääräyksissä 5, 6 ja 13 annettuja päästöjen raja-arvoja tulee noudattaa myös kumirouheen koepolttojaksojen aikana. 3. Tehtaan ympäristölupapäätöksessä A 2023/KAS-2006-Y-101-111 määräyksessä 21 vaadittujen jatkuvatoimisten ja määräaikaisten mittausten lisäksi tulee mittausolosuhteista ja mittaustuloksista riippuen vähintään kerran kumirouheen koepolttojakson aikana edustavissa olosuhteissa selvittää puolueettoman, pätevän ulkopuolisen mittaajan toimesta seuraavien epäpuhtauksien pitoisuudet ja päästöt: typen oksidit (NO x ), rikkidioksidi (SO 2 ), hiukkasten kokonaismäärä, hiilimonoksidi (CO), orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), suolahappo (HCl), fluorivety (HF), raskasmetallit, PAH-yhdisteet sekä dioksiinit ja furaanit. Samoin on savukaasujen viipymäaika, vähimmäislämpötila ja happipitoisuus todennettava asianmukaisesti koepolttojakson aikana. Tulokset on ilmoitettava vuorokausikeskiarvoina typen oksidien, hiilimonoksidin, rikkidioksidin ja hiukkasten jatkuvien mittauksien osalta. Tulokset on ilmoitettava mg/m 3 :na, lukuun ottamatta dioksiineja ja furaaneja, jotka ilmoitetaan ng/m 3 :na. Mittausten tulokset on muunnettava seuraavia olosuhteita vastaaviksi: lämpötila 273 K, paine 101,3 kpa, happipitoisuus 10 %, kuiva kaasu. Lisäksi on selvitettävä vaikutukset lopputuotteen laatuun erityisesti ympäristövaikutusten osalta. 4. Kierrätyspolttoaineen valmistajan tai käyttäjän on seurattava kumirouheen laatua riittävällä otannalla jokaisesta polttoaine-erästä. Laatuanalyysien tu-
8 Poikkeavat tilanteet lokset on tarvittaessa oltava valvontaviranomaisten saatavilla ja laatuvaihtelujen vaikutukset päästöihin on esitettävä koetoiminnan loppuraportissa. Tehtaalle tuotava kumirouhe on varastoiva ja käsiteltävä siten, ettei siitä aiheudu roskaantumista, palovaaraa tai muuta ympäristön pilaantumista. 5. Koetoiminnasta aiheutuvista poikkeavista päästöistä ympäristöön ja muista terveys- tai ympäristöriskiä aiheuttavista toimintahäiriöistä ja tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. Tiedottaminen 6. Koetoiminnan aloittamis- ja päättymisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. Ilmoitukset on toimitettava viimeistään yhtä viikkoa ennen toiminnan aloittamista ja päättymistä. Kirjanpito ja raportointi Finnsementti Oy:n on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja koeluonteisen toiminnan valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen ennen toiminnan aloittamista. 7. Koetoiminnasta on tehtävä loppuraportti. Raportissa on esitettävä yhteenveto koetoiminnan toteutumisesta ja arviot kumirouheen soveltuvuudesta pysyvään käyttöön, arviot suurimmasta mahdollisesta syöttömäärästä/h sekä vuosittaisesta kokonaiskäyttömäärästä, kuvaus rouheen käytön edellyttämistä laite- ja säätöjärjestelyistä, polton vaikutuksista tehtaan päästöihin, koepolttoon liittyvien mittausten suorittamisesta ja analyysituloksista sekä tulosten käsittelystä ja epävarmuudesta. Loppuraportti on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle kuukauden kuluessa koetoiminnan päättymisestä. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 30 :n 3 momentin mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tai näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi.
9 Koetoiminta on tarpeen, jotta tehtaalla voidaan tehdä toimivat laiteratkaisut sekä tarvittavat säätötoimenpiteet ennen kuin mahdollinen jatkuva käyttö aloitetaan. Finnsementti Oy:n voimassa olevan ympäristöluvan (KAS-2006- Y-101-111, annettu 21.12.2006), määräyksen 3 mukaan uusi kierrätyspolttoaine voidaan hyväksyä jatkuvaan käyttöön koetoimintailmoitusmenettelyn jälkeen valvovan viranomaisen eli Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen erillishyväksynnällä. Toiminnasta ei ilmoituksen mukaan toteutettuna aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai muuta haitallista seurausta. Ympäristönsuojelulain 64 :n mukaan viranomainen voi ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille sekä jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. Määräykset 1. 6. Koetoiminnalle annetut määräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 4 :n yleiset periaatteet ja jätelain 6 :n ympäristönsuojelun vaatimukset. Määräys 1. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on hyväksynyt koetoiminnan ja arvioinut, että vuoden mittaisen koejakson aikana on mahdollista testata riittävästi ilmoituksen tekijän esittämät järjestelyt ja saada selville niiden toimivuus erilaisissa käyttö- ja myös sääolosuhteissa. Koeaikaa määrättäessä on otettu huomioon myös ilmoituksen tekijän perustelut sementtiuunin mahdollisista käyttöasteen vaihteluista. (YSL 64 ) Määräys 2. Koepolttotoiminnan aikana tehtaan on noudatettava tehtaan voimassaolevassa ympäristöluvassa luvassa annettuja epäpuhtauspäästöjen päästöraja-arvoja, jotka on perusteltu ympäristöluvassa ja jotka tulevat pääosin suoraan jätteenpolttoasetuksesta. (YSL 64, JL 6 ) Määräys 3. Koeluonteisen toiminnan vaikutukset on selvitettävä puolueettoman mittaajan toimesta jätteenpolttoasetuksen (362/2003) mukaisesti. Ympäristöluvassa on määrätty jätteenpolttoasetuksen mukaiset jatkuvatoimiset mittaukset. Ympäristöluvassa määrättyjen kerran vuodessa suoritettavien jaksottaisten mittausten lisäksi on vaadittu vähintään kerran kumirouheen koepolton aikana suoritettavaksi jätteenpolttoasetuksen mukaiset yksitäismittaukset, jotta voidaan nähdä kumirouheen polton vaikutukset tehtaan päästöihin. Mittausolosuhteiden on edustettava kumirouheen syötön ja määrän kannalta mahdollisimman hyvin ennakoitua tulevaa normaalikäyttöä. Mikäli mittaustulosten mukaan vaikutukset näkyvät päästöissä niin, että asetetut raja-arvot ovat vaarassa ylittyä, mittauksia tulee lisätä tarpeen mukaan. (YSL 64, JL 6 ) Määräys 4. Polttoaineen laadun vaihteluiden vaikutukset päästöihin ja polton onnistumiseen saadaan esille seuraamalla myös polttoaineen koostu-
10 musta ja seuraamalla jollakin tarkkuudella myös laatuvaihteluita. (YSL 64, JL 6 ) Määräys 5. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaisille tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia lupamääräysten toteutumiseen tai ympäristöön. (YSL 5, 64, YSA 30, JL 51 ) Määräys 6. Toiminnan aloitus- ja päättymisilmoitukset ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikalle on valvontaviranomaisen määrättävä vastaava hoitaja. Hoitaja valvoo toimintaa ja toimii samalla yhdyshenkilönä valvoviin viranomaisiin. (YSL 64, JA 10 ) Määräys 7. Kirjanpito- ja raportointimääräykset ovat tarpeen viranomaisvalvonnan järjestämiseksi ja koetoiminnan dokumentoimiseksi. (YSL 64, JL 51 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA VOIMASSAOLO Tässä päätöksessä annettuja määräyksiä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (Ympäristönsuojelulaki 101 3 momentti). Päätös on voimassa 31.1.2012 asti. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki (1072/1993) Jäteasetus (1390/1993) VnA Jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelulain (150/1992) perusteella annetun aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti.
11 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Finnsementti Oy Parainen 21600 Parainen Jäljennös päätöksestä Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Lappeenrannan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 )
12 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Harri Majander Hilkka Hirvikallio Asian on ratkaissut yli-insinööri Harri Majander. Asian on esitellyt ylitarkastaja Hilkka Hirvikallio HH/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 17.12.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA postiosoite: PL 204, 65101 VAASA puhelin: (vaihde) 010 36 42611 telekopio: 010 36 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.