JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Rakennus- ja ympäristölautakunta Aika 19.08.2015 klo 16:30-17:34 Paikka Kokoushuone Ampeeri, Muuntamontie 5 Käsitellyt asiat Sivu 68 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 69 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 4 70 Viranhaltijapäätökset 5 71 Rakennus- ja ympäristölautakunnan osavuosikatsaus 1.1. - 31.7.2015 6 72 Lausunto Puntarikosken voimalaitospadon uittoaukon sulkemista koskevasta lupahakemuksesta 73 Lausunto Joensuun alueelliselle jätelautakunnalle sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän valintaa koskevan päätöksen valmisteluun 74 Lausunto Carelian Forest Products Ltd Oy:n liimapalkkitehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 7 8 14 75 Ympäristöluvan rauettaminen, Jalosteel Oy 17 76 Joensuun Ympäristötuotanto Oy:n ympäristölupa Pilkon pellot 18 77 Tiedotusasiat 19
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 2 Rakennus- ja ympäristölautakunta Läsnä Surakka Martti puheenjohtaja Kosonen Pentti varapuheenjohtaja Lempinen Antti jäsen Reponen Eveliina jäsen Sagulin Eino jäsen Vatanen Paavo jäsen Väänänen Katja jäsen Hölttä Harri varajäsen Willman Heidi varajäsen saapui klo 16.35 :n 71 käsittelyn aikana Väänänen Janne varajäsen Kettunen Akseli nuorisovaltuuston edustaja Hyttinen Jukka rakennustarkastaja Leinonen Jari ympäristönsuojelupäällikkö Peltola-Aikonen Raija pöytäkirjanpitäjä Poissa Hartikainen Pentti jäsen Hietanen Elina jäsen Kristersson Satu jäsen Paukku Saara jäsen Allekirjoitukset Martti Surakka puheenjohtaja Raija Peltola-Aikonen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu 19.8.2015 Paavo Vatanen pöytäkirjan tarkastaja Eveliina Reponen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä lupa- ja viranomaisyksikössä/rakennusvalvonta 21.8.2015 Pöytäkirjanpitäjä Raija Peltola-Aikonen
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 3 Rakennus- ja ympäristölautakunta 68 19.08.2015 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus RAKYMPLK 68 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 4 Rakennus- ja ympäristölautakunta 69 19.08.2015 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta RAKYMPLK 69 Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajaksi ja ääntenlaskijoiksi Paavo Vatasen ja Eveliina Reposen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 5 Rakennus- ja ympäristölautakunta 70 19.08.2015 Viranhaltijapäätökset RAKYMPLK 70 Seuraavat päätökset on ilmoitettu rakennus- ja ympäristölautakunnalle: Rakennustarkastaja 07.07.2015 7 Rakennusvalvontainsinööri 17.06.2015 5 16.06.2015 4 Yhdyskuntalakimies - Ympäristönsuojelupäällikkö 10.08.2015 44 04.08.2015 43 29.06.2015 37-42 17.06.2015 36 Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta merkitsee asiat tiedoksi ja eikä ota kuntalain 52 :n nojalla rakennustarkastajan päätöstä 7.7.2015 7 rakennus- ja ympäristölautakunnan käsiteltäväksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 6 Rakennus- ja ympäristölautakunta 71 19.08.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunnan osavuosikatsaus 1.1. - 31.7.2015 5335/02.02.02/2015 RAKYMPLK 71 Kaupunginhallituksen hyväksymien talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan osavuosikatsauksessa tulee raportoida tilausten ja talouden toteutumisen ja tulosennusteen lisäksi talousarviossa asetettujen toiminnallisten tavoitteiden ja lautakunnan asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen. Vuoden 2015 hyväksyttyyn talousarvioon sisältyy lupa- ja viranomaistoimintojen osalta yhteensä 10 000 euron säästötavoite ympäristönsuojelun lupamaksutulojen lisäyksenä rakennemuutosselvityksen mukaisesti. Tällä hetkellä näyttää siltä, että arvioitu lupamaksujen laajeneminen ei kasvata tuloja kuin 5 000 euroa, joten tulojen oletetaan jäävän noin 5 000 euroa pienemmiksi. Tulojen pieneneminen voidaan kuitenkin kattaa ympäristönsuojelun kuluja karsimalla. Rakennusvalvonnan talousarvioon ei huonon suhdannetilanteen vuoksi sisällytetty rakennemuutosohjelman mukaista tulotavoitteen korotusta vuodelle 2015. Tuloennuste kattaa kuitenkin kaupunginhallituksen hyväksymän rakennemuutosohjelman edellyttämän tulojen 21 000 euron lisäyksen vuodelle 2015. Heinäkuun lopun tilanteessa rakennus- ja ympäristölautakunnan toimintakatteen ennustetaan toteutuvan noin 21 000 euroa talousarviota parempana. Liitteenä oleva lautakunnan osavuosikatsaus sisältää: tilauksen ja talouden toteutumisen sekä tulosennusteen talousarviossa asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen lautakunnan asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen sekä selvityksen rakennemuutosohjelman kohteiden toteutumisesta. Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää käsitellä lautakunnan osavuosikatsauksen ajalta 1.1. 31.7.2015 ja todeta, että se ei edellytä toimenpiteitä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 1 Rakennus- ja ympäristölautakunnan osavuosikatsaus 1.1. - 31.7.2015
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 7 Rakennus- ja ympäristölautakunta 72 19.08.2015 Lausunto Puntarikosken voimalaitospadon uittoaukon sulkemista koskevasta lupahakemuksesta 6158/11.01.01/2015 RAKYMPLK 72 Itä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Joensuun kaupungin ym pä ris tön suo je luvi ran omai sen lausuntoa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n hakemuksesta, joka koskee Puntarikosken voimalaitospadon uittoaukon sulkemista sekä sitä koskevien lu pa mää räys ten muuttamista. Puntarikosken voimalaitos sijaitsee Höytiäisen kanavan suulla Kontiolahden kun nan puolella. Voimalaitospadolla säännellään Höytiäisen pinnan korkeutta se kä kanavan virtausta. Uittotoiminta Höytiäisen järvialtaassa ja Puntarikoskella on kokonaan loppunut, eikä uittoaukolle täten ole enää tarvetta. Hakemuksen mukaan uittoaukon eli ns. nippuruuhen sulkeminen on tarpeen padon huolto- ja kunnossapitotöiden vähentämiseksi ja padon ko ko nais tur val li suuden parantamiseksi. Tarkoituksena on sulkea nippuruuhi pysyvästi be to ni sei nällä. Nippuruuhen sulkemisella ei ole vaikutusta Puntarikosken vedenkorkeuksiin ei kä virtaamiin. Suunnitelman mukaan padon ohijuoksutusaukkojen purkukyky on riittävä myös tulvatilanteissa. Nippuruuhen sulkemisella ei ole vaikutusta padon mitoitusperusteisiin eikä muutos lisää padosta aiheutuvaa vahingonvaaraa ei kä sillä ole vaikutusta padon luokitukseen. Hankkeella ei ole haitallisia vai kutuk sia vedenlaatuun, kalastoon, kalastukseen tai vesiliikenteeseen eikä se ai heuta muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa tai vesiluonnossa. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on toteuttanut vastaavan muutoksen eli uittoaukon sul ke mi sen Jänisjoessa sijaitsevalla Ruskeakosken voimalaitoksella vuonna 2014. Ym pä ris tön suo je lu yk si kön tietoon ei ole tullut haitallisia seuraamuksia Rus keakos ken voimalaitoksen uittoaukon sulkemisesta. Valmistelija ja lisätiedot: ympäristönsuojelutarkastaja Maria Kunnari Ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää, ettei se vastusta Puntarikosken voima lai tos pa don uittoaukon sulkemista. Lupa uittoaukon sulkemiselle voidaan myön tää ja lupamääräyksiä muuttaa hakemuksen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Itä-Suomen aluehallintovirasto
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 8 Rakennus- ja ympäristölautakunta 73 19.08.2015 Lausunto Joensuun alueelliselle jätelautakunnalle sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän valintaa koskevan päätöksen valmisteluun 88/14.06/2013 RAKYMPLK 73 Taustaa Joensuun alueellinen jätelautakunta on pyytänyt Joensuun kaupungin ym pä ristön suo je lu vi ran omai sen lausuntoa sakokaivo- ja umpisäiliölietteiden kul je tus järjes tel män valintaa koskevassa asiassa. Kunnan on järjestettävä sako- ja umpikaivolietteen jätehuolto vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen, muun asumisen sekä julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yh distys ten osalta. Vaihtoehdot lietteenkuljetuksen järjestämiseksi ovat: 1. Kunnan järjestämä lietteenkuljetus Kunnan järjestämässä lietteenkuljetuksessa kuljetuksen järjestämisestä vas tai si kunta kilpailuttamalla kuljetukset toimialueella. Järjestelmä olisi vas taa va kuin nyt yhdyskuntajätteiden jätteenkuljetuksessa. 2. Kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus Kiinteistön haltijan järjestämässä lietteenkuljetuksessa kiinteistön haltija sol mii kuljetussopimuksen valitsemansa kuljetusyrityksen kanssa. Kiin teistön haltija tilaa tyhjennykset suoraan kuljetusyrityksestä. Kuljetuksen hinnas ta päättää yritys ja laskuttaa kiinteistön haltijaa keskinäisen so pi muksen perusteella. Alueellinen jätelautakunta on 25.4.2013 tehnyt lietteenkuljetusjärjestelmää koske van päätöksen, jossa päädyttiin säilyttämään tällä hetkellä käytössä oleva kiin teis tön haltijan järjestämä lietteenkuljetus. Päätöksestä valitettiin ja Itä-Suomen hallinto-oikeus palautti asian uudelleen käsiteltäväksi edellyttäen tar kempia selvityksiä. Päätöksenteon tueksi on nyt laadittu FCG:n tekemä selvitys sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta. Nykytila Sako- ja umpikaivolietteen kuljetus hoidetaan tällä hetkellä Joensuussa kiin teistön haltijan järjestämänä. Viemäriverkon ulkopuolisia kiinteistöjä on Joensuun kau pun gin alueella arviolta noin 6 500 7 000. Näistä sellaisia, joissa on sako- tai um pi kai vot, on lähteestä riippuen 3 500 4 500. Loput ovat niin sanottuja kan tove si mök ke jä tai kiinteistöjä jotka eivät ole vakituisessa käytössä. Joensuussa lietteitä otetaan vastaan Kuhasalon ja Hammaslahden puh dis ta moilla sekä Uimaharjun vastaanottopaikassa ja joissakin ns. pudotuspaikoissa jä te vesi vie mä ri ver kos ton varrella. Joensuussa toimii useita yrityksiä, joilla jä te huol tore kis te riin hyväksymisen perusteella on oikeus lietteiden kuljetukseen.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 9 Rakennus- ja ympäristölautakunta 73 19.08.2015 Lainsäädännöstä Jätelain 35 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että 32 :n 1 momentissa tar koi te tun jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaan ot to pai kas ta 36 tai 37 :n mukaisesti (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuul li sin ja syrjimättömin ehdoin. Lisäksi jätelain 37 :n mukaan kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jät teenkul je tus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii sii tä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos: 1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edelly tyk set; 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jäte huol lon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa ter vey delle tai ympäristölle; 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityi ses ti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viran omais ten toimintaan. Mikäli edellä mainitut kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen edellytykset ei vät täyty, on siirryttävä kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteiden kulje tuk seen. Vaikka edellytykset täyttyisivät, voi jätehuoltoviranomainen päättää siir ty mi ses tä kunnan järjestämään lietteiden kuljetukseen. Valmistelija ja lisätiedot: ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen Ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa Joensuun alueelliselle jä te lauta kun nal le seuraavanlaisen lausunnon: Kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen edellytyksenä on kolmen laissa määri tel lyn ehdon täyttyminen: 1. Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuul li sin ja syrjimättömin ehdoin. Joensuun alueella toimii kaikkiaan noin 20 yrittäjää, joten tämän kohdan voidaan katsoa täyttyvän vähintäänkin tyydyttävästi. Palvelua on saatavissa joka puo lel la Joensuun kaupunkia myös niin sanottujen vanhojen kuntien alueilla. Yritys ten mahdollisuudet hoitaa lietteiden keräily ovat hyvät, sillä yritykset ovat eri ko koi sia ja pystyvät palvelemaan kiinteistöjä monipuolisesti. Kun otetaan huo mi oon kuljetuspalveluiden tarve; tyhjennykset pääosin kerran vuodessa, palve lu ja voidaan pitää riittävinä. Kiinteistökohtaisen kuljetuksen hintataso vaih telee olosuhteista riippuen. Joensuussa kuitenkin palvelutarjonta pitää hintoja kuris sa kilpailun kautta. Myös se seikka, että lietteenkuljetukset eivät ole pää asialli nen yritysmuoto kuljetusyrittäjille, pitää hintatasoa kurissa.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 10 Rakennus- ja ympäristölautakunta 73 19.08.2015 Jätelain 79 :n mukaan kunnan jätemaksun perusteita ovat jätteen laji, laatu, mää rä ja noutokerrat. Perusteina voidaan lisäksi ottaa huomioon jätteen keräysja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella, kunnan keräysvälineiden käyttö sekä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena. Sako- ja um pi kaivo jen tyhjennyksessä voidaan kuljetusmatka siten huomioida eräänä hin noit teluun vaikuttavana tekijänä. Hinnoittelun muodostuminen on jätehuoltoviranomaisen selvityksen mukaan vaih te le vaa. Kilpailutus yhtenäistäisi hinnat ja niiden muodostumisperusteet. Hin noit te lun yhtenäistämiseen on myös mahdollisuuksia kiinteistökohtaisessa kul je tuk ses sa, mutta käytännön toteutus olisi hankalampaa. 2. Täten edistetään jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tuetaan jä tehuol lon alueellista kehittämistä eikä aiheuteta vaaraa tai haittaa ter vey delle tai ympäristölle. Vaikka kuljettajien ilmoittamat kuljetusmäärät, vastaanotetut lietemäärät ja teo reet ti set kertymät poikkeavat toisistaan ei ympäristönsuojelun tiedossa ole sel lai sia tapauksia joissa lietteiden jätehuolto olisi aiheuttanut laajempaa ym päris tön pilaamista. Yksittäistapauksia on tullut tietoon, mutta ne ovat koh dis tuneet lähinnä yhteen kiinteistöön. Useimmiten ongelmia on aiheuttanut jä te ve sijär jes tel män huono kunto, ei se että kaivoja ei olisi tyhjennetty. Kul je tus jär jes telmäs tä riippumatta ylilyöntejä tapahtuu kuten yhdyskuntajätteidenkin kul je tuksen ja käsittelyn osalla. Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan taustaselvityksessä esitetyt luvut syn tyvis tä lietemääristä sisältävät useita epävarmuustekijöitä. Puhdistamoille oh jautu vien lietteiden lisäksi lietteitä käsitellään kiinteistökohtaisesti hyödyntämällä ne peltolevityksessä. Lietteitä myös johdetaan tiloilla lietelantasäiliöihin. Kiinteis tö jen osalta myös kaivojen tyhjennysväli on todennäköisesti pienissä ta louksis sa ja vapaa-ajankiinteistöillä pidempi kuin yksi vuosi. Vuoden tyhjennysväli saos tus kai vo jen osalta perustuu valtioneuvoston asetukseen (209/2011), joten vä häi sel lä käytöllä olevien kiinteistöjen osalta poikkeuksen myöntäminen ei ole mah dol lis ta. Myöskään jätehuoltomääräyksillä ei tästä vaatimuksesta voida poike ta. Tämä tulee tuottamaan lisätyötä kuljetusjärjestelmän valvonnassa. Yh dellä kertaa saostuskaivoista tyhjennettävä lietemäärä voi myös olla to del li suu dessa laskelmissa käytettyä lukua pienempi, johtuen kaivojen eri läpimitoista. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa tyhjennysten hoitaminen säännöllisesti olisi to den nä köi ses ti nykyistä yleisempää. Kokonaisuuden kannalta ei se ei mer kit täväs ti vaikuttaisi ympäristöseikkoihin. Tyhjennysten laiminlyömisen haitat kohdis tu vat ensisijaisesti kiinteistön haltijaan itseensä, mutta usein myös naa pu rikiin teis töön ja pahimmassa tapauksessa voivat johtaa myös talousvesikaivon pilaan tu mi seen. Siirtyminen kunnan järjestämään lietteenkuljetukseen voisi osaltaan vaikuttaa joi den kin yritysten halukkuuteen sijoittaa uuteen kuljetuskalustoon. Kil pai lu tukses sa voidaan myös asettaa kuljetuskalustolle vaatimuksia esimerkiksi päästöjen suh teen ns. euronormit. Kokonaisuutena arvioiden lietteen kuljetuksesta saa tavan tulon perusteella investointihalukkuus ei liene kovin suuri. Lietteen vas taanot to paik ko jen lisääminen olisi ympäristön kannalta merkittävin yksittäinen toimen pi de myös ympäristöhaittojen ehkäisemisen
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 11 Rakennus- ja ympäristölautakunta 73 19.08.2015 kannalta. Vas taan ot to paik ko jen lisääminen vähentäisi kuljetusmatkoja ja sitä kautta liikenteen päästöjä. 3. Vaikutukset muodostuvat kokonaisuutena arvioiden myönteiseksi ottaen eri tyi ses ti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja vi ran omais ten asemaan. Viranomaiselle on jätelain perusteella annettu velvoite erillisen kuljetusrekisterin pi tä mi seen. Kuljetusrekisterin ylläpidon kustannukset on mahdollista kerätä lietteen kul je tus- ja vastaanottomaksuilla. Viranomaisilla on lainsäädännön mukaan mui ta valvontavelvoitteita. Niiden kustannukset katetaan pääsääntöisesti kunnal lis ve rol la. Valvovan viranomaisen kannalta kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen valvon ta voidaan hoitaa jätehuoltoviranomaisen ylläpitämän rekisterin kautta, jonne kuljetusyritykset toimittavat tiedot lietteiden keräilystä. Järjestelmä on mahdol lis ta luoda ja koota siihen tiedot samalla tavalla olipa kuljetusjärjestelmä kum pi tahansa. Keskeinen ongelma rekisterin ylläpidossa on saada liet teen kuljet ta jil ta tiedot säännöllisesti. Ympäristönsuojelu valvoo samoja kiinteistöjä myös ympäristönsuojelulaissa annettujen määräysten kautta. Tämä helpottaa myös valvontaa, sillä kiinteistöistä on jo tietoja, joita voidaan käyttää val von nassa. Lietteiden keräilyä harjoittavien yritysten kannalta nykyinen tilanne tukee niiden toi min ta edel ly tyk siä, kun sitä harjoitetaan osana muuta toimintaa. Lietteiden ke räi ly ei ole kiinteistöjen määrä ja kaivojen tyhjennysväli huomioiden ta lou del lises ti niin kannattavaa, että alueella toimiville yrityksille syntyisi riittävät toi minta edel ly tyk set pelkästään lietteenkuljetuksesta. Alueellisesti kilpailutettuna, jos kil pai lu alu eet ovat riittävän suuria, voivat joidenkin yritysten toi min ta edel ly tykset parantua. Toisaalta myös alueella nykyisin toimivat yrittäjät joutuisivat toden nä köi ses ti lopettamaan toimintansa. Kotitalouksien kannalta kunnan järjestämä kuljetus johtaisi todennäköisesti joissain osissa kaupunkia palvelutason huononemiseen, kuten osittain on käynyt yhdys kun ta jät tei den kuljetusten osalta haja-asutusalueella. Keskittäminen edel lyttäi si kuljetuskaluston koon kasvattamista, joka ei taas ole kiinteistön haltijan kan nal ta toivottavaa, koska se johtaisi todennäköisesti osalla kiinteistöjä pi ha raken tei den rikkoutumiseen. Muut näkökohdat Siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen lietteiden osalta toisi mukaan yhden uuden väliportaan. Yksityisen jätteenhaltijan kannalta tämä voisi olla huono ratkaisu, koska mukaan tulisi uusi toimija, jonka kustannukset siir tyi sivät kuljetushintoihin. Toisaalta kilpailutus voi tasata Joensuun kaupungin alu eella myös tyhjennyshintoja taksan rakenteesta riippuen. Käytännössä Puhas Oy olisi todennäköisin vaihtoehto kuljetusten kil pai lu tuk sessa, sillä vesihuoltolaitosten toiminta-alueet eivät käsitä kaikkia alueellisen jä telau ta kun nan alueen kuntia vaikka Joensuun Vesi-liikelaitos onkin keskeinen toimi ja jätevesien käsittelyssä suurimmassa osassa aluetta.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 12 Rakennus- ja ympäristölautakunta 73 19.08.2015 Vesihuoltolaitosten yh teis toi min ta kuljetusten kilpailutuksessa ei liene todennäköinen vaihtoehto. Nyt alalla toimivat pienet yritykset, esimerkiksi maatalousyrittäjät, voivat lisäksi tar jo ta sellaista palvelua, joka edistää synergiaa maatalousyrityksen ja ko ti talouk sien kesken. Joensuussa tällaisia alueita on myös löydettävissä. Joensuun kau pun gin alueella ei toimi ympäristöluvan hakeneita yrittäjiä, jotka kä sit te li sivät sako- ja umpikaivolietteitä. Kunnan järjestämässä lietteenkuljetuksessa tällai nen toiminta ei olisi todennäköisesti mahdollista sillä toiminnan laajuus olisi lii an pieni yhdeksi urakka-alueeksi. Toiminnan edellytyksenä olisi hakea jätelain 42 :n mukaista poikkeusta luovuttaa lietteet kunnan järjestämään kuljetukseen. Kilpailutuksessa Joensuun kaupungin alueella suuret yritykset keskittyisivät toden nä köi ses ti vain niihin kuljetusalueisiin, joilta olisi lyhyet kuljetusmatkat purku pai koil le. Käytännössä sellaisia urakka-alueita ei ole mahdollista luoda, että ne ta kai si vat tasapuoliset kilpailuasetelmat erikokoisille yrittäjille. Vaihtoehtona olisi järjestelmä, jossa kunnan järjestämän kuljetuksen piiriin rajattaisiin vain keskei set alueet ja harvaan asutut alueet jätettäisiin kiinteistön haltijan järjestämän kul je tuk sen piiriin. Tämä voisi johtaa eriarvoisuuteen eri alueilla, mutta voisi mah dol lis taa pienempien yritysten toimintamahdollisuudet. Jätelain mukaan kuljetusjärjestelmän toimivuutta ja palvelutasoa tulee seurata ja tarvittaessa tarkastella kuljetusjärjestelmää uudelleen. Sako- ja um pi kai vo liettei den osalta on tässä vaiheessa viranomaisvalvonnan kannalta tärkeää, että kul je tus ten valvontaa varten perustetaan rekisteri, jonka avulla kul je tus jär jes telmän toimivuutta seurataan. Valvonnan kautta on mahdollista saada selville mah dol li set poikkeamat ja sitä kautta harkita, onko järjestelmän muuttaminen tar peen vai voidaanko mahdolliset ilmenevät epäkohdat korjata valvonnan keinoin. Tällä hetkellä lietteiden jätehuollon keskeisimmät puutteet ovat lietteiden vastaan ot to paik ko jen vähäisyys ja se, ettei saostuskaivoja tyhjennetä riittävän usein. Joensuun kaupungin alueella tulisi jokaisella palvelualueella (Tuupovaara, Kiih te lys vaa ra, Pyhäselkä ja Eno) olla lietteiden vastaanottopaikka esimerkiksi jä te ve den puh dis ta mo jen tai verkoston pumppaamojen yhteydessä. Tämä pienen täi si kiinteistöjen kustannuksia kun lietteiden kuljetusmatkat lyhenisivät. Samal la palvelutaso paranisi, koska yrittäjät voisivat käyttää työajan te hok kaammin. Yhteenveto Edellä olevan perusteella ei Joensuun kaupungin alueella kaikilta osin näyttäisi ole van edellytyksiä jatkaa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää kiinteis tön hal ti jan järjestämänä. Mikäli päädytään kunnan järjestämään kul je tukseen, tulisi siinä huomioida erityisesti ne alueet, joissa harvan asutuksen ja pitkien kuljetusmatkojen takia tyhjennysten järjestäminen on hankalaa ja kallista.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 13 Rakennus- ja ympäristölautakunta 73 19.08.2015 Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon ja todeta kantanaan että Joensuussa tulisi edelleen lietteenkuljetus järjestää kiinteistönhaltijan järjestämänä. Samalla jätteenkuljetusrekisteriä tulee kehittää. Lautakunta katsoo, että nykyinen kuljetusjärjestelmä täyttää jätelain vaatimukset. Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Joensuun alueellinen jätelautakunta
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 14 Rakennus- ja ympäristölautakunta 74 19.08.2015 Lausunto Carelian Forest Products Ltd Oy:n liimapalkkitehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 6123/11.01.00/2015 RAKYMPLK 74 Viite: Dnro ISAVI/2608/2014 Taustaa Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue pyytää Joensuun kaupun gin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Carelian Forest Products Ltd Oy:n liimapalkkitehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tar kis ta mis ha ke mukses ta. Lausunto on pyydetty toimittamaan 10.8.2015 mennessä, mutta siihen on saa tu lisäaikaa 24.8.2015 saakka. Carelian Forest Products Ltd Oy:n liimapalkkitehdas sijaitsee Kiihtelysvaarassa osoit tees sa Kiihtelystie 194, 82140 Kiihtelysvaara. Yritys on aiemmin toiminut An ai ka Wood Ltd Oy:n nimellä, josta Kiihtelysvaaran yksikkö on eriytetty omaksi yri tyk sek seen. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on 29.6.2007 myöntänyt ympäristöluvan Anai ka Components Ltd Oy:n liimapalkkitehtaalle ja kattilalaitokselle. Kattilalaitos on sittemmin siirtynyt FM Timber Team Oy:n hallintaan. Kattilalaitokselle on Joen suun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen myöntänyt ym pä ris tö luvan 20.8.2014. Hakemus Tehtaalla valmistetaan liimapuupalkkeja rakennuskäyttöön. Sahatavara höy lätään lamelleiksi, jotka ladotaan palkkiaihioiksi ja puristetaan kahdessa eri pu ris times sa. Jälkimmäisessä puristimessa liimasaumat kuivataan sähkövirran avulla. Tä män jälkeen palkkiaihiot katkotaan lopulliseen mittaansa katkaisusahalla ja höy lä tään haluttuun muotoon. Palkit pakataan ja varastoidaan. Tuotantomäärät ovat keskimäärin 18 000 m ³ vuodessa. Raaka-aineina käy te tään sahatavaran lisäksi hartseja ja kovetteita. Puutavaran vuosittainen kulutus on keskimäärin 25 000-30 000 m ³ ja liimojen 142 000 kg. Liiman ainesosia säi ly tetään tehdasalueella kerrallaan noin 10 000 kg. Lämpöenergia ostetaan vie rei seltä FM Timber Team Oy:ltä ja sähköenergia Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä. Sähköä kuluu vuosittain noin 1000-1200 MWh. Toiminnan suurimmat riskit liittyvät liimojen käsittelyyn. Liimaterminaali on asfal toi tu ja liimat säilytetään allastetussa liimahuoneessa muovisäiliöissä. Lii moitti mel ta pääsee ilmaan pieniä määriä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pääs tö jä. Liimoittimen pesuvedet kierrätetään useaan kertaan ja johdetaan lopul ta umpisäiliöihin. Liiman pesuvesiä kertyy vuodessa noin 2 m ³. Tehtaalla on käytössä purun- ja pölynpoistojärjestelmä, johon imetään höylillä ja kat kai su sa hal la syntyvät lastut, purut ym. Suodatinyksikössä kiintoaine ero tetaan ilmasta, joka puhalletaan takaisin halliin. Ulkoilmaan pölyä pääsee va ras tosii lon katolla olevasta syklonista pieniä määriä, enimmillään 1,8 kg/h.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 15 Rakennus- ja ympäristölautakunta 74 19.08.2015 Melua aiheuttavat lähinnä alueella toimivat trukit, pyöräkuormaajat ja rekat. Teh das alue on asfaltoitu, mikä estää päästöt maaperään. Kaikki saniteettivedet joh de taan viemäriverkostoon. Lausunto Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausuntonaan, ettei se vastusta luvan myöntämistä ja että lupamääräysten tarkistamisessa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat: Raaka-aineiden osalta hakemuksessa on ilmoitettu keskimääräinen vuo si ku lutus. Etenkin hartsien ja kovetteiden osalta tulisi ilmoittaa toteutuneet vuo sit taiset käyttömäärät. Tällöin pystyttäisiin arvioimaan toiminnan aiheuttamat haihtu vien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt. Hakemukseen tulisikin liittää lasken nal li nen arvio toiminnan VOC-käyttömääristä ja -päästöistä. Luvassa tulisi edel lyt tää myös VOC-päästömittauksen tekemistä, asettaa raja-arvot tai ainakin ta voi te ar vot päästöille ja edellyttää suunnitelman tekemistä VOC-päästöjen vähen tä mi sek si. Luvassa tulisi edellyttää myös hiukkaspäästöjen mittausta. Liimauksessa käytettävät haitalliset kemikaalit tulisi korvata mahdollisuuksien mu kaan ympäristöä vähemmän kuormittavilla aineilla. Etenkin kemikaalit, joiden epäillään aiheuttavan syöpäsairauden vaaraa (kuten Prefere 5870), tulisi korva ta vähemmän haitallisilla aineilla. Liimahuoneen altaan tilavuudeksi on vuonna 2007 suoritetussa tarkastuksessa ar vioi tu 20 m ³. Kemikaalisäiliöiden tilavuus on kuitenkin 54 m ³. Allas kattaa tä ten vain kolmasosan maksimisäilytyskapasiteetista. Tällä hetkellä liiman ai nes osia säilytetään liimahuoneessa kerrallaan vain 10 000 kg, eli säiliöistä on käy tös sä vain kolme ja nekin vajaatäytöllä. Jatkossakin säiliöissä tulisi varastoida enin tään allastuksen mahdollistama maksimimäärä. Hakemuksen mukaan tuotannon sivutuotteena syntyvä kutteri myydään useille eri toimijoille esim. lämpövoimaloiden polttoaineeksi ja pellettien raa ka-ai neeksi. Lamellihöylän kutteri soveltuu hyvin hyödynnettäväksi, sillä kyseessä on käsit te le mä tön puuaines. Sen sijaan liimapalkkien katkonnassa ja höyläyksessä syn ty vä kutterilastu ja -puru sisältää liiman ainesosia, mikä rajoittaa kutterin jatko käyt töä. Liimapalkkien käsittelyssä syntyvää kutteria voidaan käyttää polt toai nee na ainoastaan polttolaitoksissa, joiden ympäristölupa sen sallii. Vuo sit taiseen ympäristöraportointiin tulee sisällyttää luovutetun kutterin määrät ja vastaan ot ta jat. Toiminnassa tulee minimoida lähiympäristöön aiheutuvat melu- ja pölyhaitat. Tä hän voidaan vaikuttaa esim. säätämällä koneiden peruutusäänet mah dol li simman matalalle tasolle, välttämällä melua aiheuttavia toimintoja ulkona ilta- ja yö ai kaan sekä huoltamalla ilmastointilaitteet ja suodattimet säännöllisesti. Ympäristöluvassa on edellytetty, että toiminnasta laaditaan vuosittain yh teenve to ra port ti, joka toimitetaan myös Joensuun kaupungin ym pä ris tön suo je lu viran omai sel le. Vuosittainen ympäristöraportointi on tehty sähköisen VAH TI-tieto jär jes tel män kautta. Yhteenvetoraportti olisi jatkossa syytä toimittaa myös
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 16 Rakennus- ja ympäristölautakunta 74 19.08.2015 suo raan Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle esim. säh kö postit se. Valmistelija ja lisätiedot: ympäristönsuojelutarkastaja Maria Kunnari Ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon Itä- Suo men aluehallintoviranomaiselle Carelian Forest Products Ltd Oy:n ym pä ristö lu van lupamääräysten tarkistamishakemuksesta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Itä-Suomen aluehallintovirasto
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 17 Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 19.08.2015 Ympäristöluvan rauettaminen, Jalosteel Oy 6054/11.01.00/2015 RAKYMPLK 75 Ympäristönsuojelulain muutoksen yhteydessä 1.9.2014 muuttuivat myös eräiden toimintojen luparajat. Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohta 2 h) kuu luu lupavaraisuuden osalta seuraavasti: Metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käyt täen käsittelyaltaiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa vähintään 5 ja enintään 30 m3. Ympäristönsuojelulain 231 kuuluu Luvanvaraisuuden lakkaaminen Jos toiminta ei enää tämän lain mukaan edellytä ympäristölupaa, raukeaa ku motta van lain tai tämän lain 228 :n 2 momentissa mainitun lain nojalla annettu lu pa tai siihen rinnastettava päätös tämän lain voimaan tullessa. Jos tällaista toi min taa kos ke va lupahakemus on vireillä, sen käsittely jää sillensä. --------------------------------------------------- Valvontaviranomaisen on vuoden kuluessa lain voimaantulosta ilmoitettava toimin nan har joit ta jal le muuta kuin 2 momentissa tarkoitettua toimintaa kos ke vas ta lu van raukeamisesta ja pantava tarvittaessa samassa ajassa vireille 4 mo men tis sa tar koi tet tu raukeamisen selvittämistä koskeva asia. Ympäristölupien valvontaohjelmaan liittyen on tänä vuonna tarkastettu pin ta käsit te ly lai tok sia. Tarkastuksessa on käynyt ilmi että Jalosteel Oy:n osalta luparaja 5 m3 ei ylity. Käsittelyaltaiden yhteenlaskettu tilavuus on 3,5 m3. Valmistelija ja lisätiedot: ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen Ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää rauettaa Jalosteel Oy:lle kemialliselle pin ta kä sit te lyl le, peittaaminen, Joensuun kaupungin ympäristölautakunnassa 13.12.2000 129 myönnetyn ympäristöluvan. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Jalosteel Oy Pohjois-Karjalan Ely-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Ympäristönsuojeluyksikkö
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 18 Rakennus- ja ympäristölautakunta 76 19.08.2015 Joensuun Ympäristötuotanto Oy:n ympäristölupa Pilkon pellot 6074/11.01.00/2015 RAKYMPLK 76 Joensuun Ympäristötuotanto Oy hakee ympäristölupaa Pilkon pelloilla si jait seval le ylijäämämaiden käsittely- ja varastointialueelle. Samalla haetaan lupaa aloit taa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen. Tarkoituksena on sekoittaa alu eel la jo olevista aineksista erilaisia kasvualustoja ja toimittaa ne työmaille. Alu eel la on varastoituna ylijäämämaita, turvetta, tuhkaa, lietekompostia sekä leh ti kom pos tia. Valmista tuotetta alueelta saadaan 5000-6000 m ³. Ainekset on tar koi tus hyödyntää ja alue maisemoida 31.12.2018 mennessä. Valmistelija ja lisätiedot: ympäristönsuojelutarkastaja Maria Kunnari Ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää Joensuun Ym pä ris tö tuo tanto Oy:lle ympäristöluvan liitteen mukaisena. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 2 Kartta Joensuun Ympäristötuotanto Oy:n ympäristölupa Pilkon pellot Liite 3 Joensuun Ympäristötuotanto Oy:n ympäristölupa Pilkon pellot Jakelu Joensuun Ympäristötuotanto Oy Pohjois-Karjalan ELY-keskus /ympäristö ja luonnonvarat Pohjois-Karjalan ympäristöterveys Ympäristönsuojeluyksikkö
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 19 Rakennus- ja ympäristölautakunta 77 19.08.2015 Tiedotusasiat 620/11.01/2013 RAKYMPLK 77 Otteet Joensuun kaupunginhallituksen kokouksesta: 15.6.2015 68 asiana ehdotus Joensuun viherkaavaksi 15.6.2015 69 asiana Hukanhaudan vanhan koulun asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 15.6.2015 70 asiana Suistamonpolun asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen. Aluehallintovirasto Itä-Suomi 25.6.2015 Päätös Pielisen väliaikaista juoksutusta koskevan selvityspäätöksen muutta mi ses ta. Määräajan jatkamisesta. Määräaikaa selvityksen tekemiselle on jatkettu 31.12.2015 saakka. Valitusaika päätöksestä on umpeutunut 27.7.2015. Aluehallintovirasto Itä-Suomi 17.6.2015 Päätös Ala-Koitajoen Saunavirran Siikavaaran yksityistien sillan py syt tämi ses tä ja perusparantamisesta. Aluehallintovirasto on myöntänyt haetun luvan. Va li tus ai ka päätöksestä on umpeutunut 17.7.2015. Ympäristönsuojeluyksikkö Pienten lämpölaitosten rekisteröinnit Fortum Power and Heat Nepenmäen läm pö lai tos 26.6.2015 Nestemäisten polttoaineiden jakeluaseman rekisteröinti Neste Oil Express Kuurnankatu 10.8.2015 Aluehallintoviraston Itä-Suomen ympäristölupavastuualue 16.6.2015 Päätös Enocell Oy:n kuorikattilan ympäristöluvan tarkistamisesta. Hakemus kos ki polttolaitoksen päästörajojen pysyttämistä kunnes uusi ympäristölupa myön ne tään. Uusi lupahakemus tulee jättää koko tehdaslaitoksen osalta 31.12.2015 mennessä. Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan hakemuksen mu kai ses ti. Valitusaika päätöksestä on umpeutunut 16.7.2015. Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta merkitsee edellä olevat asiat tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 20 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Rakennus- ja ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä Pykälät 19.8.2015 68-77 MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös kos kee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 68, 70-74, 77 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muu tos ta valittamalla. Pykälät 69 Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta va lit ta mal la. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti: JOENSUUN KAUPUNGIN RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Käyntiosoite: Muuntamontie 5, 80100 JOENSUU Postiosoite: PL 148, 80101 JOENSUU Telefaksi: (013) 267 3525 Sähköposti: rakymp@jns.fi Pykälät 69 Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa las kettaes sa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on ase tet tu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päi vän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saan ti to dis tus ta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantito distuk sen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle, on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oi kai su vaa ti muskir jel män laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 21 Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuul la voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ran omaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai säh kö pos ti vies tinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa timus vi ran omai sen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu telefaksina tai sähköpostilla, alkuperäinen oi kai su vaa ti mus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun pää tökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oi kai su vaa timuk sen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2.krs, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1744, 70101 KUOPIO Puhelin: 029 56 42500 (vaihde) Telefaksi: 029 56 42501 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus Hallintovalitus Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene Pykälät Pykälät Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: VAASAN HALLINTO-OIKEUS Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, VAASA Postiosoite: PL 204, 65101 VAASA Puhelin: 029 56 611 (vaihde) Telefaksi: 029 56 42760 Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Hallintovalitus Pykälät 75, 76 Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jä se nen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saa neen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkir jaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asian osai sel le, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tie dok si saan tito dis tuk seen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 22 Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan pu heval taa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, va li tus kir jelmäs sä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä pää tös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaa ti muk sen sa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi va li tus asia - kir jat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeis tään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lähet tää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan vii mei se nä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan