K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 45 (1134) Kylmykuun 14. päivy 2012 Prezidentan uskaldukset»»karjalan piämies Aleksandr Hudilainen vastavui Ven an prezidentan Vladimir Putinanke ÔÔ Petroskoispäi Jovensuuh s. 2 Tamara Sidorova Aleksandr Hudilazen sanoin mugah, vastavuksel Ven an prezidentu hyväksyi da allekirjutti kymmene hänen kirjastu. Paginale oli otettu moni Karjalua koskijua kyzymysty. Karjalas voi tulla bohattu tazavaldu Aleksandr Hudilazel puutui kiinnostuttua prezidentua suureh projektah. Projektan mugah Karjalah voibi suaja läs 17 miljardua rubl ua. Sih niškoi pidäy ruveta suamah hyödykaivandahizii, kudamat ollah Puudogan da Karhumäen piiris. On tietty, ku nämmis piirilöis tänäpäi on enämbi 6 miljardua tonnua raudurudua, hromua, vanadijua, nikelii da muudu kallistu kaivandahistu. Vuodessah 2004 sidä informatsiedu piettih peitos. Projektan vuoh suammo kehittiä tazavallan ekonoumiekkua. Rahvas ruvetah tulemah elämäh Karjalah, tänäpäihäi, pahakse mieldy, rahvas vaiku lähtietäh iäres tazavallaspäi, toivou piämies. Prezidentan hyvyös sidä projektua ruvetah kaččomah Ven an halličukses vuvven 2013 enzimäzel puoliškol. Kondupohjan kombinuatan ruado pidäy muuttua Karjalas on kymmene monolinnua (linnua, kus enimät rahvas ruatah yhtel laitoksel). Moizien laitoksien ruaduo pidäy kannattua da kehittiä, ku niilöis kui iče monolinnat, mugai tazavaldu suadas hyödyy. ÎÎ Jatkuu 2. sivul ÔÔ Kielen opastundu ei ole ku kylyn kylvendy s. 3 ÔÔ Šoltarven opastumah kieldy s. 3 ÔÔ Kolmes muas yliči s. 4 ÔÔ Ozuttua iččeh kanzu s. 5 Palkičendu algavui pienes tiedokilvas. Muzein ruadai Jekaterina Logvinenko kyzyi lapsii dai aiguzii arbuamah, mittuzii vil l utuottehii valmistetah rugehes da nižus, ozras da kagras. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Unohtuksih ei jiä»»kanzallizes muzeis palkittih V nature-kilvan voittajat»»perindöt Jelena Filippova Palkičendu iččenäh algavui pienes tiedokilvas. Muzein ruadai Jekaterina Logvinenko kyzyi lapsii dai aiguzii arbuamah, mittuzii vil l utuottehii valmistetah rugehes da nižus, ozras da kagras. Häi toi nämmii vil l utuottehii keräle, kilbuniekoile pidi vai eroittua net eri joukkoloih sen mugah, mis net on luajittu. Sanakse, joukos oli pädemättömiägi. Kilbuniekat tiijustettih, ku brossua ei luajita nižus da greččugi on oma vil l u. Tämä ruado dai toine suurembi, V nature-kilbu, muzeis piettih Perindölline talohus -projektan hantuzis. Tämän muzein projektan kannatti Potaninan fondu Muuttui muzei muuttujas muailmas -kilvan hantuzis. Projektan tarkoitus on suaja midä vai vois enämbi tieduo Karjalan perindöllizis ruadolois, panna net tiähtele da luadie muzeih kogonazet ozuttelut nämmis ruadolois. Enzimäine ruado, kudai luajittih projektan hantuzis, oli mainitun kilvan piendy. Karjalan kandurahvahii: karjalazii, vepsäläzii, ven alazii kyzyttih sanelemah perindöllizis ruadolois: kalastukses da mečästämizes, žiivatoin piendäs da kazvatandas, grivoin da muarjoin keriändäs da syömizien varustandas. ÎÎ Jatkuu 2. sivul ÔÔ Rahvahan käziruadonerot Čalnas ei hävitä s. 6 ÔÔ Terveh tulgua ombeluspajah s. 6
2»» tazavaldu Petroskoispäi Jovensuuh»»Ruvetannehgo Petroskoispäi Jovensuuh käymäh junat, sih nähte paistih mennyt nedälil Karjalan piälinnas Aleksandr Hudilazen sanoin mugah, Ven an prezidentu on peril kaikis meijän tazavallan dielolois. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Prezidentan uskaldukset»»raududorogu Hiloin Anni Sellittämäh sidä kerryttih OOO RŽD Tur:n johtokundu, tazavallan ministerstvoin da federualulaitoksien edustajat, kuulužimat Karjalan turfirmat. Istundon paginanvedäjänny oli Karjalan tazavallan Nuorižon, sportan da turizman azieloin ministerstvan piälikön sijahine Valerii Kirjanov. Häi pani merkile sen, ku tulii mahtonalaine junien käyndy Suomeh kiinnosti tazavallan rahvastu da turbiznesan alal ruadajua. Istundos sit, midä on ruattu junien käyndäkse, saneli OOO RŽD Tur:n johtajan enzimäine sijahine Mihail Izotov. Hänen sanoin mugah tänäpäi raja- da tullilaitoksienke sellitetäh sidä, kui olis luadie hyvä da mugažu matkustandu rahvahale. Enzimäine juna, kudamas rodieu 11 kupeinoidu vagonua da yksi L uks-vagon, kačotah työndiä Petroskoispäi Jovensuuh 28.- 29. talvikuun yöl. Toivotah, ku rajatarkastukseh menöy vähembi čuassuu. Huondeksel matkustajat tullah Jovensuuh, kus voijah olla päivän. Yöl lähtietäh järilleh Petroskoih. Talvikuun 30. päivän huondeksel sit jo ollah kois. Ostua lippu enzimäzeh junah suau jo tulien kuun aigua. ÍÍAlgu 1. sivul Tänäpäi kannatustu pidäy Kondupohjan bumuagukombinuatale. Myö ellendämmö, ku menöy vie kolme-viizi vuottu, da bumuagulehtilöin miäry äijäl vähenöy, sendäh kombinuattu ei sua myvvä sen verdua lehtibumuagua. Erähät lehtet jo ei piästä ilmah bumuagulehtenny, ku enimät rahvas suajah informatsiedu internetas. Sendäh Kondupohjan kombinuatan ruado pidäy muuttua. Mittumat muutokset pidäy luadie, en voi sanuo, sidä anna duumaijah spetsialistat. On lugiettu vai, ku muuttamizeh pidäy läs 5 miljardua rubl ua. Vladimir Putin da Ven an alovehellizen kehityksen ministru Igor Sl un ajev uskaldettih kannattua kombinuatan muuttamizen programmua. Kilbah yhtyi 33 hengie. Petroskoin hommat Gogol an sildua ruvetah kohendamah onnuako jo tulien vuon. Vladimir Putin allekirjutti käskyn Ven an transministerstvah sih nähte, ku Gogol an sillan kohendamizen projektu otettas vuvven 2013 federuallizeh programmah. Nygöi sillan projektah näh ruatah erähän Omskan laitoksen ruadajat. Heijän mugah, sildu tulou pienendiä kahteh kerdah da löydiä uvvet eländypaikat sillan rinnal olijoin taloloin eläjile. Kaikkiedah sillan kohendamizeh menöy läs 2,2 miljardua rubl ua (lugu rodieu tarku vaiku tazavallan ekspertizan jälles), sanou Aleksandr Hudilainen. Paiči sildua vastavuksel šeikuttih myös Kanzallizen kirjaston kohendamistu da Kanzallizen muzein kehittämisty da Petroskoin jiädvorčan nostamistu. Kirjaston kohenduksen loppemizeh pidäy läs 378 miljounua rubl ua, muzeih pidäy 250 miljounua, jiädvorčah 150 miljounua. Nygöi pidäy vai, ku nämä dengumenot hyväksyttäs eri ministerstvois. Unohtuksih ei jiä Vaihtua rattahat aijalleh Karjalan piämies mainičči sih nähtegi, ku Karjalas tuli aigu luadie zakon, kudaman mugah šouferiloil tulou vaihtua kezärattahat talvirattahih miärättyh aigah. Tänävuon enzimäzen tuuččuandan aigah, 26. ligakuudu, Petroskois oli 142 avariedu, 80% nämmis avarielois tapahtui sendäh, ku mašinois ei olluh vaihtettu rattahat. Tämä zakon petroskoilazet virguniekat annetah kačottavakse Valdivon duumah. Tuliel aijal Aleksandr Hudilazen sanoin mugah, tuliel Karjalas kačotah nostua kaksi suurdu laitostu uuzi lindufabriekku da kombikormuzavodu. Lindufabriekku rodieu Anukses, sie voibi kazvattua yhtel aigua läs 1 200 linduu. Kombikormuzavodu rodieu Kondupohjas. Omii mielii kirjutakkua http://vk.com/feed#/ club17159843 ÍÍAlgu 1. sivul Kilbuniekoile pidi fotokuvata nämä ruavot libo luadie videot. Vie pidi vastata kilvan luadijoin kyzymyksih, kai nämä kyzymykset koskuttih mainittuloi ruadoloi. Hyviä mieldy on sendäh, ku kaikile kilbuniekoile nämä ruavot on hyvin tuttu da äijät heis elätetäh omua piädy ičeväil, perindöllizien ruadoloin vuoh. Lahjakse kyläh käyndy Kilbah yhtyi 33 hengie Karjalas da Leningruadan alovehelpäi. Kilvan Grand prix:n sai anglien kielen opastai Puudogaspäi Aleksandra Minina. Inhemine rodih myös parahannu Žiivatoin piendy -nominatsies. Aleksandra Minina jo enämbi kolmiekymmendy vuottu tutkiu kodirandua, sih harjaittau omii opastujiigi. Ga on tämä tutkindu sivottu kieleh anglien kieleh. Opastujat tiijustetah, kui se libo tämä ruado, libo sih kuului sana on angliekse. Aleksandra työndi kuvua kaikkih nominatsieloih dai joga ruavos tarkah da perinpohjazesti kirjutti. Oli hänen vastavuksis kai tuodu lugu kägöintäin purendas. Inehmine uskaldi ielleh auttua muzeidu, sanoi työndäy enämbän kuvua, kilvan hantuzis joga kilbuniekalehäi sai työndiä ei enämbiä 20 kuvua. Paras Kalastus-nominatsies rodih Emilija Stračevskaja Uutjärven kalastai -kuvienke. Vil l oin kazvatandas parahat kuvat da tiijot oldih Marina Ptitsal. Mollembat nämä kilbuniekat suadih lahjat petroskoilazes Karelika-turfirmas. Inehmizet lähtietäh Kinnermän kyläh, kus kylän emändy Nadežda Kalmikova opastau heidy luadimah šipainiekkua da keittämäh kalarokkua karjalazeh tabah. Parahat kuvat syömizien varustandas oldih luusalmelazel Svetlana Bogdanoval, muarjoin da grivoin keriändäs petroskoilazel Julija Katneval. Pahakse mieldy parastu Mečästys-nominatsies ei vallittu, ku sih yhtyi vai kaksi hengie. Omat lahjat kilbuniekoile annettih myös Periodika-julguamo da Nuori Karjala -liitto, kudamat oldih mainitun kilvan partn ourat. Priäžäläine Al ona Lebedeva sai Nuores Karjalas meigäläzien joukkoloin diskat da lipun jogavuodizeh Ropivoillaččuh. Al ona kuvai sidä, ku frantsielaine briha syöy šipainiekkua.
»»oma kieli, oma mieli Kielen opastundu ei ole ku kylyn kylvendy»»lyydiläzet lapset kerryttih Kuujärveh Ilmori-luagerih 3»»Lyydiläzet Tamara Ščerbakova Kuujärves ihan kuun allus algavui lapsien lyydinkieline luageri. Kyläh kerävyttih lapset Kentjärvel, Jyrkmäis, Pyhäjärvel, Munjärvenlahtes da Kuujärven kyläspäi. Lapset kai oldih eriigäzet. Tämä luageri jo kuvvenden kerran keriäy lapsii opastumah lyydin kieldy. Lapset yhtes opittih paista da sanella iččeh da pereheh näh lyydin kielel. Heil oli ilo tuttavuo lyydiläzeh kul tuurah. Enzimäine päivy luageris oli ihan kummalline, sinäpiän Kuujärven rahvas piettih nelli pruazniekkua. Enzimäine oli Kazanskoin Jumaldoman päivy, toine kogo rahvahan yhtenäžyön päivy, kolmas oli lua gerin avajaispruazniekku. Lyydin taloin pihas nostettih nägövih Lyydiläine lippu. Nelläs pruazniekku oli Päivääne lämmitä -kniigazen prezentatsii. Sen kniigazen kirjutimmo yhtes kuujärveläzen opastajan Roza Jeršovanke. Prezentatsien aigah lapset kuultih hyviä lyydin kieldy da čomii pajoloi, kudualoi pajatti pajojoukko Pit krandaane. Hyvät da maltajat pajattajat: Anna Kuz kina, Marija Ignašova, Svetlana Nikolajeva da Roza Jeršova hol ahutettih loitos kuulujii pa- Ilmoris lapset opastuttih lyydin kieleh, tiijustettih lyydiläzeh kul tuurah nähte. Kuva: Lidija Konovalova Tamara Ščerbakoval (hur.) da kuujärveläzel Roza Jeršoval piäzi ilmah kirju Päivääne lämmitä, sen prezentatsii oli Ilmorin aigua. Kuva: Lidija Konovalova joloi. Lapset kuunneltih dai iče tahtottih opastuo pajattamah. Hyviä lyydin kieldy suau kuulta vai sie, kus rahvas joga päiviä paistah kielel, a opastuo oigiesti pagizemah suau sit, konzu ližäkse vie pajatat muamankielel. Minä vie enne vastavundua kiännin lyydin kielele kaikile tuttavan pajozen Pienel kuuzahazel talvel vilu on. Sidä pajuo pajatimmo kaikin yhtes. Ga minbo suau opastuo kerran vuvves? Lapset dai vahnembat ylen äijäl tahtotah ku lyydin kieldy opastettas školas, ihan muga kui opastetah livvin, vepsän, anglien kieldy. Konzubo se rodieu? Ken vastuau lapsile? Konzu minule annettih sana, minä kerroin, kui kirjutimmo kerdomuksii da piästimmö ilmah oman kniigazen. Luvin omii da Miikul Pahomovan runoloi. Oli hyvä nähtä, ku läpetettih lapsien silmät da kui hyvin vastattih vahnembat vierastu livvin kielen kirjuttajua. Minul ičel oli ilo kuulta da kuunnella čomal lyydin kielel pagizijoi. Sie Kuujärvel kuulin hyvän sananpolven: Kylyy kylbie suau yhten kerran nedälis, a lyydin kielel nepremenno pidäy paista joga päiviä! Šoltarveh opastumah kieldy»»loman aigua Šoltarven kyläs piettih entokul tuurine luageri»»vepsäläzet Valentina Mironova Ei ni vepsäläzet lyydiläzis jällele jiädy. Igivahnas vepsäläzes kyläs Šoltarves školaniekoin loman aigua järjestettih etnokul tuurine luageri. Loman aijakse luagerih tuli šoltarvelästy lastu da lastu lähi kyläs Šokšaspäi. Nämä lapset ollah viijenden, kuvvenden da seiččemenden kluasan opastujat. Šoltarven lapset vie opastutah vepsän kieldy školas, a Šokšan ei, sit heile tämä luageri pidi olla enin hyövylline, hyö suadih tiijustua uuttu. Luagerin aigah lapsii tuttavutettih vepsäläzeh kul tuurah da vepsän kieleh. Lapset käydih kaččomah vahnua perindöllisty vepsälästy Naumovien taloidu. Sie hyväl mielel opastuttih pastamah šipainiekkua vepsäläzien luaduh. Taloin ižändy Aleksandr Naumov da Ol ga Kokorina ozutettih, kui pidäy pastua. Talois oli jo valmehekse lämmitetty päčči, sit vai lapsile ičel tuli kuorii ajelta, syväindy panna da reunat yhtistiä. Piiruat roittih aiga magiet. Kaikin yhtes sit juodih čuajuu piirualoinke, elostettih da kižattih pihal. Tämän päivän aigua, kui toiziengi, lapsile opastettih vepsän kieldy, sanottih kui se libo tämä on vepsäkse. Erähänny piän lapsilluo gostih tuldih Kipinäžurnualan da Kodimalehten toimittajat. Neidizet ozutettih školaniekoile vepsänkieline Kipinä da Kodima, saneltih omua ruaduo da kehitettih lapsii kirjuttamah. Sit kaikin yhtes piirustettih da arvattih sanaristikkölöi. Luageri oli järjestetty paikallizes školas Onieganrannikon piirin administratsien, Šoltarven da Šoksan školan opastajien da Kanzallizen poliitiekan ministerstvan väil da kannatuksel. Moizien luageriloin piendy vepsäläzel mual jatkuu iellehgi. Omii mielii kirjutakkua http://vk.com/feed#/ club17159843 Yhtes Kipinän toimittajienke lapset piirustettih čomazii žurnualah. Kuva: Oksana Kuznetsova
4»» nuorižo Kolmes muas yliči»»nuorikarjalazet ainos takas da matkas ollah. Projektatgi heil ollah toine toizen jälles, ei ehtitä yhty loppie, jo tostu pi vaste liitto rubei todevuttamah Pohjasmualoin tiekartu -projektua. Sen aigah on käydy kolmeh pohjasmuah: Suomeh, N»»Kandurahvas Jelena Filippova Kyzyimmö Nuori Karjala -liiton piälikkyö Alina Čuburovua sellittämäh omua uuttu ruaduo da sanelemah, mibo projektoi on Pohjasmualoin tiekartu : Projektan kogonaine nimi on Pohjasmualoin tiekartu: omaničentundo, nuorižo, kehitys. Kannatustu sih saimmo Pohjasmualoin ministrunevvostospäi. Projektah yhtyi kolmetostu hengie Ven an eri suomelas-ugrilazis tazavallois, Leningruadan, Murmanskan da Permin alovehilpäi, Karjalan Priäžän da Sortavalan piiris, Petroskois da Suomespäi. Projektu enne kaikkie on opastukselline. Meijän tarkoitus on kaččuo, kui ruatah kandurahvahien hyväkse pohjasmualois. Tuolleh iče suazimmo uuttu neruo da kehittäzimmö yhteisruaduo, löydäzimmö ičele uuzii partn ouroi. Tämä on projektan algupuoli. Toine loppupuoli roih tuhukuus. Sil aigua kai projektah yhtynyöt dai net partn ourat, kudamii lövvimmö matkan aigua, tullah Petroskoih seminuarah. Pidäy sanuo, ku Nuori Karjala tulien vuon täyttäy kaksikymmen vuottu. Tuhukuul sit vuozipäivän hantuzis piemmögi tämän seminuaran. Sih kučummo ei vai tämän projektan partn ouroi, a kaikkii, kenenke olemmo yhteisruavos. Oligo pitky matku sit? Kävyimmö kolmeh muah. Enin aigua olimmo Suomes, kävyimmö Helsinkih, Ouluh da Inarih, kus eletäh saamelazet. Sit ajoimmo Norveegieh Tromssah, kus eletäh da hyvin ruatah kveenat. Heil, sanozin, on samat probliemat kui meil karjalazil. Heidy on ylen vähä da ei heidy valdivo ylen äijäl kannata, hos kiinnostus kveenoin kul tuurah da kieleh on nuorižolgi. Sit lennimmö Daanieh, kus vastavuimmo järjestölöinke, kudamat pietäh silmäl kandurahvahien dieloloi. Enzikse vastavuimmo Nordekoliiton rahvahanke. Hyö ruatah ekolougien alal. Nuoren Karjalan uudeh projektah yhtyi suomelas-ugrilastu nuordu eri Ven an tazavallois da alovehis, myös Suomespäi. Kuva: Julija Veselova Kyzyttö, midä meile hyödyy sit ruavos vois olla? Ga täl liitol on suurdu yhteisruaduo kandurahvahienke, hyö konzu sellitetäh ekolougien probliemoi, enzikse nevvotellah juuri kandurahvahienke, heijän mielet enne kaikkie otetah čottah. Heil on äijy yhtehisty projektua. Myö ylen äijän kyzyimmö heijän ruavos. Muga ičele löv vimmö uvven ruadoalan ekolougii. Tottu sanuo ičegi kuda-midä ruavoimmo täl alal. Konzu ruvettih kuadamah Tunguon meččiä, vastustimmo sidä, ga ylen äijäl sih teemah emmo syvendynnyh. Pidäy ellendiä, ku kandurahvahil ei vai yhty kieliprobliemua on, niidy on mondu. Midä vie uuttu, midä vois tuliel käyttiä hyväkse, tiijustitto? Toinah rodih uuttu ideidy, uuttu projektuagi? Tuttavuimmo äijy kenenke. Kačo, min verran vizitkua olen tuonnuh. Nygöi vie kerran da tarkembah kačon internetas nämmien rahvahien ruaduo, erähienke jo sovimmo tulies yhteisruavos. Myö kaikin matkuartelis kiinnostuimmo IW- GIA-liiton ruadoh. IWGIA on kanzoinväline kandurahvahien kyzymyksii sellittäi liitto. Se ruadau pohjasmualois, Ven algi jakutoin da nentsoinke. Meijän enzimäine yhtehine ruado rodieu moine: myö valmistammo kirjutuksen suomelas-ugrilazis kanzois heijän jogavuodizeh kandurahvahien žurnualah. Sidä Tuhukuul Nuori Karjala täyttäy kaksikymmen vuottu. Vuozipäivän hantuzis pietäh seminuaru, kudamale kučutah Tiekarta-projektan partn ourat da kaikkii, kenenke liitto on yhteisruavos. žurnualua lugietah kogo muailmas, sit žurnualas konzulienne oli kuda-midä kirjutustu saamelazih nähte. Nuori Karjala rodieu enzimäine, ken sanelou, ketbo ollah suomelasugrilazet da ližäkse kirjutammo Ven an saamelazisgi. Liitos paheksittih, ku Ven an saamelazet ei olla ylen aktiivizet, kui sanommo Suomen da Norveegien. Tromssas kävyimmö sigäläzen yliopiston kirjastoh, kus on kandurahvahien ozasto. Pahakse mieldy sie kirjua suomelas-ugrilazis dai meijän kielilgi on pikoi näppine. Sovimmo, ku jogahine meis kodih tulduu keriäy da työndäy kirjastoh kirjua. Kirjaston ruadajat mielihyväl tuldih yhteisruadoh, kiinnostuttih Periodikan julgavoloih. Se on toine ruado, kudamua rubiemmo ruadamah tuliel. Se žurnualu, kudamas pagizit, ongo se anglien kielel? On. Myö lähtimmö täh matkah eččimäh ičele uuzii partn ouroi, tahtoimmo kaččuo, kui ruatah muijal. Meilhäi on vai hyvin kehitynnyh yhteisruado suomelazienke. Ga pidäy sanuo, ku suazimmo Jevroupas kehittiä yhteisruaduo, pidäy maltua anglien kieldy. Ven al kaikkiel pahoi maltetah anglien kiel-
»»nuorižo 5 Ozuttua iččeh kanzu däy duumaija. Tuandoi orveegieh da Daanieh»»Jegor Bogdanov tahtoi ozuttua iččeh kanzu, sendäh vaihtoi oman sugunimen. Brihan uuzi sugunimi on Karjalaini»»Omaničentundo Jelena Filippova Karjalaine briha sanou: vie lapsennu ellendi, kudamah kanzah kuuluu da oli ylbei omis juuris da kul tuuras. Kazvahuu da silloi jongoi, konzu rubei karjalazekse aktivistakse, hänen mieles rubei pyörimäh: mindäh hänel ei ole karjalaine sugunimi. Tottu sanuo, kai omii dovariššoi, kel sugunimi oli karjalaine, häi kadehti. A monilhäi heis, kui iče sanou, ei olluh nimittumua dieluo nigo iččeh nimeh, nigo iččeh kanzah nähte. Jegor piädykauti rubei tutkimah omii sugujuurii. Tuatan da muaman puoles brihal kai ollah karjalazet. Muamo on Pitkänrannan piirin Leppäsilta-kyläh rodivunnuh, tuatto Anuksen Kuujärveh. Jegor kyzeli omahizil, tutki arhiivois, kačoi vahnoi kirikkökniigoi, ga sudre. Löydiä karjalastu sugunimie omas suvus muga ni puuttunuh ei. Puolitostu vuottu tagaperin vkotakte-saital briha petties sanoi iččie Karjalazekse. Täl sugunimel painettihgi hänen kirjutuksii Vienan Karjalah da erähile internet-saitoile. Silloi jo varmah tunzin, ku»»kui ruadoh tartui Briha on ombelutannuh ičele karjalazen paijangi. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua tahton juuri karjalazen sugunimen, ku sit nägys minun kanzu. Luvin suomelazis kniigois Karjalainen-famiilies. Sie sil sugunimel tahtottih ozuttua, kudamah kanzah kuulut. Minul oli sama tarkoitus, sendäh vaihtoin oman sugunimen, sellittäy Jegor. Brihan sanoin mugah, nigo hänen tuatal, nigo muamal ei olluh nimidä sidä vastah. Hyö ollah jo harjavuttu sih, ku poigu luadiu sidä, midä iče tahtou. Sellitin omile, ku enzikse tahton pasportas ozuttua oma kanzu, sanuo ku olen karjalaine. Toizekse, enhäi minä omas suvus kieldävy. Minul on died oin nimi Jegor, tuatas minul on ižännimi. A sugunimenke minä iče tiijän midä ruadua, lujoittau Jegor. Nuori Karjala rodieu enzimäine, ken sanelou, ketbo ollah suomelas-ugrilazet, jogavuodizes IWGIAliiton žurnualas. dy, sendäh smietin kielen maltomattomus roih tiele tulies yhteisruavos. Meijän joukos enimät maltettu anglien kieldy ei. Muite duumaičen, matku meni hyvin. Meijän joukos oli erilastu rahvastu: eri-igästy, opastuksen da mentalitietan puoles erilastu. Vastavuimmogi eri rahvahienke. Smietin, menöy vähäine aigua da kaikin ellendetäh, ku täs matkas kaikile oli äijy hyödyy. Sanozin, enimät meigäläzet nuoret, ket ollah tänäpäi yhteiskunnallizes ruavos, ollah Petroskoin valdivonyliopiston karjalan da vepsän kielen ozastol opastunnuot. Jegor Karjalaini ei opastunnuh meijän ozastol. Briha loppi pedagouguakadeemien tehnolougien tiedokunnan. Jo ruadajes, konzu rubei taluttamah turistoi karjalazih kylih, kiinnostui Karjalan paikannimistöh. Puaksuh soitteli tuatale, kyzyi midä tarkoittau se libo tämä paikannimi. Sit tuli mieleh opastuo karjalan kieldy. Rubei eččimäh, kus mostu opastustu on. Karjalan da vepsän kielen laitoksel brihale kehitettih mennä Kanzallizien kul tuuroin keskukseh, kus ollah karjalan kielen kursit. Ga sinävuon nämmii kursiloi ei olluh, keskuksen ruadajat työttih briha Čičiliuškutyttiteatrah, sie la voibi opastuo kieldy. Muga sit brihas tuli teatran artistu da Nuoren Karjalan aktivistu. Sanakse, sinävuon, konzu häi tuli keskukseh kyzymäh kursilois, kursit puutui suaha järilleh. Se oli luajittu brihan dai toizien aktivistoin väil, kudamat tahtottih opastuo kieldy. Silmänlipahtus: Sattuma enzimäine Tahtonet ku vaihtua oman nimen, ga menet sit Zagsah, kirjutat zajavlenien da sellität vie mindäh, muga ruat. Kuun aigah sinule annetah tovestus nimen vaihtandas. Sit senke jo astut vaihtamah kaikkii toizii dokumentoi. Petroskoin valdivonyliopistos ruvettih pidämäh vastavuksii Karjalan kuulužien ristikanzoinke. Kehitettih sidä yliopiston itämerensuomelazien kielien da kul tuuran tiedokunnan (nygözen filolougizen tiedokunnan) opastujat. Enzimäine tuommoine vastavus oli mennyt piätteniččän da enzimäine, ken oli kučuttu gostih yliopistoh, oli tundiettu meigäläine folkjoukko Sattuma. Arto da Eila Rinne (hyö ollah juuri suomen kielen laitoksel opastunnuot), Dmitrii da Vladik D omin saneltih iččeh ruaduo, vastattih opastujien kyzymyksih. Sanakse, tulien vuon Sattuma täyttäy kymmene vuottu, vuozipäiväkse artistat valmistetah uuttu pajoal boumua. Kui iče sanotah, toinah puuttuu luadie kai kaksigi. Konzu kai paginat oli paistu, Sattuma pajatti omii enzimäzii da jälgiaigua kirjutettuloi pajoloi. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua
6 Muhahtai! Il l u, sano, miksebo sinule korvat? kyzyy opastai.»» joudoaigu Ku voizin nähtä! Näethäi silmil! Näendäl näen, ga ilmai korvii šuapku heitähes silmile, sit tottu nimidä en näe! Rahvahan käziruadonerot Čalnas ei hävitä»»kymmene vuottu täydyi Priäžän piirin Čalnan kylän etnokul tuurizel Tuomi-keskuksel Ol ga Kuzmina Keskuksen piäruavonnu on rahvahan käziruadoneroloin säilyttämine. Voinan jälles Čalnan mua oli rikas eri muasteriloil. Kengo maltoi ommella, kezrätä da kuduo hurstiloi, kengo luadie mebelii, potkuriloi da liedžukresloi. Vähitellen elaigu koheni, äijy midä sai ostua laukois da kai nämmä nerot ruvettih häviemäh. Gu olis midä jättiä nuorembile sugupolvile, Čalnas avattih etnokul tuurine keskus. Sen avuamizes äijäl autoi karjalas-ruoččilaine kylien säilyttämizele omistettu projektu, kudaman mugah vahnas kirjastos piettih remontu. Paikallizet eläjät iče pandih päčit, kohendettih seinät, lattiet da levo. Ruočispäi tuodih enzimäzet kangaspuut. Nygöi opastumah keskukseh kävväh pienet dai aiguzet rahvas. Opastajinnu ollah kui paikallizet mugai Petroskoin da Suomen muasterit. Kymmenes vuvves piettih»»siänennustus piäl 25 opastuskursii aiguzile, valmistettih hyvii päččiniekkoi, mualariloi, kirvesmiehii, nerokkahii kudojii da ombelijoi. Nen ga monet ruavottomat rahvas voidih löydiä ičele ruado da syöttiä omua piädy. Myö olemmo ylbiet sit, gu meile kävyy äijy rahvastu. Samat rahvas yhtytäh eri opastuskursiloih, sanelou keskuksen ližäopastuksen opastai Ol ga Savolainen. Keskuksen roindupäivänny Čalnan kul tuurutalois piettih master-kluasat da käziruadoloin ozuttelu. Sie sai nähtä kaikkie: kuvottuu hurstii, ommeltuu perindöllisty tyttii, tuohes da villas luajittuu ezinehty. Omii neroloi ozutettih suomelazetgi. Pentti Ulemus hyvin maltau luadie Suomen perindöllizii sormuksii tuohes. Täh ruadoh häi opastui vie pienenny brihačunnu. Mondu vuottu tagaperin brihat luajittih nengozii sormuksii omile mielespiettävile neidizile, minun perehes tämä perindö säilyi, sanelou muasteri. Suomen Nummi pusulan tanhujat -nimine seuru on yhtehizes ruavos Tuomi-keskuksenke jo mondu vuottu. Tärgevimänny yhtehizenny projektannu on Suguvastavundu-festivuali. Enzikerdua se piettih Priäžän piiris vuvvennu 2007. Nygöi sidä pietäh eri paikois: Karjalas, Udmurties da Suomes. Käziruadoneroloin ližäkse Čal nan etnokul tuurizes keskukses säilytetäh rahvahan pajoperindyögi. Suomelazen pajon Tuomi-ansambli yhtyy eri suomelasugrilazih festivualiloih, sidä tietäh Karjalan ulgopuolelgi. Karjalaine Bes odaine-pajojoukko on vahnembi keskustu, sil on jo 20 vuottu. Enzimäi naizet pajatettih vai Viidanoin kyläs. Konzu sie paikalline kluubu salvattih, joukko siirrettih Čalnah, sih tuli uuttu rahvastu. Naizet pajatetah kui ennevahnallizii pajoloi, kudualoi pajatettih vie heijän Silmänlipahtus: Terveh tulgua ombeluspajah Kanzallizien kul ruuroin keskukses avavui Karjalan kuulužan dizaineran da ombelijan Irina Porošinan ozuttelu da ombeluspaja. Ozuttelus on ezitetty meijän muan perindöllisty ruuttua, čomendustu, kirjua dizaineran iččeh kirjastospäi. Ozuttelus voibi miärätä ruuttu libo čomendus da ostua se. A ku ičel himoitannou niilöi azuo, voibi kyzyö nevvuo dizaineral. Vie sih niškoi Kanzallizien kul tuuroin keskukses rubieu ruadamah ombeluspaja. Irina Porošina sanou, ku enimät hänen ruutat ollah konserturuutat. Äijät meigäläzet pajo- da tansujoukot ezitytäh dizaineran ruutis. Ozuttelun avajazis Karjalan kul tuuruministru Jelena Bogdanova toivoi, ku tuliel kaikil rodieu movvas kävvä Irina Porošinan ruutis. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua muamat da bua bat, mugai nygyaigazii, kudualoin pohjannu ollah Karjalan kirjuttajien runot. Kaikkiedah ohjelmistos on piäl 30 pajuo. Konzu minä olin pienenny, pruazniekoinnu ainos talois kuului pajuo karjalan kielel, mustelou Bes odaine-pajojoukkoh kuului Jevdokija Berezina. Karjalaine pajo on ylen čoma, parembi sidä ei ole. Myö säilytämmö tädä perindyö, suvaičemmo pajattua da paista keskenäh karjalakse. Pahakse mielekse, nygöi Viidanois vähä ken pagizou karjalan kielel. Tuomi-ansambli da Bes o daine-joukon pajoneruo nähtih kaikin, ket tuldih keskuksen roindupäivänny kluubah. Zualu oli täyzi rahvastu: oli paikallizen vallan da Karjalan halličuksen edustajua, paikallistu eläjiä sego gost ua Petroskois da Suomespäi. Pruazniekan lopus karjalazen perindön mugah kaikin juodih čuajuu magieloin piirualoinke. Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 15 /11-1 0 +1 +2-2 0-1 0 +2 +2 +2 +3 16 /11 +2 +3 +5 +5 +2 +3 +2 +3 +5 +5 +5 +5 17 /11 +3 +1 +4 +1 +2-1 +1 0 +3 +1 +2 +2 18 /11 0 +1 0 +1-3 -1-1 0 +1 +2 +3 +3 19 /11 +3 +5 +2 +6 +2 +5 +2 +5 +3 +6 +2 +6 20 /11 0 +6 +2 +6 +1 +5 +2 +5 +2 +6 0 +6 21 /11-1 +4 0 +6 0 +4-1 +4 0 +5 0 +5 On otettu: www.gismeteo.ru»»midä? konzu? kus? 12/ 10 20/ 12 Kanzalline muzei Leninan lagevo, 1 78-44-21 Vuvven 1812 mustokseozuttelu 03/ 10 3/ 02 2013 Jovensuu Carelikum-keskus Choice? Valinta! Vibor -ozuttelu 26/ 11 26/ 12 Taidomuzei Karl Marksan piha, 8 78-40-03 Vastavus Petroskoinke -ozuttelu 31/ 10 15/ 12 Kiži-muzei Fedosovan piha, 19 78-35-91 Kummalline puu: kus kazvetah runot -ozuttelu 12/ 11 22/ 11 Kanzallizien kul tuuroin keskus Leninan lagevo, 2 78-73-79 Irina Porošinan ombeluspaja»»huomivo Ô Ô Mustakkua työndiä fo tokuvii Oligo kummua -kilbah! Kyzymmö teidy, hyvät lugijat, työndämäh meile fotokartočkoi, vahnoi libo uuzii, uudeh kilbah. Kartočkois pidäy olla mitah kummua, mieleh painujua da interesnoidu šeikkua. Omii fotokartočkoi työndäkkiä sähköpoštan kauti libo Oman Muan adresile. Ken kergiey, ga voi iče tuvva net toimitukseh. Kuvis voi olla kaikkie: ristikanzua, elättii, luonduo. Ku kehtannetto, ga voitto vähäzen kirjuttuagi kuvah nähte. ÎÎ Oman Muan adressi: Petroskoi, Titovanpiha, 3 ÎÎ e-mail: omamua@mail.ru 78 05 10 haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Natalja Sinitskaja Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, 185035 Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) 78-05-10 ÎÎ E-mail:omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Verso-painamos 185031 Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu Indeksu 51894 ÎÎ Registrunoumeru 0110927 ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu 12.00 ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 1030 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri) www.design-smi.ru
»»TV:n programmu 19. 25. kylmykuudu 7 Ezmäinargi 19/ 11 Toinargi 20/ 11 Kolmaspäivy 21/ 11 Nelläspäivy 22/ 11 Piätteniččy 23/ 11 Suovattu 24/ 11 Pyhäpäivy 25/ 11 18.00, 01.05, 03.00 Новости 18.50 Давай поженимся! 19.50 Пусть говорят 21.30 Т/с «ДОРОГА В ПУСТО- ТУ» 23.25 Вечерний Ургант 00.00 Свобода и справедливость с Андреем Макаровым 01.25 Д/ф «Крылья жизни: Скрытая красота» 02.50, 03.05 Анимационный фильм «Паприка» 09.00 1000 мелочей 13.50, 16.45 Вести. Дежурная 17.50 Т/с «ВСЕГДА ГОВОРИ «ВСЕГДА - 7» 20.40 Прямой эфир 21.30 Т/с «ВСЕГДА ГОВОРИ «ВСЕГДА - 8» 00.15 Д/ф «Один день Ивана Денисовича». 50 лет спустя...» 01.15 Девчата 01.50 Вести+ 02.20 Х/ф «ЯДОВИТЫЙ ПЛЮЩ» 04.00 Комната смеха 07.00 Канал «Евроньюс» 10.00 Наблюдатель 11.15 Х/ф «ЖИЗНЬ КЛИМА САМГИНА», 5 серия 12.25 Д/ф «Вологодские мотивы» 12.35 Д/ф «Как устроена Земля» 14.15 Линия жизни 15.10 Д/ф «Загадка письменности майя» 15.40, 19.30, 23.30 Новости 15.50 Телеспектакль «Любовь Яровая» 17.10 Мост над бездной: «Рембрандт ван Рейн. «Возвращение блудного сына» Альбан Берг и Антон Веберн 18.25, 01.35 Д/ф «Вильгельм Рентген» 18.35 Д/ф «Полустанок» 19.45 Главная роль 20.05 Сати. Нескучная классика... с Андрисом Лиепой и Гедиминасом Тарандой 20.45 Д/с «Она написала себе роль...» 21.25 Academia. Наталия Басовская. «Король Генрих IV. «Шекспировские страсти «и историческая реальность» 22.10 Тем временем с Александром Архангельским 23.00 Д/с «Запечатленное время: «Наш новый рубль» 23.50 Х/ф «ДОРОГОЙ ЦЕ- НОЙ» 01.40 Д/с «Подводная империя: «Волны-убийцы» 02.25 Играет симфонический оркестр Баварского радио. Дирижер М. Янсонс 18.00, 00.00, 03.00 Новости 18.50 Давай поженимся! 19.50 Пусть говорят 21.30 Т/с «ДОРОГА В ПУСТО- ТУ» 23.25 Вечерний Ургант 00.20 Т/с «ОБИТЕЛЬ ЛЖИ» (18+) 00.50 Т/с «КАЛИФРЕНИЯ» (18+) 01.25 Т/с «ПРОПАВШИЙ БЕЗ ВЕСТИ» 02.15, 03.05 Х/ф «СМЕР- ТЕЛЬНЫЙ НОМЕР» 04.05 Т/с «СВЯЗЬ» 09.00 1000 мелочей 13.50, 16.45, 04.45 Вести. Дежурная 17.50 Т/с «ДОЯРКА ИЗ ХАЦА- ПЕТОВКИ. ВЫЗОВ СУДЬ- БЕ» 20.40 Прямой эфир 21.30 Т/с «ВСЕГДА ГОВОРИ «ВСЕГДА - 8» 23.25 Специальный корреспондент 00.30 Д/ф «Выстрелы в Далласе. Новый след» 01.25 Вести+ 01.55 Честный детектив 02.25 Х/ф «РЕВОЛЬВЕРЫ» 10.00 Наблюдатель 11.15 Х/ф «ЖИЗНЬ КЛИМА САМГИНА», 6 серия 12.25 Д/ф «Лоскутный театр» 12.35 Д/ф «Полустанок» 13.30 Д/ф «Общая картина» 14.25 Academia. Александр Лисицын. «Тайна океанского дна» 15.10 Пятое измерение 15.40, 19.30, 23.30 Новости 15.50 Телеспектакль «Любовь Яровая» 17.00 Д/ф «Франц Фердинанд» 17.10 Мост над бездной: «Винсент Ван Гог» Отторино Респиги 18.35 Д/ф «Тайная жизнь льда» 19.45 Главная роль 20.05 Власть факта. «Строители утопии» 20.45 Д/с «Она написала себе роль...» 21.25 Academia. Наталия Басовская. «Король Генрих IV. «Шекспировские страсти» и историческая реальность» 22.15 Игра в бисер с Игорем Волгиным. «Евгений Замятин. «Мы» 23.00 Д/с «Запечатленное время: «Синий экспресс» 23.50 Х/ф «РАНИ», 1 и 2 серии (18+) 01.30 Балет «Ромео и Джульетта» 01.55 Д/с «Подводная империя: «Опасные обитатели глубин» 02.40 Д/ф «Тимбукту. Главное - добраться до цели» 18.00, 00.00, 03.00 Новости 18.50 Давай поженимся! 19.50 Пусть говорят 21.30 Т/с «ДОРОГА В ПУСТО- ТУ» 23.25 Вечерний Ургант 00.20 Т/с «БЕЛЫЙ ВОРОТНИ- ЧОК» 01.10 Х/ф «ВЕДЬМИНА ГОРА» 03.05 Х/ф «СИМУЛЯНТ» 09.00 1000 мелочей 13.50, 16.45 Вести. Дежурная 17.50 Т/с «ДОЯРКА ИЗ ХАЦА- ПЕТОВКИ. ВЫЗОВ СУДЬ- БЕ» 20.40 Прямой эфир 21.30 Т/с «ВСЕГДА ГОВОРИ «ВСЕГДА - 8» 00.20 Д/ф «Выстрелы в Далласе. Новый след» 01.15 Вести+ 01.40 Х/ф «ВНЕЗАПНЫЙ УДАР» 04.00 Комната смеха 10.00 Наблюдатель 11.15 Х/ф «ЖИЗНЬ КЛИМА САМГИНА», 7 серия 12.45 Д/ф «Рыцарь оперетты. Григорий Ярон» 13.30 Д/ф «Тайная жизнь льда» 14.25 Academia. Александр Городницкий. «Магнитное поле океана: вчера и сегодня» 15.10 Красуйся, град петров! Архитектор Карл Рахау 15.40, 19.30, 23.30 Новости 15.50 Спектакль «Выстрел» 17.00 Д/ф «Елена Блаватская» 17.10 Мост над бездной: «Герника» Пабло Пикассо» Рихард Штраус 18.35 Д/ф «Гений геометрии. Следы наших загадочных предков» 19.45 Главная роль 20.05 Абсолютный слух 20.45 Д/с «Она написала себе роль...» 21.25 Academia. Нелли Мотрошилова. «Мартин Хайдеггер: драмы жизни и метаморфозы философских идей» 22.15 Магия кино. Ведущие М.Борзенков и О.Шишкин 23.00 Д/с «Запечатленное время: «Якутские алмазы» 23.50 Х/ф «РАНИ», 3 и 4 серии (18+) 01.35 В.Моцарт - Э.Григ. Соната фа мажор. Исполняют Н.Петров и А. Гиндин 01.55 Д/с «Подводная империя: «Смертоносное давление» 02.40 Д/ф «Персеполь. Жизнь в центре империи» 18.00, 00.00, 03.00 Новости 18.50 Давай поженимся! 19.50 Пусть говорят 21.30 Т/с «ДОРОГА В ПУСТО- ТУ» 23.25 Вечерний Ургант 00.20 Т/с «ГРИММ» 01.10 Х/ф «СУРРОГАТЫ» 02.50, 03.05 Х/ф «ВЫПУСК- НОЙ» 09.00 Свой взгляд 13.50, 16.45, 04.45 Вести. Дежурная 17.50 Т/с «ДОЯРКА ИЗ ХАЦА- ПЕТОВКИ. ВЫЗОВ СУДЬ- БЕ» 20.40 Прямой эфир 21.30 Т/с «ВСЕГДА ГОВОРИ «ВСЕГДА - 9» 23.20 Поединок 01.00 Вести+ 01.25 Х/ф «МЫ, НИЖЕПОД- ПИСАВШИЕСЯ» 10.00 Наблюдатель 11.15 Х/ф «ЖИЗНЬ КЛИМА САМГИНА», 8 серия 12.20 Д/ф «Мстёрские голландцы» 12.35 Д/ф «Виктор Захарченко. Портрет на фоне хора» 13.30 Д/ф «Гений геометрии. Следы наших загадочных предков» 14.25 Academia. Валерий Бондур. «Космический мониторинг океана» 15.10 Письма из провинции: Село Чара (Забайкальский край) 15.40, 19.30, 23.30 Новости 15.50 Спектакль «Про Федотастрельца, удалого молодца» 16.50, 02.40 Д/ф «Мачу Пикчу. Руины города инков» 17.10 Мост над бездной: «Казимир Малевич» Бенджамин Бриттен 18.30 Д/ф «Первый компьютер мира» 19.45 Главная роль 20.05 Черные дыры. Белые пятна 20.45 Д/с «Она написала себе роль...» 21.25 Academia. Нелли Мотрошилова. «Мартин Хайдеггер: драмы жизни и метаморфозы философских идей» 22.10 Культурная революция 23.00 Д/с «Запечатленное время: «Российская Олимпиада 1913 года» 23.50 Х/ф «РАНИ», 5 и 6 серии 01.35 «Вечерний звон». Концерт Академического оркестра русских народных инструментов ВГТРК под управлением Н.Некрасова 01.55 Д/с «Подводная империя: «Опасные приливы и течения» 18.00 Новости 18.50 Поле чудес 19.50 Пусть говорят 21.30 Голос 23.10 Вечерний Ургант 00.00 Т/с «ПОСЛЕ ШКОЛЫ» 01.05 Х/ф «ХРАБРОЕ СЕРД- ЦЕ» 04.30 Т/с «СВЯЗЬ» 08.55 Мусульмане 09.05 1000 мелочей 13.50, 16.45, 04.35 Вести. Дежурная 17.50 Т/с «ДОЯРКА ИЗ ХАЦА- ПЕТОВКИ. ВЫЗОВ СУДЬ- БЕ» 20.40 Прямой эфир 21.30 Юрмала-2012 23.25 Х/ф «КАЗАКИ- РАЗБОЙНИКИ» 01.55 Х/ф «ЕСТЬ О ЧЕМ ПО- ГОВОРИТЬ» 10.00, 15.40, 19.30, 23.50 Новости 10.20 Х/ф «ЖИЗНЬ КЛИ- МА САМГИНА», 9 и 10 серии 12.35 Секреты старых мастеров. Абрамцево 12.50 Д/ф «Архитектура и кино» 13.30 Д/ф «Первый компьютер мира» 14.25 Academia. Сергей Гулев. «Океан и изменения климата» 15.10 Личное время. Владимир Войнович 15.50 Телеспектакль «Кошка на радиаторе» 16.40, 02.40 Д/ф «Ангкор- Тхом. Великий город храмов Камбоджи» 16.55 Царская ложа. Мариинский театр Морис Равель 18.45 В вашем доме. Азарий Плисецкий 19.45 Д/ф «Путешествие на Афон» 20.25 Линия жизни 21.20 Х/ф «ДЖУЛЬЕТТА И ДЖУЛЬЕТТА» 22.50 Д/ф «Преступление Бориса Пастернака» 00.10 Х/ф «РАНИ», 7 и 8 серии 01.55 Искатели: «Золото древней богини» 05.35, 06.10 Х/ф «ПРИХОДИ- ТЕ ЗАВТРА...» 06.00, 10.00, 12.00, 15.00, 18.00 Новости 07.35 Играй, гармонь любимая! 08.20, 08.45 Мультфильм 09.00 Умницы и умники 09.45 Слово пастыря 10.15 Смак 10.55 Д/ф «Михаил Ульянов. Маршал советского кино» 12.15 Абракадабра 15.15 Да ладно! 15.50 Народная медицина 16.50 Жди меня 18.10 Человек и закон с Алексеем Пимановым 19.15 Минута славы шагает по стране 21.20 Сегодня вечером с Андреем Малаховым 22.50 Что? Где? Когда? 00.00 Т/с «ЭЛЕМЕНТАРНО» 01.00 Х/ф «ДОРИАН ГРЕЙ» 03.05 Х/ф «МОРСКОЙ ПЕХО- ТИНЕЦ» 04.45 Т/с «СВЯЗЬ» 05.35 Контрольная закупка 04.50 Х/ф «КОЛЬЦО ИЗ АМ- СТЕРДАМА» 06.35 Сельское утро 07.05 Диалоги о животных 08.00, 11.00, 14.00 Вести 08.10, 11.10, 14.20 Вести- Москва 08.20 Военная программа Александра Сладкова 08.50 Планета собак 09.25 Субботник 10.05 Национальный интерес 11.10 11.20 Городок 11.55 Минутное дело 12.55 Вести. Дежурная 13.25 Честный детектив 14.30 Погоня 15.30 Субботний вечер 17.35 Танцы со Звездами. Сезон-2012 20.00 Вести в субботу 20.45 Х/ф «КОСТЕР НА СНЕ- ГУ» 00.30 Х/ф «НЕОКОНЧЕННЫЙ УРОК» 02.25 Горячая десятка 03.30 Х/ф «ПОКРОВИТЕЛЬ» 10.00 Библейский сюжет 10.35 Х/ф «НЕ ЗАБУДЬ... СТАНЦИЯ ЛУГОВАЯ» 11.55 Большая семья 12.50 Д/ф «Путешествие на Афон» 13.30 Х/ф «4:0 В ПОЛЬЗУ ТА- НЕЧКИ» 14.55 Уроки рисования с Сергеем Андриякой. «Пионы (акварель)» 15.25 Д/ф «Юрий Кнорозов. Загадка письменности майя» 15.55 Д/с «Планета людей: «Горы. Жизнь на большой высоте» 16.50 ВСЛУХ. Поэзия сегодня 17.30 Д/ф «Главная роль» 18.05 Х/ф «ПРЕДСЕДАТЕЛЬ» 20.50 Романтика романса. Сергею Лемешеву посвящается... 21.45 Белая студия 22.30 Д/ф «Невидимая война» 00.45 Д/ф «Тутс Тилеманс» 01.35 Мультфильм 01.55 Легенды мирового кино. Сид Чарисс 02.25 Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым 06.00, 10.00, 12.00 Новости 06.10 Х/ф «ЧЕРНЫЕ БЕРЕ- ТЫ» 07.40 Служу Отчизне! 08.15, 08.40 Мультфильм 08.55 Здоровье 10.15 Непутевые заметки 10.35 Пока все дома 11.25 Фазенда 12.15 Среда обитания: «Эликсир бодрости» 13.20 Х/ф «ДОБРОВОЛЬЦЫ» 15.10 Д/ф «Тайные знаки конца света» 16.15 Кто хочет стать миллионером? 17.20 Большие гонки. Братство колец 18.50 ДОстояние РЕспублики: Леонид Дербенев 21.00 Воскресное Время 22.00 Мульт личности 22.30 Yesterday live 23.30 Познер 00.30 Х/ф «У КАЖДОГО СВОЯ ЛОЖЬ» 01.55 Х/ф «СДОХНИ, ДЖОН ТАКЕР!» 03.35 Т/с «СВЯЗЬ» 04.25 Контрольная закупка 05.40 Х/ф «ТРЕВОЖНОЕ ВОС- КРЕСЕНЬЕ» 07.20 Вся Россия 07.30 Сам себе режиссер 08.20 Смехопанорама 08.50 Утренняя почта 09.30 Сто к одному 10.20. События недели 11.00, 14.00 Вести 11.10, 14.30 Х/ф «СПАСТИ МУЖА» 14.20 Вести-Москва 15.30 Рецепт её молодости 16.00 Евгений Петросян. Большой бенефис «50 лет на эстраде» 20.00 Вести недели 21.30 Х/ф «ЭТО МОЯ СОБА- КА» 23.30 Воскресный вечер с Владимиром Соловьёвым 01.20 Х/ф «ВАЛЬГАЛЛА: САГА О ВИКИНГЕ» 03.10 Д/ф «Код обезьяны. Генетики против Дарвина» 04.05 Комната смеха 10.00 Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым 10.35 Х/ф «ДЕЛО «ПЕСТРЫХ» 12.15 Легенды мирового кино. Джанет Макдональд 12.40, 01.35 Мультфильм 13.45, 01.55 Д/с «Краски воды» 14.40 «Что делать?» Программа В.Третьякова 15.30 Линия жизни 16.25 Искатели. «Третий рейх в Сибири» 17.15 Итоговая программа «Контекст» 17.55 Д/ф «Поход динозавров» 19.30 Большой Балет 21.50 Спектакль «Не все коту масленица» 23.40 Д/с «Выдающиеся женщины ХХ столетия. Марта Геллхорн» 00.30 Концерт Джерри Ли Льюис 02.50 Д/ф «Кацусика Хокусай» Huomivo! Ô Ô Joga päiviä paiči suovattua da pyhiäpäiviä samal kanualal 14.30 aigah ollah uudizet karjalan, vepsän da suomen kielel.
8»» sanasuari»»pajon paja»» uuttu runuo Valentina Libertsova Puhtas ligakuu Lähtin minä Läkköläh Rahvahan pajo Lähtin minä Läkköläh, Pörähtimmös Prokkoilah, Prokoin koirat vastah, Net minä selgäh. Kannoin, kannoin kikitin, Vičikközeh vikitin. Vičikköine viččazen, Sen minä heinyniekale, Heinyniekku heinäzen. Heinäzen minä lehmäle, Lehmy minule maiduo. Maijot minä akoile, Akat minule tačoi. Tačoin minä počoile, Počoi minule sugahan. Sugahan minä ombilijale, Ombelii minule suappait. Suappait minä halgoniekale, Halgoniekku halgozen. Halgozen minä päččih, Päčči minule kivyön. Kivyön minä mereh. Meri minule suolua, Suolat minä jogeh, Jogi minule kalazen, Kalazen minä papile, Pappi minule ristazen. Ristazen minä Rigoile, Rigoi minule raudua. Ravvat minä ragoh Da iče Ven ale pagoh. On kirjutannuh Galina Ol kina, Videl Pajuzet Pajut, pajut, pajuzet, Vihandazet puuhizet. Midäbo työ luajitto, Armastandua vastaitto. Pordahalluo korgielluo, Vastain minä brihastu. Vastain rubein uskomah Armastandua vastuamah. Venehytty liedžuttau, Järven randah uijuttau. Järven randah uijuttau, Armastandua lopettau. Karjalakse on kiändänyh Aleksandr Saveljev Omii mielii kirjutakkua http://vk.com/feed#/ club17159843»»kerdomus Aleksandr Saveljev Pyöräl Oli heinykuu, pyhäpäivy. Päivypasto čiritti muadu kaikel väel. N akoilammin kylän rahvas peityttih kodiloih, kylän žiivatat juostih tahnuoloih, sendäh gu pihal oli ylen äijy puarmoidu da čakkua. N akoilammin kyläine seizou čoman lammin rannal Jyrgilän da Vieljärven kylien keskel. Sil aijal lammin vies rannal hypittih kylän lapset, hyö vinguttih da lugiettih min aigua ken oli čukelluh vien ual. Ei loitos kylyn tyves pilvežikös koivun ual istuttih durmušal N akoilammin miehet. Kaikil oli vajai 40 vuottu. Hyö äijäl iänettih da nagrettih täytty kidua Sit joukos oldih Peša, Veša, Šura da Miikul. Viga kerähmös oli se, gu Peša osti Vieljärven laukas uvven pyörän da uvvet botinkat. Sithäi net vešit, tiettäväine, pidi pestä eiga, kui sanotah, pitkiä aigua eläijes ei kestetä. Miehet nagrettih sendäh, gu Šura niäritti Pešua, kui niäritetäh ven alazet karjalazii, ken pahoi pagizou karjalakse: Anna velosipečču, kaksi krugal a prokatičču. Toizekse miehet saneltih toine toizele nedälin uudizet. Veša sanoi, buite täl nedälil Jänöinsellän mäel hukat syödih kaksi lammastu. Istundukeskel miehil oli kaksi butilkua viinua Moskovskaja. Yksi butilku viinua oli jo juodu, toine vaste avattih, a syömisty oli vai kolme palastu leibiä da kaksi konservuvakkastu Kil ka v souse. Mie hien kel rinnal virui nuori Pešan koiru Šarka. Veša niäritti koirua, lykii vahnan botinkan, kuduadu koiru uvvessah toi miehile Viinat loppiettihes da kui se on puaksuh, viinua miehil oli vähättävy, kaikil tuli piäh mieli: Pidäy ajua Vieljärveh, ostua vie butilkaine da ryypätä Sendäh gu Peša osti pyörän da uvvet botinkat, kai miehet huaristuttih Pešah, tungiettih hänen kormanih dengat da jumalan kel velikal työttih Jänöinsellän kauti Vieljärveh. Peša kudakui häilyjen libui ajamah laukkah N akoilammis Vieljärven kyläh puuttuo on lyhembi Jänöinsellän kauti, vai ylen kivikkö on tie, kaksi kilometrii pitky. Konzu Peša lähti ajamah Vieljärveh, koiru Šarka juoksi jälgeh. Kilometrin välis ajajes Pešal yksi štaninreunu kiärivyi čiepin hambahien keskeh, pedalin rattahazeh. Pyöry lähti bokkah, Peša pakui bokalleh kivien keskeh da ugodi veziluhtah. Matinke ryydi luhtaspäi kuival kujol. Kaikelleh oppi Peša piästiä štaninreunan pedalin hambahispäi da čiepis, ga puolen čuasun jälles štaninreunu vie kovembi kiärivyi čieppih. Puarmat, čakat kerävyttih ymbäri da ruvettih purettelemah miesty. Koiru haukui, juoksendeli ymbäri. Räkes da humalas Peša terväh väzyi, tahtoi huogavuo, ga ei elävät annettu huogavuo, purtih Pešua veressäh. Oppi revittiä štanit, ga ylen lujat piävyttih net. Tuli mieleh heittiä štanit jallois, oppie kuitahto vediä čiepis štaniloin reunu. Vai ehti Peša välläs jallas heittiä botinkan da štanin, koiru Šarka kobristi hambahil botinkan da lähti pagoh omah kyläh. Kaikelleh oppi mies kuččuo koirua, ga se vai händiä viuhkahti, jouksi kodih. Tavassah Peša rubei kai vingumah, ethäi juokse koiran jälgeh pyörän kel štanilois kiini. A ku puarmat, čakat da ehtypuoleh vie mödžöit tartuttih mieheh vie tabavembi, purettih kai sorkat da perzepuolet. Štanit pidi panna uvvessah jalgah, oppie astuo yhtel jallal da ribaittua velikkua. Sil aijal koiru Šarka tuli kyläh botinkan kel suus, juoksi miehil kylyllyö. Miehet huaristuttih koirah, otettih koiran suus botinku. Veša sanoi: Tämä botinku ei ole Pešan, kai lijas da märgy. Ei miehet, sanoi Miikul, läkkä vai Pešan akal kyzymmö, ongo Pešan botinku vai ei Tuldih Pešan akalluo, ozutettih botinku, akku kerras tunnusti botinkan da rubei ulvomah, itkemäh. Miehet kai pöllästyttih, a Veša sanoi, voi olla gu Peša puutui hukil hambahih Miehet, kel oli, otettih orožat, ken kirvehen kel kerävyttih kaikel kyläl eččimäh Pešua. Konzu mendih puolivälii Jänöinselgässäh, ihastuksis nähtih Pešua, kudai harpai vastah yhtel jallal da ribaitti pyöriä toizel jallal štanin vuoh. Botinku hänel oli vai yhtes jallas, roža riivottu, pureteltu elävil, puhalduksis. Akku ezmäi itkun kel tartui Pešan kaglah, a konzu kuuli, kunne Peša ajoi pyöräl, andoi loškun rožua vaste, tembai miehien dengat Pešan kormanis da lähti kodih. Miehet nagron kel piästettih Pešua välläle. Oli vai ei semmoine kauppu, sidä ei musta niken Ligakuu on moine puhtas Valgiet kuivat kujozet, Puhtas taivas läikkyy luhtas, Joga rupis päiväzet! Puhtas peldo kabrastettu, Puhtahazet niittyzet. Pučči buolah varustettu, Toizes suolas gribazet. Täyzi aittu talvie vuottau, Täyzi kuoppu kazvostu. Armas muahut magieh syöttäy, Emmo varua ruadostu. Ligakuuhuon päivät lämmät, Huondekset vai toiči kylmät. Čipetetäh hienot vihmat, Elostetah joves lahnat. Puhtahazet kuldulehtet Koivus luhtih lennetäh, Heijän sijah karjat tiähtet Varvois hobjah läpetetäh. Pihl uas joga ehtiä gost at Kypset muarjat moizet magiet! Ruskeirinnat, čiučoit, varoit Yhtytottu ladvat jygiet! Puhtas ilmu, korgiet korvet. Omal aijal tullah vihmat, Lijat, pakkazet dai lumet, Jiähäh mieleh nämmä päivät. Puhtas ilmu, puhtas syväin. Mielihyvät kuvat keräin...»»uuttu kiännösty Aleksandr Puškin Talviehty Tuhu hämyl muadu kattau, Lumi tuiskuu pyörittäy. Sego zvierinny se ulvou, Sego itköy lapsistau. Meijän mökis vanhas, harmuas Atkalu da pimei on. Midä sinä minun buaboi Nähtä tahtot ikkunas? Tuhun itku vaigo mi muu Sinuu äijäl väzyttäy? Vaigo sinä nukut istui Myödäh pajon värtinän? Otammogo pienet ryypyt Köyhiä aigua mustellen? Tuovai mal l at, tipahuta Syväimele hoivaine. Pajata, kui pieni čiučoi Meren tagua eleli, Pajata, kui čoma neidoi Viele astui, lendeli. Tuhu hämyl muadu peittäy, Lumi tuiskuu pyörittäy. Sego zvierinny se ulvou Sego itköy lapsistau. Otammogo pienet ryypyt Köyhiä aigua mustellen? Tuovai mal l at, tipahuta, Syväimele hoivaine. Karjalakse on kiändänyh Ivan Savin