PÄÄTÖS Nro 6/06/2 Dnro ISY-2005-Y-69 Annettu julkipanon jälkeen 25.1.2006 LUVAN HAKIJA Taimen Oy PL 32 41341 Laukaa ASIA Vekaran kalankasvatuslaitoksen ympäristölupa, Sulkava. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Vekaran kalankasvatuslaitoksella tuotetaan istukaspoikasia verkkoaltaissa. Taimen Oy on ollut toiminnanharjoittaja 1.6.2003 lähtien. Vekaran kalankasvatuslaitos jatkaa Hopealohi Oy:n toimintaa. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Sulkavan kunnan Kaartilan kylässä Saimaan Pihlajaveden Säviön- ja Harjusaarten välisellä vesialueella, Harjuslahdessa, tiloista RN:ot 3:30 ja 3:32 sekä vesialueesta RN:o 878:1:0 vuokratulla alueella. Laitos on sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 1979 lähtien.
2 ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 1.4.2005 ja sitä on täydennetty 15.4., 7.7. ja 8.8.2005. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Itä-Suomen vesioikeuden 8.6.1995 antaman päätöksen nro 31/95/3 mukaan luvan saajan on pantava vireille laitoksen käytetyn veden vesistöön päästämistä koskeva hakemus vuoden 2005 maaliskuun loppuun mennessä, jos laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2005 jälkeen. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11) c) mukaan kalanviljelylaitoksella on oltava ympäristölupa, kun toimintaa harjoitetaan nyt kysymyksessä olevassa laajuudessa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatusta koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Itä-Suomen vesioikeus on 14.6.1979 antanut päätöksen nro 55/Va/79, jolla vesioikeus myönsi luvan Pihlajaveden Säviönsaaren ja Harjussaaren välisen vesialueen käyttämiseen kalankasvatukseen ja muun ohessa suoja-aidan rakentamiseen. Korkeimman hallinto-oikeuden 9.10.1980 antaman päätöksen mukaan laitoksen tuotanto sai olla enintään 60 000 kg kalaa vuodessa ja rehunkäyttö enintään 100 000 kg vuodessa. Itä-Suomen vesioikeus on 8.7.1982 antanut päätöksen nro 35/Va/82, jonka mukaan kalojen lisäkasvu sai olla enintään 150 000 kg vuodessa ja käytettävän kuivarehun määrää enintään 270 000 kg vuodessa. Lupa sisälsi muun muassa lietteenpoisto- ja istutusvelvoitteen.
3 Itä-Suomen vesioikeus on 18.8.1988 antanut päätöksen nro 10/Ym II/88, jonka mukaan kalojen vuotuinen lisäkasvu sai olla noin 175 000 kg. Fosforikuormitus sai olla enintään 1 850 kg vuodessa ja vuodesta 1991 alkaen enintään 1 600 kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrä sai olla enintään 300 000 kg vuodessa. Lupa sisälsi muun muassa lietteenpoisto- ja istutusvelvoitteen. Itä-Suomen vesioikeus on 8.6.1995 antanut päätöksen nro 31/95/3, jonka mukaan Hopealohi Oy:n kalankasvatuslaitoksen kalojen vuotuinen lisäkasvu sai olla noin 175 000 kg ja kuivarehun määrää enintään 230 000 kg vuodessa. Fosforikuormitus sai olla enintään 1 500 kg vuodessa ja vuodesta 2000 alkaen enintään 1 200 kg vuodessa. Lupa sisälsi muun muassa lietteenpoisto- ja istutusvelvoitteen. Luvan saajan oli selvitettävä käyttökelpoiset mahdollisuudet edelleen rajoittaa laitoksella käytetyn veden haitallisia vaikutuksia vesistössä ja liitettävä sitä koskeva suunnitelma lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen. Etelä-Savon seutukaavassa ei ole Vekaran kalankasvatuslaitosta koskevaa aluevarausta. Seutukaavaan on merkitty laivaväylä kulkemaan Vekaransalmen kautta. Vekaransalmen itäpuolella on Vekaransaaren retkisatamaksi merkitty alue. Alueella ei ole voimassa asema- tai yleiskaava. Hakija on vuokrannut laitoksen toiminnan edellyttämän vesialueen 31.12.2010 asti. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Vesistö, veden laatu ja lähialueen maankäyttö Kalankasvatuslaitos sijaitsee Suur-Saimaan vesistöalueen Pihlajaveden-Kokonselän alueen Pihlajaveden alueella (04.121), jonka pinta-ala on 2 122 km 2. Pihlajaveden alueen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 52 969 km 2. Laitoksen alapuolella sijaitsevan Vekaransalmen keskivirtaama on noin 480 m 3 /s ja keskialivirtaama noin 300 m 3 /s yläpuolisen vesistön valuma-alueen koon ja keskimääräisten valumien avulla arvioituna. Suurin osa Vekaransalmen kautta virtaavista vesis-
4 tä kulkeutuu kohti etelää Lepistönselälle, mutta osa kääntyy länteen Säviönvirran ja Kerviänvirran suuntaan. Alapuolinen lähin järviallas on Lepistönselkä, jonka pinta-ala on noin 100 km 2. Harjuslahti, jossa kalankasvatuslaitos sijaitsee, on hieman syrjässä Vekaransalmen päävirtauksesta. Harjuslahteen virtaa vettä arviolta keskimäärin 12 13 m 3 /s. Vesi laitoksen yläpuolella Annikinselällä on kirkasta ja niukkaravinteista. Veden kokonaisfosforipitoisuus on Vekaransalmen yläpuolella keskimäärin hieman pienentynyt viime vuosina. Hakijan mukaan vaikutusalueella ei ole uimarantoja, vedenottamoja tai kaivoja. Laitoksen alapuolella vesistön rannalla on loma- ja ympärivuotisessa käytössä olevia asuntoja. Kalasto ja kalastus sekä luonnonsuojelu Hakemus ei sisällä tietoja kalastosta laitoksen alapuolella. Itä-Suomen vesioikeuden 8.6.1995 antaman päätöksen nro 31/95/3 perusteena olleiden hakemusasiakirjojen mukaan laitoksen vaikutusalueen tärkeimmät kalalajit ovat muikku, siika, lahna, hauki, made, ahven, järvitaimen ja -lohi, kuha ja harjus. Kalastus on luonteeltaan lähinnä kotitarve- ja virkistyskalastusta. Itä-Suomen vesioikeuden 8.6.1995 antama päätös nro 31/95/3 sisältää istutusvelvoitteen. Vaikutusalueelle on vuosittain istutettava 1 500 vähintään 20 cm:n pituista järvitaimenta tai mainitun poikasmäärän rahallista arvoa vastaavasti muita kaloja. Vekaran kalankasvatuslaitos sijaitsee Pihlajaveden Natura 2000 -alueella (FI0500013) ja heti Vekaransalmesta alkaen sijaitsee Katosselkä-Tolvanselkä Natura 2000 -alue (FI0500026). Molemmat Natura-alueet kuuluvat karuun ruokojärvityyppiin ja ne ovat tärkeitä saimaannorpan elinalueita. Pihlajaveden saimaannorppakanta on noin 25 % ja Katosselkä-Tolvanselän noin 8 % koko kannasta. Pihlajavedellä on merkitystä myös muun muassa Saimaan järviluonnon säilyttämiseksi ja Katosselkä-Tolvanselkä on merkittävä melko luonnontilaisen järviluonnon suojelukohde.
5 TOIMINTA, PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yleiskuvaus toiminnasta ja laitoksen rakenteet Laitoksella kasvatetaan verkkoaltaissa istutuspoikasiksi pääasiassa kirjolohta, minkä lisäksi siellä on kasvatettu vuosittain pari tuhatta järvitaimenta. Ruokintajärjestelmänä laitoksella on tietokoneohjattu automaattiruokinta. Ruokintajärjestelmä mittaa veden lämpötilan, happipitoisuuden ja kalamassan, joiden perustella ruokinta ohjautuu. Järjestelmä on kalibroitu suomalaiselle kirjolohelle. Käytetty rehun määrä, kalojen kasvu ja rehukerroin vuosina 2001 2004: Vuosi Rehumäärä Kasvu Rehukerroin kg/a kg/a 2001 140 000 100 000 1,4 2002 67 875 68 110 1,0 2003 121 925 141 000 0,9 2004 229 200 228 249 1,00 Laitoksella käytetään kuivarehua. Rehu on sisältänyt ympäristöhallinnon VAHTItietojärjestelmän mukaan fosforia 1 142 kg (0,9 1,0 %) vuonna 2003 ja 2 147 kg (0,8 1,2 %) vuonna 2004. Laitoksella on 24 verkkoallasta, joiden vesisyvyys on 3 m. Altaiden yhteispinta-ala on 3 192 m 2 ja yhteistilavuus 9 576 m 3. Kasvatuskehikkojen ja altaiden sijaintia muutetaan useamman kerran kasvatuskauden aikana muun muassa lajittelun, rokotusten ja kuljetusten tarpeiden mukaisesti. Altaat on osittain kiinnitetty rantaan köysillä ja osittain ankkuroitu pohjaan. Laitoksella ei ole käytössä lietteenkeräysjärjestelmää. Aiemmin laitoksella käytössä ollut lietteenkeräysjärjestelmä oli tehoton ja sillä saavutettiin hakijan mukaan vain alle 1 %:n fosforikuormituksen vähenemä.
6 Jätteet, niiden toimituspaikat ja tuotannossa käytettävät kemikaalit Kunnallinen jätehuolto hakee jätteet kaksi kertaa kuukaudessa. Muoviset rehusäkit, joita kertyy vuosittain noin 460 kpl, toimitetaan kaatopaikalle. Ongelmajätteitä muodostuu vain satunnaisesti, jolloin ne toimitetaan ongelmajätteen keruupisteeseen. Laitoksella ei käytetä kemikaaleja. Kuolleet kalat säilytetään kiinteistöllä happosäiliössä, jonka tyhjennysväli on useita vuosia. Vuonna 2004 kalajätettä muodostui 1 000 kg. Kuolleet kalat toimitetaan Kuopioon Jätekukko Oy:öön. Päästöt vesistöön Laitoksen laskennalliset fosforin ja typen kuormitukset sekä ominaiskuormitukset vuosina 2001 2004: Vuosi 2001 2002 2003 2004 Fosforikuormitus kg/a 1 000 406 578 1 234 Typpikuormitus Ominaiskuormitus, g kg/a fosfori typpi 7 750 10,0 78,5 3 218 6,0 47,2 5 044 4,1 35,8 9 983 5,4 43,7 Hakija esittää, että laitoksen fosforikuormituksen enimmäismäärä on nykyisen luvan mukainen 1 200 kg/a. Tuotantokapasiteetti rajoitukset tulisi poistaa, sillä tuotantokapasiteetissa tulee olla joustavuutta, jolla voidaan vastata kysynnässä esiintyviin heilahteluihin. Hakija on arvioinut, että lietettä syntyy noin 150 g käytettyä rehukiloa kohti, kun rehukerroin on 0,9 1,0. Siten arvioituna laitoksella syntyy vuosittain lietettä noin 35 000 kg. Laitoksella ei kerätä lietettä. Ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmän tietojen mukaan Pihlajaveden alueen (04.121) pistemäisten kuormittajien kokonaisfosforipäästöt ovat olleet seuraavat: 4 193 kg vuonna 2001, 2 691 kg vuonna 2002 ja 3 180 kg vuonna 2003. Vuonna 2004
7 pistemäisten kuormittajien fosforipäästö oli 3 237 kg, josta Vekaran kalankasvatuslaitoksen osuus oli 38 %. Vekaran kalankasvatuslaitoksen lisäksi Pihlajaveden alueen pistekuormittajia ovat muun muassa Savonlinnan kaupungin viemärilaitos ja Puumalan lohi Oy. Pistekuormituksen lisäksi alueelle tulee hajakuormituksena valumia pelloista, metsistä ja soilta. Muut päästöt Toiminnasta ei aiheudu hajuhaittoja eikä päästöjä ilmaan tai maaperään. Liikenteestä aiheutuu jonkin verran meluhaittaa. Rehukuljetuksia tehdään joka toinen viikko. Kalakuljetuksia tehdään kasvatuskaudella, keväällä ja syksyllä useita kertoja viikossa. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Vekaran kalankasvatuslaitoksen edullinen sijainti Saimaan päävirtauksen varrella ja siitä johtuva kuormituksen laimentuminen vähentävät laitoksen vesistövaikutuksia. Vaikutus veden kokonaisfosforipitoisuuteen on hakijan mukaan ollut viime vuosina havaittavissa vain välittömästi laitoksen alapuolella. Vuonna 2004 veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli 5,8 µg/l laitoksen yläpuolisilla näytepisteillä 1 ja 2, 10 µg/l heti laitoksen alapuolella, 6,8 µg/l lähivaikutusalueen pisteillä 4 ja 8 ja 5,5 µg/l lähivaikutusalueen pisteillä 3 ja 7. Vastaavasti fosforipitoisuuksien keskiarvo oli 6,8 µg/l keskipitkän matkan vaikutusalueella noin 1 1,5 km:n etäisyydellä Vekaransalmen alapuolella (pisteet 5 ja 9), 6,3 µg/l kaukovaikutusalueella Ulkoniemen edustalla ja Kervilänvirran alapuolella (pisteet 6 ja 11) ja 6,7 µg/l virtauksen pääsuunnassa Lepistönselälle päin (pisteet 4, 5 ja 6). Fosforipitoisuudet ovat vuonna 2004 olleet lähivaikutusalueella pisteillä 4 ja 8, keskipitkän matkan ja kaukovaikutusalueilla sekä virtauksen pääsuunnassa keskimäärin 7,9 14,7 % korkeampia kuin laitoksen yläpuolella. Tarkkailun lähivaikutuspisteistä pisteillä 3 ja 7 veden fosforipitoisuus on ollut vuosina 2003 2004 keskimäärin matalampi kuin pisteillä 7 ja 8, ja on mahdollista, että niiden veden laatu ei kuvaa laitoksen vesistövaikutuksia yhtä hyvin kuin pisteiden 4 ja 8 veden laatu.
8 Vuonna 2004 perifyton-levyihin kertyneen klorofyllin määrä oli heti laitoksen alapuolella 21-kertainen laitoksen yläpuoliseen määrään verrattuna, mutta jo lähivaikutusalueella määrä oli tausta-arvojen tasolla. Pohjaeläinindeksin perusteella sedimentti laitoksen yläpuolella oli karua tai erittäin karua ja laitoksen alapuolella keskimääräisen rehevää. Pohjaeläinbiomassan mukaan laitoksen ylä- ja alapuolinen sedimentti oli luokiteltavissa niukkaravinteiseksi. Tarkkailuohjelmaan sisältyviä havas- ja kalastotutkimuksia ei ole tehty viime vuosina. Hakijan mukaan aiemmin tehdyissä kalastotutkimuksissa ei ole havaittu mitään viitteitä siitä, että laitoksen kuormitus olisi vaikuttanut kalastoon. Veden laatu Vekaransalmessa on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomaista, kun se vuonna 1995 tehdyn selvityksen mukaan kuului luokkaan hyvä. Samanaikaisesti laitoksen yläpuolisten tausta-asemien veden kokonaisfosforipitoisuus on laskenut: vuonna 1995 tehdyn selvityksen mukaan pitkän ajan fosforipitoisuuksien keskiarvo oli siellä noin 10 µg/l, kun vuosien 2000 2004 pitoisuuksien keskiarvo on ollut 5,8 µg/l. Vaikutukset Pihlajaveden suojeltaviin Natura-arvoihin Pihlajavedellä on merkitystä erityisesti saimaannorpan säilymisen kannalta. Norppa käyttää ravinnokseen kalaa, erityisesti muikkua. Muikku tarvitsee happirikasta ja suhteellisen puhdasta vettä. Vekaran kalankasvatuslaitos sijaitsee alueella, jossa vesi on tasalämpöistä ja täyskierrossa ympäri vuoden, eikä alueella ole havaittu happivajeita. Kalankasvatuslaitoksen rehevöittävä vaikutus rajoittuu välittömästi kalalaitoksen alapuolelle, joten myöskään sen takia laitoksen toiminta ei vaaranna norpan säilymistä Pihlajavedellä. Mahdollisuudet vesistökuormituksen alentamiseen ja paras käyttökelpoinen tekniikka Hakijan mukaan tällä hetkellä ei ole kehitetty laitoksen olosuhteissa toimivaa lietteenkeräysjärjestelmää. Lietteen poisto vuolaasti virtaavassa vesistössä kassikasvatus-
periaatteella toimivassa laitoksessa ei ole teknis-taloudellisesti toteutettavissa tyydyttävällä tavalla. 9 Edistyksellinen kalojen ruokintajärjestelmä on haitallisten vesistövaikutusten vähentämisessä tehokkaampi kuin huonosti toimiva lietteen keruujärjestelmä. Lisäksi ruokinnassa on pyritty käyttämään mahdollisimman vähäfosforista kuivarehua. Rehukertoimet ovat olleet noin 0,9 1,0. Laitoksen kuormitus on käytetyn rehun ja kasvatettavan kalan määrään verrattuna laskenut selvästi laitoksen aiemmasta kuormituksesta. TARKKAILU Laitoksen vaikutuksia alapuolisen vesistön veden laatuun tarkkaillaan 11 havaintopisteeltä, joilta analysoidaan päällysveden kokonaisfosforin ja ammoniumtypen pitoisuudet kaksi kertaa kesässä. Perifyton-tutkimus tehdään samoilta näytepisteiltä kuin vesianalyysit joka toinen vuosi. Pohjaeläintarkkailua on tehty kolmelta pisteeltä vuosina 1998, 2001 ja 2004. Hakija esittää tarkkailua jatkettavaksi aiemman ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma sisältää myös havas- ja kalastotutkimukset, joita ei kuitenkaan ole tehty viime vuosina. Hakija esittää, että ei ole perusteita kalataloustarkkailun tekemiselle jatkossakaan. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Toimintaan liittyy vain melko vähäisiä ympäristöriskejä. Laitoksella ei käsitellä suuria kemikaalimääriä. Mahdolliset ongelmatilanteet voivat liittyä kalatauteihin ja poikkeuksellisista olosuhteista aiheutuviin kalakuolemiin. Kalatautien osalta laitos kuuluu Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen tautitarkkailun piiriin. Laajamittaisten kalakuolemien sattuessa altaat tyhjennetään kuolleista kaloista mahdollisimman nopeasti.
10 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Sulkavan kunnassa 30.8. 29.9.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu 30.8.2005 Itä-Savo -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Savon ympäristökeskukselta, Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Sulkavan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Sulkavan kunnalta. Lausunnot 1. Etelä-Savon ympäristökeskus toteaa luvan myöntämisestä ja lupaehdoista seuraavaa: Ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmästä saatavien tietojen perusteella laitoksen rehunkäyttö, kalan lisäkasvu ja ravinnekuormitus on ollut: Vuosi 1996 1997 2000 2001 2002 2003 2004 Kuivarehu (kg) 215 834 202 560 160 000 140 000 67 875 121 925 229 200 Lisäkasvu (kg) 164 634 155 676 125 000 100 000 68 110 141 000 228 249 Rehukerroin 1,31 1,30 1,28 1,40 1,00 0,86 1,00 Kokonaisfosfori kg 1 450 1 670 1 050 1 000 405 580 1 235 Kokonaistyppi kg 11 200 10 500 8 360 7 750 3 220 5 040 9 980 Laitoksen rehunkäyttö on ollut hieman yli 200 000 kg vuodessa. Rehukerroin on ollut ruokakalakasvatuksen aikaan 1,28 1,40 ja poikastuotannon aikana 0,86 1,00. Laitoksen konkurssin takia vuosien 2002 ja 2003 tiedot ovat poikkeavia normaalitilanteeseen verrattuna. Vekaransalmen alapuolisella veden laadun seurantapisteellä 7 pintaveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudessa ei ole havaittavissa rehevöitymiskehitystä. Laitoksen kuormi-
tus on ollut vuosina 2002 ja 2003 tavallista pienempää, mikä on ollut nähtävissä vuonna 2003 hyvin matalina veden fosforipitoisuuksina. 11 Verkkoallaskasvatus on melko alkeellinen ja ympäristönsuojelun kannalta ongelmallinen kalankasvatusmenetelmä. Ravinteiden poistaminen ei onnistu ja kiintoainesta kertyy tarpeettomasti vesistöön. Automaattinen ruokinta ja niukkafosforinen rehu ovat BAT-tekniikkaa. Laitoksen kasvatustekniikan ja allastyyppien vaihtaminen uusiin, itsepuhdistuviin ja jatkuvatoimisella lietteenpoistolla varustettuihin laitteistoihin ei liene taloudellisesti mahdollista, joten laitos on ns. vanhana laitoksena BAT-tekniikan mukaisessa kunnossa. Kasvatuspaikka kuuluu Pihlajaveden Natura 2000-alueeseen ja heti laitoksen alapuolella, Vekaransalmesta alkaen, on Katosselkä Tolvanselkä Natura 2000-alue. Hakemuksessa ei esitetä selkeästi näkemystä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin tarpeellisuudesta. Muutoin ympäristökeskuksen tiedossa ei ole sellaisia luontoarvoja eikä uhanalaisten eläin- tai kasvilajien esiintymiä, jotka suoraan vaikuttaisivat tämän hakemuksen käsittelyyn ja sen ratkaisuun. Vesistön ravinnelisäys on suuri. Kuitenkin sivuitse kulkeva Saimaan päävirtaus laimentaa ja sekoittaa laitokselta tulevan kuormituksen tehokkaasti. Niukkaravinteiseen vesistöön johdettu pienikin ravinnelisäys saa aikaan valoisuuden ja riittävän lämpötilan vallitessa levätuotannon kasvua. Tämä käy selvästi ilmi perifyton-mittausten tuloksista. Kuitenkin vaikutus jää melko pienelle alalle laitoksen alapuolelle. Haettu kasvatustoiminta ei loukkaa yleistä etua siten, että hakemus tulisi hylätä. Lupakaudeksi ympäristökeskus esittää 10 vuotta. Käyttö- ja hoitotarkkailun lisäksi laitoksen tulee tehdä nykyisen kaltaisia vesistö-, perifyton- ja pohjaeläintarkkailuja. Tarkkailuja tulee voida muuttaa lupakauden aikana. Kasvatusta rajoittavana määräyksenä tulee olla 230 000 kg:n rehumäärä ja laskennallinen 1 200 kg:n fosforikuormitus. 2. Etelä-Savon TE-keskus lausuu, että yleisen kalastusedun kannalta laitoksen ympäristövaikutukset eivät todennäköisesti ole kovin merkittävät, koska välitön vaikutusalue
rajoittuu Vekaransalmeen ja sen lähiympäristöön. Alueen liikenteen takia sitä ei yksinkertaisesti voida käyttää kalastukseen. Virtaus estää talvikalastuksen. 12 Kalastusvaikutuksiin ei voi ottaa selkeää kantaa, koska hakemuksessa ei ole riittävää selvitystä vaikutusalueen kalastuksesta ja kalastusoloista. Se, että tarkkailua ei ole toteutettu ja kalatalousvaikutukset ovat oletettavasti vähäiset, ei ole peruste tarkkailuvelvoitteesta luopumiselle. Lupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti siten, että kasvatusmäärä sidotaan vesistöön joutuvaan fosforimäärään, joka saisi olla enintään 1 200 kg vuodessa. Veden laatua on tarkkailtava Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen tulee tarkkailla Etelä-Savon TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ohjelma on toimitettava hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluttua lupapäätöksen saatua lainvoiman. Tarkkailuohjelmaan on liitettävä myös pohjaeläintarkkailu. Laitokselle on määrättävä nykyisen luvan mukainen istutusvelvoite, 1 500 kpl vähintään 20 cm:n mittaisia 2-vuotiaita, Vuoksen vesistöalueen kantaa olevia taimenen poikasia. Taimenkantojen sekoittumisen estämiseksi laitoksella saa kasvattaa vain Vuoksen vesistöalueen kantaa olevia taimenia. 3. Sulkavan kunnan tekninen lautakunta, joka toimii kunnan ympäristönsuojelunviranomaisena, lausuu, että verkkoallastyyppisestä kasvatuslaitoksesta on vaikea saada talteen ulosteita ja rehua, eikä tiedossa ole sellaisia allasratkaisuja, jotka olisivat taloudellisesti järkeviä toteuttaa. Taimen Oy:n käyttämä automaattinen ruokintalaitteisto edustaa tällä hetkellä parasta tekniikkaa alallaan. Nykyiset kalanrehut ovat mm. alentuneen fosforipitoisuutensa takia parempia kuin aiemmin käytössä olleet rehut. Poikaskasvatuksessa kalojen rehunkäyttö on ollut tehokkaampaa kuin kookkaiden kalojen. Paikkana Vekaransalmi on edullinen kalankasvatustoiminnalle suuren veden vaihtuvuuden takia. Lautakunta toteaa, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Kasvatustoiminnasta aiheutuvat haitat ilmenevät melko pienellä alueella laitoksen alapuolella. Haittojen korvaamiseksi yhtiölle on asetettava kalanistutus- tms. velvoite. Lupaehdoissa tulee määrätä laskennallisen fosforipäästöarvon (1 200 kg/v) lisäksi myös
konkreettisempi käytettävän rehun enimmäismäärä (230 000 kg/v). Käytettävästä rehusta on poistettava pöly mahdollisimman tarkkaan. 13 4. Juvan, Puumalan ja Sulkavan terveyskeskuksen kuntayhtymä lausuu, että terveysviranomaisen tietoon ei ole tullut epäilyjä kalanviljelylaitoksen toiminnasta aiheutuneista mahdollisista terveyshaitoista. Toiminta voi vaikuttaa lähistöllä olevien yksityisrantojen uimaveden laatuun huonontavasti. Olemassa olevan toiminnan jatkamiselle ei hakemusasiakirjojen perusteella ole osoitettavissa terveydensuojelullista estettä. 5. Sulkavan kunta puoltaa luvan myöntämistä työllisyyspoliittisilla perusteilla. Muistutukset 1. AA (Purola RN:o 10:3 Kaartilanmäen kylässä) esittää, että kalalaitoksen jätekuormitus suuntautuu mm. Lepistönselälle. Muistuttaja on harrastuskalastuksessaan havainnut viime vuosina vesistön rehevöitymistä ja kalakannan vähenemistä. Muutoksen eräänä tekijänä on saattanut olla kalalaitos. Lupamenettelyssä on otettava huomioon se, että hankkeella ei loukata muiden yrittäjien, esim. ammattikalastajien, toimintaa. Virallisen lupaorganisaation tulisi ympäristöluvan myönnettyään varustautua asianmukaiseen vesistön tilan valvontatoimiin ja niiden tulosten perusteella mahdolliseen lupaehtojen tarkistamiseen. Valtion hallinnolla tulee olla varoja valvontaan ja myös mm. aikaisempaa laajamittaisempiin kalanistutuksiin. 2. BB:t (Kallionkolo RN:o 3:30), (Mäntyniemi RN:o 3:25), (Lounasranta RN:o 3:24), (Tikankolo RN:o 3:23), (Saunaranta RN:o 3:11) ja (Antinranta RN:o 3:40) vaativat, että laitoksen fosforikuormitus ei saa ylittää 1 200 kg:aa vuodessa. Myöskään kuivarehumäärä 230 000 kg/v ei saa ylittyä tulevaisuudessa. Laitoksen tulisi hankkia lietteenkeräysjärjestelmä estämään leväkasvua. Natura velvoittaa suojelemaan luontoa. Vesistön tilaa on seurattava kesän aikana ja veden laadun tuloksista on tiedotettava. 3. CC:t (Lahdenperä RN:o 3:37 Kaartilan kylässä) vaativat, että Vekaransalmen eteläpuolisten vesien saastumisen estämiseksi ei Taimen Oy:lle myönnettäisi lupaa fosfori-
14 päästöjen laskemiseksi vesistöön. Muistuttajat ovat havainneet yhä lisääntyvää verkkojen limoittumista heidän Likastinlahden rannalla sijaitsevan mökkinsä ja Vekaransalmen välisellä vesialueella. Kalansaaliit ovat pienentyneet merkittävästi. Veden saastuminen ilmenee myös rantakallioiden ja -kivien leväkasvun voimakkaana lisääntymisenä. Likastinlahti rehevöityy kovalla vauhdilla. 4. DD (Hilasaari RN:o 4:14 Ruokoniemen kylässä) esittää, että lupaa ei tule myöntää laitoksen aiheuttamien ympäristöhaittojen johdosta. Laitos sijaitsee Natura-alueella, ja sen toiminta aiheuttaa erittäin merkittävää vesistön likaantumista. Veden ravinnepitoisuuksien nousu on ollut jo aiemmin visuaalisesti havaittavissa mm. levämuodostumisena ja kalastusvälineiden likaantumisena noin 5 km kalanviljelylaitokselta Lepistönselälle päin. Luvan myöntäminen ei tue ympäristönsuojelullisia arvoja. 5. EE:t (Korpiranta RN:o 3:13 Sammalmäen kylässä) vastustavat luvan myöntämistä. Suunniteltu laitos toisi vain muutaman työpaikan. Toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat ovat merkittäviä. Hajakuormitus saadaan vähitellen kuriin ja vesistöt alkavat vähitellen puhdistua. Kalanviljelylaitoksille annettujen määräysten noudattamisessa on yleisesti horjuvuutta ja valvonta on tehotonta. Ei ole järkevää investoida toimintaan, joka saattaa jäädä tilapäiseksi. HAKIJAN SELITYS Etelä-Savon ympäristökeskus: Hakija hyväksyy ympäristökeskuksen lausunnossaan esittämät lupaa koskevat vaatimukset, kuitenkin siten, että tuotantomäärä sidotaan ainoastaan vesistöön joutuvaan fosforimäärään 1 200 kg vuodessa. Etelä-Savon TE-keskus: Hakija hyväksyy TE-keskuksen lausunnossaan esittämät lupaa koskevat vaatimukset, kuitenkin siten, että luvassa ei rajoiteta, mitä kalalajeja tai kalakantoja laitoksella tuotetaan. Sulkavan kunta: Myös hakijan mukaan työllisyyspolitiikka täytyy huomioida ympäristölupia myönnettäessä.
Muistutus 1: Ympäristölupaan sisällytetään riittävät vesistö- ja kalastoseurannat. Tulokset huomioidaan seuraavan lupakäsittelyn yhteydessä. 15 Muistutus 2: Lietteenkeräysjärjestelmää ei kannata rakentaa laitokselle, koska se toimii huonosti voimakkaasti virtaavan veden vuoksi. BAT toteutuu automaattiruokinnalla ja niukkafosforisella rehulla. Vesistön tilan seurannan tulokset ja vuosiraportit toimitetaan kunnan viranomaisille. He voivat hoitaa paikallisen tiedottamisen, mikäli katsovat sen tarpeelliseksi. Muistutukset 3 ja 4:Vekaran kalankasvatuslaitoksen vaikutus veden ravinteisuuteen ja leväkasvuun näkyy nykyään välittömästi laitoksen alapuolella, mutta ei enää kauempana. Veden laatu on Vekaransalmessa yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan nykyisin erinomainen. Muistutus 5: Tarkkailutulosten mukaan laitoksen ympäristöhaitat eivät ole merkittäviä. Taimen Oy noudattaa laitoksissaan ympäristömääräyksiä ja pyrkii toiminnassaan pitkäaikaiseen kannattavuuteen. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä myös Itä-Suomen vesioikeuden 14.6.1979 antama päätös nro 55/Va/79, 8.7.1982 antama päätös nro 35/Va/82, 18.8.1988 antama päätös nro 10/Ym II/88 ja 8.6.1995 antama päätös nro 31/95/3 sekä niiden perusteena olleet asiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Taimen Oy:lle ympäristöluvan Vekaran kalankasvatuslaitoksen toimintaan.
16 Hankkeesta aiheutuvien kalatalousvahinkojen vähentämiseksi määrätään istutusvelvoite. Muuta hyvitettävää vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. LUPAMÄÄRÄYKSET Laitoksen rakenteet 1. Kalankasvatuksessa käytetään 24 verkkoallasta, joiden yhteispinta-ala on 3 192 m 2 ja yhteistilavuus 9 576 m 3. Laitoksen verkkoaltaiden ja rakennusten sijainti ilmenee ympäristölupavirastoon 7.7.2005 toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteen 3 asemapiirustuksesta. Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen 2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti siten, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman vähäinen. 3. Laitoksella kalojen ruokintaan käytettävä kuivarehu saa sisältää fosforia enintään 1 980 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Vuoden 2006 loppuun asti fosforipäästö saa olla kokonaisfosforina laskettuna enintään 1 200 kg/a. Vuoden 2006 jälkeen fosforipäästö saa olla kokonaisfosforina laskettuna enintään 1 100 kg/a. Fosforipäästö lasketaan käytetyn rehun fosforimäärän ja kalojen lisäkasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. Laitoksella käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus on määritettävä Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
17 Jätteet 4. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua vaaraa ympäristölle tai roskaantumista. Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu ja alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Kuolleiden kalojen varastointi, kuljetus ja käsittely on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Häiriö- ja poikkeustilanteet 5. Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatuslaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 6. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosfori- ja typpipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Käyttöpäiväkirja on säilytettävä laitoksella ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 7. Laitoksen vesistötarkkailu (veden laatu-, perifyton- ja pohjaeläintarkkailut) on toteutettava hakemussuunnitelman liitteenä 14 olevan vuosien 1996 2005 velvoite-
18 tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua on täydennettävä Lepistonselän tarkkailulla. Lepistönselällä on tehtävä ainakin klorofylli-a-pitoisuuden, pinta- ja alusveden happija kokonaisfosforipitoisuuksien sekä pohjaeläintarkkailua. Laitoksen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelma on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Hyväksytty tarkkailuohjelma on toimitettava tiedoksi Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Etelä- Savon TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TEkeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 9. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit sekä kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle, Etelä-Savon TE-keskukselle ja Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutulokset on lisäksi vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Etelä-Savon ympäristökeskus voi muuttaa käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa ja Etelä-Savon TE-keskus kalataloustarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. 10. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti. 11. Kalankasvatuslaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos toiminta lopetetaan lupakauden aikana, on myös siitä ilmoitettava puoli vuotta ennen toiminnan lopettamista edellä mainituille viranomaisille. Toiminnan loputtua on poistettava kaikki vesistössä olevat laitteet ja rakenteet.
12. Luvan saajan on ilmoitettava laitoksen vastuullisen hoitajan yhteystiedot Etelä- Savon ympäristökeskukselle. 19 Kalatalousvelvoite 13. Luvan saajan on tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista seuraavasta vuodesta alkaen istutettava laitoksen vaikutusalueelle vuosittain 1 500 kpl vähintään 20 cm:n mittaisia 2-vuotiaita, Vuoksen vesistöalueen kantaa olevia taimenen poikasia. Istutus on tehtävä Etelä-Savon TE-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Istutusvelvoitetta voidaan muuttaa Etelä-Savon TE-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla istutettavien kalojen lajin, koon ja määrän osalta siten, että velvoitteen rahallinen arvo ei heikkene. Istutuksesta ja sen mahdollisesta muuttamisesta on ennakkoon kuultava vaikutusalueen osakaskuntia. Jos muutoksista ei päästä yksimielisyyteen, voidaan asia saattaa hakemuksella erikseen Itä-Suomen ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 14. Korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu aiheutuvan, voi vahingonkärsijä päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminta on kuitenkin mahdollista enintään niin kauan kuin luvansaajalla on asiamukaisen vuokrasopimuksen tai muulla laillisella perusteella käyttöoikeus tarvittavaan vesialueeseen.
Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2013 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä 30.3.2013 mennessä. 20 Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksista vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi, erityisesti lietteenpoiston tehostamisen osalta, toteutusaikatauluineen ja kustannusarvoineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämän päätös lainvoimaiseksi tultuaan korvaa vesioikeuden 8.6.1995 antaman päätöksen nro 31/95/3. Vesioikeuden 14.6.1979 antama päätös nro 55/Va/79 jää voimaan kalankasvatuslaitoksen verkkoaltaiden ympärillä olevien verkkorakenteisten suoja-aitojen sijoittumista koskevilta osin. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset
21 Tämän päätöksen mukainen kalanviljelylaitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Alueen kaavoitus ei ole esteenä kalankasvatustoiminnan jatkamiselle. Ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Vekaran kalankasvatuslaitoksen toiminnan jatkaminen tämän luvan mukaisesti ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Pihlajavesi ja Katosselkä-Tolvanselkä on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Siten luonnonsuojelulain 65 :n mukainen vaikutusten arviointi ei ole tarpeen. Vekaran kalankasvatuslaitoksen paikka soveltuu vesistön hyvien laimenemisolosuhteiden vuoksi kalankasvatukseen. Toiminnasta on kuitenkin edelleen aiheutunut alapuolisessa vesistössä fosforipitoisuuden nousua, minkä lisäksi vaikutukset ovat olleet havaittavissa myös pohjaeläimistössä. Vaikutusten vähentämiseksi on 1.1.2007 alkaen tarpeen rajoittaa laitoksen fosforikuormitusta hakemuksessa esitetystä. Tämän päätöksen mukaisesti toimiessaan laitos ei ennalta arvioiden aiheuta merkittävää alapuolisen vesistön rehevöitymistä tai muuta vesistön käyttöä haittaavaa muutosta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista arvioitaessa on otettu huomioon laitoksen ikä, tekniset ratkaisumahdollisuudet, vesistön muu kuormitus, purkualueen muut käyttömuodot ja vaikutusalueen ominaisuudet.
22 Lupamääräysten perustelut Koska kasvatus verkkoaitauksissa ei mahdollista päästöjen mittaamista, kuormituksen arvioimiseksi ja rajoittamiseksi annetaan määräykset suurimmasta sallitusta fosforikuormituksesta ja vuosittain käytettävän rehun sisältämästä suurimmasta sallitusta fosforimäärästä. Määräykset eivät ole vaihtoehtoisia ja siten ruokintaan käytettävä rehu saa sisältää fosforia vain sen verran, että kuormitus ei ylitä suurinta sallittua fosforikuormitusta. Vuotuinen rehun sisältämän fosforin enimmäisraja (1 980 kg vuodessa) mahdollistaa noin 220 000 kalakilon kasvatuksen, kun käytetään 0,9 % fosforia sisältävää rehua ja rehukerroin on 1. Kuivarehun sisältämä fosfori 220 000 kg x 0,9 % = 1 980 kg - Kasvuun sitoutuva fosfori 220 000 kg x 0,4 % = 880 kg = Vesistöön joutuva fosfori 1 100 kg Mikäli laitoksen käyttämän rehun fosforipitoisuus on edellä esitettyä alhaisempi ja rehukerroin parempi, se mahdollistaa suuremman kasvatusmäärän. Vastaavasti heikompi rehukerroin ja rehun suurempi fosforipitoisuus aiheuttavat kasvatusmäärän pienentämisen laskelmassa esitetystä. Vuosina 2003 ja 2004 käytetyn rehun fosforipitoisuus on ollut keskimäärin 0,9 % ja rehukerroin 0,9 1,0. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annettu lupamääräys koskee näitä velvollisuuksia. Häiriötilanteiden syiden selvittäminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, joka voi antaa asiantuntija-apua poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä poikkeustilanteesta johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi. Toiminnanharjoittajan on ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja -riskeistä sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen vesistökuormituksen
23 selvittämiseksi, valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten tehtävää selvitystä varten. Vastuullisen henkilön yhteystiedot ovat tarpeen nopean tiedonkulun varmistamiseksi. Kalatalousvelvoitteen suuruutta arvioitaessa on otettu huomioon kuormitus, alueella käytettävät vesiensuojelumenetelmät, vesistön ominaisuudet ja kalatalouskäyttö. Ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle toimintaa koskevista muutoksista tai poikkeavista tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Laitoksella ei ole lietteen poistoa ja sen vuoksi lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä on tarpeen esittää selvitys lietteenpoistosta kustannusarvioineen ja toteutusaikatauluineen. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSESSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Etelä-Savon ympäristökeskuksen vaatimukset toiminnan tarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Ympäristölupavirasto ei pidä tarpeellisena antaa määräystä käytettävän rehun määrästä lupamääräysten perusteluista ilmenevien syiden takia. Etelä-Savon TE-keskuksen vaatimukset kalasto- ja kalastusvaikutusten tarkkailusta sekä istutusvelvoitteesta on otettu huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Vaatimus siitä, että laitoksella saa kasvattaa vain Vuoksen vesistöalueen kantaa olevia taimenia, jätetään tutkimatta, koska ympäristöluvassa ei voi antaa ympäristönsuojelulain nojalla määräystä kasvatettavista kalalajeista. Sulkavan kunnan teknisen lautakunnan vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Muistutuksessa 1 esitetyt vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Luvan saajan on seurattava toiminnasta aiheutuvia vesistövaikutuksia. Seuran-
24 ta on lupamääräyksen 7 mukaan laajennettava koskemaan myös Lepistönselkää. Luvan saajalle on asetettu kalanpoikasten istutusvelvoite. Valtion varoilla mahdollisesti tehtävistä istutuksista Saimaaseen ei voida päättää tämän asian yhteydessä. Muistutuksessa 2 esitetyt vaatimukset toiminnan suurimmasta sallitusta fosforikuormituksesta ja vesistövaikutusten tarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Luvan saajan on lupamääräysten tarkistamishakemuksessa esitettävä selvitys lietteen poiston tehostamisesta kustannusarvioineen. Muistutuksessa 3 esitetty vaatimus luvan epäämisestä hylätään. Ympäristölupavirasto katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät edellä päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Luvan saajan on lupamääräyksen 8 mukaan tarkkailtava toiminnan kalasto- ja kalastusvaikutuksia. Muistutuksessa 4 esitetty vaatimus luvan epäämisestä hylätään. Ympäristölupavirasto katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät edellä päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Muistutuksessa 5 esitetty vaatimus luvan epäämisestä hylätään. Ympäristölupavirasto katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät edellä päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Toiminnan työllistävyys tai sen taloudelliseen kannattavuuteen liittyvät vaikutukset eivät ole ympäristölupaharkinnassa huomioon otettavia asioita. Luvassa on annettu määräykset laitoksen vesistö- sekä kalasto- ja kalastusvaikutusten tarkkailusta. Vesistövaikutusten tarkkailu on lupamääräyksen 7 mukaan ulotettava Lepistönselälle. Kysymys laitoksen viranomaisvalvonnan riittävyydestä ei kuulu ympäristölupaviraston toimivaltaan. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 72 ja 90 Ympäristönsuojeluasetuksen 5, 19, 30 ja 37 Jätelaki 4, 6, 12, 15, 51 ja 52
25 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 4 190 euroa (Kalanviljelylaitos, jonka lisäkasvu on yli 100 000 kg vuodessa). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Etelä-Savon ympäristökeskukselle, Etelä-Savon TEkeskukselle, Sulkavan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille, Sulkavan kunnalle ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä julkaistaan Sulkavan kunnassa ja Itä-Savo -nimisessä lehdessä.
26 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina 24.2.2006. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.
V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 6/06/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 24.2.2006 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.