Vesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

PÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 98/2013/2 Dnro LSSAVI/23/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.11.2013 ASIA HAKIJA UPM-Kymmene Oyj:n Äetsän vesivoimalaitoksen luvan lupamääräysten muuttaminen, Sastamala UPM-Kymmene Oyj Energia HAKEMUKSEN VIREILLETULO LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa UPM-Kymmene Oyj on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 18.3.2013 vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Äetsän vesivoimalaitoksen luvan lupamääräysten muuttamiseen uittoaukon sulkemisen johdosta Sastamalan kaupungissa. Uittosääntö on kumottu Kokemäenjoen pääväylältä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 18.12.2001 antamalla päätöksellä (päätös 67/2001/2) eikä uittoa enää harjoiteta. Tästä johtuen vuonna 2012 padon uittoaukko päätettiin huoltoja kunnostustarpeiden vähentämiseksi sulkea pysyvästi betoniseinällä. Voimassa olevaa Länsi-Suomen vesioikeuden 24.1.1992 antamaa päätöstä (päätös 5/1992/4) halutaan muuttaa poistamalla päätöksestä uittoaukkoa koskevat lupamääräykset. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 18.12.2001 päivätyllä päätöksellä (päätös 67/2001/2, diaarinumero 99342) kumonnut uittosäännön Kokemäenjoen pääväylältä, koska uitto Kokemäenjoessa on lopetettu eikä ole odotettavissa sen uudelleen aloittamista. Päätöksen pääasiaratkaisu kuuluu seuraavasti: Ympäristölupavirasto kumoaa vesistötoimikunnan 23.12.1947 vahvistaman ja korkeimman hallinto-oikeuden 5.10.1948 osittain muuttaman Kokemäenjoen vesistön uittosäännön sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla päätöksillä. Vesistötoimikunta 19.10.1953 Vesistötoimikunta 31.5.1955, korkein hallinto-oikeus 3.12.1957 Vesistötoimikunta 15.3.1958 Länsi-Suomen vesioikeus 23.6.1983 Länsi-Suomen vesioikeus 21.8.1990, vesiylioikeus 24.4.1991

2 Länsi-Suomen vesioikeuden 24.1.1992 antamassa päätöksessä (päätös 5/1992/4, diaarinumero 87315) on määrätty uittoaukkoa koskevasta rakenteesta lupaehdossa 1), joka kuuluu seuraavasti: 1) Voimalaitoksen uusi koneasema siihen kuuluvine ylä- ja alakanavineen on rakennettava piirustuksessa R-ÄET-1/M2, 3.1.1990 osoitettuun paikkaan piirustusten R-ÄET-2/M1, 3.1.1990 ja R-ÄET-1/M2 mukaisesti. Rakennettava koneasema käsittää kaksi samansuuruista koneyksikköä, joiden yhteinen rakennusvirtaama on 260 m 3 /s. Nykyisen koneaseman koneyksiköt, joiden yhteinen rakennusvirtaama on 210 m 3 /s, voivat edelleen olla toiminnassa, kuitenkin niin, että koneistojen kautta tapahtuva virtaama on yhteensä enintään 360 m 3 /s. Kun koneyksikköjä poistetaan käytöstä, niiden vesitiet on suljettava pysyvästi ja se osuus koneasemasta jää padon osaksi. Koneyksikön pysyvästä sulkemisesta on ilmoitettava Tampereen vesi- ja ympäristöpiirille. Rakennustöiden suorittamiseksi tarvittavat työpadot on tehtävä piirustuksen R- ÄET-3C, 27.8.1986 mukaisesti. Vesi- ja ranta-alueiden täytöt on tehtävä piirustuksen R-ÄET-3C, 27.8.1986 mukaisesti. Nykyinen säännöstelypato pidetään piirustuksen R3-ÄET-52A, 24.7.1986 mukaisena. Padossa tulee olla kaksi luukuilla suljettavaa tulva-aukkoa, joiden leveys on 7,5 m ja kynnyskorkeus NN +43,70 m, kaksi luukuilla suljettavaa tulvaaukkoa, joiden leveys on 20,0 m ja kynnyskorkeus NN +45,50 m sekä luukuilla suljettava tulva-aukko, jonka leveys on 7,0 m ja kynnyskorkeus NN +45,07 m. Lisäksi padossa tulee olla 4,5 metriä leveä uittoaukko, jonka kynnyskorkeus on NN +46,60 m. Lisäksi Länsi-Suomen vesioikeuden 24.1.1992 antamassa päätöksessä (päätös 5/1992/4, diaarinumero 87315) on määrätty uittoruuhen rakentamisesta lupaehdossa 12), joka kuuluu seuraavasti: 12) Luvan saajan on, mikäli voimalaitoksen ohi ryhdytään säännöllisesti harjoittamaan uittoa, rakennettava uittoaukon jatkeeksi uittoruuhi kahden vuoden kuluessa uiton alkamisesta tehdyn ilmoituksen saamisesta ellei uiton suorittajan kanssa sovita puutavaran kuljettamisesta muulla tyydyttävällä tavalla voimalaitoksen ohi. Uitettaessa uittoruuhen kautta on luvan saajan pidettävä vedenkorkeus padon yläpuolella niin korkealla, että ruuhessa on ainakin 0,60 metrin vesisyvyys ja tarpeen vaatiessa enemmänkin, sekä alistuttava niihin säännöksiin, jotka uiton turvaamiseksi määrätään. Luvan saajan on myös rakennettava ja pidettävä kunnossa tehokkaat laitteet puutavaran ohjaamiseksi uittoaukkoon samoin kuin laitteet voimalaitoksen ja sen padon suojelemiseksi uiton aiheuttamilta vahingoilta. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Vesistötiedot Vesivoimalaitos sijaitsee Kokemäenjoen päähaarassa Sastamalan kaupungissa. Kokemäenjoen vesistöalue on Suomen neljänneksi suurin vesistö. Sen pinta-ala on 27 100 km 2 ja järvisyys on 11 %. Vesistö koostuu suurimmaksi osaksi Pirkanmaalla sijaitsevista järvistä ja Satakunnan halki virtaavasta jokijaksosta. Äetsän yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 21 374 km 2 ja järvisyys on 13,1 %. Kokemäenjoki on vesistöalueen laskujoki. Se alkaa Sastamalan Liekovedestä ja virtaa Äetsän, Huittisten, Kokemäen, Harjavallan, Nakkilan, Ulvilan ja Porin halki Pihlavanlahdelle. Joen pituus Porin lahden ja Liekoveden välillä on 110 km ja kokonaisputous on noin 57 m. Jokiosuuden järvisyys on 5 %. Äetsän vesivoimalaitoksen virtaamahavainnot vuosina 1978-2011 ovat seuraavat: Ylivirtaama (HQ) on 705 m 3 /s, keskiylivirtaama (MHQ) on 418 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) on 182 m 3 /s, keskialivirtaama (MNQ) on 37 m 3 /s ja alivirtaama (NQ) on 26 m 3 /s. Suoritetut toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Kiinteistötiedot Hankkeen vaikutukset Uittoaukon pysyvä sulku tehtiin rakentamalla betoniseinä uittoruuhen sulkuluukun taakse. Vanha puinen sulku toimi työpatona. Uusi seinä mitoitettiin padotusaltaan yliveden korkeutta vastaavan vesipaineen lisäksi vedenpinnan tasossa vaikuttavalle jääkuormalle. Seinän yläreuna ulotettiin patopilareiden yläpinnan tasoon NN +49,84 metriä. Seinä tukeutuu sivuilla uittoaukon massiivisiin virtapilareihin ja niihin upotettuihin U-teräksiin sekä alaosastaan uittoaukon kynnykseen. Suljetun uittoaukon kynnyksen pituus on 2,5 metriä ja kynnyksen taso on NN +47,60 m. Mitoitusylivedenkorkeus oli ennen uittoaukon sulkemista NN +48,60 m ja sen jälkeen NN +48,62 m. Hätäylivedenkorkeus on NN +49,60 m, joka on maapadon tiiviin osan alin yläpinta. Hakija omistaa voimalaitosalueen maa- ja vesialueet. Uittoaukon sulkemisella ei ole loukattu yleistä tai yksityistä etua eikä aiheutettu korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Hanke eikä työn suorittaminen ole vaarantanut yleistä terveydentilaa, aiheuttanut huomattavia tai vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä huonontanut paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja. Hanke ei ole myöskään vaikuttanut valtaväyliin, kalateihin tai kalastukseen. 3

HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Uittoaukon sulkeminen ei vaikuta voimassa olevien lupamääräysten mukaisiin vedenkorkeuksiin tai virtaamiin. Uittoaukon sulkemisella ei ole vaikutusta padon mitoitusperusteisiin eikä muutos lisää padosta aiheutuvaa vahingonvaaraa eikä sillä ole vaikutusta padon luokitukseen. Mitoitusylivirtaama voidaan uittoaukon sulkemisen jälkeenkin ohijuoksuttaa turvallisesti ilman voimalaitoskoneistoja padon hätävedenkorkeustasoa ylittämättä. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa ja Sastamalan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 11.11.2013. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta ja patoturvallisuusviranomaiselta, Sastamalan kaupungilta ja Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 4 LAUSUNNOT 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalastusviranomainen katsoo, että lupa voidaan myöntää. Hankkeesta ei ole aiheutunut kalataloudelle kompensoitavaa haittaa. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen patoturvallisuusviranomainen katsoo, että uittoaukon sulkeminen ei heikennä patoturvallisuutta. Äetsän voimalaitoksen pato on 2-luokan pato. Se on mitoitettava kerran 500-1000 vuodessa esiintyvälle tulvalle. Mitoitus on oltava riittävä ilman voimalaitosturbiineja. Uittoaukon sulkeminen ei vaikuta padon kykyyn läpäistä kerran 500 vuodessa esiintyvää mitoitustulvaa. 3) Sastamalan kaupungin ympäristöjaosto on lausunnossaan todennut, että sillä ei ole huomautettavaa lupahakemukseen liittyen. Hakemusta käsiteltäessä on huomioitava patoturvallisuuden säilyminen ja mahdollisten vesistölle aiheutuvien haittojen sekä vahinkojen ehkäiseminen. HAKIJAN SELITYS Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen lausunnoista. Hakija ei ole antanut selitystä.

5 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Perustelut Aluehallintovirasto myöntää UPM Kymmene Oyj:lle luvan uittoaukon sulkemiseen pysyttämällä rakenteen hakemuksen liitteenä olevan 15.12.2005 päivätyn uittoaukon sulkemista koskevan suunnitelmapiirustuksen (mittakaava 1:100, 1171-ÄE 2) mukaisesti. Aluehallintovirasto muuttaa Länsi-Suomen vesioikeuden 24.1.1992 antamaa päätöstä Sastamalan kaupungissa sijaitsevan Äetsän vesivoimalaitosta koskevan lupapäätöksen nro 5/1992/4 osalta poistamalla lupaehdosta 1) lauseen: Lisäksi padossa tulee olla 4,5 metriä leveä uittoaukko, jonka kynnyskorkeus on NN +46,50 m. Lisäksi Aluehallintovirasto kumoaa Länsi- Suomen vesioikeuden 24.1.1992 antaman lupapäätöksen nro 5/1992/4 lupaehdon 12). Muilta osin noudatetaan Länsi-Suomen vesioikeuden 15.2.1991 antamaa päätöstä nro 8/1991/2 siihen vesiylioikeuden 19.10.1992 antamalla päätöksellä nro 220/1992 tehtyine muutoksineen. Hankkeesta ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Lupa on voimassa toistaiseksi. 1) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 2) Suljettu uittoaukko on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. 3) Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Uittosäännön kumoamisen jälkeen uittoaukkoa ei enää tarvita eikä uittoaukon sulkeminen heikennä patoturvallisuutta. Uittoaukon sulkeminen helpottaa padon huoltoa ja kunnostusta. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Sovelletut säännökset Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 1) kohta, 5, 6, 8 Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen ja patoturvallisuusviranomaisen sekä Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimukset huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla.

6 KÄSITTELYMAKSU PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Käsittelymaksu on 3 106 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaista voimalaitoslupaa, johon ei liity yläpuolisen altaan säännöstelyä koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 31 060 euroa. Kyseessä on kuitenkin yksittäisen lupamääräyksen teknisluonteinen muuttaminen, maksun suuruus on 10 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta eli 3 106 euroa. UPM-Kymmene Oyj Energia Ilmoitus päätöksestä Sastamalan kaupunki Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ patoturvallisuusviranomainen (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköinen) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedonanto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Sastamalan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

7 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Mikko Vesaaja Piia Nieminen. Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikko Vesaaja ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Piia Nieminen. PN/TKa

8 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 31.12.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valitus-kirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.