Jäsentiedote Metsänomistajat Rovaniemi 2/2018 Hyvä metsänhoitoyhdistyksen jäsen s. 2 Metsätalouden kuulumiset Rovaniemeltä s. 3 Hirvilupia ei ole liikaa, vaan paremminkin hirviä s. 4 Korjuupalvelulla on imua s. 5 Puunkorjuu myrskytuhoalueella Kyösti Kämä eläkkeelle Johanna Kaltiokumpu tilalle s. 6
Hyvä metsänhoitoyhdistyksen jäsen 2 Takana on sääolosuhteiltaan kuuma ja haastava kesä ja yhdistyksemme toimintakin on normalisoitumassa. Puumarkkinatilanne näyttää täällä Rovaniemen seudullakin suotuisalta ja mikä tärkeintä kaikille puutavaralajeille on kysyntää. Suurimmat metsäyhtiöt ovat kasvattaneet voimakkaasti liiketulostaan lähinnä sellun ja pakkauskartongin hinnannousun ansiosta. Kuitupuun hinta on ollut hienoisessa nousussa, mutta ei siinä määrin kuin yhtiöiden tulokset antaisivat mahdollisuuden. Yhdistyksen oma korjuupalvelu on ylittänyt jo tavoitteensa. Voimakas päätös puukauppapalveluiden kehittämiseen, mm. hankintaesimiehen palkkaaminen, alkaa tuottaa tulosta. Ensiharvennuskohteiden osuus on korostunut ja yhdistys korjaa usein kohteet, mitkä eivät kelpaa yhtiöille tai niistä saatava kantohinta on olematon. Lisäksi jäsenille ilmaisen puunmyyntisuunnitelmien osuus on jo merkittävä, kun koko yhdistyksen alueen myyntimäärästä sen suhteellinen osuus on yli 70 %. Tämä kehitys todistaa hyvin sen, että metsänomistajat ovat ottaneet hyvin vastaan jäsenmaksukäytännön ja ymmärtäneet, miksi kannattaa olla metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Lapissa ja myös täällä Rovaniemen alueella odotetaan mielenkiinnolla seuraavaa askelta, mihin metsäteollisuuden investoinnit Pohjois-Suomessa päätyvät. Uutena tervetulleena uutisena on Metsä Groupin suunnitelma rakentaa uusi sellutehdas Kemiin tai modernisoida entinen tehdas. Toteutuessaan Kemin jätti-investointi olisi samaa kokoluokkaa Äänekosken kanssa. Boreal Biorefin biojalostamon investointihankkeen toteutuminen Kemijärvelle on jo pitkällä. Boreal Bioref odottaa yhä ympäristölupaansa yhtiö toivoo pääsevänsä rakennuspuuhiin viimeistään ensi talvena. Riittääkö sitten kaikille tehdashankkeille puuta, kun suunnitteilla on myös Kaidin hanke Kemiin ja KaiCell Kainuuseen? Tämän yhtiöt haluavat varmistaa, ennen kuin tekevät investointipäätöksen. Toteutuessaan Rovaniemen mhy on sijainniltaan keskeisessä paikassa näiden tehtaiden puuraaka-aineiden hankinta-alueiden osalta, Kainuun hanketta lukuun ottamatta ja yhdistyksen rooli puun hankinnasta yksityismetsistä tulisi kasvamaan moninkertaisesti nykyisestä. Nyt helteiden helpottuessa ja syksyn lähestyessä ei pidä unohtaa rästiin jääneitä metsänhoitotöitä. Oikea-aikaisella taimikonhoitotyöllä nopeutetaan puun kasvua ja ensiharvennuksiin päästään aikaisemmin käsiksi. Nykyinen Kemera-laki päättyy vuonna 2020 ja ehtojen ollessa nyt hyvät taimikonhoidolle ja ensiharvennuksille rästit olisi nyt hyvä hoitaa pois. Lisäksi rahoituspäätökset ja maksatukset metsänomistajille on alkanut sujumaan paremmin alkuhankaluuksien jälkeen. Toimihenkilöissä on tullut nyt myös muutoksia, kun pitkäaikainen metsäneuvoja Kyösti Kämä jäi nyt elokuun alussa eläkkeelle. Merkittävä nuorennusleikkaus koko yhdistyksessä on tapahtunut ja myös lisää naisenergiaa on saatu yhdistykseen, kun Johanna Kaltiokumpu tuli metsäneuvojaksi Ranuantien suuntaan. Lisäksi hän hoitaa SPV-asioita, mikä on uusin yhdistyksen palvelumuoto. Tervetuloa metsäpäivään 22.9. ja hyvää alkavaa syksyä! Pekka Lehto puheenjohtaja Hyvä asiakkaamme Koko EU-aluetta koskeva uusi tietosuoja-asetus astui voimaan 25.5.2018. Uusi EU:n tietosuoja-asetus tuo mukanaan uusia velvoitteita henkilötietoja käsitteleville yrityksille ja yhteisöille sekä toisaalta laajempia oikeuksia henkilöille, joiden henkilötietoja käsitellään. Muutos ei vaadi sinulta erityisiä toimenpiteitä. Kunnioitamme jäsentemme ja asiakkaidemme yksityisyydensuojaa ja olemme sitoutuneet suojaamaan henkilötietoja voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Rekisteriimme kerättävät tiedot syntyvät jäsen- ja asiakkuussuhteen kautta. Uudessa rekisteriselosteessamme kerromme lainsäädännön edellyttämällä tavalla henkilötietojen käsittelyperiaatteistamme. Rekisteriselosteemme löytyy osoitteesta www.mhy. fi/rovaniemi Kun kehitämme palveluitamme tai lainsäädännössä tapahtuu muutoksia, käytäntömme voivat muuttua. Päivitämme tietosuojalausekkeemme tietoja henkilötietojesi käsittelystä, jotta saisit aina ajantasaisen ja kattavan kuvan toimintatavoistamme.
Metsätalouden kuulumiset Rovaniemeltä Vuosi 2018 on kääntymässä syksyyn. Puukauppa elää ennätysvuottaan meilläkin ja metsänhoitoja toteutetaan koventuvalla tahdilla. Valtion avustuksia metsien hoitoon on reilusti vielä saatavilla ja myöntövaltuuksia tulee riittämään näillä näkymin koko vuodeksi. Avustuksien riittävyys jo toista vuotta peräkkäin, on näkynyt positiivisesti toteutettavien määrien kasvuna. Kehotankin metsänomistajia hyödyntämään nykyisen kemeran etuudet mahdollisimman tehokkaasti. Nykyiset tuet ovat varmuudella voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Puukaupallisesti Rovaniemellä mennään kovempaa vauhtia kuin edellisinä vuosina. Tästä kertoo jo pelkästään lisääntyneet puunmyyntisuunnitelmamäärät. Metsätoimihenkilömme ovat tehneet elokuun alkuun mennessä puunmyyntisuunnitelmia 120 000 m 3 edestä, kun edellisvuonna samaan aikaan kuutioita oli kertynyt 95 000. Lisäystä siis noin 26 %. Suunnitelmamäärä tähän vuoden aikaan on jopa kovempi kuin huippuhintavuoden 2007. Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa, puukaupan kokonaisvaltaisena hoitajana, hipoo noin 70 % suunnitellusta määrästä. Ajantasainen tietämys puukauppoja tehdessä korostuu, sillä hinta- ja laatuerot vaihtelevat puunostajien kesken suurestikin puukauppojen välillä. Puunmyyntisuunnitelmien pääpaino on kesäkorjuukohteissa ja niistä saisi mieluusti tulla mahdollisimman paljon sahapuuta. Sahapuuhinnat ovat leimikkokohtaisesti olleet yllättävän hyvällä tasolla, sillä hyvissä päätehakkuissa tukista on maksettu jopa kuudenkympin hintoja. Syksyksi on myös odotettavissa kuitupuun hinnan nousua, sillä kuitupuun kysyntä on huipussaan ja tehtaat pyörivät täydellä teholla. Ruotsin metsäpalot ovat aiheuttaneet häiriötiloja puutavaran toimituksiin, joten tarve suomalaiselle puulle näyttäisi olevan myös rajan takana. Painotan edelleen metsänomistajille, että hinnat ovat hyvin leimikkokohtaisia ja ostajien kiinnostuksessa suuria heittelyjä. Turvallisin tie onnistuneeseen puukauppaan kulkee mhy:n metsäneuvojan kautta, joka tietää ja tuntee sen hetkisen puukauppatilanteen. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle tärkeä osa puukauppaa ja kilpailutusta on hyödyntää katkontietopankkiamme, johon on kirjattu toteutuneet katkontatiedot jo vuosien ajan. Tila-arviot ja tilakohtaiset metsäsuunnitelmat ovat lisääntyneet huomattavasti. Inventoimme näiden työmuotojen ohessa noin 13 000 15 000 metsähehtaaria vuosittain. Näiden inventointien pohjalta tapahtuukin useilla tiloilla heräämisiä ja metsien hyödyntämisen mahdollisuudet nousevat konkreettisesti esille. Tervetuloa kaikki mukaan osallistumaan Metsäpäivään Vanhamaantielle Ounasjokivarteen ja viettämään mukava ulkoilupäivä metsätaitoillen ja hakkuunäytöstä katsellen. Teemu Orajärvi toiminnanjohtaja 3
TAPIO INKERÖINEN Hirvilupia ei ole liikaa, vaan paremminkin hirviä Eräiden riistanhoitoyhdistysten edustajien mukaan hirvilupia on myönnetty pian alkavalle metsästyskaudelle liikaa. Metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle ja käytännössä metsästysoikeus on usein ulkoistettu (muille) metsästäjille. Metsästyslainkin mukaan hirvilupia myönnettäessä on huomioitava, että metsä- ja liikennevahingotkin pysyvät kohtuullisella tasolla. ELYkeskuksen mukaan Lapin hirvionnettomuudet olivat vuonna 2017 historiallisen korkealla (180 kpl). Tehokkain keino vähentää hirvionnettomuuksia on pitää hirvikanta kohtuullisella tasolla. Yli kolmen hirven tiheydet tuhannella hehtaarilla ovat selvästi kohtuuttomia, erityisesti Lapissa. Metsästysseurat hakevat hirviluvat, joten voisi kuvitella, että heidän mielestään lupia on sopivasti. Riistakeskus myöntää haetut luvat huomioiden Alueellisen riistaneuvoston asettamia hirvikantatavoitteita sekä metsä- ja liikennevahingot. Useammassa kunnassa lupia ei myönnetty haettua määrää (esim. Sodankylä ja Tervola). Pidennetty metsästyskausi mahdollistaa paremmin hirvikannan säätelyn ns. kesä- ja talvilaitumilla, eli hirvien luontaisen liikkumisen huomioimisen. Hirvi ei noudata kunta-, hirvitalous- tai valtion rajoja, joten lupia on hyvä olla varalla itse kullakin. Tarkoituksenmukaisen metsästyskauden jälkeen hyvä kaatoprosentti ei olekaan enää 100 %, vaan 80 %. Tällöin lupamäärä on sovitettu oikein metsästyskauden aikana alueella laiduntaneeseen hirvikantaan. Kaikkien etu on, että hirvikanta pysyy kohtuullisena vuodesta toiseen. Hirvikanta on osassa Lappia lähempänä yhtä hirveä per tuhatta hehtaaria kuin kahta hirveä per tuhatta hehtaaria ja kyseinen kanta on elinvoimainen ja metsästettävä. Samuli Kokkoniemi kenttäpäällikkö, MTK Metsälinja 4
Korjuupalvelulla on imua Kulunut vuosi on myllertänyt puumarkkinoita Rovaniemellä. Viime syksyn kuitupuun ylitarjonnasta on siirrytty kohti koko ajan kasvavaa kysyntää. Taustalla on tietysti maailman talouden yleinen elpyminen, mutta myös kotimaassa tehdyt päätökset ja investoinnit puun käytön lisäämisestä ovat antaneet jo nyt vauhtia pohjoisen puun menekille. Naapurimaamme Ruotsin sinänsä ikävä metsäpalojen ketju on kääntänyt sikäläisten tuotantolaitosten katseet omien rajojensa ulkopuolelle. Luontainen suunta on tietysti ollut jo pidempiaikaiset luotettavat yhteistyökumppanit suomen Länsi-lapissa ja Rovaniemellä. Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kanssa kauppaa tehneet ovatkin varmaan huomanneet että pinot häviävät hakkuun jälkeen nyt aiempaa nopeammin teiden varsilta tuotantolaitosten nieluun. tyykin sitten puntaroimaan itselle sopivinta tapaa edetä asian kanssa. Korjuupalvelu on tässä yhtenä vaihtoehtona ja tarjoaa luotettavien puunkorjuuyrittäjien toimesta jo tutuksi tullutta laadukasta korjuujälkeä. Pidetään yhdessä huoli että Lappi on jatkossakin houkutteleva paikka investoida metsätalouteen. Joni Seppä hankintaesimies Suuntaus näyttää ainakin loppuvuoden osalta säilyvän samanlaisena. Tämä tarkoittaa, että Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulla on tarvetta kaikkia puutavaralajeja sisältäville leimikoille ja korjuu tapahtunee varsin nopealla aikataululla, mikäli sää niin sallii. Poikkeuksena edellä mainitusta on energiapuu, jonka menekki on tällä haavaa vielä hämärän peitossa. Varmaa on, että tulevan lämmityskauden aikana energiapuuta toimitetaan jonkin verran. Suurin osa määrästä täyttyy kuitenkin jo viime talvena teiden varsille korjatuista puista. Tällä hetkellä uskaltanee sanoa, että hieman energiapuutakin tullaan edelleen korjaamaan pääosin soveltuvista nuorenmetsänhoitokohteista. Edellä mainittuun pohjautuen, nyt on varsin hyvä aika tehdä puukauppaa. Paras tapa aloittaa puukauppa, on ottaa yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen ja pyytää sieltä jäsenille maksuton tilakäynti ja puunmyyntisuunnitelma. Sen pohjalta maanomistaja pys- Puun hinta Rovaniemellä /m 3 kesä/syksy 2018 Hinnat lähinnä kesäkorjuukohteisiin (erot suuria leimikoiden välillä kesä/talvi) (Huom! Hinnat aina leimikkokohtaisia!) Mhy ainoa joka jakaa ajantasaista kuntakohtaista tietoa! HAKKUUTAPA MÄNTYTUKKI MÄNTYKUITU KUUSITUKKI KUUSIKUITU KOIVU PIKKUTUKKI uudistushakkuu 52 56 18 21 45 50 18 21 15 18 25 29 harvennus 43 48 14 17 38 42 14 17 12 15 20 25 ensiharvennus 36 41 8 13 35 40 8 13 8 12 15 21 hankintahinta 54 57 29 32 50 53 29 32 28 31 5
Puunkorjuu myrskytuhoalueella Heinäkuussa 2013 paikallinen myrsky aiheutti suurta vahinkoa Pekkalassa Naaravaaran ja Korkealehdon alueella. Alueen metsänomistaja oli yhteydessä heti seuraavana aamuna metsänhoitoyhdistykseen. Kävin seuraavana päivänä metsänomistajan kanssa tarkistamassa tuhoa ja samalla myös selvisi, että myrskyalue oli laajempi. Seuraavien päivien aikana aluetta käytiin laajemmin läpi ja lopputulos oli, että puuta oli maassa seitsemän eri metsänomistajan tiloilla, ensiarvion mukaan 2 000 3 000 m 3. Viikon kuluessa vahingosta kaikilla alueen metsänomistajilla oli tieto heille kohdistuneesta vahingosta. Viisi metsänomistajaa asui paikkakunnalla ja kaksi asui muualla, Etelä-Suomessa ja Ruotsissa. Puunkorjuu päästiin aloittamaan metsänhoitoyhdistyksen toimesta alueella elokuun aikana ja saatiin valmiiksi syksyn aikana. Lähes kaikki puutavara saatiin korjattua. Pahimmin kärsineet ja vajaapuustoiseksi menneet alueet hakattiin aukoiksi. Suurin osa alueesta jäi korjuun jälkeen vielä kasvatuskun- toon. Uudistamistyöt tehtiin heti seuraavana keväänä käyttäen äestyskylvöä. Uudistamistoimenpiteet onnistuivat ja tällä hetkellä taimikot kasvavat hyvin. Ilkka Ruotsala metsäneuvoja Kyösti Kämä eläkkeelle Johanna Kaltiokumpu tilalle 6 Kyösti Kämä on eläköitynyt kuluvan kesän aikana. Kämä ehti palvella Rovaniemen metsänomistajia ja Rovaniemen metsänhoitoyhdistystä yli neljänkymmenen vuoden ajan. Voitaneekin todeta, että Kämä näki ja koki työurallaan koko metsäalan kehityksen aina nykyiseen digiaikaan saakka. Ennen metsien hoito ja käyttö työllisti paljon enemmän ihmisiä kuin tänä päivänä. Se oli silloin hyvä asia. - Kämä toteaa. Nykyään kun on nuo tietokoneet, niin ei taida tarvita enää näitä vanhoja aluesuunnitelmia - Kyösti toteaa ja pitää kädessään vuosikymmeniä vanhaa metsätaloussuunnitelmaa. Kämä kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja asiakkaitaan kuluneista vuosista. Kämän tilalla työtä metsänomistajien eteen jatkaa Johanna Kaltiokumpu. Kaltiokumpu on siirtynyt Rovaniemen metsänhoitoyhdistykseen Sallan metsänhoitoyhdistyksestä ja aloittanut työssään elokuun alusta. Johanna on kotoisin Sodankylän Orajärveltä ja on koulutukseltaan metsätalousinsinööri. Vapaa-ajan harrasteisiin kuuluvat muun muassa koi- rat, käsityöt sekä musiikki. Kyllähän se heti alkaa laulattaa jos jossain harmonikan äänen kuulee. Jotain taikaa siinä on. - Johanna sanoo. Työalueena Kaltiokummulla on entinen Kämän toimialue ja lisäksi hän hoitaa metsäomaisuuden hoitoon liittyvät toimeksiannot sekä neuvonnan. Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen, jos metsätilan omistusjärjestelyt mietityttävät. Metsätilan sukupolvenvaihdosta on järkevää alkaa suunnittelemaan hyvissä ajoin. - Kaltiokumpu toteaa. Kaltiokumpu toivoo puukaupan jatkuvan vilkkaana sekä kuulevansa mahdollisimman monessa metsätilassa raivaussahan ääntä. Pyytäkää metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöitä selvittämään metsätilojenne hoitotarpeet sekä tukimahdollisuudet, metsänhoito kun on aivan avainasemassa tuottavassa metsänkasvatuksessa, puhumattakaan siitä minkä ilon hyvin hoidettu metsä tuo kasvoille. naurahtaa Johanna.
TERVETULOA Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen järjestämään metsätaitokilpailuun ja hakkuunäytökseen Lauantaina 22.9.2018 Vanhamaantielle! (Ounasjoen itäpuolentietä noin 18 km pohjoiseen, kääntyminen oikealle Vanhamaantielle, josta noin 2,8 km kisapaikalle) Päivän aikana voit testata metsätietämyksesi metsätaitokilpailussa ja seurata hakkuunäytöstä turvalliselta etäisyydeltä (moto + ajokone ensiharvennuksella). Metsätaitokilpailussa mitellään avoimesta Rovaniemen mestaruudesta. Sarjat miehille, naisille ja nuorille (syntymävuosi 2003 2011). Kilpailukupongin täyttäneiden kesken arvotaan Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n lahjoittama moottorisaha. Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen jäsenille perheineen osallistuminen on ilmaista koko tapahtumaan (ilmoittautuminen!). Muille metsätaitokilpailu 25 euroa/henkilö. Ilmoittautuminen 19.9.2018 mennessä puh. 0400 548 290 tai mari.issakainen@mhy.fi Ohjelma: 9.30 Tulokahvit Metsäpäivän avaus ja kilpailuohjeet 10.00 Metsätaitokilpailun lähtö 11.00 Makkaratarjoilu ja muuta maastoon sopivaa tarjottavaa (maasto-olosuhteet ilman sähköä) 13.00 Palkintojen jako Hakkuunäytös koko tapahtuman ajan Huom! Säänmukainen varustus (tilaisuudessa ei sisätiloja). Paikoitustila rajallinen suosikaa kimppakyytejä. Retkeillään päivä porukalla Tervetuloa! Lapin Metsämarkkinat LKV Metsätilojen kysyntä vain kiihtyy! Kaikki Rovaniemen kohteet ovat myyty. Oletko harkinnut tilasi myyntiä? Ota yhteyttä joko Rovaniemen metsänhoitoyhdistykseen tai Ulla Käkelää Lapin Metsämarkkinoihin. Kaikki kohteemme netissä, osoitteessa: Ukkoherrantie 15 A 2, 96100 ROVANIEMI Ulla Käkelä, Metsätalousinsinööri, LKV 040 735 1360 Metsäsuunnitelmatilausten kesken arvottiin moottorisaha ja tällä kertaa onni suosi Matti Alaviiriä. METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN! 7
Varmista paras puukauppatili Ostamme nyt puuta kevään ja tulevan kesän hakkuisiin. Olemme kiinnostuneet korjuukypsistä mäntyleimikoista. Keiteleen katkonnan lyhyillä mitoilla tukkia kertyy hyvin myös harvennusleimikoilta. Ota yhteyttä metsäsi sijaintipaikkakunnan hankintaesimieheen: Toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi Ounasjoen yläosa 0400 287 193 teemu.orajarvi@mhy.fi Toimistonhoitaja Mari Issakainen 0400 548 290 mari.issakainen@mhy.fi Hankintaesimies Petri Tolonen Puh. 0400 277 307 petri.tolonen@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Rovaniemi pohjoinen, Kittilä Hankintaesimies Janne Saaranen Puh. 040 621 4492 janne.saaranen@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Rovaniemi eteläinen ja Tervola Metsäneuvojat: Metsäsi arvoinen kumppani Johanna Kaltiokumpu Ranuantien varsi, Sierijärvi ja Oikarainen 0400 287 194 johanna.kaltiokumpu@mhy.fi www.keitelegroup.fi voinen kumppani Arttu Linna Alakemijoki, Välijoki ja Pellon tie 0400 287 186 arttu.linna@mhy.fi Sami Oinas 040 775 3049 Hankintatoimisto Saha Markus Viitala 0400 178 677 Teemu Paavola Ounasjoen alaosa ja Sodankyläntien varsi Kunnostusojitus 0400 287 191 teemu.paavola@mhy.fi Salla Jussi Timonen-Nissi 040 510 4847 Rovaniemi KITKAWOOD PÖLKKY Aki Huttu 040 678 7064 Vilho-Petteri Koivisto 040 167 8961 Jukka Heikkinen 040 653 1599 ULEA Kuusamo Taivalkoski Pudasjärvi Oulu Suomussalmi Esa Polojärvi 040 670 9003 Jari Juntunen 040 515 9779 Ilkka Ruotsala Yläkemijoki 0400 287 195 ilkka.ruotsala@mhy.fi KAJAANIWOOD Jaakko Heikkinen 044 413 3140 Kajaani Sotkamo Vieremä Pölkky Metsä Oy Kemijärventie 73, 93600 KUUSAMO Puh. 040 833 9831 office@polkky.fi tai etunimi.sukunimi@polkky.fi www.polkky.fi Jari Nykänen 040 653 0122 Joni Seppä, Korjuu- ja hankintapalvelut 0400 287 189, joni.seppa@mhy.fi Rovaniemen metsänhoitoyhdistys ry Hallituskatu 22, 96100 ROVANIEMI Taitto ja paino: Erweko Oy, 2018.