Kihniön Osuuspankin TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016
SISÄLLYSLUETTELO KIHNIÖN OSUUSPANKKI sivu 1-17 Toimintakertomus 18-19 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 20-21 Rahoituslaskelma 22-54 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot 55-63 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 64 Hallituksen allekirjoitus 64 Hallintoneuvoston lausunto 64 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(17) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Kihniön Osuuspankin korkokate oli hieman edellisvuoden tasoa parempi, vaikka markkinakorot olivat negatiivisia. Pankin liikevoitto oli pienempi kuin edellisvuonna, jolloin tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista olivat kertaluotoisesti merkittävästi suuremmat. Matalasta korkotasosta huolimatta luottokannan kasvu oli erittäin hyvä ja myös talletuskanta kasvoi. Arvonalentumisten määrä luotto- ja takauskannasta oli 0 %. CET 1 vakavaraisuussuhde vahvistui entisestäänkin ja oli 62,60 %. Avainlukuja OP Ryhmä Avainlukuja 2016 2015 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 302 466-35,3% Kulujen suhde tuottoihin, % 69,3 56,9 12,4 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,8 6,1-2,4 Ydinpääoman (CET1) 62,60 57,32 5,3 vakavaraisuussuhde % Henkilöstö keskimäärin kpl 4 5-1 Jäsenet kpl 1 319 1 239 80 Kihniön Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat yhteenliittymän, josta säädetään laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jatkui vuonna 2016 pitkäaikaista keskiarvoa hitaampana. Vuoden aikana luottamus talouteen horjui erityisesti Britannian EU-jäsenyydestä järjestämän kansanäänestyksen vuoksi. Talouskehitys ja luottamus kohenivat kuitenkin jälleen vuoden lopulla. Euroalueen inflaatio jäi etenkin alkuvuonna vähäiseksi. Euroopan keskuspankki (EKP) laski maaliskuussa ohjauskorkonsa nollaan ja talletuskorkonsa -0,4 prosenttiin. Lisäksi EKP laajensi arvopapereiden osto-ohjelmaansa. Euribor-korot laskivat edelleen hieman EKP:n toimien seurauksena. Pitkät korot nousivat vuoden lopulla, mutta jäivät vuoden alkua matalammalle. Suomen talous alkoi vähitellen elpyä. Rakentaminen kasvoi vahvasti, ja kulutus hyvää vauhtia. Viennin kehitys oli edelleen vaisua. Työttömyys kääntyi laskuun, ja kotitalouksien luottamus vahvistui selvästi vuoden lopulla. Kuluttajahintojen nousu jäi vähäiseksi. Asuntomarkkinat piristyivät, ja asuntojen hinnat nousivat maltillisesti.
2 2 Kotitalousluottokanta jatkoi viime vuonna vajaan kolmen prosentin kasvuaan. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokannan kasvu hidastui alle viiteen prosenttiin. Luottojen kysynnän odotetaan vilkastuvan alkuvuonna. Talletuskannan kasvu hidastui julkisyhteisö- ja yritystalletusten heikomman kehityksen seurauksena. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi nettomerkintöjen lisääntymisen sekä hyvän markkinakehityksen ansiosta. Kihniön Osuuspankin toimialueella sekä rakentaminen että asuntokauppa oli vähäistä. Asuntojen ja asuinkiinteistöjen myyntiajat ovat pidentyneet huomattavasti. Rakennettujen kiinteistöjen arvot ovat yleisesti ottaen laskeneet. Asuntolainojen kohteet olivat pääasiassa toimialueen ulkopuolella. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Joulukuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 29.551,20 euroa lisäosinkoa. Kihniön Osuuspankin perustamisesta tuli 95 vuotta 23.5.2016 ja tätä päivää juhlistettiin kahvitarjoilulla. Hallinnon jäsenille luovutettiin lokakuussa kultaisia ansiomerkkejä 25 vuoden ja hopeisia ansiomerkkejä 15 vuoden toiminnasta hallintohenkilönä. Eija Toivonen valittiin hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi 24.10.2016 alkaen. OP-Perhepuiston 10-vuotisjuhlaa ja MLL Kihniön osaston 90-vuotisjuhlaa vietettiin OP- Perhepuistossa 11.6.2016 Pirkanmaan osuuspankit, mukaan lukien Kihniön Osuuspankki, ja Pirkanmaan OP-liitto lahjoittivat 100.000 euroa TAYS:n tukisäätiölle uuden Lastensairaalan toimintaan. Lisäksi Pirkanmaan osuuspankit lahjoittavat yhteensä 400.000 euroa Tampereen yliopistoille vuosina 2016 2017. Kihniön Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Kihniön Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % 2014 Tuotot Korkokate 505 503 0,4 528 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 244 340-28,2 212 Palkkiotuotot, netto 192 186 3,4 153 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0 0 21,7 1 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0 160-99,8 920 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 0 0-0 Liiketoiminnan muut tuotot 2 5-66 2 Yhteensä 438 690-36,6 1 287 Tuotot yhteensä 943 1 193-21 1 815 Kulut Henkilöstökulut 287 296-3,1 302 Muut hallintokulut 245 230 6,5 207
3 3 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 34 32 6,3 21 Liiketoiminnan muut kulut 87 120-27,6 175 Kulut yhteensä 653 679-3,7 706 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista -12 47-126 7 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 302 466-35,3 1 102 Liikevoitto heikkeni vertailukaudesta. Korkokate oli hieman vertailukautta parempi luottokannan kasvun, talletusvarainhankinnan kustannusten laskun sekä rahavirran suojauksen ansiosta. Henkilöstökulut pienenivät lähinnä sen takia, koska henkilökuntaa oli vertailuvuotta vähemmän. Arvonalentumisia saamisista palautui kauden aikana. Vertailukaudella tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. OVY Vakuutus Oy maksoi lisäosinkoja vertailukaudella enemmän kuin vuonna 2016. Lisäksi vertailukaudella myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti OP- Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. ATK-kulut kasvoivat 19,8 % ja uutena kuluna tuli LCR-maksu. Uutta kehittämismaksua alettiin periä lokakuusta lähtien ja sitä perittiin vuoden loppuun mennessä 9.375,00 euroa. Kehittämismaksua peritään digitalisaation kehittämiskuluihin. Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta, takauksista, korkosuojauksista ja vakuutusten välityksestä kasvoivat. Sen sijaan palkkioita maksuliikkeestä, omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä kertyi edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Palkkiokulut kasvoivat. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Talletuksista 3 3-5,9 Luotonannosta 87 84 3,7 Maksuliikkeestä 104 106-2 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 17 18-4,2 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 24 29-16,7 Takauksista 9 4 162 Vakuutusten välityksestä 63 57 10 Muut 34 25 33,9 Yhteensä 341 326 4,7 OP-bonukset -117-113 4 Palkkiotuotot yhteensä 224 213 5,1 Palkkiokulut 33 28 16,6 Palkkiotuotot, netto 192 186 3,4 Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumisia seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 4 60-93,9 Vähennykset -16-13 24,1 Arvonalentumisten nettomäärä -12 47-126 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0,2-0,2
4 4 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % 31.12.2014 Tase 37 353 36 877 1,3 34 940 Luotot 30 547 28 654 6,6 28 219 Saamistodistukset - 200-100 493 Osakkeet ja osuudet 5 652 5 641 0,2 4 739 Talletukset 27 048 26 697 1,3 25 516 Oma pääoma 6 835 6 704 2 5 727 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 1 036 787 31,6 886 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 7 543 tuhatta euroa eli 2 203 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 30 547 tuhatta euroa (28 654 1 ). Luottokanta kasvoi erittäin hyvin ja erityisesti asuntoluottojen kasvuvauhti oli voimakasta. Asuntoluottokannan kasvu oli lähes 9 %.Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Osuuspankki ei siirtänyt myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana. Ongelmasaamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Ongelmasaamiset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 193 249-22,5 Yli 90 päivää erääntyneet saamiset 0 2-100 Järjestämättömät 180 158 13,9 lainanhoitojoustosaamiset Todennäköisesti maksamatta jäävät 14 89-84,3 saamiset Terveet lainanhoitojoustosaamiset 1 267 1 234 2,7 Ongelmasaamiset yhteensä 1 460 1 483-1,6 Taukukossa esitetyt järjestämättömät saamiset sisältävät saamiskohtaiset arvonalentumiset. Yli 90 pv erääntyneenä saamisena esitetään jäljellä oleva pääoma sellaisesta saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Lainahoitojoustosaamisena esitetään saamiset, joiden ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Lainanhoitojoustosaamisten määrään on vaikuttanut Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tarkentunut ohjeistus. Todennäköisesti maksamatta jäävinä saamisina esitetään heikompien luottoluokkien omaavat saamiset. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2015.
5 5 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 146 159 Prosenttia taseesta 0,39 0,43 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 9 9 Prosenttia taseesta 0,02 0,02 Käypä arvo 9 9 Nettotuotto, % 0 0 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 155 168 Prosenttia taseesta 0,41 0,46 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Tilikauden aikana ei ole kirjattu omassa käytössä olevaan kiinteistöön arvonalennuksia eikä arvonkorotuksia. Tilikauden aikana ei myöskään ole hankittu eikä myyty kiinteistöjä. Sijoituskiinteistöt Kihniön Osuuspankilla on yksi sijoituskiinteistö, rakentamaton rivitalotontti. Siitä ei kirjattu arvonalennuksia eikä arvonkorotuksia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OP Yrityspankki Oyj:ltä, olivat 568 tuhatta euroa (1 733). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 100 tuhatta euroa (100). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 5 502 tuhatta euroa (5 494). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 14 414 14 244 1,2 Säästämistilit 5 251 5 143 2,1 Sijoittamistilit 7 375 7 301 1 Valuuttatalletukset 8 8 0,6 Yhteensä 27 048 26 697 1,3 Muut velat 24 47-49 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 27 072 26 744 1,2
6 6 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista OP Yrityspankki Oyj:lle olivat 2 000 tuhatta euroa (2). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Pankilla ei ole pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Kihniön Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 2 prosenttia 6 835 tuhanteen euroon (6 704). Osuuspääoma oli 2 032 tuhatta euroa (2 088). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 136 tuhatta euroa (127) ja Tuotto-osuuksiin 1 896 tuhatta euroa (1 946). Kauden aikana ei laskettu Tuotto-osuuksia liikkeelle. Irtisanotut lisäosuudet 15 tuhatta euroa esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi Tuotto-osuuksille vuodelta 2015 korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä 52 tuhatta euroa. Osuuspankin osuuskunnan kokouksessa on päätetty lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Lisäosuudet palautetaan asiakkaille heinäkuussa 2017. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 1356 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 18 056 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja Tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankki on päättänyt lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Kaikki lisäosuudet palautetaan omistaja-asiakkaille normaalin irtisanomisajan puitteissa heinäkuussa 2017. Jos irtisanottua lisäosuusosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista.
7 7 Veroperusteiset varaukset Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Poistoeroa ei ollut. Luottotappiovarausta kasvatettiin 60 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 6 815 6 689 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 15 52 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 932 884 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -241-465 Suunniteltu voitonjako 0 0 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta -11-21 Aineettomat hyödykkeet 0 0 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -111-123 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 7 398 7 016 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 7 398 7 016 Omat varat yhteensä 7 398 7 016 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 60 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Kokonaisriski 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 20 17 Vähittäisvastuut 0 0 Kiinteistövakuudelliset vastuut 0 0 Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut 0 0 Muut vastuut 24 16
8 8 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 934 1 391 Yritysvastuut pk-yritykset 934 1 391 Yritysvastuut - Muut 24 0 Vähittäisvastuut 2) 3 356 2 956 Kiinteistövakuudelliset 2 998 2 565 Muut vähittäisvastuut 358 391 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 0 0 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 5 867 6 336 Muut erät 223 260 Luottoriski yhteensä 10 426 10 974 Selvitysriski 0 0 Markkinariski 3) 0 0 Operatiivinen riski 1 392 1 266 Yhteensä 11 818 12 240 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 62,60 57,32 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 62,60 57,32 Vakavaraisuussuhde 62,60 57,32 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *19,7 19,5 *syyskuussa 2016 Pääomavaateet 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omat varat 7 398 7 016 Minimipääomavaade + puskurivaateet * 1 241 1 285 Omien varojen ylijäämä 6 157 5 731 Omat varat 7 398 7 016 Basel I lattian pääomavaatimus 1 480 1 446 Omien varojen ylijäämä 5 919 5 571 *Minimivaade 8 %, kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä mahdollinen maakohtainen muuttuva lisäpääomavaatimus Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Vakavaraisuussuhde, %
9 9 Omat varat yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki OP Yrityspankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa noin 170 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, Helsingin Seudun Osuuspankki, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Vuoden 2015 alussa tuli voimaan sääntelyä, joka koskee luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua. Tämän lisäksi kesällä 2016 viranomaistaholta on tullut tarkentavaa ohjeistusta näiden säännösten soveltamisesta. Kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin liikkeeseen laskemien sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittajan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän pankkien kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Kriisinratkaisuviranomainen on määrittämässä vuodelle 2016 kriisinratkaisulain mukaista minimäärää OP Ryhmän tasolla.
10 10 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2016 2015 2014 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,8 6,1 15,3 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,8 1,2 2,6 Omavaraisuusaste, % 20,8 20,6 19 Kulu-tuotto-suhde, % 69,3 56,9 38,9 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinottokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinottokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto valvoo keskusyhteisön antamien ryhmätasoisten sisäisen valvonnan sekä riskinotto ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteiden
11 11 toteuttamista pankissa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet, vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinottokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinottokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinottokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskien hallinta perustuu asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, vahvaan ammattitaitoon, kattavaan dokumentointiin ja vakuuksiin. Keskeisessä asemassa luottoriskien hallinnassa on päivittäinen luottoprosessi ja sen laatu. Asiakkaan riittävä velanhoitokyky on kaiken luotonmyönnön edellytys. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, voimassa olevaan ja ajantasaiseen luottoluokitukseen ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Henkilöasiakkaiden maksukyvyn riittävyys varmistetaan myös koronnousun varalta. Asiakkaat voivat suojautua koronnousulta käyttämällä luotoissaan kiinteää korkoa tai korkokattoa. Luotonmyönnössä vältetään korkeita luototussuhteita. Asiakkaille tarjotaan takaisinmaksun turvaavia vakuutuksia sairauden ja työttömyyden varalle. Pankin arvio yritysasiakkaan velanhoitokyvystä ja luottoriskistä muodostuu luottoluokittelusta ja maksukäyttäytymistiedoista, ja tarpeen mukaan tilinpäätösanalyysistä ja ennusteista, yritystutkimuksen laatimista dokumenteista, asiakasvastaavan tekemästä tarvekartoituksesta, luottokelpoisuusarvioista sekä mahdollisista muista dokumenteista. Ennakoitavissa oleviin ongelmiin reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat, joiden taloudellisen tilan kehitystä, luottoriskin määrää ja maksukäyttäytymistä halutaan tarkastella tavallista tiiviimmin, otetaan erityisseurantaan. Uusluotonannolle ja luottokannalle on asetettu luottoluokittaisia tavoitearvoja, jotta luottosalkun laatu säilyy hyvänä. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti suhteessa asetettuihin limiitteihin, valvontarajoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi seurataan luottosalkun laatua ja rakennetta, vakuuksien kattavuutta sekä ongelmasaamisia. Luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisia vastuita samalta asiakkaalta tai asiakaskokonaisuudelta, joiden yhteismäärä vähennyserien jälkeen on vähintään 10 prosenttia
12 12 asiakasriskejä kattavista omista varoista. Säännösten mukaan yksittäisen asiakasriskin enimmäismäärä saa olla enintään 25 prosenttia omista varoista, keskusyhteisön luvalla enintään 40 prosenttia. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2016 yhteensä 7 398 tuhatta euroa. Pankin viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien yhteismäärä vähennyserien jälkeen oli 42,4 prosenttia omista varoista. Yhdenkään yksittäisen asiakaskokonaisuuden asiakasriski ei ylittänyt 25 prosenttia. Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan OP Yrityspankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. OP Osuuskunta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä on antanut jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan osuuspankkien yhteenliittymän tasolla. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotuloriski eli korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, jolloin korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja ehdoilla sekä OP Ryhmässä käytössä olevien korkoriskin johdannaissuojausmallien mukaisesti, joista keskeisin on euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtojen suojaus koronvaihtosopimuksilla. Osuuspankki on tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojatessaan euriborsidonnaisen luottokannan korkovirtaa koronlaskulta tai pitkään jatkuvalta matalalta korkotasolta. Rahavirran suojauksessa osa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista on vaihdettu koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään OP Yrityspankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan.
13 13 Operatiiviset riskit Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Strategiset riskit Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Kihniön Osuuspankilla on yksi konttori. Konttorin ulkoseinässä on rahan nostoon tarkoitettu Ottokäteisautomaatti. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa OP Vakuutuksen vakuutuspalveluita asiamiesten kautta. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti uusien mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Jäsenistö Pankkiin liittyi vuoden 2016 aikana 111 uutta jäsentä. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 80 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 1319. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta.
14 14 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Kihniön Osuuspankilla ei ole käytössä johdon kannustinjärjestelmää, vaan toimitusjohtaja kuuluu yhdessä muun henkilöstön kanssa henkilöstörahastoon. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Henkilökunnan määrä tilikauden päättyessä oli neljä, toimitusjohtaja mukaan lukien. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Kihniön Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 7.3.2016. Kokoukseen osallistui 10 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 9 ja enintään 15 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 14. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta.
15 15 Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2016 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Nimitysvaliokunta Hallitus Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Osuuspankilla on nimitysvaliokunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Valiokunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Nimitysvaliokunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi valiokunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä neljä. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Toimitusjohtaja Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 16. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa.
16 16 Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi koulutus ammatti kotipaikka Puheenjohtaja Marita Törmä (2014,2017) tradenomi taloussihteeri Kihniö Varapuheenjohtaja Jari Alkkiomäki (2015,2018) sähköasentaja suunnittelija Kihniö Muut jäsenet Anne Aaltonen (2015,2018) merkantti kassanhoitaja Kihniö Paavo Alho (2016,2019)* maanviljelysteknikko maanviljelijä Kihniö Ville Annala (2014,2017) insinööri tuotantopäällikkö Kihniö Matti Erkkilä (2014,2017) kansakoulu autoilija Kihniö Jorma Heinilä (2014,2017) maanviljelijä Kihniö Piia Hirviniemi (2015,2018) merkonomi toimistotyöntekijä Kihniö Kaija Kajuutti (2016,2019) kotiavustaja yrittäjä Kihniö Antti-Jussi Kivineva (2016,2019)* taksiautoilija Kihniö Tapio Koivula (2015,2018) maanviljelijä Kihniö Tiina Lahdentausta (2014,2017)*maatilateknikko maaseutuyrittäjä Kihniö Jouni Nevanperä (2015,2018) varastomies Kihniö Aila Sulkava (2016,2019) ylioppilas yrittäjä Kihniö Hallitus *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Antti-Jussi Kivineva 24.10.2016 saakka, Tiina Lahdentausta 24.10.2016 alkaen syntymäv. koulutus ammatti hallituksen jäs. alk. Puheenjohtaja 24.10.2016 saakka Pekka Luomalahti 1950 kansakoulu rakennus- 1996 yrittäjä Puheenjohtaja Eija Toivonen 1960 merkonomi talouspäällikkö 2007 24.10.2016 alkaen Varapuheenjohtaja Kosti Kangasmaa 1953 työteknikko yrittäjä 1996 Muut jäsenet
17 17 Jarkko Peltomäki 1976 metsätalous- alueneuvoja 2010 insinööri Jukka Tarsia 1961 maatila- konemyyjä 2007 teknikko Hallituksen jäsenillä ei ole muita keskeisiä samanaikaisia luottamustehtäviä Toimitusjohtaja Pirjo Haapa-aho Vehniä 1963 kauppatieteiden pankin palvelukseen maisteri, LKV ja toimitusjohtajaksi 2008 Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan kotipaikka on Kihniö. Tilintarkastajat Jussi Savio, KHT Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan tarkastus suoritti osuuspankin vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin 24.4.2016 Tulevaisuuden näkymät Luottamus talouden näkymiin on vahvistunut niin Suomessa kuin vientimarkkinoilla. Suomen talouden kasvu jatkuu kuluvana vuonna maltillisena aiempaa laajemmalla pohjalla. EKP on ilmoittanut jatkavansa elvyttävää politiikkaa kuluvana vuonna. Linjauksen mukaan ohjauskorot säilyvät matalina koko vuoden. Kihniön asukasluku laski viime vuoden aikana alle kahteen tuhanteen. Oletettavaa on, että rakentaminen ja rakennettujen kiinteistöjen sekä asuntojen kauppa pysyy vaisuna ja asuntolainoja ottavat enimmäkseen toimialueen ulkopuolella asuvat nykyiset ja uudet asiakkaamme. OP 2016 Strategia haastaa pankkimme uudistumaan kaikella tavalla. Sähköisten palvelujen käyttö kasvaa vauhdilla. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Kihniön Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2016 oli 4 424 054,83 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 241 455,50 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että Tuotto-osuudelle 3,25 prosenttia, eli yhteensä 61.639,86 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 179 815,64 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.
18 KIHNIÖN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 Korkotuotot 553 183,15 Korkokulut 48 259,86 KORKOKATE 504 923,29 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 243 893,50 Muista yrityksistä 243 893,50 Palkkiotuotot 224 262,04 Palkkiokulut 32 504,81 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 61,36 Arvopaperikaupan nettotuotot Valuuttatoiminnan nettotuotot 61,36 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 324,44 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -77,47 Liiketoiminnan muut tuotot 1 715,10 Hallintokulut 532 500,71 Henkilöstökulut 287 243,60 Palkat ja palkkiot 246 539,03 Henkilösivukulut 40 704,57 Eläkekulut 34 353,66 Muut henkilösivukulut 6 350,91 Muut hallintokulut 245 257,11 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 33 849,00 Liiketoiminnan muut kulut 86 929,92 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -12 327,82 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 301 645,64 Tilinpäätössiirrot 60 000,00 Tuloverot 190,14 Tilikauden verot 2 878,61 Aikaisempien tilikausien verot 2,50 Laskennallinen vero -2 690,97 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 241 455,50 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 241 455,50 1.1. - 31.12.2015 580 629,85 77 946,94 502 682,91 339 579,33 339 579,33 213 389,72 27 868,39 50,42 107,40-56,98 159 704,59-77,47 5 040,08 526 749,23 296 476,60 253 189,04 43 287,56 37 479,85 5 807,71 230 272,63 31 846,56 120 107,60 47 422,91 466 374,89-35 620,81 37 323,76 34 139,48 301,81 2 882,47 464 671,94 464 671,94
19 KIHNIÖN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2016 31.12.2015 VASTAAVAA Käteiset varat 232 219,14 293 071,74 Saamiset luottolaitoksilta 567 959,20 1 733 157,15 Vaadittaessa maksettavat 8 496,47 1 168 127,67 Muut 559 462,73 565 029,48 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 30 546 949,35 28 654 036,13 Muut 30 546 949,35 28 654 036,13 Saamistodistukset 0,00 200 000,00 Muilta 0,00 200 000,00 Osakkeet ja osuudet 5 651 882,31 5 640 574,21 Johdannaissopimukset 20 414,09 26 348,08 Aineelliset hyödykkeet 223 491,24 257 340,24 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 9 250,34 9 250,34 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 145 643,67 158 525,67 Muut aineelliset hyödykkeet 68 597,23 89 564,23 Muut varat 19 410,25 15 942,11 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 80 897,02 50 072,91 Laskennalliset verosaamiset 9 620,69 6 318,03 VASTAAVAA YHTEENSÄ 37 352 843,29 36 876 860,60 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 2 019 445,88 2 000 000,00 Luottolaitoksille 2 019 445,88 2 000 000,00 Vaadittaessa maksettavat 19 445,88 0,00 Muut 2 000 000,00 2 000 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 27 072 060,54 26 743 802,33 Talletukset 27 048 348,55 26 697 297,08 Vaadittaessa maksettavat 25 812 947,48 24 858 378,98 Muut 1 235 401,07 1 838 918,10 Muut velat 23 711,99 46 505,25 Muut 23 711,99 46 505,25 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 2 088,95 0,00 Muut velat 63 100,69 81 277,33 Muut velat 60 564,69 77 959,33 Pakolliset varaukset 2 536,00 3 318,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 196 700,01 243 382,13 Laskennalliset verovelat 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 29 353 396,07 29 068 461,79 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1 164 649,83 1 104 649,83 Vapaaehtoiset varaukset 1 164 649,83 1 104 649,83 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 2 031 800,00 2 088 030,00 Jäsenosuudet 135 600,00 126 900,00 Lisäosuudet 0,00 14 930,00 Tuotto-osuudet 1 896 200,00 1 946 200,00 Muut sidotut rahastot 378 242,56 380 689,30 Vararahasto 352 964,53 352 964,53 Käyvän arvon rahasto 25 278,03 27 724,77 Vapaat rahastot 2 340 650,05 2 340 650,05 Muut rahastot 2 340 650,05 2 340 650,05 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1 842 649,28 1 429 707,69 Tilikauden voitto (tappio) 241 455,50 464 671,94 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 6 834 797,39 6 703 748,98 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 37 352 843,29 36 876 860,60 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 389 258,17 84 373,10 Takaukset ja pantit 389 258,17 84 373,10 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 646 966,91 702 759,83 Muut 646 966,91 702 759,83 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 1 036 225,08 787 132,93