SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta

SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta helmikuu 2019 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen, Satakuntaliitto 044 711 4350, etunimi.sukunimi at satakunta.fi 1

Kansainvälistyminen Osaamisen kehittäminen Digitalisaatio Toimintalinjat Kehittämisteemat Läpileikkaavat sisällöt ja vaikuttavuustavoitteet TL 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme, yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Tavoitteena on saada kaikki työvoimapotentiaali käyttöön. Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Satakunnan maakuntaohjelma 2018-2021 TL 2 PUHDASTA ELINVOIMAA toimintalinjalla tavoitellaan elinkeinoelämän menestystä vahvistamalla maakunnan tukijalkoja ja kasvua mahdollistavia aloja; uudistuvaa teollisuutta, energia-alaa ja elintarvikeketjua, bio- ja kiertotaloutta sekä sinistä kasvua. Uudistuva teollisuus Energia Biotalous Kiertotalous Sininen kasvu TL 3 IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi sekä maakunnan vetovoiman ja saavutettavuuden parantamiseksi. Vetovoima Hyvinvointi Turvallisuus Saavutettavuus

Väestö, v. 2018 ennakkotiedot 3

Väestö, v. 2017 tiedot 4

Väestö, kehitys v. 2017 asti 5

Väestö, kehitys v. 2017 asti 6

Väestö 50 0-50 -100-150 -200-250 -300-350 -400-450 25-34-vuotiaiden nettomuutto Satakunnassa 1990-2017, lähde: Tilastokeskus 7

Väestö 8

Työllisyys 9

Työllisyys 10

Koulutus Tutkinnon suorittaneiden osuus v. 2017, Satakunta ja koko maa 11

T&k-toiminta 12

Työpaikkarakenne 13

Työpaikkojen kehitys 15

Taloudellinen resilienssi eli muutosjoustavuus Satakunnan ja sen seutukuntien taloudellista resilienssiä eli muutosjoustavuutta on analysoitu teollisen rakenteen monipuolisuutta ja eri toimialojen työpaikkojen osuutta kuvaavilla indekseillä. Tilastot ovat ajankohdalta 31.12.2016. Satakunnan suurimmat toimialat ovat työpaikkamääriltään teollisuus (osuus 18,8 %), sosiaali- ja terveysalat (17,7 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (10,6 %). Niiden yhteenlaskettu osuus maakunnan työpaikoista on 47,2 %. Teollisuus on riskialttein johtuen mm. suhdanneherkkyydestä maailmantaloudelle, mikä välittyy viennin kautta aluetalouteen. Teollisuuden osuus valtakunnalliseen keskiarvoon nähden (B-H) on yli 1,5, mikä tarkoittaa paitsi sen suurta osuutta, myös mahdollista aluetaloudellista riskiä. Sitä kuitenkin pienentää teollisuuden monipuolinen toimialarakenne. Satakunnan teollisuuden rakenne on monimuotoinen. Teknologiateollisuuden osuus (kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden sekä elektr.- ja sähkötuotteiden valmistus, metallituotteiden valmistus, metallien jalostus) on korkein, 47 % valmistavan teollisuuden työpaikoista, mutta sen rakenne on monipuolinen. Metallien jalostus, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus ovat selvät tukipilarit, sillä niiden osuus on 89 % metallialojen työpaikoista. Etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksessa on monimuotoista valmistustoimintaa. Elintarviketeollisuuden osuus on 15 %, metsäteollisuuden 12 %, ja kemianteollisuuden 9 % teollisuuden työpaikoista. (31.12.2016).

Vihreällä monipuolisimman teollisuuden rakenteen (TOL C) seutukunnat, punaisella heikoimmat (v. 2016), Porin seutukunta sijalla 9, Rauman seutukunta sijalla 26 ja Pohjois-Satakunta sijalla 24 (70 seutukunnan joukossa.) Maakunnittain Satakunta on sijalla 5 19 maakunnan joukossa. Satakunnan resilienssi on melko vahva!

Taloudellinen resilienssi Työpaikat 31.12.2016 KOKO MAA Osuus % SATAKUNTA Osuus % B-H Toimialat yhteensä 2275679 85005 C Teollisuus 287710 12,9 % 16018 19,6 % 1,52 10 Elintarvikkeiden valmistus 31316 1,4 % 2350 2,7 % 1,95 11 Juomien valmistus 2877 0,1 % 7 0,0 % 0,09 12 Tupakkatuotteiden valmistus 0 0,0 % 0 0,0 % 0,00 13 Tekstiilien valmistus 3106 0,1 % 265 0,3 % 2,20 14 Vaatteiden valmistus 2392 0,1 % 49 0,1 % 0,91 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 1172 0,1 % 69 0,1 % 1,34 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus 18202 0,8 % 643 0,7 % 0,88 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 16931 0,8 % 1248 1,5 % 1,93 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 6742 0,4 % 214 0,4 % 1,08 19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 2556 0,1 % 1 0,0 % 0,00 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 11775 0,5 % 716 1,0 % 1,90 21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 4332 0,2 % 0 0,0 % 0,00 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 11182 0,5 % 745 0,9 % 1,76 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 11605 0,5 % 467 0,5 % 1,03 24 Metallien jalostus 11789 0,5 % 1830 2,0 % 3,65 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 36065 1,6 % 2319 2,7 % 1,72 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteid 19901 1,0 % 55 0,1 % 0,06 27 Sähkölaitteiden valmistus 14682 0,7 % 390 0,4 % 0,58 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 39693 1,8 % 2565 3,6 % 1,99 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävau 6511 0,3 % 40 0,0 % 0,17 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 6894 0,3 % 326 0,7 % 2,60 24-30 Teknologiateollisuus yhteensä 135535 6,0 % 7525 8,9 % 1,49 31 Huonekalujen valmistus 6106 0,3 % 433 0,5 % 1,68 32 Muu valmistus 4437 0,2 % 223 0,2 % 0,93 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 17444 0,7 % 1063 1,3 % 1,73 B-H (Balassa-Hoover) kertoo Satakunnan osuuden verrattuna koko maan lukuun, punaiset nuolet osoittavat Satakunnan tärkeät erikoistumisalat

B-H-analyysi: seutukuntien toimialat, joissa on suurimmat erot maan keskiarvoon (B-H > 1,1), ja jotka ovat samalla merkittäviä työllistäjiä (osuus yli 1 %), 31.12.2016. B-H (Balassa-Hoover) kertoo alueen työpaikkojen osuuden verrattuna maan keskiarvoon, esim. B-H 2,00 tarkoittaa kaksinkertaista osuutta. Analyysillä voidaan löytää myös tärkeät toimialat, joiden osuus ja työpaikkamäärä ovat korkeat, mutta toimipaikkojen määrä alhainen. Se heikentää mahdollisesti alan resilienssiä, esim. jos tärkeä toimija joutuu vaikeuksiin. Porin seutukunta Työpaikat T o imipaikat Osuus > 1 % B-H > 1,1 24 Metallien jalostus 1816 17 3,6 % 7,02 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 594 13 1,2 % 2,30 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 3028 57 6,1 % 1,51 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 1218 50 2,4 % 1,40 49 Maaliikenne ja putkijohtokuljetus 1981 496 4,0 % 1,31 86 Terveyspalvelut 5031 372 10,1 % 1,31 C Teollisuus 8164 768 16,3 % 1,29 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 491 122 1,0 % 1,28 53 Posti- ja kuriiritoiminta 554 14 1,1 % 1,27 45 Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja 1105 371 2,2 % 1,27 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet 998 199 2,0 % 1,26 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 10440 500 20,9 % 1,23 43 Erikoistunut rakennustoiminta 2116 693 4,2 % 1,17 96 Muut henkilökohtaiset palvelut 594 490 1,2 % 1,14 47 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moo 3581 796 7,2 % 1,14 Rauman seutukunta Työpaikat T o imipaikat Osuus > 1 % B-H > 1,1 35 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoim 845 35 3,0 % 5,89 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 1122 12 4,0 % 5,42 10 Elintarvikkeiden valmistus 1378 42 5,0 % 3,60 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 1269 37 4,6 % 2,62 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 511 61 1,8 % 2,40 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 312 19 1,1 % 2,28 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet 990 116 3,6 % 2,25 52 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta 720 36 2,6 % 2,18 C Teollisuus 6609 424 23,8 % 1,88 01 Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihi 844 881 3,0 % 1,28 78 Työllistämistoiminta 916 21 3,3 % 1,22 84 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sos 1580 5,7 % 1,14 81 Kiinteistön- ja maisemanhoito 960 106 3,5 % 1,13 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 947 1079 3,4 % 1,13 43 Erikoistunut rakennustoiminta 1123 314 4,0 % 1,12 Pohjois-Satakunta Työpaikat T o imipaikat Osuus > 1 % B-H > 1,1 01 Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihi 771 649 10,6 % 4,46 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 825 789 11,3 % 3,76 27 Sähkölaitteiden valmistus 143 3 2,0 % 3,05 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet 331 44 4,6 % 2,87 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 92 5 1,3 % 2,58 10 Elintarvikkeiden valmistus 224 16 3,1 % 2,24 35 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoim 77 18 1,1 % 2,05 97 Kotitalouksien toiminta kotitaloustyöntekijöiden 71 1,0 % 1,81 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmist 100 21 1,4 % 1,72 84 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sos 546 7,5 % 1,51 C Teollisuus 1245 168 17,1 % 1,35 68 Kiinteistöalan toiminta 90 115 1,2 % 1,32 43 Erikoistunut rakennustoiminta 339 164 4,7 % 1,29 49 Maaliikenne ja putkijohtokuljetus 276 112 3,8 % 1,26 47 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moo 562 149 7,7 % 1,23

Aluetalous Vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan ns. positiivinen rakennemuutos näkyy jo Satakunnan reaalisen arvonlisäyksen voimakkaana kasvuna, jota kertyi 5,6 %, kun maassa keskimäärin jäätiin 3,0 %:iin. Toimialoittain tarkasteltuna reaalinen arvonlisäys supistui vuoden 2017 aikana edellisvuoteen verrattuna aavistuksen alkutuotannossa (-1,7 %), mutta kohosi ripeästi jalostuksessa (13,3 %) ja palveluissakin vähän (1,3 %). Koko maassa vastaavat luvut ovat alkutuotannossa 0,6 %, jalostuksessa 6,1 % ja palveluissa 1,9 %. Vielä vuoden 2016 aikana Satakunnan BKT supistui -3,3 % prosenttia (käyvin hinnoin ilman inflaatiokorjausta), ja reaalisesti (edellisen vuoden 2015 hinnoin) -2,6 % vuoteen 2015 verrattaessa. Koko maassa BKT kasvoi vastaavasti 3,1 % käyvin hinnoin ja 2,5 % reaalisesti. Satakunnassa kehityksen taustalla piilee etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksen (lähinnä meriteollisuuden), perusmetallien tuotannon, kemiallisen metsäteollisuuden sekä energiatuotannon arvonlisäyksen voimakas lasku. 20

Aluetalous, työn tuottavuus toimialoittain Työn tuottavuus (arvonlisäys ( ) työtuntia kohden Satakunnassa v. 2016) 0 Toimialat yhteensä 40,3 01 Maatalous ja metsästys 10,7 02_03 Metsätalous ja kalatalous 71,2 05_09 Kaivostoiminta ja louhinta 49,3 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 39,0 13_15 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 26,3 16 Puuteollisuus 37,5 17_18 Paperiteollisuus ja painaminen 87,2 19_22 Kemianteollisuus 90,7 23 Rakennusaineteollisuus 42,6 24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 56,7 26_27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 39,8 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 48,3 29_30 Kulkuneuvojen valmistus 38,3 31_33 Huonekalujen valmistus: Muu teollinen valmistus: Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja ase 37,6 35_39 Energiahuolto: Vesi- ja jätehuolto 102,2 41_43 Rakentaminen 27,8 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 29,3 49_53 Kuljetus ja varastointi 32,2 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 19,8 58_63 Kustannustoiminta: Audiovisuaalinen toiminta: Televiestintä: Tietojenkäsittelypalvelu 53,3 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 55,4 681+68209+683 Muu kiinteistötoiminta 91,6 68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta 2731,1 69_75 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 34,4 77_82 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 27,5 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 25,4 85 Koulutus 40,9 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 31,5 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys: Muu palvelutoiminta 28,7 97_98 Kotitalouspalvelut 13,6 21

Tilastokeskus ja Tulli 2018 SATAKUNNAN VAHVUUKSIA Satakunnan teollinen rakenne on maan monipuolisimpia: Porin sk maan 9., Pohjois-Satakunta 24. ja Rauman sk 26. monipuolisin teollisuuden henkilöstössä Suomen 70 seutukunnan joukossa (kartassa vihreällä monipuolisimmat ja punaisella yksipuolisimmat teolliset rakenteet, v. 2016) Satakunnan avoimuusindeksi (koko teollisuuden vienti/bkt) maan korkeimpia: 50 % (koko maa 34 %, v. 2016) Satakunnan viennin arvo per capita maakunnista 5. korkein v. 2017; osuus Suomen viennistä 5,2 % (väestöosuus 4 %) Satakunnan osuus maan teollisuuden työpaikoista korkea: 5,6 % (2016), sen bruttoarvosta 5,9 % (2016) ja toimipaikoista 5,9 % (2018) Satakunnan kilpailukyky kohentunut vv. 2010-16 selvästi: Kuuden osatekijän mittaristo, joka kuvaa seutukunnan kykyä tuottaa BKT:tä (lisätietoa: http://www.satamittari.fi/kilpailukyky) Rauman seutukunta sijalta 14 sijalle 9 (70 seutukunnan joukossa) Porin seutukunta sijalta 22 sijalle 14 Pohjois-Satakunta sijalla 50 (v. 2016, kokoluokassaan mainio sijoitus!) Rauman seutukunnan BKT/capita on Suomen 6. korkein v. 2016 24.9.2018

Tilastokeskus 2018 SATAKUNNAN ALUETALOUS Investointien arvon kehitys 2010-2016 Satakunta: 27 % (v. 16 vs. 15 17,5 %) Koko maa: 14 % (v. 16 vs. 15 9,7 %) Teollisuuden viennin arvon kasvu 2000-2017 Satakunta: 31 % Koko maa: 18 % Teollisuuden vienti/capita 5. korkein maakunnista (2017)! Satakunnan BKT on v. 2016 Suomen 19 maakunnasta 7. korkein BKT per capita Suomen 70 seutukunnassa Rauman seutukunta on sijalla 6, Porin seutukunta sijalla 30 ja Pohjois-Satakunta sijalla 31. BKT:n kasvu 2016 (reaal.) Rauman seutukunta Satakunta Porin seutukunta Pohjois-Satakunta Suomi keskimäärin 13.12.2018-7,0 % -2,6 % 0,1 % 0,1 % 2,5 % V. 2017 ennakkotiedot, arvonlisäyksen reaalinen kasvu: Satakunta +5,6 %, Koko maa +3,0 % Oheinen kartogrammi kuvaa maakuntien kokoa suhteessa BKT per capitaan

SATAKUNNAN VAHVUUKSIA: BKT Satakunnan BKT henkeä kohden on 19 maakunnasta 8. korkein (35 148 ) v. 2016, Sijaluku putosi edellisvuodesta kolmella lähinnä metallien jalostuksen sekä meriteollisuuden laskun vuoksi. BKT per capita Suomen 70 seutukunnassa Rauman seutukunta on sijalla 6, Porin seutukunta sijalla 30 ja Pohjois-Satakunta sijalla 31. Sinisellä mediaania korkeammat seutukunnat (sijat 1-35), punaisella matalammat (sijat 36-70) Sinisellä mediaania korkeammat seutukunnat (sijat 1-35), punaisella matalammat (sijat 36-70)

Sija KOKO MAA 39326,5 1 Mariehamns stad 74105,7 2 Helsinki 52904,2 3 Tunturi-Lappi 43638,9 4 Porvoo 43202,2 5 Vaasa 42081,2 6 Rauma 41744,4 7 Pohjois-Lappi 41199,8 8 Turku 39744,4 9 Kemi-Tornio 39528,1 10 Tampere 38614,0 11 Kokkola 38077,0 12 Lappeenranta 37248,0 13 Jakobstadsregionen 36957,4 14 Äänekoski 36733,0 15 Oulu 36542,4 16 Kuopio 35886,4 17 Jämsä 35386,8 18 Imatra 35026,9 19 Kotka-Hamina 34840,0 20 Hämeenlinna 34575,0 21 Rovaniemi 34505,9 22 Sydösterbotten 34249,0 23 Kouvola 34051,4 24 Jyväskylä 34039,6 25 Loviisa 33941,9 26 Vakka-Suomi 32957,8 27 Seinäjoki 32766,1 28 Mikkeli 32731,3 29 Joensuu 32437,8 30 Pori 32255,5 31 Pohjois-Satakunta 32073,1 32 Lahti 32008,2 33 Kajaani 30571,0 34 Forssa 30332,4 35 Raahe 30294,2 36 Åboland-Turunmaa 30125,5 37 Ylä-Pirkanmaa 29300,0 38 Luoteis-Pirkanmaa 29224,7 39 Ylä-Savo 29220,2 40 Ålands landsbygd 29061,6 41 Raasepori 28831,0 42 Varkaus 28714,7 43 Riihimäki 28690,1 44 Pieksämäki 28553,9 45 Ylivieska 28533,3 46 Savonlinna 28276,0 47 Koillismaa 27850,3 48 Keuruu 27443,3 49 Haapavesi-Siikalatva 27274,1 50 Suupohja 27228,8 51 Loimaa 27035,3 52 Kuusiokunnat 26419,0 53 Salo 26330,8 54 Lounais-Pirkanmaa 26247,4

SUOMEN SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY vuonna 2016: kuuden tekijän mittaristo (seutukuntia 70 kpl). Muuttujat ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Ne kuvaavat alueen kykyä luoda arvonlisäystä eli BKT:tä. Satakunta menestyy mainiosti, suluissa sijoitus v. 2010: Rauman seutukunta on sijalla 9 (14), Porin seutukunta on sijalla 14 (22) ja Pohjois-Satakunta sijalla 47 (46), mikä on kokoluokassaan hyvä sijoitus.

Aluetalous, investoinnit V. 2016 ennakkotiedot, investointien kasvu: Satakunta +17,5 %, teolliset investoinnit +88 % Pohjois-Satakunta +80,6 % Porin seutukunta +9,8 % Rauman seutukunta +15,7 % Koko maa +9,7 % 27

Seutukuntien kilpailukyky 2016 (Satamittari.fi) http://www.satamittari.fi/suomen-seutukuntien-kilpailukyky-2016 Satakunnan seutukuntien sijoittuminen osatekijöittäin Teollisuus ja tuottavuus vahvoja (sijalukuja 70 seutukunnan joukossa)

SATAKUNNAN VAHVUUKSIA: VIENTI Tilastokeskus ja Tulli 2018 Satakunnan avoimuusindeksi (teollisuuden vienti/bkt maan korkeimpia): 50 %, koko maa 34 % (2016) Satakunnan viennin arvo maakunnista neljänneksi korkein v. 2014; Osuus Suomen viennistä 6,9 % (väestöosuus 4 %), v. 2015 hieman heikompi johtuen meriteollisuuden vaikeuksista; osuus 6,2 %, sija kuudes. v. 2016-17 sija seitsemän, osuus silti 5,2 % (2017). Teollisuuden vienti/capita 5. korkein! (ks. oheinen kartogrammi). V. 2017 kehitystä heikensi Venatorin tulipalo. Satakunnan satamien osuus Suomen viennistä on 10,6 % ja tuonnista 7,7 % (yht. 9,2 %), kun väestöosuus on 4 % (v. 2016). Esim. viennissä osuus on 2,6- kertainen väestöosuuteen nähden.

SATAKUNNAN VAHVUUKSIA: VIENTI Tilastokeskus 2018

Tilastokeskus 2018 SATAKUNNAN NOUSUTRENDEJÄ 2010-LUVULLA Liikevaihdon kasvu* 2010-2017 Automaatio- ja robotiikka-klusteri 60,2 % Toimialat keskimäärin 3,1 % Teollisuus keskimäärin -6,1 % Elintarviketeollisuus Liike-elämän palvelut 30,2 % 25,2 % *Kyseessä päätoimialat karkealla jaolla, ei sis. SOTE-aloja eikä matkailua, jotka pääsisivät todennäköisesti listalle. Niiden tiedot ilmestyvät syksyllä 2018. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Majoitus- ja ravitsemistoiminta 22,2 % 21,8 % Satakunnassa on runsaasti nousevia aloja ja rakenteellisia vahvuuksia, joilla on vaikutusta alueen talouskasvuun. Rakentaminen 19,3 % Tukku- ja vähittäiskauppa Metallituotteiden valmistus 11,1 % 11,0 % 23.4.2018

Tilastokeskus 2018 SATAKUNNAN PÄÄTOIMIALOJEN TOIPUMINEN TAANTUMASTA Metallien jalostus Liikevaihdon kasvu 2009-2017 aloilla*, joiden toipuminen ollut nopeinta Majoitus- ja ravitsemistoiminta 70,5 % 28,2 % Toimialat keskimäärin 15,2 % Teollisuus keskimäärin 12,2 % Teknologiateoll. keskim. 17,8 % Teknologiateollisuuden viennin kasvu 2000-2017 keskimäärin 57,6 %, (koko maa 13,9 %) *Kyseessä päätoimialat karkealla jaolla, ei sis. SOTEa, automaatiota eikä matkailua aineiston puuttumisen vuoksi Liike-elämän palvelut Elintarviketeollisuus 27,5 % 27,4 % Satakunnassa useat päätoimialat ovat kasvaneet nopeasti vuoden 2009 taantuman pohjan jälkeen. Teollisuus on palautunut valtakunnan tasoa ripeämmin. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 27,3 % Metallituotteiden valmistus Tukku- ja vähittäiskauppa 23.4.2018 23,4 % 17,3 %

TEOLLISUUDEN SUHDANNEKUVA SATAKUNNASSA Teknologiateollisuuden viennin arvon kasvu 2000-2017 Satakunta: 58 % Teknologiateollisuuden Koko maa keskimäärin: 14 % vienti +9,3 % (1-6/2018 vs. 1-6/17) TEOLLISUUDEN KÄRKIALOJA TÄLLÄ HETKELLÄ Liikevaihdon kasvu tammi-kesäkuu 2018 Automaatio- ja robotiikkaklusteri (Robocoast) Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Metallien jalostus 13,4 % 12,4 % 10,8 % Teollisuus tuotti Satakunnassa liikevaihtoa v. 2017 7,4 miljardia ja vientiä 3,8 miljardia Satakunnan teollisuus maksoi palkkoja maakunnassa v. 2017 836 miljoonaa Teollisuudessa tehtiin Satakunnassa v. 2017 18 800 hlötyövuotta Teollisuuden (TOL 10-39) arvonlisäys/asukas Rauman seutu 7., Porin seutu 20., ja Pohjois-Satakunta 36. 70 seutukunnasta! Maakunnittain 3. sija (19:stä) v. 2016 Teollisuus on tuottavaa: arvonlisäys/työtunti Satakunnassa, teollisuuden top 5 v. 2016: Energiatuotanto 102 /työtunti Kemianteollisuus 91 /työtunti Kemiall. metsäteollisuus 87 /työtunti Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 56 /työtunti Koneiden ja laitteiden valmistus 48 /työtunti Toimialat keskimäärin 40 /työtunti 17.12.2018

Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2018 TEOLLISUUDEN KÄRKIALOJA TÄLLÄ HETKELLÄ Liikevaihdon kasvu tammi-kesäkuu 2018 Automaatio- ja robotiikka Sähkö- ja elektroniikkateoll. Metallien jalostus 17.12.2018 TEOLLISUUDEN SUHDANNEKUVA SATAKUNNASSA Oheinen kartogrammi kuvaa maakuntien kokoa suhteessa teollisuuden tuottamaan arvonlisäykseen henkeä kohden. Satakunta on sijalla 3 (v. 2016)! Satakunnassa on myös toiseksi eniten teollisuuden toimipaikkoja väkilukuun nähden (7,1 per 1000 as., koko maa 4,9)! 13,4 % 12,4 % 10,8 % Teollisuus tuotti Satakunnassa liikevaihtoa v. 2017 7,4 miljardia ja vientiä 3,8 miljardia Teollisuudessa tehtiin Satakunnassa v. 2017 18 800 hlötyövuotta Teknologiateollisuuden viennin arvon kasvu 2000-2017 Satakunta: 58 % Koko maa keskimäärin: 14 % Teknologiateollisuuden vienti +9,3 %! (1-6/2018 vs. 1-6/2017) Teollisuus on tuottavaa: arvonlisäys/työtunti Satakunnassa, teollisuuden top 5 v. 2016: Energiatuotanto 102 /työtunti Kemianteollisuus 91 /työtunti Kemiall. metsäteollisuus 87 /työtunti Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 56 /työtunti Koneiden ja laitteiden valmistus 48 /työtunti Toimialat keskimäärin 40 /työtunti

Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2018 TEKNOLOGIATEOLLISUUS SATAKUNNASSA Teollisuuden arvonlisäys, yht. 1,6 mrd., 2016 Teknologiateollisuus 47 % (762 milj. ) osuus koko maasta 4,9 %, kun väestö-osuus 4 % Metallien jalostus ja metallituott. valm. Koneiden ja laitteiden valmistus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 421 milj. ; 55 % 276 milj. ; 36 % 32 milj. ; 4 % Teknologiateollisuus tuotti Satakunnassa liikevaihtoa v. 2017 3,2 miljardia ja vientiä 1,9 miljardia (osuus 49 % teollisuuden viennistä) Teknologiateollisuus tarjosi Satakunnassa 7525 työpaikkaa v. 2016 (osuus 47 % teollisuudesta ja 9 % kaikista työpaikoista, koko maa vastaavasti 47 % ja 6 %) Teknologiateollisuus on tuottavaa, arvonlisäys/työtunti Satakunnassa v. 2016: Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 57 /työtunti Koneiden ja laitteiden valmistus 48 /työtunti (selvästi alle normaalin tason) Toimialat keskimäärin 40 /työtunti Kulkuneuvojen valmistus 32 milj. ; 4 % 17.12.2018

AUTOMAATIO- JA ROBOTIIKKA-ALA (ROBOCOAST) SATAKUNNASSA Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2018 Satakunnassa toimii n. 52 puhtaasti automaatio- ja robotiikka-alaan keskittyvää yritystä Liikevaihdon kasvu 2010-2017 60,2 % Toimialat keskimäärin 3,1 % Teollisuus keskimäärin -6,1 % Henkilöstön kasvu 2010-2017 57,2 % Palkkasumman kasvu 2010-2017 61,4 % 23.10.2018 Toimialat keskimäärin 0,4 % Teollisuus keskimäärin -9,1 % Toimialat keskimäärin 9,6 % Teollisuus keskimäärin 0,0 % HUOM! Luvut ovat minimiarvioita. Koko yli sadan organisaation klusterin liikevaihto ja työllistävyys ovat korkeampia. Klusteri sisältää myös tekoälyyn keskittyvät yritykset. Automaatio- ja robotiikka-alan ydinyritykset tuottivat liikevaihtoa v. 2017 264 milj. Automaatio- ja robotiikka-alan ydinyritykset maksoivat palkkoja Satakunnassa v. 2017 56 milj. Automaatio- ja robotiikka-alan ydinyrityksissä tehtiin Satakunnassa v. 2017 1142 henkilötyövuotta Robocoast 1-6/18 vs. 1-16/17: Liikevaihto +13,4 % Palkkasumma +8,0 % Henkilöstömäärä +7,7 % Automaatio- ja robotiikka-alan kasvu on ollut merkittävää ja sillä on potentiaalia alueen talouskasvuun.

AUTOMAATIO- JA ROBOTIIKKA-ALA (ROBOCOAST) SATAKUNNASSA Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2018 23.10.2018

Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2018 Knuuttila ja Vatanen (LUKE 2017): Selvitys ruokaketjun merkityksestä kansantaloudelle ja alueille RUOKA-ALA SATAKUNNASSA (MAATALOUS, ELINTARVIKETEOLLISUUS JA -KAUPPA SEKÄ RAVITSEMISPALVELUT) Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvu 2010-2017 Satakunta: 30 % (kaikki alueen yritykset keskim. 3 %) Koko maa keskimäärin: 8 % RUOKA-ALA TOIMIALOITTAIN Maatalous Elint.teollisuus Elint.tukkukauppa Elint.vähitt.kauppa Ravitsemispalvelut 1.2.2019 Välitön työllisyys, Arvonlisäys, työllistä milj. 4515 2573 265 1939 2319 72 175 18 63 63 Ruoka-ala tuotti Satakunnassa v. 2014 välitöntä arvonlisäystä 405 milj. ja välillisesti 101 milj., osuus yht. 7,5 % alueen BKT:stä Satakunnan ruoka-ala maksoi veroluonteisia maksuja v. 2014 yht. 119 milj. Ruoka-ala työllisti v. 2014 välittömästi 11 612 hlö, välillisesti 1 589 hlö, Osuus työllisistä yht. 12,9 % (maan keskiarvo 11,7 %) Satakunnan osuus Suomen ruoka-alan työllisistä on 4,6 % ja arvonlisäyksestä 4,4 % (väestöosuus 4,1 %). (2014) Osuus elintarviketeollisuuden liikevaihdosta on 7 %, henkilöstöstä 8,2 % ja toimipaikoista 5,8 %. (2016) Ruoka-alan välittömät veroluonteiset maksut Palkansaajaverot maakuntaan 36 milj. Palkansaajaverot valtiolle 15 milj. Yritysverot maakuntaan 8 milj. Yritysverot valtiolle 14 milj. Työnantajan SOTU-maksut 46 milj. Kaikki yhteensä 119 milj.

4.5.2018

Tilastokeskus 2018 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2016 MATKAILUALA SATAKUNNASSA 2017 Satakunnan majoitusliikkeissä yöpyi 412 692 matkailijaa (8,1 % enemmän kuin vuonna 2016 (koko maa 5,3 % ), ulkomaisissa kasvua jopa 27,1 % (koko maa 14,1 %)! Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan (v. 2017) Vapaa-ajan yöpymiset, 46,7 % Matkailutulo Satakunnassa vuonna 2015 oli 337,9 milj. 82% 18% kotimaisia ulkomaisia Työhön liittyvät yöpymiset, 53,3 % Koko maa: työ 34,9 %, vapaa-aika: 65,1 % Tästä välitöntä matkailutuloa (yritysten liikevaihtoa) 246,9 milj ja kerroinvaikutusta 90,9 milj. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2016 Matkailu työllisti Satakunnan yrityksissä 2112 henkilöä Matkailutoiminnassa on merkittävä potentiaali työllistävään ja osallistavaan talouskasvuun. Välittömiä matkailualan työpaikkoja 1737 ja kerroinvaikutuksen kautta syntyneitä 375

Statistics Finland 2018 SATAKUNTA REGION WITH STRONG MANUFACTURING AND EXPORT Share of Employees of Manufacturing and Energy Industry 2016 Satakunta: 20 % (17400 employees) Finland on average: 13 % Share of Turnover of Manufacturing and Energy Industry 2016 Satakunta: 53 % (7,2 bn ) Finland on average: 34 % Satakunta s Share of Total Export of Finland 2016 Satakunta: 6 % (3 bn ), 3 rd highest per capita Share of Population: 4 % Export of Manufacturing Industry/GDP 2016 Satakunta: 50 % Finland on average: 33 % Growth of Export of Manufacturing Industry in 2000-17 Satakunta: +31 % Finland on average: +18 % Growth of Investments 2010-16: Satakunta +27 % Finland on average +14 % GDP per capita 2016: Blue sub-regions are in positions 1-35, reds are in 36-70. The bluer, the higher is the ratio. GDP (2016) is 7 th highest among Finland s 19 regions GDP per capita among Finland s 70 sub-regions in 2016: The Rauma Region is 6 th highest, The Pori Region 30 th and The Northern Satakunta Region 31 st. Value Added in Manufacturing, Total 1,6 bn Metals, Machinery and Offshore 47 % Forest Industry 17 % Chemicals 14 % Food Industry 10 %, others 11 %, 2016 This cartogram shows the size of regions based on the level of export 10.12.2018

Satakunnan profiili 42

SATAKUNTA SUOMEN TALOUDEN VAHVA OSA Tilastokeskus 2017 Satakunnan osuus Suomen viennistä on 5,2 % (vrt. väestöosuus 4 %, 2017). Aitoa tuottavuutta: viennin rakenne on erittäin hyödykepainotteinen. V. 2017 lukua heikentää tosin Venatorin tulipalo. Ulkomaankaupan vahvuutta kuvaava avoimuusindeksi (teollisuuden vienti/bkt, 2015) on 49 %, n. 1,5- kertainen maan keskiarvoon (34 %) verrattuna. Teollisuuden vienti henkeä kohden on 19 maakunnasta 5. korkein (v. 2017), mutta sijoitusta heikentää Venatorin tulipalo (v. 2016 sija kolme). Satakunnan osuus Suomen teollisuuden työpaikoista on 5,6 %, eli vajaat 1,5 kertaa väestöosuus (2016). Satakunnan teollinen rakenne on maan monipuolisimpia. Satakunnan osuus Suomen perusmetallien, konepajojen ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotoksesta on lähes 10 %; elintarvike- ja energiateollisuuden osuus on myös selvästi väestöosuutta suurempi (2015). Teollisuuden osuus BKT:stä on 26 %, mikä on selvästi maan keskiarvoa (17 %) korkeampi. Sen ja vahvan viennin ansiosta Satakunnan BKT henkeä kohden on Suomen 19 maakunnasta 5. korkein (2015). Em. seikkojen ansiosta Satakuntaan sijoittaminen edesauttaa koko Suomen hyvinvointia Teollisuudella on merkittävä asema hyvinvoinnin luomisessa pienessä maassa Teollisuuden työn tuottavuus on keskimäärin palvelualoja huomattavasti korkeampi Satakunnan elinkeinoelämä rahoittaa oman maakunnan ohella koko Suomen hyvinvointia vahvan teollisen perustan ja sen kautta syntyvän vientiylijäämän ansiosta. Siten investoimalla Satakuntaan koko maa hyötyy!

SUOMEN TALOUDEN VAHVA OSA: SATAKUNNAN POSITIIVINEN RAKENNEMUUTOS Yritykset uskovat Satakuntaan: tulevat investoinnit ovat miljardiluokkaa, ja trendi on yhä nouseva: jo 2010-15 investoinneissa kasvua +8 % kun koko maassa vastaavasti nousua +4 % Teollisuuden viennin arvon kasvu 2000-17: Satakunta koko maa +31 % +18 % Automaatio- ja robotiikka-alan liikevaihto +60 %, henkilöstö +57 % (2010-17) Metallien jalostuksen liikevaihdon kasvu 2009-2017 +70 %, Teollisuuden liikevaihto Porissa ja sen lähikunnissa +36 %, Satakunnassa +12 %, koko maa vastaavasti (2009-16) +8 % Aloittaneiden yritysten määrä +7 % vuoden 2016 aikana (vs. 2015), koko maa +1 %. Siten yrityskannan uusiutuminen on kiihtynyt! Satakunnassa avoimet työpaikat ovat kasvaneet v. 2018 +12 % (uudet avoimet 15 %) Koko maa vastaavasti +18 % (uudet avoimet 17 %) Satakunnassa työttömyys hellitti v. 2018 keskimäärin 19,1 % edellisestä vuodesta (koko maassa 15,7 %). Laskua oli maakunnista kolmanneksi eniten. Satakunnassa useat päätoimialat ovat kasvaneet nopeasti vuoden 2009 taantuman pohjan jälkeen. Teollisuus on palautunut valtakunnan tasoa ripeämmin. Satakunnan ELY-keskus 2018 Tilastokeskus 2018

Työvoiman kysynnän ja osaamistarpeiden näkymät TE-toimistoon ilmoitettuja uusia avoimia työpaikkoja oli vuonna 2017 ja 2018 selvästi edellistä vuotta enemmän. Työnantajien rekrytointiongelmat ovat yleistyneet (IV/17-III/18 38 %, v. 2017: 44 %, v. 2016: 32 %, v. 2015: 23 %). Useissa ammateissa osaavan työvoiman saatavuudessa on ongelmia. Syyskuun ammattibarometrin mukaan työvoimapulaammatteja on etenkin teollisuudessa, rakentamisessa sekä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla. Voimakkaassa kasvussa oleva automaatio- ja robotiikka-ala ei löydä tarvitsemaansa korkeakoulutettua työvoimaa, sähköja automaatioinsinööreistä on Satakunnassa pulaa Rauman seudulla pulaa on myös työntekijätason osaajista teollisuudessa, kuten hitsaajista ja kaasuleikkaajista. 45

Satakunta 2018 Väkiluku 220 398 (31.12.2017) joista ulkomaan kansalaisia 5 833 (2,6 %) Työllisiä 87 414 (Työssäkäyntitilasto 2017*) Työllisyysaste 71,3 % (Työvoimatutkimus 2018) Koko Suomi 71,7 % Työttömiä työnhakijoita keskimäärin (1-12/2018) 9 656 Palveluissa 4 686 Pitkäaikaistyöttömiä 2 559 Yritysten toimipaikkojen määrä (vuonna 2016) 16 549 Työttömyysaste 9,7 % Keskim. v. 2018 4,0 % koko Suomen väestöstä 3,8 % koko Suomen työttömistä 4,3 % koko Suomen toimipaikoista Lähteet: TEM Työnvälitystilasto; Tilastokeskus väestörakenne, työssäkäynti, työvoimatutkimus, alueellinen yritystoimintatilasto 46

47

Insinöörien työllisyys on parantunut vuoden takaisesta merkittävästi. Joulukuussa oli työttömänä 48 diplomi-insinööriä ja 92 AMK-insinööriä. Muun kuin em. insinööritutkinnon suorittaneista 54 % on yli 55-vuotiaita. 48

49

50

51

52

53

Tilastokeskus 2017 SATAKUNNAN SEUTUKUNTIEN VAHVUUKSIA Porin seutukunta Rauman seutukunta VAHVA RESILIENSSI (TEOLLISUUDEN MONIPUOLISUUS SUOMEN 8. PARAS 70 SEUTUKUNNASTA) METALLIEN JALOSTUS SEKÄ KONE- JA LAITEVALMISTUS VAHVOJA VIENTIALOJA TEOLLISTEN INVESTOINTIEN KASVU RIPEÄÄ KORKEAKOULUSEKTORIN HAKIJAMÄÄRÄ KASVUSSA METALLIEN JALOSTUS VAHVASSA VEDOSSA AUTOMAATIO- JA ROBOTIIKKA KOVASSA NOSTEESSA BKT PER CAPITA SUOMEN 6. KORKEIN, KILPAILUKYKY MAAN KÄRKEÄ PALJON TEOLLISIA INVESTOINTEJA RUNSAASTI MONIPUOLISTA JA TUOTTAVAA VIENTITEOLLISUUTTA ETENKIN METSÄ-, KONEPAJA- JA MERITEOLLISUUDESSA VAHVA ELINTARVIKEKETJU HYVIN MERKITTÄVÄ ENERGIAN TUOTTAJA LIIKE-ELÄMÄN PALVELUIDEN ARVONLISÄYS KASVUSSA Seutukuntien resilienssi, Sijaluvut (vihreä parempi, punainen heikompi) Pohjois-Satakunta Seutukuntien BKT/capita Sijaluvut (sininen parempi, punainen heikompi) ALUEEN KILPAILUKYKY KOKOON NÄHDEN MAINIO KORKEA BKT PER CAPITA SUHTEESSA ALUEEN KOKOON TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN ARVONLISÄYS NOUSUSSA MONIPUOLINEN TEOLLINEN RAKENNE INVESTOINNIT SELVÄSSÄ KASVUSSA SUURIA JULKISIA LAITOKSIA (PUOLUSTUSVOIMAT JA KUNTOUTUSKESKUS)

Satakunnan suhdannekehitys LIIKEVAIHTO 55

Satakunnan talouskehitys PALKKASUMMA 56

Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 LIIKEVAIHTO Satakunnan talouden nousukiito jatkui vuoden 2018 tammi kesäkuussa. Teollisuus elää suhdannehuippua, ja lähes kaikki sen alatoimialat menestyivät erittäin hyvin. Sen tärkein haara, teknologiateollisuus kasvatti selvästi sekä liikevaihtoaan että vientiään. Metsäteollisuuden nousu ylsi lähes samaan luokkaan, mutta elintarviketeollisuuden kehitys sakkasi alkuvuonna poikkeuksellisen pahasti. Maakunnan kemianteollisuutta on heikentänyt ja tulee jatkossakin kurjistamaan Venatorin tulipalo ja sen myötä koko tehtaan alasajo vuoteen 2021 mennessä. Kemianteollisuuden liikevaihdon lasku kuitenkin pysähtyi alkuvuonna. Kemianteollisuuden tilanne on vakava huolenaihe, sillä sen tuottavuus (arvonlisäys työtuntia kohden) on Satakunnassa 86, eli siten yli kaksinkertainen toimialojen keskiarvoon, 41, verrattuna. Maakunnan kovin kasvaja oli alkuvuonna jälleen automaatio- ja robotiikkaklusteri. Meriteollisuuden kasvu käynnistyi talven pienen tauon jälkeen vilkkaana keväällä ja alalta on kantautunut hyviä uutisia, sillä maakunnan telakoiden tilanne on selvästi kohenemassa. 57

Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 Elintarviketeollisuuden liikevaihto sakkasi. Taustalla vaikuttanee merkittävän toimijan tuotannon ylösajon viivästyminen. Metsäteollisuuden liikevaihto kasvoi hyvin nopeasti. Kemianteollisuuden liikevaihdon lasku kuitenkin pysähtyi alkuvuonna, sillä todennäköisesti tuotannon pienimuotoinen käynnistäminen nosti keväällä selvästi liikevaihdon kasvua. 58

Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 Teknologiateollisuuden (TOL 24 30, ei sis. tietotekniikka-alaa) huippusuhdanne on käsillä. Satakunnassa kasvu oli alkuvuonna poikkeuksellisen nopeaa. Kaikkien alatoimialojen liikevaihto kasvoi ja myös teknologiateollisuuden yhteenlasketun viennin arvo ylsi huippulukemiin. Satakunnassa parhaiten menestyi elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus automaation ja robotiikan sekä metallien jalostus värimetallien hintojen nousun siivittäminä. Metallituotteiden valmistuksen alkuvuosi sujui sekin mainiosti. Sen sijaan tärkeän koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys yski aivan alkuvuodesta, mutta ala pääsi keväällä jälleen kunnon kasvuun kiinni. Palkkasumma kohosi kuitenkin koko alkuvuoden ajan, joten tilauskantaa lienee riittänyt. Satakunnassa telakat ovat jälleen pääsemässä jaloilleen, sillä tilauskannat ovat vahvistumassa selvästi. 59

60 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018

Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 Satakunnan automaatio- ja robotiikkaklusteriin eli Robocoastiin luetaan kaiken kaikkiaan yli sata yritystä ja organisaatiota, joista tarkempaan tarkasteluun on valittu 52 yritystä, joiden toiminta liittyy alaan mahd. paljon. Liikevaihdon kasvu on ollut 2010-luvulla huomattavasti toimialojen sekä etenkin teollisuuden kehitystä myönteisempää. Vuoden 2018 tammi kesäkuu sujui erinomaisissa merkeissä ja sekä liikevaihto, palkkasumma että henkilöstömäärä kasvoivat kohisten. Liikevaihdon kasvu oli toimialojen nopeinta. 61

Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 Satakunnan meriteollisuuden klusteriin kuuluu vajaat 50 meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajaa sekä telakkaa. Satakunnan meriteollisuuden alkuvuodesta muodostui vaihteleva. Myönteinen uutinen on Mäntyluodon telakan omistajan vaihdos Pori Offfshore Constructioniksi (POC), sillä telakka on pitkään viettänyt hiljaiseloa. Myös RMC on saanut edelleen hyviä uutisia, mm. Tallinkin matkustajalaivan rakentamisesta. Aivan vuoden alussa meriteollisuuden liikevaihto supistui selvästi vientiyritysten liikevaihdon laskun myötä, mutta keväällä kasvua kertyi jo roimasti ja vientikin on jo todennäköisesti vetänyt. 62 Sen sijaan palkkasumma kohosi tasaisen nopeasti, mikä viittaa tuotanto- ja henkilöstömäärien nousuun. Yli 60 % yritysryppäästä kykeni kohottamaan liikevaihtoaan ja reippaaseen, yli 15 %:n kasvuun nappasi kiinni keskimäärin suunnilleen puolet yrityksistä. Ylivoimaisesti merkittävin vaikutus kasvuun on ollut yli 20 työntekijän yrityksillä, joita toimii Satakunnassa 25 kappaletta.

Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 M20-teollisuuspuiston lasku jatkui, joskin POC:n telakan käynnistyminen antanee alueelle lisäpuhtia. Toisaalta liikevaihdon pitkäaikainen pudotus miltei pysähtyi. Pori Huittinen-teollisuusvyöhykkeen kasvu oli alkuvuonna hyvin ripeää Venatorista huolimatta. Metallien jalostuksen mainio vire ja vahva asema vaikuttaa taustalla. 63

Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 Satakunnan rakennusalan kirkkain nousu alkaa olla vähitellen ohi, sillä sen liikevaihto kääntyi vuoden 2018 toisella neljänneksellä laskuun. Henkilöstömäärä kasvoi silti yhä hieman. Satakunnan palvelusektorin veto pysyi edelleen maakunnassa hyvin vahvana, sillä liike-elämän palveluiden kasvu yltyi positiivisen rakennemuutoksen ansiosta ja tärkeän toimialan, kaupan, nousu pääsi jälleen käyntiin. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä luovien alojen kehitys oli myös suotuisaa. 64

65 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018

Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 LIIKEVAIHTO Venatorin tilanteesta huolimatta sekä teollisuuden että kaikkien yritysten keskimääräinen liikevaihdon nousu ylitti Satakunnassa hienoisesti maan keskitason. Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2018 tammi kesäkuussa 5,8 % vuoden 2017 vastaavaan aikaan verrattuna. Tammi maaliskuussa liikevaihto kohosi 4,4 %, mutta huhti kesäkuussa jo 7,2 % metsä- ja teknologiateollisuuden nousun nopeutumisen myötä. Maakunnan yrityksistä 54 % pääsi alkuvuonna liikevaihdon kasvuun kiinni ja 35 % saavutti sitä vähintään 15 %:n verran. Kiivain kasvu kirjattiin suurissa, yli 20 työntekijän yrityksissä. Sen sijaan aivan pienimpien, alle viiden hengen yritysten liikevaihto laski talvella kääntyen kuitenkin keväällä jälleen hienoiseen nousuun. Satakunnan teollisuusyritysten yhteenlaskettu vienti kasvoi jopa liikevaihtoa reippaammin, mutta jäi kemianteollisuuden ja osin meriteollisuuden vaikeuksien vuoksi alle valtakunnallisen kehityksen. Koko maassa keskimäärin talous porskutti myös ja yritysten liikevaihto kasvoi tasaisesti tammi kesäkuun aikana 5,6 % vuodentakaista vastaavaa aikaa korkeammaksi. Teollisuuden viennin arvo kohosi vastaavasti yhdeksän prosenttia. Teollisuus oli kautta linjan kemianteollisuutta lukuun ottamatta vahvassa vedossa. Rakennustoiminta jatkui vauhdikkaana, joskin alan kovin nousu alkaa ilmeisesti olla vähitellen takanapäin. Palvelualojen kehitys oli yleisesti hyvin myönteistä. 66

Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 VIENTI Teollisuus elää parhaillaan huippusuhdannetta, sillä viennin kasvu oli vuoden 2018 tammi kesäkuussa poikkeuksellisen nopeaa sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Sekä metsäettä teknologiateollisuuden vienti kohosi vauhdilla (vastaavasti 8,3 % ja 9,3 %). Ainoastaan kemianteollisuuden nykytila jättää parantamisen varaa, sillä Satakunnassa alan kehitystä synkentää Venatorin tilanne. Teollisuuden viennin nopea nousu on Satakunnassa hieno saavutus, sillä Venatorin suuresta painoarvosta huolimatta kasvu ylsi lähes koko maan luokkaan. Se on osoitus alueen vahvasta resilienssistä, sillä maakunnan teollinen rakenne on viidenneksi monipuolisin 19 maakunnan joukossa. Satakunnan teollisuuden viennin 3,8 mrd :n arvosta 49 % syntyy teknologiateollisuudesta ja 40 % metsäteollisuudesta (v. 2017). Muille aloille jää yhteensä kymmenisen prosenttia. Teknologiateollisuus menestyi alkuvuonna Satakunnassa maan keskiarvoa paremmin, mutta metsäteollisuudessa jäätiin hieman alle ja Venatorin vuoksi myös koko teollisuuden viennin arvo jäi vähän heikommaksi (Satakunta 7 % ja koko maa 9 %). 67

Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 PALKKASUMMA Satakunnan talouden palkkasumma (ml. julkinen sektori) kasvoi selvästi aiempaa ripeämmin. Maakunnan organisaatioiden maksama palkkojen summa kasvoi vuoden 2018 tammi kesäkuussa tasaisesti 4,1 % vuoden 2017 vastaavaa aikaa korkeammaksi. Koko maassa keskimäärin nousua kirjattiin vastaavasti 4,4 %. Palkkasumma kohosi maakunnan teollisuudessa yleisesti elintarviketeollisuutta ja kulkuneuvojen valmistusta lukuun ottamatta. Rakentamisessa ja palveluissa palkkasumma kasvoi kohtalaisesti merkkinä henkilöstön lisäyksestä. Liike-elämän palveluissa nousu oli poikkeuksellisen rivakkaa. Valtakunnallisesti kehitys oli hyvin samansuuntaista kuin Satakunnassa. 68

Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 TYÖLLISYYS Satakunnan päätoimialoilla henkilöstön kasvu jatkui aiempaa nopeampana vuoden 2018 tammi kesäkuussa. Teollisuudessa se nousi 3,1 %, rakentamisessa 2,5 % ja palveluissa 4,4 %. Automaatio- ja robotiikka-alalla työpaikkojen määrä kohosi 7,7 %. Kaiken kaikkiaan maakunnassa henkilöstömäärä kasvoi 3,2 % viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla v. 2017 vastaavaan aikaan verrattuna. Luku sisältää myös julkisen sektorin. Satakunnan työ ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun lopussa 8 830 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 770 henkeä (16,7 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaikka kaikkien työttömien työnhakijoiden määrä edelleen selvästi väheni, niin lomautettuja oli hieman vuoden takaista enemmän. Työttömien määrän nousu noin 90 hengellä syyskuusta selittyy myös lomautusten kasvulla lokakuun aikana. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli lokakuussa 8,8 %. Työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuussa noin 3 100 avointa työpaikkaa Satakunnassa. Näistä vajaat 1 600 oli lokakuun aikana avautuneita uusia työpaikkoja. Uusia työpaikkoja avautui vuoden takaista enemmän. 69

Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 TYÖLLISYYS TE-toimistoon ilmoitettuja uusia avoimia työpaikkoja oli vuonna 2017 ja 1-10/2018 selvästi edellistä vuotta enemmän. Työnantajien rekrytointiongelmat ovat yleistyneet (III/17-II/18 42 %, v. 2017: 44 %, v. 2016: 32 %, v. 2015: 23 %). Useissa ammateissa osaavan työvoiman saatavuudessa on ongelmia. Syyskuun ammattibarometrin mukaan työvoimapula-ammatteja on etenkin teollisuudessa, rakentamisessa sekä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla. Voimakkaassa kasvussa oleva automaatio- ja robotiikka-ala ei löydä tarvitsemaansa korkeakoulutettua työvoimaa, sähkö- ja automaatioinsinööreistä on Satakunnassa pulaa. Rauman seudulla pulaa on myös työntekijätason osaajista teollisuudessa, kuten hitsaajista ja kaasuleikkaajista. 70

Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN TAMMI KESÄKUUSSA 2018 (SATAKUNTA ALLEVIIVATTU, JOS PAREMPI): Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta 5,8 % / Koko maa 5,6 %) Koko teollisuus yhteensä (Satakunta 6,8 % / Koko maa 6,1 %) Elintarviketeollisuus (Satakunta -2,2 % / Koko maa 1,8 %) Metsäteollisuus (Satakunta 7,4 % / Koko maa 6,1 %) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta -0,9 % / Koko maa 0,0 %) Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta 8,3 % / Koko maa 6,0 %) Metallien jalostus (Satakunta 10,8 % / Koko maa 6,1 %) Metallituotteiden valmistus (Satakunta 6,9 % / Koko maa 6,5 %) Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta 4,1 % / Koko maa 8,4 %) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta 12,4 % / Koko maa 3,2 %) Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta -14,4 % / Koko maa -0,2 %, palkkasumman muutos) 71

Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN TAMMI KESÄKUUSSA 2018: Rakentaminen (Satakunta -0,2 % / Koko maa 4,9 %) Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta 3,3 % / Koko maa 4,6 %) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 3,7 % / Koko maa 4,8 %) Liike-elämän palvelut (Satakunta 11,4 % / Koko maa 5,0 %) Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta 2,7 % / Koko maa 1,2 %) Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 4,4 % / Koko maa 4,7 %, palkkasumman kasvu) 72

73 SUMMA SUMMARUM, SATAKUNNAN SUHDANNEKEHITYS TAMMI-KESÄKUU 2018:

Talouden näkymät tasaantumassa Maailmantalouden kasvu vakiintumassa Maailmantalouden kasvu on vakiintumassa ja teollisuusmaissa nopeimman nousun vaihe alkaa olla vähitellen ohi. Tämä merkitsee Suomen ja Satakunnan kaltaisille avoimille talouksille tasaantuvia vientinäkymiä. Toisaalta mitään romahdustakaan tuskin on näköpiirissä. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennakoi lokakuisessa katsauksessaan maailman kokonaistuotannon arvon kasvavan tänä vuonna 3,7 %. Viime vuonna talous kasvoi tuon verran ja myös ensi vuodelle ennustetaan samaa lukemaa. Vuodelle 2023 laitos odottaa 3,6 %:n nousua, joten näkymät ovat tällä perusteella varsin vakaat. Teollisuusmaissa talous kohentuu vuonna 2018 2,4 %:n verran, mutta ensi vuonna kasvu hiipuu 2,1 %:iin. Viime vuonna BKT kohosi 2,3 %. Yhdysvaltoihin osuu ripein kasvu, joka yltää tänä vuonna 2,9 %:iin tasaantuen ensi vuonna 2,5 %:iin. Euroalueen nousu jää vaisummaksi, sillä sekä tänä että ensi vuonna sen kansantalous kohentuu parin prosentin verran, mikä alittaa vuoden 2017 2,4 %:n kasvun. Jälleen kerran kovin kasvu kohdentuu kehittyviin talouksiin, joiden kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2018 19 yhteensä 4,7 % vuodessa. Pitkän ajan näkymät lupaavat nousun jatkuvan, sillä vuodelle 2023 ennakoidaan käytännössä samaa kasvuvauhtia. Suomen talous elpyy tänä vuonna IMF:n mukaan 2,6 %. Ensi vuonna nousu hidastuu 1,9 %:iin ja vuodelle 2023 odotetaan enää 1,2 %:n kasvua. Päätoimialojen luottamus huomattavasti keskimääräistä vankempaa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lokakuiset luottamusindikaattorit luovat varsin myönteisen kuvan maamme talouskehityksestä, vaikka pientä hiipumista syyskuuhun verrattuna onkin havaittavissa. Kaikkien päätoimialojen teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja muiden palveluiden suhdannekuva on tavallista vahvempi. Ainoastaan rakentamisen ja palveluiden näkymät heikkenivät selvästi edelliskuusta, mutta odotukset ylittivät silti pitkän ajan keskiarvon. 74

Talouden näkymät tasaantumassa Pk-yritysten odotukset vaimentuneet Satakunnassa valtakunnallisesti vähäisempi muutos Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyn 2018 pk-yritysbarometri enteilee vaimentuvia näkymiä koko maan tasolla. Muutokset pk-yritysten suhdanneodotuksissa ovat kevään 2018 barometriin verrattuna selvät. Suhdannenäkymien saldoluku laski kahdeksalla yksiköllä 27:een, sillä pk-yrityksistä 37 % odottaa suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 10 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Pkyritysten suhdanneodotusten huippu on ohitettu, vaikka näkymät säilyivät melko suotuisina. Muutokseen vaikuttaa mahdollisesti yksityisen kulutuksen ja erityisesti rakennusinvestointien määrän odotetun vähenemisen. Lisäksi viennin voimakkain kasvu näyttäisi olevan vähitellen ohi. Suurin muutos tapahtui rakentamisessa. Myös muilla päätoimialoilla odotukset heikkenivät. Korkein saldoluku on teollisuudessa. Satakunnan pk-yritysten näkymät ovat heikentyneet valtakunnallista tasoa voimakkaammin, koska saldoluku putosi +22:een kevään +37:stä. Suhdanteiden paranemista arvioi nyt alueella selvästi harvempi, 33 %, ja ennallaan pysymistä useampi (57 %) kuin keväällä. Heikennystä odottaa 11 % vastaajista. Kasvu ennakoidaan silti mm. liikevaihtoon, tilausten määriin, kannattavuuteen, vakavaraisuuteen, investointeihin ja lopputuotteen hintoihin. Sen sijaan viennin ja tuonnin arvo tippunee. Teknologiateollisuuden tilauskannoissa kasvua, mutta näkymät ovat vaimenemassa vähitellen 75 Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yritysten saamien uusien tilausten arvo Suomessa keskimäärin pysyi ennallaan heinä syyskuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, mutta kasvoi 22 % vuoden 2017 vastaavaan aikaan verrattuna. Ilman merkittävää uutta laivatilausta tilausten arvo olisi taittunut laskuun. Tilauskannan arvo kohosi syyskuun loppuun mennessä kuusi prosenttia korkeammaksi kesäkuun loppuun verrattuna ja viidenneksen vuoden 2017 syyskuun loppua suuremmaksi. Teknologiateollisuuden yritysten saamien tarjouspyyntöjen nousu on pysähtynyt syksyn kuluessa. Muutos ennakoi kuluvalle syksylle viimeaikaista heikompaa tilauskehitystä, joten maailmantalouden haasteet alkavat näkyä markkinatilanteessa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan kohoavan talvella hieman. Liikevaihdon kasvusta huomattava osa johtuu tuottajahintojen noususta. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi tammi syyskuussa vajaat viisi prosenttia verrattuna vuoden 2017 keskitasoon.

Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa. Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: http://www.satamittari.fi/satakunnan_talous_- katsaus Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (tilasto)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti. 76