PÄÄTÖS Nro 58/07/2 Dnro Psy-2006-y-128 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 58/07/2 Dnro Psy-2006-y-128 Annettu julkipanon jälkeen 7.5.2007 1 ASIA LUVAN HAKIJAT Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan alapuolelta tiloilta Syväjärvi I RN:o 1:180, Polarterva RN:o 5:96, Hekkala RN:o 1:170 ja Jäkäläkangas RN:o 1:49, Haukipudas Anja Inkilän kuolinpesä, Timo Inkilä, Veikko Inkilä, Inkeri Westerholm, Katriina Ylönen, Laura Pietilän kuolinpesä ja Maarakennus Aimo Alakiuttu Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Hankkeen tarkoitus ja hakemuksen perustelut... 3 Suunnitelma... 4 KAAVOITUSTILANNE... 5 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 5 Yleiskuvaus alueesta... 5 Maaperän tila... 5 Pohjaveden tila... 6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY...7 Lupahakemuksen täydennykset... 7 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Muistutukset ja vaatimukset... 8 Hakijan kuuleminen ja selitys... 11 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 13 PÄÄASIARATKAISU... 13 Perustelut... 13 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 15 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 15 KÄSITTELYMAKSU... 15 Ratkaisu... 15 Perustelut... 16 Oikeusohje... 16 MUUTOKSENHAKU... 17

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Anja Inkilän kuolinpesä, Timo Inkilä, Veikko Inkilä, Inkeri Westerholm, Katriina Ylönen, Laura Pietilän kuolinpesä ja Maarakennus Aimo Alakiuttu Oy ovat ympäristölupavirastoon 5.10.2006 toimittamassaan hakemuksessa pyytäneet lupaa saada ottaa maa-aineksia pohjavedenpinnan alapuolelta Haukiputaan kunnan Kellon kylässä sijaitsevilta tiloilta Syväjärvi I RN:o 1:180, Polarterva RN:o 5:96, Hekkala RN:o 1:170 ja Jäkäläkangas RN:o 1:49 hakemuksen liitteenä olevan ottosuunnitelman mukaisesti. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 1 luku 18 ja 9 luku 7 HANKKEEN KUVAUS Hankkeen tarkoitus ja hakemuksen perustelut Hankkeen tarkoituksena on jatkaa soran ja hiekan ottamista nykyisen ottotason alapuolelta sekä pohjavedenpinnan alapuolelta hakijoiden omistamilla tiloilla. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 9.1.2006 antamassaan lausunnossa ilmoittanut hankkeen edellyttävän vesilain mukaista lupaa. Alueelta tultaisiin ottamaan maa-aineksia 736 000 m 3 eli noin 1,1 milj. tonnia. Kellonkankaan ja Isoniemenkankaan sora- ja hiekkamuodostuma on yli 30 vuoden ajan ollut eri urakoitsijoiden ja julkisten yhteisöjen maa-ainesten oton kohteena. Nykyisin maa-ainesten ottoa harjoittavat useat Oulun talousalueen maa-ainesten ottajat sekä Haukiputaan kunta ja Tieliikelaitos. Alueelta on maa-aineksia otettu jo 1980-luvulla pohjavedenpinnan yläpuolelta. Maa-ainesten ottoluvat on eri aikoina myönnetty ottotasoille ylin havaittu pohjavedenpinta + 2 4 metriä. Viimeiset ottoluvat on myönnetty tasolle ylin havaittu pohjavedenpinta + 4 metriä. Oulun vesipiirin vesitoimisto on 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa tutkinut Kellonkankaan pohjavesialuetta. Tutkimuksissa on alueen pohjaveden todettu olevan hieman hapanta sekä pehmeää ja rauta- sekä mangaanipitoisuuksien olevan korkeita. Maa-ainesten hienoainespitoisuuden on todettu vaikeuttavan pohjaveden tehokasta hyväksikäyttöä. Pohjavettä vaarantaviksi kohteiksi on todettu mm. teollisuusalue, huoltoasema, murske- ja öljysora-asema, paikallistiet ja pienöljysäiliöt. Hakemuksessa on todettu, että ilmeisesti tästä syystä Haukiputaan kunnan vedenhankinta onkin suunnattu Onkamonselän alueelle, josta nykyään otetaan yli puolet Haukiputaan talousvedestä. Havaintojen perusteella pohjaveden päävirtaussuunta suunnitelmaalueella on länteen/länsi-luoteeseen. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa tutkittu mahdollinen vedenottamon paikka (piste 163) sijaitsee suunnitelmaalueen pohjoispuolella. Luonnontilaisia lähteitä tai yksityistalouksien kaivoja ei kohteen läheisyydessä ole.

Käytettävissä olevien hiekka- ja soravarojen määrä Oulun talousalueella on vähentynyt merkittävästi viime vuosina intensiivisen yhdyskuntarakentamisen seurauksena. Väylärakentamiseen käytettävät tuotteet on suurenevassa määrin valmistettu kalliokiviaineksesta. Murskeet eivät kuitenkaan pysty korvaamaan mm. talon- ja väylärakentamisessa tarvittavia hiekkoja. Kellonkankaan ja Isoniemenkankaalla olevat hiekkavarat ovat olleet ottotoiminnan kohteena useita vuosikymmeniä ja otto on kohdistunut pohjavedenpinnan yläpuoliseen maa-ainekseen. Maaperätutkimuksilla on maarakentamiseen soveltuvien hiekkojen määrän todettu olevan merkittävä myös pohjavedenpinnan alapuolella. Maa-ainesten hyödyntäminen myös pohjavedenpinnan alapuolelta Kellonkankaan laajalla pohjavesialueella toisi merkittävän lisän alueen maaaineshuollolle. Maaperämuodostuma, jolle Kellonkankaan pohjavesialue on rajattu, ei ole tyypillinen sorainen harjumuodostuma, jossa vedenantoisuus ja pohjaveden saanti nykyisiin tarpeisiin olisi riittävän hyvä. Hankkeesta saatava hyöty Oulun talousalueen hiekkaa tarvitseville rakentajille on taloudellisesti merkittävä. Nykyisen hintataso alueelta hiekkaa ostettaessa on ollut keskimäärin 0,5 euroa/tonni. Kokonaisarvoltaan alueelta saatavien maa-ainesten arvo vuoden 2006 hintatasossa olisi täten noin 550 000 euroa. Pohjaveden otto maa-ainesten ottoalueen vaikutuspiirissä olevan maaperämuodostuman alueella ei liene kuitenkaan lähitulevaisuudessa ajankohtaista. Pohjavesiesiintymää on tutkittu lähes 30 vuotta sitten, eikä pohjaveden laadun ja rajoitetun antoisuuden vuoksi muodostuman vesivarojen hyödyntämistä ole tutkimusten jälkeen suunniteltu. Hankkeesta ei hakijoiden mielestä tule olemaan haittaa yleiselle edulle. Hankkeesta koituisi hyötyä sekä luvan hakijoille että maa-ainesten loppukäyttäjille. On odotettavissa, että lähivuosina hiekkoja ja muita lajittuneita maa-aineksia Oulun alueelle joudutaan tuomaan yhä kauempaa, ellei myös pohjavedenpinnan alapuolisia hiekkavaroja voida lähialueella hyödyntää maarakentamisessa. 4 Suunnitelma Maa-ainesten ottoa on tarkoitus jatkaa nykyisillä ja vanhoilla ottoalueilla syventämällä niitä ensin pohjavedenpinnan tasoon ja edelleen pohjavedenpinnan alapuolelle tasolle N 60 2,0 m eli noin 7 metriä pohjavedenpinnan alapuolelle. Alueen itäpäässä kaivualue luiskataan pohjavedenpinnan yläpuolella kaltevuuteen 1:7 ja pohjavedenpinnan alapuolella kaltevuuteen 1:7 1:10, jotta kaivettavaa vesiallasta ympäristöineen voidaan tulevaisuudessa käyttää virkistysalueena ja mahdollisena uimapaikkana. Muilla osilla luiskaukset tehdään kaltevuuteen 1:3 pohjavedenpinnan yläpuolella ja vedenpinnan alapuolella tasolle N 60 + 3,0 m saakka ja tämän tason alapuolella kaltevuuteen 1:1 1:2. Ottoalue rajoittuu etelässä vielä ottotoiminnan ulkopuolella olevaan tilaan ja länsipäässä Virpiniemi Isoniemi -maisemaselvityksen mukaiseen, säilytettävään luonnonmaastoverkostoon. Muilla osilla alue rajautuu vanhoihin/nykyisiin ottoalueisiin, jotka maisemoidaan tilakohtaisten lupamääräysten mukaisiksi. Maa-ainesten ottoajaksi on arvioitu 15 vuotta. Otto toteutetaan siten, että tilakohtainen otto ei estä suunnitelman mukaista ottoa tai jälkihoitotöitä muilla tiloilla.

Alueelta kuoritut ja kuorittavat pintamaat sekä hienoainespitoiset maaainekset käytetään luiskien muotoiluun. Alueen maisemoinnissa voidaan käyttää myös sellaisia muualta tuotuja puhtaita pintamaita, jotka eivät likaa pohjavettä. Pintamaista muotoillaan noin 0,3 metrin vahvuinen kasvukerros pohjavedenpinnan yläpuolisille ottoalueille sekoittamalla humuspitoiset maa-ainekset pohjamaahan. Humuspitoisia maa-aineksia ei levitetä 10 metriä lähemmäksi altaan reunaa. Oton vaikutuksesta alueelle muodostuu yhtenäinen vesimaisema, jonka reunat on luiskattu vaihtelevasti pohjavedenpinnan yläpuolella kaltevuuksiin 1:3 1:7 ja vedenpinnan alapuolella 1:1 1:10. Keskittämällä suunnitelma usealle tilalle voidaan maisemointi ja jälkihoito hoitaa keskitetysti. Maa-ainesten oton jälkeen alue jää metsätalous- ja virkistyskäyttöön. Alue maisemoidaan hakemukseen liitetyn jälkitilannetta kuvaavan piirroksen mukaisesti ja pohjavedenpinnan yläpuoliset osat metsitetään männyn taimilla. Alueen tulevaa käyttöä virkistyskäyttöön suunnitellaan ottotoiminnan aikana. 5 KAAVOITUSTILANNE Oulun seudun yleiskaavassa 2020 ja Haukiputaan kirkonkylän osayleiskaavassa 2020 maa-ainesten ottoalue sijoittuu merkinnällä EO-1 osoitetulle alueelle (maa-ainesten ottoalueet, oton päätyttyä ottoalueet kunnostetaan retkeily- ja ulkoilualueeksi). YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus alueesta Maa-ainesten ottoalue sijaitsee Kellonkankaan tärkeällä pohjavesialueella ja Virpiniemi Isoniemi -alueen maa-ainesten oton yleissuunnitelmassa osoitetulla ottoon soveltuvalla alueella. Hakijoille on myönnetty maa-ainesten ottolupia hakemuksen kohteena oleville tiloille 1980- ja 2000-luvuilla pohjavedenpinnan yläpuoliseen maaainesten ottoon. Ottoluvat on eri ajankohtina myönnetty tasoille ylin havaittu pohjavedenpinta + 2 4 metriä. Tiloilla Jäkäläkangas RN:o 1:49 sekä Polarterva RN:o 5:96 ottoluvat ovat päättyneet ja muilla tiloilla ottoluvat ovat voimassa. Tilalle Hekkala RN:o 1:170 ottolupa on myönnetty vuonna 2005. Tilalla Syväjärvi I RN:o 1:180 otto on paikoin ulottunut alle 4 metrin etäisyydelle pohjavedenpinnasta. Liian syvät kohteet on täytetty alueella esiintyvillä, hienoainespitoisilla maa-aineksilla. Muilla tiloilla otto on ulotettu vaihtelevan paksuisen moreenimaisen kerroksen ja siihen liittyvän, ohuen savikerroksen yläpintaan saakka, joka sijaitsee yli neljä metriä ylimmän pohjavedenpinnan yläpuolella. Maaperän tila Oulun vesipiirin vesitoimisto on 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa tutkinut Kellonkankaan pohjavesialuetta. Tutkimuksen mukaan pohjavesialue muodostuu harjusta, joka on voimakkaasti rantavoimien muokkaama. Harjun ydinosa, joka koostunee enimmäkseen karkeasta hiekasta, kulkee toden-

näköisesti Isoniemestä Kellonkankaan kautta kaakkoon. Reunaosien aines sisältää hienompia hiekkoja, joita paikoitellen peittää dyyniaines. Kairausten mukaan laajoilla alueilla esiintyy muutaman metrin vahvuinen moreenivälikerros. Hakemussuunnitelman mukaan hakemussuunnitelmassa tarkoitetulla maaainesten ottoalueella ja muillakin Isoniemen Kellonkankaan maa-ainesten ottoalueilla on pohjavesitutkimusten jälkeen havaittu, että tässä laajassa maaperämuodostumassa ei ole olisikaan ns. harjun ydinosaa. Yksittäisissä kairauksissa muodostuman hiekkojen paksuuden on todettu olevan jopa 80 metriä, ja aines on suurimmaksi osaksi hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Otettava maa-aines on hiekkaa ja siinä ohuina välikerroksina olevaa moreenimaista hiekkaa sekä vähäisessä määrin välikerroksena olevaa savea. Tilalla Syväjärvi RN:o 1:180 on maaperän rakennetta ja pohjavedenpinnan tasoa tutkittu auger-kairauksilla vuonna 1988 ja tilalla Hekkala RN:o 1:170 vuonna 2003. 6 Pohjaveden tila Pohjavedenpinta on vuodesta 1988 lähtien epäsäännöllisin väliajoin suoritetun pohjavesihavainnoinnin mukaan ollut ylimmillään suunnitellun ottoalueen itäosassa tasolla N 60 + 5,5 m ja länsiosassa tasolla N 60 + 5,0 m. Alueen pohjois- ja itäpuolella olevien vanhojen ottoalueiden pohjilla ja kaivutasojen alapuolella on hienoainespitoisia moreenimaisia kerrostumia, jotka märkinä kausina patoavat vettä erillisiksi orsivesiksi. Kuivina kausina kerrosten päällä ei ole ollut erillisiä vesilammikoita. Pohjavedenpinta laskee länteen kohti merenpintaa ja on ottoalueen länsipuolella tasolla N 60 + 4,5 5,0 m. Alueen itäpuolella pohjavedenpinta on pohjavesihavaintojen tulkintojen perusteella ollut ylimmillään tasolla N 60 +7,1 m. Pohjavesihavaintojen perusteella pohjaveden päävirtaussuunta suunnitelma-alueella on länsi/länsiluode. Mahdollinen Oulun vesipiirin vesitoimiston tutkima vedenottamon paikka (piste 163) sijaitsee hakemussuunnitelman mukaisen maa-ainesten ottoalueen pohjoispuolella. Tutkimuksen mukaan alueen pohjavesiolot ovat antikliiniset ja alueen topografia on edullinen pohjaveden muodostumiselle. Maaperän vertikaalinen vedenläpäisevyys ei ole kuitenkaan kaikilta osin hyvä. Pohjaveden päävirtaussuunta on länsi luode gradientin ollessa keskimäärin noin 0,0035. Paikoitellen horisontaalinen vedenläpäisevyys alueella on kohtalainen. Tutkimuksessa on alueen pohjaveden todettu olevan hieman hapanta ja pehmeää. Korkeat rauta- sekä mangaanipitoisuudet vaikeuttavat pohjaveden tehokasta hyväksikäyttöä. Alueelta tehty pohjaveden määrän antoisuusarvio 3 500 m 3 /d on suuntaa antava. Luonnontilaisia lähteitä tai yksityistalouksien kaivoja ei kohteen läheisyydessä ole. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Hakemuksen mukaan pohjavedenpinnan alapuolisesta maa-ainesten otosta ei ennalta arvioiden aiheudu haittaa mahdolliselle, joskin epätodennäköiselle pohjaveden otolle tutkitussa pumppauspisteessä nro 163.

Mahdollisiin pohjavedenottamoihin muodostuva pohjavesi kerääntyisi horisontaalisesti ilmeisen laajoilta alueilta ja hiekkaisesta maa-aineksesta johtuen pohjaveden hyötykäyttö ei olisi tehokasta. Tutkimuksissa on pohjavedenpinnan alapuolisen maa-ainesten oton todettu vaikuttavan heikentävästi pohjaveden laatuun. Vaikutukset riippuvat mm. maaperän laadusta, pohjavesialtaan syvyydestä ja laajuudesta sekä lähiympäristön tilasta. Suunniteltu ottoalue on vanhaa ottoaluetta, josta pohjavettä parhaiten suojaava humuskerros on jo poistettu ja jossa otto on ulotettu 3 5 metriä pohjavedenpinnan yläpuolelle. Suunnitellulla ottoalueella vesialtaan kaivamisen vaikutukset itse lammen ja sen lähiympäristön pohjaveteen olisivat mm. veden vuodenaikainen lämpövaihtelu, kuten pintavesialtaissakin, veteen liuenneen hapen ja hiilidioksidin määrän vaihtelut, ph:n vaihtelut sekä mahdolliset haitallisten aineiden päästöt suoraan vesialtaaseen. Otto sinällään ei likaisi pohjavettä. Kellonkankaan pohjavesialueella ei ole vedenottamoita, ja aikanaan tutkituissa kahdessa mahdollisessa vedenottamon paikassa tutkimukset ovat olleet alustavia ja veden antoisuustulokset suuntaa antavia. Suunniteltu vesiallas olisi kooltaan noin 6,4 ha ja 5 7 metrin syvyinen. Tutkimusten mukaan tällaisen laajan ja syvän vesialtaan vedenlaatu pysyy kohtalaisen hyvänä, vaikka eliötoiminnan vaikutuksesta vesi muuttuisi laadultaan lähes luonnon lampien kaltaiseksi. Vesialtaan vedenlaadun muutokset eivät ennalta arvioiden kuitenkaan vaikuttaisi laajalle kyseisellä pohjavesialueella, koska veden virtaus suunnitellulta ottoalueelta on länsiluoteeseen eli merta kohti. Kellonkankaan II-luokan pohjavesialueen pinta-ala on 1 800 ha eli suunnitellun altaan osuus sen pinta-alasta olisi vain noin 0,25 %. Ottotoiminnan yhteydessä voidaan seurata oton vaikutuksia ympäristön pohjavesiolosuhteisiin. Maa-ainesten otto ei sulje pois mahdollisuuksia hyödyntää alueen pohjavettä, mikäli siihen tarpeita ja mahdollisuuksia ilmenee. Ottotoiminnasta ei suunnitelman mukaisesti toteutettuna aiheudu vesilain pilaamis- ja muuttamiskiellon ja maa-aineslain mukaisia seuraamuksia. Maa-aineksia hyödynnetään ottoalueelta säästeliäästi ja taloudellisesti sekä siten, että siitä on mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia ympäröivään luontoon ja maisemaan. Rakennetusta vesialtaasta voidaan saada maisemallisesti jopa parempi kuin pelkästä metsitetystä maa-ainesten ottoalueesta ja kohteeseen voidaan tulevaisuudessa suunnitella esimerkiksi virkistystoimintaa. 7 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Maa-ainesten ottoalueen sijainti pohjavesialueella otetaan huomioon siten, että mahdolliset öljy- tai polttoainevahinkojen mahdollisuudet minimoidaan ja onnettomuustilanteista ilmoitetaan välittömästi valvontaviranomaisille. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 10.10.2006, 3.11.2006, 13.11.2006 ja 15.12.2006.

8 Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Haukiputaan kunnassa 17.1. 16.2.2007 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lisäksi Haukiputaan kunnan kaavoitusviranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto. Muistutukset ja vaatimukset 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että suunnitelman mukainen maa-ainesten ottoalue sijaitsee yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvalla Kellonkankaan (11 084 004) pohjavesialueella. Ottoalueesta noin 500 metriä koilliseen sijaitsee tutkittu pohjavedenottamon paikka, piste 163. Haukiputaan kunta on laadituttanut alueelle Virpiniemi Isoniemi -maisemaselvityksen (Suunnittelukeskus Oy 1985), joka ei kuitenkaan täytä maisemaselvityksille yleisesti asetettavia vaatimuksia. Hakemuksen mukainen ottoalue on maisemaselvityksessä rajattu maa-aineksen ottamistoimintaan soveltuvaksi alueeksi. Oulun seudun yleiskaavassa 2020 ottoalue sijoittuu EO-merkinnällä (maaainesten ottoalue) osoitetulle alueelle. Ottoalue rajoittuu osittain virkistyskäyttöön varatulle Virpiniemen alueelle, joka on tärkeä osa seudullista virkistysalueverkostoa. Nämä alueet on suunniteltava Oulun seudun yleiskaavan 2020 mukaan siten, että niiden mahdollistama toiminta tukee ja täydentää muita seudullisia virkistys- ja vapaa-ajanpalveluita. Kunnan vedenhankinta suuntautuu tällä hetkellä Onkamonselkä Hietakankaan, Rajakankaan ja Saviaronkankaan pohjavesialueille. Näiden alueiden vedenhankintaedellytykset eivät ole kovin hyvät, joten myös Kellonkankaan pohjavesialueen käyttökelpoisuutta vedenhankinnassa tulisi vielä selvittää. Ympäristökeskus on katsonut, että kyseiselle alueelle ei tulisi tässä vaiheessa myöntää lupaa pohjavedenpinnan alapuoliseen maa-aineksen ottoon. Alueen hydrogeologiset olosuhteet, maaperän rakenne ja edellytyksen vedenhankintaan tunnetaan vielä puutteellisesti. Ympäristökeskuksen mielestä alueelle tulisi laatia kokonaisvaltainen maankäytön suunnitelma. Sen tarkoituksena olisi sovittaa yhteen pohjaveden suojelun, maa-ainesten oton, virkistyskäytön ym. käyttötarpeiden intressit sekä kestävän käytön periaate. 2. Haukiputaan kunnan tekninen lautakunta Lautakunta on todennut, että hakemuksen kohteena oleville tiloille on myönnetty maa-aineslupia 1980 2000-luvuilla pohjavedenpinnan yläpuolisille otoille. Suojakerroksen paksuus on vanhemmissa luvissa 2 metriä. Uusimmissa 2000-luvulla myönnetyissä luvissa suojakerroksen paksuus on 4 metriä. Tilalle Jäkäläkangas RN:o 1:49 myönnetty maa-aineslupa on päättynyt vuonna 1993. Muilla tiloilla maa-ainesluvat ovat voimassa. Alueen maa-ainesten otto on perustunut Virpiniemi Isoniemi maisemaselvitykseen, joka on laadittu 1980-luvulla. Selvityksessä ei ole otettu kantaa pohjaveden alapuoliseen maa-ainesten ottoon. Oulun seudun yleiskaavassa ja kirkonkylän osayleiskaavassa ottoalue on merkitty maa-ainesten ottoalueeksi.

Kiinnostus pohjaveden alapuoliseen maa-ainesten ottoon on lisääntymässä, sillä pohjaveden yläpuoliset maa-ainekset ovat vähenemässä. Vaikka maa-aineksia pohjavedenpinnan alapuolella onkin merkittävästi, potentiaalisia ottoalueita Kellonkankaalla on ilmeisesti rajallinen määrä, sillä laajoilla alueilla pohjavedenpinnan yläpuolella on 3 5 metrin paksuisia moreenivälikerroksia. Maa-ainesten ottoalue sijaitsee yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvalla II luokan pohjavesialueella. Ottotoiminnalla ei alenneta pohjavedenpintaa. Suurehkon vesialtaan rakentuminen Kellonkankaalle rikastuttaisi kuivahkon mäntykankaan maisemakuvaa, kasvillisuutta ja eläimistöä sekä parantaisi alueen virkistyskäyttöä. Haukiputaan kunta on 1980-luvulla suunnannut lisäveden hankinnan Onkamonselän alueelle, koska siltä saatavan veden rautapitoisuus on niin alhainen, ettei vettä tarvitse käsitellä kemikaaleilla. Lisäksi Onkamonselän esiintymien antoisuus on riittävä tulevaisuudessa. Alueella on myös vähän vedenottoa vaarantavia toimintoja. Lisäveden hankintaan Kellonkankaan alueelta ei ole merkittävästi panostettu. Alueella ei ole tehty yksityiskohtaisia pohjavesitutkimuksia, joten veden määrää ja laatua ei tarkkaan tiedetä. Oletettavaa kuitenkin on, että vesi olisi käsiteltävä kemiallisesti ennen talousvesikäyttöä. Vuonna 2004 laaditussa ja vuoteen 2020 ulottuvassa Haukiputaan vesihuollon yleissuunnitelmassa todetaan Kellonkankaan alueen pohjaveden olevan hieman hapanta ja pehmeää. Korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet sekä maa-aineksen hienorakeisuus vaikeuttavat pohjaveden tehokasta hyväksikäyttöä. Yleissuunnitelman mukaan kunnan vesilaitoksen intressinä on hyödyntää Onkamonselän pohjavesialuetta mahdollisimman paljon, sillä sieltä saatava vesi on parempilaatuista ja sen käsittely on taloudellisempaa. Pohjavedenpinnan alapuolelta tapahtuvan maa-ainesten oton Kellonkankaalla tulisi perustua alueelliseen yleissuunnitteluun. Hakemuksessa tarkoitettu ottoalue voisi olla pioneerikohde, josta saatavan tiedon pohjalta voitaisiin suunnitella alueen maa-ainesten hyödyntämistä ja alueen muuta käyttöä. Lautakunta on päättänyt, ettei se kuitenkaan puolla luvan myöntämistä hakemuksen mukaiselle maa-ainesten otolle. Pohjavedenpinnan alapuolista maa-ainesten ottoa varten on ensin tehtävä alueellinen yleissuunnitelma, joka otettaisiin huomioon maa-aineslupahakemuksia käsiteltäessä. Yleissuunnitelman laatiminen on tärkeää Haukiputaalla, jossa on runsaasti soranottoalueita. 9 3. AA Muistuttaja on vaatinut, että ennen maa-ainesten ottolupapäätöksen tekemistä on otettava huomioon seuraavaa: Maanomistajien yhdenvertaisuus Isoniemi Virpiniemi Annalankangas -alueelle on myönnetty lukuisia maaainesten ottolupia. Lähes kaikissa luvissa maa-ainesten ottosyvyys on rajattu kaksi ja viime aikoina jopa kolme metriä pohjavedenpinnan yläpuolelle. Jos nyt tehdään päätös, että ottosyvyys voikin mennä seitsemän metriä

pohjavedenpinnan alapuolelle, niin toteutuuko maanomistajien yhdenvertaisuus tällöin. Lupa yhdelle niin lupa kaikille Jos nyt tehdään päätös, joka mahdollistaa aiemmin mainittuun syvyyteen ulottuvan maa-ainesten oton, on vastaava päätös tehtävä muidenkin lupahakemusten suhteen. Kun Isoniemi Virpiniemi Annalankangas -alueella on vanhoja hiekkamonttuja satoja hehtaareja, alueelle tulee rypäs "monttujärviä", mistä seuraa ongelmia. Ympäristövaikutukset Tähän mennessä on oltu hyvin huolestuneita siitä, että työkoneiden polttoaineet, voiteluaineet ja hydrauliikkaöljyt voivat saastuttaa pohjaveden. Tämän vuoksi maa-ainesten ottosyvyys rajattiin muutamia vuosia sitten kolme metriä pohjavedenpinnan yläpuolelle. Jos nyt tällainen suodatin/imeytyskerros poistuu, pohjavettä saastuttavat aineet ovat välittömästi pohjavedessä. Toinen seikka, josta ei varmaankaan ole täyttä selvyyttä, on se, mikä tällaisten vesialtaiden vaikutus on ympäristön pohjaveden korkeuteen. Turvallisuus Isoniemi Virpiniemi Annalankangas -alue on kaavoitettu maa- ja metsätalous-alueeksi, jolla on huomattavaa ulkoilu- ja virkistyskäyttöä (mm. kuntoliikunta, ratsastus, marjastus, sienestys ja metsästys, vähäistä motocrossia). On syytä pohtia, millaisia riskitekijöitä vesialtaat aiheuttavat luonnossa kulkijoille varsinkin syys- ja kevättalvella. Tulonsiirto maanomistajilta maaurakoitsijoille Isoniemi Virpiniemi Annalankangas -alueelle myönnetyissä maa-ainesten ottoluvissa otettavan maa-aineskerroksen keskimääräinen vahvuus on noin viisi metriä. Kun maanomistajat ovat myyneet maaurakoitsijoille määräaloja maa-ainesten ottoon, kauppahinta on määräytynyt ottoluvan myöntäneen viranomaisen määrittelemän maa-ainesmäärän mukaan. Jos päätöstä sallia maa-aineksen otto seitsemän metriä alle pohjavedenpinnan sovelletaan myös vanhoihin ottoalueisiin, se merkitsee kymmenen metrin vahvuista ja miljoonien eurojen arvoista lähes ilmaista maa-ainespatjaa maaurakoitsijoille. Sen sijaan määräaloja myyneet maanomistajat eivät hyödy tästä maa-ainespatjasta aiemman tiukemman lupakäytännön vuoksi millään tavalla. 4. BB (tilan Hekkala RN:o 1:170 osakas) Muistuttaja on ilmoittanut vastustavansa tilaan Hekkala RN:o 1:170 kohdistuvaa maa-ainesten ottoa. 10 5. CC (tilan Hekkala RN:o 1:170 osakas) Muistuttaja on ilmoittanut vastustavansa tilaan Hekkala RN:o 1:170 kohdistuvaa maa-ainesten ottoa.

11 Hakijan kuuleminen ja selitys Ympäristölupavirasto on 26.2.2007 varannut hakijalle tilaisuuden antaa selityksensä muistutuksen johdosta. Hakija on 23.3.2007 ympäristölupavirastoon toimittamassaan selityksessä lausunut seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut lausunnossaan, että Haukiputaan kunta on laadituttanut alueelle Virpiniemi-Isoniemi -maisemaselvityksen, joka ei täytä maisemaselvityksille yleisesti asetettavia vaatimuksia. Kyseinen suunnitelma on laadittu 1980-luvulla ja on silloin kunnan elimissä hyväksytty maaainesten ottoa ja muuta alueen maankäyttöä ohjaavaksi suunnitelmaksi. Suunnitelmasta ei ole koskaan valitettu ja näin ollen sen on katsottu olevan asiallinen ja yleiset kriteerit täyttävä. Ympäristökeskuksen maininta alueen rajoittumisesta virkistyskäyttöön varatulle Virpiniemen alueelle on vähintäänkin kyseenalainen, koska Virpiniemi ulkoilualueineen sijaitsee yli 3 km:n etäisyydellä ja Haukiputaan kunnan ulkoilureitti sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä suunnitellusta ottoalueesta. Näin ollen hakemuksen mukainen maa-ainesten otto ei aiheuta haittaa seudullisten virkistys- ja vapaa-ajan palveluiden järjestämiselle. Ympäristökeskus on todennut kuten Haukiputaan kunta, että kunnan vedenhankinta suuntautuu muualle kuin Kellonkankaalle. Toisin kuin ympäristökeskus Haukiputaan kunnan viranomaiset ovat todenneet, että kunnan vesihuolto on hyvin järjestetty ja Onkamonselän esiintymien antoisuus on riittävä tulevaisuudessakin. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan alueen hydrogeologiset olosuhteet ja maaperän rakenne ja siitä syystä vedenhankinnan edellytykset tunnetaan vielä puutteellisesti. Haukiputaan kunta on myöntänyt Isoniemi Kellonkangas-alueelle lukuisia maa-ainesten ottolupia, jotka viime vuosina ovat perustuneet alueella tehtyihin kohtalaisen kattaviin maaperätutkimuksiin. Alueen maaperän rakenne on lupapäätösten pohjatietona kunnan viranomaisilla hyvin tiedossa. Myös käsiteltävänä olevan lupahakemusten liitetietoina olevat maaperäselvitykset antavat selkeän kuvan alueen maaperän rakenteesta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen edeltäjävirasto Oulun vesipiirin vesitoimisto on tutkinut alueen pohjavesiolosuhteita 1980- luvulla. Pohjaveden laatu on silloin todettu heikoksi eikä millään intressitaholla ole sen jälkeen ollut kiinnostusta tai aikeita alueen pohjaveden hyödyntämiseen. Ottoluvan hakijoiden mielestä tällaista intressiä ei ole tälläkään hetkellä paikallisilla tai seudullisilla pohjaveden hyödyntäjillä. Ympäristökeskus ei lausunnossaan ole esittänyt mitään konkreettista toimenpideohjelmaa kokonaisvaltaisen maankäytön suunnittelun aloittamisesta vaan lakonisesti toteaa, että sellaiseen olisi tarvetta ja näin mitään vastuuta ottamatta haluaa vastustaa hanketta. Ottohanke sinänsä toteuttaa kestävän käytön periaatteita ohjaamalla maa-ainesten ottoa jo otetulle alueelle ja näin säästää mahdollisia ottohankkeita vielä ottamattomilla alueilla. Hakijoiden mielestä ympäristökeskus ei vastusta pohjavedenpinnan alapuolista maa-ainesten ottoa, koska siihen ei vesilain tai maa-aineslain mukaisia perusteita ole. Hakijoiden mielestä ympäristökeskuksen lausunnossa ei esitetä sellaisia maa-aineslain, vesilain tai ympäristönsuojelulain mukaisia perusteita, joilla ottolupa tulisi kieltää ja näin ollen ottolupa tulisi myöntää kunnan teknisen

toimen esittämillä lupamääräyksillä pioneerikohteena, josta saatavan tiedon pohjalta voitaisiin suunnitella alueen maa-ainesten hyödyntämistä ja muuta käyttöä. 2. Haukiputaan kunnan tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan asiakohdan esittelyssä todetaan, että ottoalue on kaavallisesti merkitty maa-ainesten ottoalueeksi. Käytettävissä olevat maaainesvarat ovat Oulun seudulla vähenemässä. Laajoilla alueilla Kellonkankaalla esiintyy pohjavedenpinnan yläpuolella moreenivälikerroksia. Kunnan viranomaiset ovat lautakunnalle esittäneet, että suunnitelman mukainen ottolupa tulisi myöntää päätösesittelytekstissä mainituilla ehdoilla. Haukiputaan kunnalla ei ole resursseja eikä tarvetta selvittää Kellonkankaan maaperän laatua ja pohjavesiolosuhteita, jotka olisivat perusteina alueelliselle yleissuunnitelmalle. Kunnan oma vesihuolto on järjestetty esittelytekstin mukaisesti eikä kunnalla ole tarvetta hyödyntää heikkolaatuista Kellonkankaan pohjavettä. Esittelytekstistä poiketen ja ilmeisesti Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausuntoa mukaillen lautakunta on kuitenkin päättänyt, että luvan myöntämistä ei puolleta ja pohjavedenalaiseen maa-ainesten otto on ensin tehtävä alueellinen suunnitelma. Lautakunta ei ole päätöstään perustellut maa-aineslain mukaisesti eikä ole esittänyt yleissuunnitelman laatimiseksi mitään konkreettista esitystä tai rahoitusta. Näin ollen lautakunnan esitys toteutuessaan tarkoittaisi hankkeen siirtymistä epämääräiseen tulevaisuuteen ja aiheuttaisi ottolupaa hakeneille merkittävää taloudellista vahinkoa. Hakijoiden mielestä myöskään teknisen lautakunnan lausunnossa ei ole esitetty sellaisia maa-aineslain, vesilain tai ympäristönsuojelulain mukaisia perusteita, joilla ottolupa tulisi kieltää ja näin ollen ottolupa tulisi myöntää kunnan teknisen toimen esittämillä lupamääräyksillä pioneerikohteena, josta saatavan tiedon pohjalta voitaisiin suunnitella alueen maa-ainesten hyödyntämistä ja muuta käyttöä. 3. AA Muistutusta ei tulisi ottaa huomioon asiaa käsiteltäessä, koska siinä esitetyt seikat eivät hakijoiden mielestä kuulu ympäristölupaviraston päätettävissä oleviin asioihin eivätkä millään lailla ole lupahakemuksen käsittelyn perusteita. On tosiasia, että Isoniemi Virpiniemi Annalankangas -alueelle on vuosien aikana myönnetty lukuisia maa-aineksenottolupia ja että lähes kaikissa myönnetyissä ottoluvissa maa-aineksen ottosyvyys lienee rajattu 2 3 metriin pohjavedenpinnan yläpuolelle. On kuitenkin otettava huomioon se, että maa-aineslakia on muutettu vastaamaan nykyistä tietämystä ja menetelmiä vastaavaksi. Mikäli nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ottolupa myönnetään hakemuksen mukaisena pohjavedenpinnan alapuolelle, lupa ei loukkaa muiden maanomistajien oikeuksia eikä saata heitä eri asemaan luvan saajien kanssa. Jokainen lupahakemus ratkaistaan tapauskohtaisesti maa-aineslaissa säädetyin edellytyksin. Mahdollisesti nyt myönnettävä lupa kuten aikaisemmin myönnetyt luvatkaan eivät ole ennakkotapauksina lupaviranomaisia sitovia, vaan jokainen lupa-asia ratkaistaan hakemuksen kohteena olevan ottoluvan olosuhteet huomioon ottaen maa-aineslain säännösten perusteella. Korkeimman hallinto-oikeudenkin sanotun lain nojalla antamat ratkaisut ovat ennakkoratkaisuja vain tiettyjen tulkinnanvaraisen säännösten osalta. Näin ollen muis- 12

tutuksessa esitetylle tulkinnalle, lupa yhdelle niin lupa kaikille, ei ole olemassa minkäänlaista oikeuttamisperustetta. Mitä tulee muistutuksessa esitettyihin kannanottoihin maa-ainesluvan myöntämisen vaikutuksista ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtiin hakijat ovat todenneet, että lupaviranomainen joutuu ottamaan molemmat näkökohdat huomioon maa-aineslain perusteella jo viran puolesta sekä että lupaviranomainen tulee, olosuhteiden niin vaatiessa, asettamaan luvan määräyksissä luvan saajalle tiukatkin velvoitteet ja että lupaviranomainen voi vaatia luvan saajan asettamaan määrättyjen toimenpiteiden osalta hyväksyttävän vakuuden ennen maa-ainesten ottamista. Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat tulevat turvatuiksi myös maa-aineslaissa valvontaviranomaisille säädetyillä ehdottomilla maa-aineksen ottamisen valvontatoimenpiteillä. Se, että maanomistajat ovat mahdollisesti myyneet tiloistaan määräaloja maansiirtourakoitsijoille itsenäisiksi tiloiksi ja ovat näin myymällään alueella luopuneet omistusoikeudestaan vielä mahdollisesti hyödynnettävissä olevaan maa-ainekseen, ei voi olla luvan myöntämisen este eikä merkitse tulonsiirtoa maanomistajilta maansiirtourakoitsijoille. Maa-ainesalueestaan aikanaan kiinteistökaupalla luopunut maanomistaja on saanut alueesta silloisen todellisen ja käyvän vastikkeen. 13 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Hakemus hylätään. Perustelut Hakemussuunnitelman mukainen maa-ainesten ottoalue sijaitsee yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvalla Kellonkankaan (11 084 004) II luokan pohjavesialueella. Ottoalueesta noin 500 metriä koilliseen sijaitsee tutkittu pohjavedenottamon paikka, piste 163. Haukiputaan kunta on vuonna 1985 laadituttanut alueelle Virpiniemi Isoniemi -maisemaselvityksen. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan selvitys ei kuitenkaan enää täytä maisemaselvityksille yleisesti asetettavia vaatimuksia. Hakemuksen mukainen maa-ainesten ottoalue on maisemaselvityksessä rajattu maa-aineksen ottamistoimintaan soveltuvaksi alueeksi. Oulun seudun yleiskaavassa 2020 ja Haukiputaan kunnan kirkonkylän osayleiskaavassa maa-ainesten ottoalue sijoittuu EO-1 -merkinnällä (maaainesten ottoalueet, oton päätyttyä ottoalueet kunnostetaan retkeily- ja ulkoilualueeksi) osoitetulle alueelle. Ottoalue rajoittuu osittain virkistyskäyttöön varattuun Virpiniemen alueeseen, joka on nykyisin tärkeä osa seudullista virkistysalueverkostoa. Oulun seudun yleiskaavan 2020 mukaan virkistysalueet on suunniteltava siten, että niiden mahdollistama toiminta tukee ja täydentää muita seudullisia virkistys- ja vapaa-ajanpalveluita. Haukiputaan kunnan vedenhankinta suuntautuu tällä hetkellä Onkamonselkä Hietakankaan, Rajakankaan ja Saviaronkankaan pohjavesialueille. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan vedenhankinnan edellytykset

näillä alueilla eivät ole kovin hyvät, joten myös Kellonkankaan pohjavesialueen käyttökelpoisuutta vedenhankinnassa tulisi vielä selvittää. Kellonkankaan pohjaveden laadusta tehdyt havainnot perustuvat 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa tehtyihin pohjavesitutkimuksiin. Kellonkankaan pohjavesialue on laaja eikä se selkeästi rajaudu geologisiin muodostumiin. Harjun ydinosan oletetaan koostuvan etupäässä karkeasta hiekasta ja kulkevan todennäköisesti Isoniemestä Kellonkankaan kautta kaakkoon, mutta toisaalta hakemuksessa todetaan, että suunnitellulla ja muillakin Isoniemi Kellonkankaan maa-ainesten ottoalueilla ei olisi ns. harjun ydinosaa. Kairauksissa alueen hiekkojen paksuuden on todettu olevan paikoin 80 metriä ja maa-aineksen pääosin hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Lisäksi on vaihtelevasti moreenikerroksia. Maaperän vertikaalisen vedenläpäisevyyden ei ole arveltu olevan kaikilta osin hyvä. Hakemussuunnitelmassa esitetään arviona, että mahdollisiin pohjavedenottamoihin muodostuva vesi kerääntyisi horisontaalisesti melko laajoilta alueilta ja hiekkaisesta maa-aineksesta johtuen pohjaveden hyötykäyttö ei olisi tehokasta. Hakemussuunnitelmassa arvioidaan lisäksi, että suunnitellulla maaainesten ottoalueella vesialtaan kaivamisen vaikutukset lammikon ja sen lähiympäristön pohjaveteen olisivat mm. veden vuodenaikainen lämpövaihtelu, veteen liuenneen hapen ja hiilidioksidin määrän vaihtelut, ph:n vaihtelut sekä mahdolliset haitallisten aineiden päästöt suoraan vesialtaaseen. Itse maa-ainesten otto ei kuitenkaan likaisi pohjavettä. Vesialtaan vedenlaadun muutokset eivät hakemuksessa esitetyn arvion mukaan kuitenkaan vaikuttaisi laajalle ympäröivällä pohjavesialueella, koska veden virtaus suunnitellulta maa-ainesten ottoalueelta on länsiluoteeseen. Kellonkankaan II luokan pohjavesialueen pinta-ala on noin 1 800 ha, joten hakemuksen mukaisesta maa-ainesten otosta muodostuvan pohjavesialtaan koko olisi noin 0,25 % pohjavesialueen pinta-alasta. Hakemussuunnitelman mukaan maa-ainesten otto ei sulje pois mahdollisuuksia hyödyntää alueen pohjavettä, jos siihen tarvetta ja mahdollisuuksia ilmenee. Maa-ainesten ottotoiminnasta ei myöskään aiheutuisi vesilain pohjaveden pilaamiskiellon ja muuttamiskiellon mukaisia seurauksia. Haukiputaan kunnan teknisen lautakunnan lausunnosta ilmenee, että kunnan lisäveden hankintaan Kellonkankaan alueelta ei ole merkittävästi panostettu eikä alueella ole tehty yksityiskohtaisia pohjavesitutkimuksia, joten pohjaveden määrää ja laatua ei tarkkaan tiedetä. Oletettavaa kuitenkin on, että vesi olisi käsiteltävä kemiallisesti ennen talousvesikäyttöön ottamista. Hakemuksessa todetaan Kellonkankaan alueen pohjaveden olevan hieman hapanta ja pehmeää. Korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet sekä maa-aineksen hienorakeisuus vaikeuttaisivat pohjaveden tehokasta hyväksikäyttöä. Haukiputaan vesihuollon yleissuunnitelman mukaan kunnan vesilaitoksen intressinä on hyödyntää Onkamonselän pohjavesialuetta mahdollisimman paljon, sillä sieltä saatava vesi on parempilaatuista kuin Kellonkankaalta saatava vesi ja sen käsittely on taloudellisempaa. Tekninen lautakunta on lausunnossaan todennut, että pohjaveden alaisen maa-ainesten oton Kellonkankaalla tulisi perustua alueelliseen yleissuunnitelmaan. Sekä lautakunta että Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ovat lausunnoissaan vaatineet, että lupaa pohjavedenpinnan alapuolelta tapahtuvaan maa-ainesten ottoon puheena olevalta Kellonkankaan alueelta ei tulisi myöntää ennen kuin alueelle on laadittu kokonaisvaltainen maankäy- 14

tön suunnitelma. Siinä sovitettaisiin yhteen pohjaveden suojelun, maaainesten oton, virkistyskäytön ym. käyttötarpeiden intressit ja kestävän käytön periaate. Ympäristölupavirasto toteaa, että puheena oleva maanottoainesten ottoalue sijaitsee sekä Oulun seudun yleiskaavassa 2020 että Haukiputaan kirkonkylän osayleiskaavassa 2020 maa-ainesten otolle varatulla alueella, jossa oton päätyttyä ottoalue on kunnostettava retkeily- ja ulkoilualueeksi. Ottoalue rajoittuu pohjois- ja länsireunaltaan yleiskaavassa virkistyskäyttöön varattuun Virpiniemen alueeseen. Maa-ainesten ottoalue sijaitsee myös II luokan pohjavesialueella, jolla tarkoitetaan pohjavesialuetta, joka soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle ei toistaiseksi ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Lisäksi ympäristölupavirasto toteaa, että hakemuksen mukaisen maaainesten ottopaikan itä-, kaakkois-, etelä-, lounais- ja länsipuolella Kellonkankaalla on lukuisia alueita, joista maa-aineksia on otettu ja jotka on edellä mainitussa yleiskaavassa varattu maa-ainesten ottoalueiksi. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksen mukainen pohjavedenpinnan alapuolelta tapahtuva maa-ainesten otto ottaen lisäksi huomioon Kellonkankaalla harjoitettu laajamittainen maa-ainesten otto yleensä ja yleiskaavassa Kellonkankaalla maa-ainesten ottoon tarkoitetuilla alueilla saattaa olennaisesti huonontaa alueelta saatavan pohjaveden määrää ja laatua sekä pohjaveden hyödyntämismahdollisuuksia. Lisäksi ympäristölupavirasto katsoo, että ilman Kellonkankaalle laadittua maankäytön kokonaissuunnitelmaa, jonka yhteydessä selvitetään nykyistä tarkemmin alueen hydrogeologiset olosuhteet, maaperän rakenne ja edellytykset veden hankintaan ja jossa sovitettaisiin yhteen maa-ainesten oton, pohjaveden suojelun, virkistyskäytön ynnä muiden käyttötarpeiden intressit, pohjavedenpinnan alapuolelta tapahtuva maa-ainesten otto voisi muuttaa haitallisesti pohjavesiolosuhteita ja vaikeuttaa yleiskaavan toteuttamista. Näin ollen vesilain 9 luvun 8 :n 2 momentin mukaan lupaa hakemuksessa tarkoitettuun maa-ainesten ottoon ei tule myöntää ja hakemus on hylättävä. 15 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, 2. Haukiputaan teknisen lautakunnan, 3. AA:n, 4. BB:n ja 5. CC:n hakemuksen hylkäämistä tarkoittavat vaatimukset on otettu huomioon. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 1 luku 18 1 momentti ja 9 luku 8 2 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään 1 260 euroa.

16 Perustelut Alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan maa-ainesten ottamista koskevan päätöksen, ottomäärän ollessa yli 50 000 m 3, käsittelymaksu on 1 260 euroa. Myönteisestä ja kielteisestä päätöksestä peritään mainitun asetuksen 4 :n mukaisesti saman suuruinen maksu. Käsittelymaksu on siten 1 260 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Jorma Rantakangas Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta (esittelijä) ja Jorma Rantakangas. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. PL/pj Liite Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 6.6.2007, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182, telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.