Torrefaction taruja ja totuuksia BioRefineohjelman torrefaction-projektin valossa. Biohiiliseminaari 29.11.2012, Hanasaari Carl Wilén, VTT



Samankaltaiset tiedostot
SECTOR. Biohiilen tuotanto ja käyttö Biohiilen renessanssi, Turku 28 th of May of March Vesa Arpiainen & Carl Wilén Presentation

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

TORREFACTION - UUDET VERKOTTUNEET BIOJALOSTAMOT EUROOPAN PELTO- JA METSÄBIOMASSAN ENERGIAKANTAJIKSI. Varastointi/säänkestokokeet Timo Järvinen VTT

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus

Biohiilen tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Kainuussa

Torrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili

BIOHIILIPELLETTI. Paikalliset liiketoimintamahdollisuudet

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

BIOHIILISEMINAARI. Biohiilipellettien ja hiilen jauhatus- ja yhteispolttokokeet 0,5MW:n pölypolttolaitteistossa Mikko Anttila Manager, R&D Projects

Biohiilen tuotanto ja käyttö SECTOR-projektin tuloksia

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas Mika Muinonen

Torrefioitujen pellettien raaka-aineet, kustannukset ja varastointi SECTOR-projektin tuloksia

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet Valtimo

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

BioForest-yhtymä HANKE

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Biohiili korvaamaan lähivuosina kivihiiltä

Biohiilessä Suomen tulevaisuus seminaari

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas Mika Muinonen

Mistä Helsingille energiaa tulevaisuudessa?

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Pelletti Euroopan energialähteenä

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

LUT Scientific and Expertise Publications TORREFIOIDUN BIOHIILIPELLETIN KIRJALLISUUSTUTKIMUS JA KOEAJOT PILOTTILAITOKSESSA

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kosteusmittausten haasteet

Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus

LÄMPÖYRITTÄJÄKONSEPTI BIOTUOTTEELLE

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Onnistunut toiminta-ajatus

EkoPelletti - T&K hanke

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Bioenergian tukimekanismit

Side- ja lisäaineet pellettituotannossa

UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Pellettitehdas saha- ja huonekaluteollisuuteen

Pienet modulaariset ydinreaktorit

Metsä- ja peltobioenergian tuotannon työterveys- ja -turvallisusriskien arviointi ja hallinta

Uusiutuvan energian vuosi 2015

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Simo Kuittinen

Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

BalBiC -hanke. Biohiilen tuotanto ja logistiikka

Biotalouden uudet arvoverkot

Viljankuivaus Tarvaala

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Biomassasta aktiivihiileksi - biohiilen aktivointimenetelmistä ja sovelluksista

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Energiansäästö viljankuivauksessa

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Biohiilestä lisätienestiä

Biotalouden uudet arvoverkot

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu,

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Olki energian raaka-aineena

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä

Transkriptio:

Torrefaction taruja ja totuuksia BioRefineohjelman torrefaction-projektin valossa Biohiiliseminaari 29.11.2012, Hanasaari Carl Wilén, VTT

2 Sisältö Johdantoa Torrefaction teknologioita Käyttökokemuksia BioRefine-ohjelman Torrefaction-projekti Pilot-kokeet Käyttöturvallisuus Mitä opittu Yhteenveto

3 Miksi Torrefaction Uusiutuvaksi oheispolttoaineeksi Euroopan hiilipölykattiloille Logistiikkakustannuksissa saavutetaan säästöjä kun kuljetusmäärät ja matkat ovat suuria Edut käyttökohteessa: pienet lisäinvestoinnit, jauhautuvuus, varastoitavuus Pienilläkin korvausosuuksilla käyttömäärät ovat valtavat Kyseessä on suuren kokoluokan valmistuksesta, kuljetus- ja käyttömääristä Teknologian kehitys on Euroopassa edennyt demonstraatiovaiheeseen

4 Torrefaction paahtaminen Lähde: Andritz separation, Price George, June 2012

5 W R Livingston

6 Käsitteitä Biohiili: miedosti hiilletty, paahdettu biomassa. Lämpökäsitellyn puun ja grillihiilen välimuoto. Käsittelylämpötila 230-300 o C. Paahtopuu, torrefioitu puu Torrefied wood, TOP (TOrrefied and Pelletized), Biocoal, Green coal, Biochar (350-1000 o C), Turve Puuhake, metsähake Torrefioitu 235-260 C Van Krevelen Diagram Source: J.Kiel, ECN

7 Useita torrefaction teknologioita Usein kehitetty eri teollisuusaloilla käytetyistä kuivureista Sekä suorasti että epäsuorasti lämmitettäviä Ensimmäiset teolliset laitokset yleensä stand-alone laitoksia, n. 20 50 000 t/a Cremers and Meijer, KEMA 2012

8 Eurooppa Cremers and Meijer, KEMA 2012

9 Andritz, kaksi teknologiaa Compact moving bed Indirect heated rotary drum Jaap Kiel, 20th European Biomass Conference and Exhibition

10 Topell, Netherlands Kaupallinen laitos 60 000 t/a toiminnassa (Duiven) - Nimellisteho 8 t/h - Tuotettu 7000 t koe-eriä käyttäjillä - Parhaimmillaan saavutettu 75% tuotantoteho Tuotannon optimointi, sideaineet, pölyntorjunta Pyörrevirtausreaktori Ei liikkuvia osia Nopea lämmön siirto, lyhyt viiveaika 1-2 min Syötteen esikäsittely Raekoko ilmeisesti sahanpurun luokkaa

11 Strampoy Green Technologies, Netherlands Vibrating horisontal bed reactor Ovat toimittaneet myös rumpu-uunin Ongelmia on ollut useiden tulipalojen kanssa Tuote on tyynymäistä brikettiä (valssipuristin)

12 Thermya, Ranska Thermyalla kaksi teollista laitosta lähdössä käyntiin: Pohjoisranska 2* 20 000 t/a Espanja 20 000 t/a Kuilu-uunityyppinen vastavirta reaktori (compact moving bed) Syötettävän hakkeen kosteus 20-40 % Alhainen torrefiointilämpötila 240 o C Massa saanto 95% Valumisongelmat? Kaasun kanavoituminen?

13 Käyttökokemuksia voimalaistokokoluokassa Vattenfall Reuter West, Berlin refined pellets : TOP-pellettejä ja höyryräjähdysmenetelmällä valmistettuja pellettejä 4 300 t Varastointi, laitoskäsittely, jauhatus ja poltto Koeohjelma: - 5 päivää seossuhteella 20 m-% (16%th) - 2 päivää seossuhteella 35 m-% (29%th) - 2 päivää seossuhteella 50 m-% (43%th) Lähde: Raziyeh Khodayari, Vattenfall R & D, March 2012

14 Varastointi: Kokemukset - Varastointi avoaumassa hiilikentllä n. 3 kk ei tuottanut ongelmia - Valumavesissä kuitenkin korkeat COD arvot -> eristykset Käsittely: - Pölyäminen on ongelma - Turvallisuus- ja työhygienianäkökohdat - Hajuhaitat Polton osalta: - Such co-firing rates are unattainable with conventional biomass, unless significant investments are undertaken Lähde: Raziyeh Khodayari, Vattenfall R & D, March 2012

15 Torrefaction uudet verkottuneet biojalostamot Euroopan pelto- ja metsäbiomassan energiakantajiksi Projektin perustiedot Tutkimuspartnerit VTT Pöyry Oy (alihankkija) Energy Research Centre of the Netherlands ECN (alihankkija) Yritykset Fortum Power and Heat Oy, Helsingin Energia, Metso Power Oy, Metsä Fibre Oy, Pohjolan Voima Oy, UPM-Kymmene Oy, Vapo Oy Projektin kokonaisrahoitus 361 000, josta Tekesin osuus 210 000 Projektin kesto 1.6.2010 31.12.2012

16 Päätehtävät Pilotkokeet ECN:n 50-100 kg/h pilotlaitoksella Hollannissa Suomalaiset metsäbiomassat: polttohake ja metsähake Torrefactionkokeet ja pelletointikokeet Biohiilierien valmistus käsittely- ja polttokokeisiin Käsittelyn turvallisuuteen liittyvät tunnusluvut Pölyräjähdykset Itsesyttyminen Käsittelykestävyys ja varastoitavuus (esitys: Timo Järvinen, VTT) Laboratoriomääritykset TOP-pellettien oheispoltto hiilen kanssa pölypolttokattilassa CFD-simulointi (esitys: Perttu Jukola, VTT) Polttokokeet Japanissa (projektin ulkopuolinen rahoitus) (esitys: Mikko Anttila, Metso) Tiedonsiirto Euroopasta suomalaisten osapuolien käyttöön TOP-liiketoimintamahdollisuudet Suomessa ja Euroopassa (esitykset: Pöyry Management Consulting)

17 Pilotkokeet Hollannissa Raaka-aineet ja tuotteet Haketettu pienpuu TOP pelletti Torrefioitu puuhake Murskattu metsätähde

18 Pilot kokeet Hollannissa Parametrit: Kaksi raaka-ainetta: pienpuuhake, metsähake 3 lämpötilatasoa 235-260 o C Tulokset: Torrefiointi kuilu-uunissa onnistuu hyvin Riittävä torrefiointiaika takaa läpipaahtuneen tuotteen Jauhatus (vasaramyllyssä) ennen pelletointia sujuu helposti Alempi torrefiointilämpötila helpottaa pelletointia Korkeampi lämpötila voi aiheuttaa sideainetarpeen pelletointivaiheessa ECN pilot plant ( PATRIG ) 18

19 Pölyräjähdys- ja itsesyttymiskokeet LOM, Espanja Syttymisominaisuudet Pölyräjähdysomiasuudet Itsesyttymisominaisuudet

20 Pölyräjähdykset Paine-aika-riippuvuus sekä räjähdysindeksit.

21 Pölyräjähdystunnuslukuja Torrefioitu puupöly Räjähdyspaine Pmax (bar a) Paineennousunopeus K (m*bar/s) Rajahappipitoisuus % 9.0 150 11 Puupöly 9.1-10 57-100 10-12 Turvepöly 9.1-11.9 120-157 13.5 Ruskohiili 9.4-11 90-176 13-15 Kivihiili 8.9-10 37-86 14 Pölyräjähdysluokka K St -arvo (bar m/s) St 0 0 ei räjähdä St 1 200 (heikko, tavanomainen) St 2 201-300 (voimakas) St 3 > 300 (erittäin voimakas)

22 Syttymis- ja kytemislämpötiloja Pölypilven syttymislämpötila, o C Kerroksen kytemislämpötila, o C Torrefioitu puupöly 460 330 Puupöly 420 340 Turvepöly 470-590 305-340 Ruskohiili 410-450 230-250 Kivihiili 590-760 270-450

23 Onko biohiilen käsittely vaarallista? Numeroiden valossa torrefioitu puupöly on pölyräjähdys- ja itsesyttymisominaisuuksiltaan verrattavissa puu- ja turvepölyyn Kivihiilipölyyn verrattuna torrefioitu puupöly aiheuttaa suuremmat räjähdyspaineet ja paineennousunopeuden -> ärhäkkäämpää Mutta: Torrefioitu puu on haurasta ja muodostaa helposti käsittelyvaiheissa hyvin hienoa pölyä (vrt. kuiva turvepöly) Hieno pöly syttyy hyvin alhaisissa pölykonsentraatioissa (< 60 g/m 3 ) ja pienestä kipinästä Myös karkeampi biohiilipöly aiheuttaa räjähtävän ilmaseoksen (päinvastoin kuin hiilipöly)

24 Lessons learnt Suurempi energiatiheys Pienemmät kuljetus- ja varastointikustannukset Lämpöarvo kasvaa n. 18 -> n. 22 MJ/kg k.a. Pelletien tilavuuspaino nousee n. 650 kg/m 3 -> n. 750 kg/m 3 Puupellettien energiatiheys n. 10-12 GJ/m 3 -> TOP pellettien energiatiheys n. 15 GJ/m 3 Tehollinen lämpöarvo 19 MJ/ka k.a. 21 MJ/kg k.a. Irtotilavuus 650-675 kg/m 3 630-700 kg/m 3 Energiatiheys 12-13 GJ/m 3 13-15 GJ/m 3

25 Lessons learnt Hydrofobinen Parempi varastointikestävyys Homehtumisriskit pienemmät Torrefioidut pelletit eivät ota kosteutta ilmasta niin paljon kuin puupelletit Kostuminen riippuu mm. torrefiointilämpötilasta: korkea lämpötila -> alhaisempi tasapainokosteus Tässä suhteessa hydrofobisempia kuin puupelletit TOP-pelletti kestää vettä sadetus- ja upotuskokeissa paremmin kuin puupelletti Kestääkö TOP-pelletti avovarastointia kuten kivihiili?

26 Lessons learnt Hauras rakenne Parempi jauhautuvuus Pienempi energiankulutus Torrefioidun hakkeen haurautta hyödynnetään pelletointivaiheen esikäsittelyssä - Jauhatuksen energiankulutus hyvin pieni verrattuna hakkeen jauhatukseen - Pelletointiin menevän purun raekoko pienempi TOP-pelletti jauhautuu kivihiilimyllyissä (kuula-, valssimylly) helpommin kuin puupelletti Jauhautuminen poikkeaa kuitenkin selvästi kivihiilen jauhautumisesta - Kapasiteetti laskee ja energiankulutus lisääntyy - Lämpötilaa rajoitettava

27 Yhteenveto Useita demonstraatiohankkeita käynnistysvaiheessa Euroopassa, keskitytään myös agrobiomassojen jalostukseen Kahden viime vuoden aikana tuotantopuolella ei ole vielä tapahtunut läpimurtoa Useita tekniikoita tarjolla Prosessiolosuhteiden optimoinnissa edelleen epävarmuuksia Päämuuttujat torrefiointilämpötila ja raaka-aine Vaikuttavat paahdetun hakkeen pelletoitavuuteen, pellettien laatuun ja lujuuteen, ja sitä kautta varastoitavuuteen ja jauhautuvuuteen Käyttöpuolella kaivataan kokemuksia varastointi- ja polttokokeista voimalaitoskokoluokassa TOP-pellettien varastoitavuus Jauhautuminen hiilimyllyissä -> käyttäytyminen ja korvausosuus pölypoltossa Muutosinvestoinnit verrattuna muihin biomassavaihtoehtoihin Torrefaction EU-projekti SECTOR antaneen joitakin vastauksia 2012-2015

28 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa