SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2009 N:o 1065 1075 SISÄLLYS N:o Sivu 1065 Laki kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain muuttamisesta... 5181 1066 Laki mielenterveyslain muuttamisesta... 5184 1067 Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain muuttamisesta... 5191 1068 Laki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain muuttamisesta... 5193 1069 Laki Suomen ympäristökeskuksesta... 5194 1070 Valtioneuvoston asetus valtiovarainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 2 :n muuttamisesta... 5196 1071 Valtioneuvoston asetus Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta... 5197 1072 Valtioneuvoston asetus suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin... 5198 1073 Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 13 :n muuttamisesta... 5200 1074 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus liikenne- ja viestintäministeriön maksullisista suoritteista... 5201 1075 Kirkolliskokouksen päätös Ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksen 87 ja 89 :n muuttamisesta 5204 N:o 1065 Laki kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuolemansyyn selvittämisestä 1 päivänä kesäkuuta 1973 annetun lain (459/1973) 1 3, 5, 6, 10 ja 13, sellaisina kuin niistä ovat 1 ja 2 laissa 858/1997, 3 laissa 1089/1992 ja 13 laissa 114/1991, sekä lisätään lakiin uusi 12 b seuraavasti: 1 Kuolemasta on viipymättä ilmoitettava lääkärille tai poliisille. Terveydenhuollon toimintayksikön tai lääkärin on ilmoitettava tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edelleen Tilastokeskukselle. Tiedon ilmoittamisesta annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen velvollisuudesta ilmoittaa kuolemasta väestötietojärjestelmään sekä kuolleena syntyneestä tehtävästä ilmoituksesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tilastokeskuksen tehtävänä on säilyttää tä- HE 151/2009 StVM 38/2009 EV 171/2009 152 2009
5182 N:o 1065 män lain nojalla sille toimitetut asiakirjat ja tiedot. Asiakirjat tai asiakirjoihin sisältyvät tiedot voidaan säilyttää pysyvästi. Asiakirjojen tai asiakirjoihin sisältyvien tietojen säilyttämisestä pysyvästi säädetään arkistolaissa (831/1994). 2 Kuolleen saa haudata tai ruumiin luovuttaa lääketieteen opetusta tai tutkimusta varten yliopistolle vasta, kun kuolemansyy on siten selvitetty kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään ja lupa hautaamiseen on annettu. Luvan hautaamiseen antaa lääkäri, jollei valtioneuvoston asetuksella toisin säädetä. 3 Säännöksiä lääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämisessä noudatettavista menettelytavoista annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 5 Sairaanhoitolaitoksessa tai terveyskeskuksessa kuolleen taikka sinne kuolleena tuodun henkilön lääketieteellisen ruumiinavauksen suorittamisesta päättää sairaanhoitolaitoksen tai terveyskeskuksen asianomainen ylilääkäri tai vastaava lääkäri. Toimenpiteeseen on saatava vainajan lähimmän omaisen tai vainajalle muuten läheisen henkilön suostumus. Jos suostumusta ei voida viivytyksettä saada, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi lääkärin saatettua asian sen ratkaistavaksi antaa luvan ruumiinavauksen suorittamiseen. Lääketieteellisen ruumiinavauksen suorittamisesta 4 :n 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen johdosta muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle kuolleelle henkilölle päättää sen lääketieteellisiä ruumiinavauksia suorittavan sairaanhoitolaitoksen tai terveyskeskuksen asianomainen ylilääkäri tai vastaava lääkäri, jota ylläpitävässä kunnassa tai kuntayhtymän jäsenkunnassa henkilöllä oli kuollessaan kotikuntalain (201/1994) mukainen asuinpaikka. Jos kuolleen henkilön asuinpaikkaa ei voida vaikeuksitta selvittää ja jos muut erityiset syyt niin vaativat, päättää asiasta kuolinpaikkaa lähinnä olevan lääketieteellisiä ruumiinavauksia suorittavan sairaanhoitolaitoksen tai terveyskeskuksen asianomainen ylilääkäri tai vastaava lääkäri. Jos 1 momentissa mainitun lääkärin päätös on kielteinen, mutta sairaanhoitolaitoksessa tai terveyskeskuksessa kuollutta henkilöä hoitanut lääkäri katsoo ruumiinavauksen suorittamisen tarpeelliseksi, on hoitaneella lääkärillä oikeus saattaa asia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ratkaistavaksi. 6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on käsiteltävä lääketieteellisen ruumiinavauksen suorittamista koskeva asia kiireellisenä. Ennen asian ratkaisemista on vainajan lähimmälle omaiselle tai muuten läheiselle henkilölle varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jos se ilman kohtuutonta viivytystä on mahdollista. Jos ruumiinavauksen suorittamista pyytää muu kuin 5 :n 1 momentissa tarkoitettu ylilääkäri tai vastaava lääkäri, on ylilääkärille tai vastaavalle lääkärille varattava tilaisuus lausunnon antamiseen, jos se ilman kohtuutonta viivytystä on mahdollista. Antaessaan luvan ruumiinavauksen suorittamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on samalla määrättävä avauspaikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tämän pykälän nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta. 10 Määräyksen oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen suorittamisesta antaa poliisilaitoksen tai keskusrikospoliisin päällikkö tai heidän määräämänsä muu päällystöön kuuluva poliisimies, asianomainen syyttäjäviranomainen, tuomioistuin tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 5 luku Erinäisiä säännöksiä 12b Kuolemansyyn selvittämistoiminnan oh-
N:o 1065 5183 jaus ja valvonta kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa oikeuslääketieteellisestä ruumiinavaustoiminnasta. 13 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos hyväksyy sairaalan tai muun paikan, jossa ruumiinavaus tehdään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Lääninhallituksissa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät asiat siirtyvät tämän lain voimaan tullessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käsiteltäviksi. Lääninhallitusten tekemät kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät sopimukset ja sitoumukset sekä niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät tämän lain voimaan tullessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
5184 N:o 1066 Laki mielenterveyslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä joulukuuta 1990 annetun mielenterveyslain (1116/1990) 2 ja 3, 4 :n 1 momentti, 5, 6 :n 3 momentti, 11 :n 3 momentti, 12, 13 :n 3 momentti, 16 ja 17, 17 a :n 1 momentti, 18, 18 a, 19, 21 ja 22, 22 f :n 4 momentti, 22 m 22 p, 22 q :n 3 momentti, 22 r, 24 :n 2 momentti, 32 ja 33, 33 a :n 1 ja 3 momentti sekä 33 b ja 33 c, sellaisina kuin niistä ovat 2 osaksi laeissa 1435/1991, 417/2001, 1423/2001 ja 1257/2005, 3 osaksi laissa 751/1992, 6 :n 3 momentti laissa 1504/1994, 16, 18, 19 ja 21 laissa 1086/1992, 17 osaksi mainituissa laeissa 1086/1992 ja 1504/1994, 17 a :n 1 momentti laissa 383/1997, 18 a ja 22 f :n 4 momentti mainitussa laissa 1423/2001, 22 mainituissa laeissa 1086/1992 ja 383/1997, 22 m 22 p, 22 q :n 3 momentti ja 22 r laissa 419/2009, 24 :n 2 momentti laissa 723/2005, 33 a :n 1 ja 3 momentti ja 33 c mainitussa laissa 1257/2005 sekä 33 b laissa 785/2009, seuraavasti: 2 Ohjaus ja valvonta Mielenterveystyön yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu, jollei lailla toisin säädetä, sosiaali- ja terveysministeriölle. Aluehallintovirastolle kuuluu mielenterveystyön suunnittelu, ohjaus ja valvonta toimialueellaan. Aluehallintoviraston on erityisesti valvottava tämän lain 4 a luvussa tarkoitettujen itsemääräämisoikeuden rajoitusten käyttöä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi mielenterveystyön ohjauksessa ja valvonnassa. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa ja valvoo mielenterveystyötä erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat: 1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat; 2) usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat; 3) asiat, jotka liittyvät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa käsiteltävään terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan; sekä 4) asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi- HE 151/2009 StVM 38/2009 EV 171/2009
N:o 1066 5185 raston ja aluehallintovirastojen tarkemmasta työnjaosta ohjauksessa ja valvonnassa voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Mielenterveystyön asiantuntijavirastona toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 3 Mielenterveyspalvelujen järjestäminen Kunnan tulee huolehtia alueellaan tässä laissa tarkoitettujen mielenterveyspalvelujen järjestämisestä osana kansanterveystyötä siten kuin kansanterveyslaissa (66/1972) säädetään ja osana sosiaalihuoltoa siten kuin sosiaalihuoltolaissa (710/1982) säädetään. Erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetun sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee huolehtia erikoissairaanhoitona annettavista mielenterveyspalveluista alueellaan siten kuin sanotussa laissa ja tässä laissa säädetään. Kunnan tämän lain nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (733/1992), jollei muualla laissa toisin säädetä. 4 Mielenterveyspalvelujen periaatteet Kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että mielenterveyspalvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnassa tai kuntayhtymän alueella esiintyvä tarve edellyttää. 5 Mielenterveyspalvelujen yhteensovittaminen Mielenterveyspalvelujen järjestämisessä on sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueella toimivien terveyskeskusten yhdessä kunnallisen sosiaalihuollon ja erityispalveluja antavien kuntayhtymien kanssa huolehdittava siitä, että mielenterveyspalveluista muodostuu toiminnallinen kokonaisuus. Mielisairautta tai muuta mielenterveyshäiriötä potevalle henkilölle on riittävän hoidon ja palvelujen ohella yhteistyössä asianomaisen kunnan sosiaalitoimen kanssa järjestettävä mahdollisuus hänen tarvitsemaansa lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvään tuki- ja palveluasumiseen siten kuin siitä on erikseen säädetty. 6 Valtion mielisairaalassa annettava hoito Päätöksen rikoksesta syytetyn tai mielentilan vuoksi rangaistukseen tuomitsematta jätetyn valtion mielisairaalaan ottamisesta tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos siten kuin 17 :ssä säädetään. Muulloin päätöksen valtion mielisairaalaan ottamisesta, hoidon lopettamisesta ja sairaalasta poistamisesta tekee valtion mielisairaalan ylilääkäri. 11 Kuuleminen ja hoitoon määrääminen Jos hoitoon määrätty on alaikäinen, päätös on heti alistettava hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. 12 Hoidon jatkaminen Hoitoon määrättyä saadaan 11 :ssä tarkoitetun päätöksen nojalla pitää hoidossa hänen tahdostaan riippumatta enintään kolme kuukautta. Jos ennen tämän ajan päättymistä näyttää ilmeiseltä, että hoidon jatkaminen on välttämätöntä sen jälkeenkin, mutta siitä ei päästä potilaan kanssa yhteisymmärrykseen, potilaasta on annettava uusi tarkkailulausunto sen selvittämiseksi, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta edelleen olemassa. Hoidon jatkaminen tai lopettaminen on ratkaistava 11 :ssä tarkoitetun lääkärin kirjallisella päätöksellä ennen kuin hoitoa on kestänyt kolme kuukautta. Päätös, jolla hoitoa jatketaan, on annettava potilaalle tiedoksi viipymättä ja heti alistettava hallintooikeuden vahvistettavaksi. Hoidon jatkamista koskevan päätöksen nojalla potilasta saadaan pitää hoidossa hänen tahdostaan riippumatta enintään kuusi kuu-
5186 N:o 1066 kautta. Tämän jälkeen on 9 ja 10 :ssä säädetyin tavoin selvitettävä uudelleen, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta olemassa. 13 Omasta tahdostaan hoitoon otetun määrääminen hoitoon hänen tahdostaan riippumatta Jos hoitoon määrätty on alaikäinen, päätös on heti alistettava hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. 16 Mielentilatutkimus Tuomioistuimen on määrättyään rikoksesta syytetyn mielentilatutkimukseen viipymättä toimitettava asiakirjat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrää, missä mielentilatutkimus suoritetaan ja, jos se suoritetaan sairaalan ulkopuolella, kuka sen suorittaa. Mielentilatutkimus on toimitettava ja lausunto rikoksesta syytetyn mielentilasta annettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle viimeistään kahden kuukauden kuluttua mielentilatutkimuksen aloittamisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi perustellusta syystä pidentää tutkimusaikaa enintään kahdella kuukaudella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaa saamansa lausunnon perusteella oman lausuntonsa rikoksesta syytetyn mielentilasta tuomioistuimelle. 17 Hoito tahdosta riippumatta mielentilatutkimuksen jälkeen Jos edellytykset rikoksesta syytetyn määräämiseen hoitoon hänen tahdostaan riippumatta ovat olemassa, kun mielentilatutkimus on toimitettu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on määrättävä hänet hoitoon hänen tahdostaan riippumatta. Hoitoon määrättyä saadaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päätöksen nojalla pitää hoidossa hänen tahdostaan riippumatta enintään kuusi kuukautta. Ennen tämän ajan päättymistä potilaasta on annettava tarkkailulausunto sen selvittämiseksi, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta edelleen olemassa. Hoidon jatkaminen tai lopettaminen on ratkaistava 11 :ssä tarkoitetun lääkärin kirjallisella päätöksellä ennen kuin hoitoa on kestänyt kuusi kuukautta. Hoidon jatkamista koskeva päätös on annettava potilaalle tiedoksi viipymättä ja heti alistettava hallinto-oikeuden vahvistettavaksi, jolloin hallinto-oikeuden on tutkittava, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta edelleen olemassa. Hoidon lopettamista koskeva päätös on niin ikään annettava potilaalle tiedoksi viipymättä ja heti alistettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vahvistettavaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on joko vahvistettava hoidon lopettamista koskeva päätös tai, jos edellytykset hoitoon määräämiselle potilaan tahdosta riippumatta ovat olemassa, määrättävä potilas hoitoon. Hoidon jatkamista koskevan päätöksen nojalla potilasta saadaan pitää hoidossa hänen tahdostaan riippumatta enintään kuusi kuukautta. Jos ennen tämän ajan päättymistä näyttää ilmeiseltä, että hoidon jatkaminen on edelleen välttämätöntä, on meneteltävä siten kuin 2 momentissa säädetään. Jos hoitoon määrättyä hoidettaessa käy ilmi, että edellytyksiä hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta ei ole, on meneteltävä siten kuin 2 momentissa säädetään. 17a Erityistason psykiatrinen sairaalahoito Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrää rikoksesta syytetyn tahdosta riippumattoman hoidon aloittamisesta sairaalassa, jossa on potilaan hoidon edellyttämät valmiudet ja erityisasiantuntemus. 18 Sairaalasta poistaminen mielentilatutkimuksen jälkeen Jos mielentilatutkimuksen perusteella on
N:o 1066 5187 ilmeistä, että edellytyksiä rikoksesta syytetyn hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta ei ole, hänet saadaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suostumuksella poistaa hänen sitä halutessaan sairaalasta jo ennen kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunto on annettu. Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 16 :n 3 momentissa tarkoitetussa lausunnossaan toteaa, että edellytyksiä rikoksesta syytetyn hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta ei ole, hänet on hänen sitä halutessaan viipymättä poistettava sairaalasta. 18a Sairaalasta poistaminen sairaanhoitopiirin toimintayksikön valvonnassa Edellä 17 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu henkilö, joka on määrätty hoitoon, voidaan ennen lopullista sairaalasta poistamista päästää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määräämin, henkilön terveydentilan arvioimiseen taikka hänen lääke- tai muuhun terveydenhoitoonsa perustuvin ehdoin sairaalasta enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Tänä aikana henkilö on asianomaisen sairaanhoitopiirin psykiatrisen toimintayksikön valvonnassa. Sairaanhoitopiirin tulee määrätä valvonnasta vastaava psykiatrinen yksikkö. 19 Rikoksesta syytetyn kehitysvammaisen erityishuolto Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 18 :n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa toteaa, että kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 32 :n 1 momentissa säädetyt edellytykset vastoin tahtoa annettavaan erityishuoltoon ovat olemassa, laitos päättää tahdonvastaisesta erityishuollosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päätös vastaa tällöin kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 33 :n 3 momentissa tarkoitettua erityishuollon johtoryhmän päätöstä. Päätöstä ei alisteta hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos erityishuollon johtoryhmän esityksestä katsoo, että kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 32 :n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä vastoin tahtoa annettavaan erityishuoltoon ei enää ole, erityishuolto on heti lopetettava ja potilas poistettava erityishuoltoa antavasta toimintayksiköstä hänen sitä halutessaan. 21 Rangaistukseen tuomitsematta jätetyn henkilön psykiatrisen sairaanhoidon tarpeen selvittäminen Jos tuomioistuin jättää rikoksesta syytetyn mielentilan vuoksi rangaistukseen tuomitsematta, tuomioistuin voi saattaa kysymyksen hänen psykiatrisen sairaanhoidon tarpeestaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitettäväksi. Tuomioistuin voi samalla määrätä hänet säilytettäväksi vankilassa, kunnes Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päätös on annettu. Jos rangaistukseen tuomitsematta jätetyn henkilön psykiatrisen sairaanhoidon tarpeen selvittämiseksi on välttämätöntä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi määrätä hänet enintään 30 päiväksi sairaalaan tutkittavaksi. 22 Rangaistukseen tuomitsematta jätetyn hoito hänen tahdostaan riippumatta Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteaa, että edellytykset mielentilan vuoksi rangaistukseen tuomitsematta jätetyn hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta ovat olemassa, laitoksen on määrättävä hänet hoitoon hänen tahdostaan riippumatta. Hoidon aloituspaikan määräämisestä, hoidossa pitämisestä ja hoidon jatkamisesta on voimassa, mitä 17 ja 17 a :ssä säädetään. Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteaa, että edellytyksiä mielentilan vuoksi rangaistukseen tuomitsematta jätetyn hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta ei ole, hänet on hänen niin halutessaan viipymättä poistettava sairaalasta tai hänen säilyttämisensä vankilassa välittömästi lopetettava. Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2
5188 N:o 1066 momentissa tarkoitetussa tapauksessa toteaa, että kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 32 :n 1 momentissa säädetyt edellytykset vastoin tahtoa annettavaan erityishuoltoon ovat olemassa, laitos päättää tahdonvastaisesta erityishuollosta niin kuin 19 :ssä säädetään. 22f Erityisten rajoitusten kesto ja niiden täytäntöönpanon valvonta Aluehallintovirastolle on kahden viikon välein toimitettava ilmoitus potilaiden eristämisistä ja sitomisista. Aluehallintovirastolle tehtävässä ilmoituksessa on mainittava potilaan tunnistetiedot, tiedot toimenpiteestä ja sen syystä sekä toimenpiteen määränneen lääkärin nimi. Aluehallintoviraston tulee hävittää potilasta koskevat tunnistetiedot kahden vuoden kuluttua tietojen saamisesta. 22m Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on oikeusministeriön pyynnöstä annettava lausunto siitä, onko vieraassa valtiossa määrätyn hoitoseuraamuksen siirtäminen pantavaksi täytäntöön Suomessa perusteltua hoidon tarkoituksen saavuttamiseksi. Lausunnossa on otettava kantaa myös siihen, miten hoito Suomessa tultaisiin järjestämään. 22n Kun vieraassa valtiossa määrätty hoitoseuraamus on päätetty panna täytäntöön Suomessa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on sijoitettava hoitoseuraamukseen määrätty 22 m :ssä tarkoitetussa lausunnossa mainittuun valtion mielisairaalaan. Sijoituspäätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 22o Potilasta saadaan vieraassa valtiossa määrätyn hoitoseuraamuksen perusteella pitää Suomessa tahdosta riippumattomassa hoidossa enintään kuusi kuukautta. Ennen tämän ajan päättymistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on selvitettävä, ovatko Suomen lain mukaiset edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta olemassa. Selvitys on käynnistettävä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hoitoseuraamukseen määrätty on siirretty Suomeen. Menettelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä tämän lain 4 luvussa säädetään rangaistukseen tuomitsematta jätetyn tahdosta riippumattoman hoidon tarpeen selvittämisestä ja tahdosta riippumattomasta hoidosta. 22p Jos Suomessa hoitoseuraamukseen määrätty on vieraan valtion kansalainen tai hänellä on vieraassa valtiossa kotipaikka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on yhteistyössä oikeusministeriön kanssa selvitettävä, onko hoitoseuraamus Suomen ja vieraan valtion välillä tehdyn sopimuksen nojalla mahdollista siirtää pantavaksi täytäntöön vieraassa valtiossa. Jos täytäntöönpanon siirtäminen on mahdollista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on viipymättä ilmoitettava siitä hoitoseuraamukseen määrätyn hoidosta vastaavalle terveydenhuollon toimintayksikölle ja alistettava päätös hoitoon määräämisestä tai hoidon jatkamisesta Helsingin hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Menettelyyn Helsingin hallinto-oikeudessa sovelletaan, mitä hoidon jatkamista koskevan asian käsittelystä 17 :n 2 momentissa säädetään. Helsingin hallinto-oikeuden on liitettävä päätökseensä selostus rikosasian ratkaisseen tuomioistuimen lainvoimaisesta tuomiosta. 22q Toimituksesta, jossa suostumus on annettu, on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirja on toimitettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja oikeusministeriölle. 22r Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos katsoo, että hoitoseuraamuksen jättäminen pantavaksi täytäntöön vieraassa valtiossa on perusteltua hoidon tarkoituksen saavuttamiseksi, sen on tehtävä oikeusministeriölle esitys hoitoseuraamuksen jättämisestä täytäntöönpantavaksi vieraassa valtiossa. Oikeusministeriölle on toimitettava selvitys siitä, että hoitoseuraamukseen määrätty
N:o 1066 5189 on vieraan valtion kansalainen tai että hänellä on vieraassa valtiossa kotipaikka, sekä jäljennös Helsingin hallinto-oikeuden 22 p :n 2 momentin nojalla vahvistamasta päätöksestä. 24 Muutoksenhaku Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päätökseen, joka koskee henkilön määräämistä hoitoon tai hoidon jatkamista hänen tahdostaan riippumatta taikka 21 :ssä tarkoitetussa tapauksessa määräämistä sairaalaan tutkittavaksi, sekä päätökseen, joka koskee erityishuollon antamista vastoin tahtoa, saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. 32 Mielentilatutkimusten suorittaminen Kunnallisen sairaalan tai sairaanhoidon toimintayksikön on toimitettava mielentilatutkimuksia ensisijaisesti henkilölle, jolla on kotikuntalain (201/1994) mukainen asuinpaikka sairaalaa ylläpitävässä kunnassa, sekä sellaiselle kyseisessä kunnassa oleskelevalle Suomen kansalaiselle, jolla ei ole Suomessa kotikuntalain mukaista asuinpaikkaa. Kustannukset mielentilatutkimuksista suoritetaan valtion varoista. 33 Mielentilatutkimuksessa olleen matkat asuinpaikkaan Jos mielentilatutkimukseen sairaalaan otettu henkilö, joka ei ole vangittuna eikä suorittamassa vankeusrangaistusta, poistetaan 18 :ssä tarkoitetussa tapauksessa sairaalasta, sairaala on velvollinen hänen niin halutessaan järjestämään tai kustantamaan hänen matkansa kotikuntalaissa tarkoitettuun asuinpaikkaan. Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan 19 :ssä tarkoitetussa tapauksessa erityishuoltoa antavaan toimintayksikköön. 2 /152 33a Toiminnan ja toimitilojen tarkastus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto sekä aluehallintovirasto voivat tarkastaa kunnan ja kuntayhtymän sekä valtion mielisairaaloiden tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi lisäksi perustellusta syystä määrätä aluehallintoviraston tekemään tarkastuksen. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Poliisin on tarvittaessa annettava Sosiaalija terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sekä aluehallintovirastolle virka-apua tarkastuksen suorittamiseksi. 33b Epäkohtien korjaaminen Jos mielenterveystyön järjestämisessä tai toteuttamisessa havaitaan potilasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia taikka toiminta on muutoin tämän lain vastaista, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi antaa määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Jos potilasturvallisuus sitä edellyttää, toiminta voidaan määrätä välittömästi keskeytettäväksi taikka toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kieltää välittömästi. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi velvoittaa kunnan, kuntayhtymän tai valtion mielisairaalan noudattamaan 1 momentissa tarkoitettua määräystä sakon uhalla tai uhalla, että toiminta keskeytetään, taikka että toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kielletään. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston päätöstä toiminnan keskeyttämisestä taikka toimintayksikön, sen osan tai laitteen käytön kieltämisestä on
5190 N:o 1066 noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske lääkelaissa (395/1987) tarkoitettua toimintaa, jonka valvonnasta vastaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Jos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto on valvonnassaan havainnut lääkehuoltoa koskevia puutteita tai muita epäkohtia, niistä on ilmoitettava Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. 33c Huomautus ja huomion kiinnittäminen Jos mielenterveystyön ohjauksen ja valvonnan yhteydessä todetaan, että kunta, kuntayhtymä tai valtion mielisairaala on tämän lain mukaista toimintaa järjestäessään tai toteuttaessaan menetellyt virheellisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi antaa kunnalle, kuntayhtymälle tai valtion mielisairaalalle tai virheellisestä toiminnasta vastuussa olevalle virkamiehelle huomautuksen vastaisen varalle. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi, jos asia ei anna aihetta huomautukseen tai muihin toimenpiteisiin, kiinnittää valvottavan huomiota toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen ja hyvän hallintotavan noudattamiseen. Tässä pykälässä tarkoitettuun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tai aluehallintoviraston antamaan huomautukseen ja huomion kiinnittämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat oikeuspsykiatriaan liittyvät asiat siirtyvät tämän lain voimaan tullessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käsiteltäviksi. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tekemät oikeuspsykiatriaan liittyvät sopimukset ja sitoumukset sekä niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät tämän lain voimaan tullessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
5191 N:o 1067 Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 31 päivänä lokakuuta 2008 annetun lain (668/2008) 2 :n 1 momenttiin uusi 4 a kohta, lakiin uusi 3a sekä 5 :ään uusi 5 ja 6 momentti seuraavasti: 2 Tehtävät Laitoksen tehtävänä on: 4 a) huolehtia oikeuslääketieteeseen ja oikeuspsykiatriaan kuuluvista tehtävistä siten kuin niistä erikseen säädetään; 3a Oikeuspsykiatristen asioiden lautakunta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on oikeuspsykiatristen asioiden lautakunta. Oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnassa käsitellään ja ratkaistaan oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 45 :ssä tarkoitetut henkilön mielentilaa tai vaarallisuutta koskevat lausuntoasiat, asiat, jotka koskevat rikoksesta syytetyn tai epäillyn taikka mielentilansa vuoksi rangaistukseen tuomitsematta jätetyn henkilön määräämistä psykiatriseen sairaalahoitoon tai hoidettavaksi erityishuoltolaitoksessa, sekä asiat, jotka koskevat tällaisen hoidon lopettamista. Oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnassa on puheenjohtaja, jonka tulee olla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen virkamies, jolla on tehtävässä tarvittava asiantuntemus, kolme muuta jäsentä sekä heistä jokaisella yksi tai useampi henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä yhden tulee edustaa oikeustieteellistä ja kahden psykiatrista asiantuntemusta. Psykiatrista asiantuntemusta edustavista jäsenistä toisen tulee edustaa lisäksi kunnallista terveydenhuoltoa. Lisäksi lautakunnassa on kehitysvammahuollon asiantuntemusta edustava jäsen ja hänellä yksi tai useampi henkilökohtainen varajäsen. Käsiteltäessä henkilön määräämistä hoidettavaksi erityishuoltolaitoksessa kehitysvammahuollon asiantuntemusta edustava jäsen osallistuu asian käsittelyyn. Lautakunnan asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä sekä toiminnan muusta järjestämisestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 5 Tietojen ja näytteiden kerääminen ja käyttö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on oikeus saada maksutta sekä salassapitovelvollisuutta koskevien säännösten estämättä mielentilatutkimusten suorittamiseksi tarpeelliset tiedot valtion ja kunnan viranomaiselta HE 151/2009 StVM 38/2009 EV 171/2009
5192 N:o 1067 sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä, Kansaneläkelaitokselta, Eläketurvakeskukselta, potilasvahinkolautakunnalta, eläkesäätiöltä ja muulta eläkelaitokselta, vakuutuslaitokselta, huoltotoimintaa tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavalta yhteisöltä tai laitokselta sekä apteekilta. Laitos voi antaa salassapitovelvollisuutta koskevien säännösten estämättä mielentilatutkimuksia suorittavalle laitokselle luvan saada maksutta mielentilatutkimusten suorittamiseksi välttämättömiä tietoja 5 momentissa tarkoitetuilta tahoilta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
5193 N:o 1068 Laki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta 31 päivänä lokakuuta 2008 annetun lain (669/2008) 2 :n 1 momentin 2 kohta, 3 ja 6 :n 3 momentti seuraavasti: 2 Tehtävät Viraston tehtävänä on huolehtia: 2) raskauden keskeyttämistä, steriloimista, hedelmöityshoitoja, ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellistä käyttöä sekä lääketieteellistä tutkimusta koskevassa lainsäädännössä sille säädetyistä tehtävistä; sekä 3 Lautakunnat Virastossa on terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta sekä raskauden keskeyttämis- ja steriloimisasioiden lautakunta. Lautakuntien asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä sekä toiminnan muusta järjestämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella. 6 Tietojen antaminen Virastolla ja aluehallintovirastoilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus luovuttaa toisilleen 2 :ssä tarkoitettujen tehtävien suorittamisessa tarvittavat tiedot ja selvitykset. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN HE 151/2009 StVM 38/2009 EV 171/2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
5194 N:o 1069 Laki Suomen ympäristökeskuksesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Suomen ympäristökeskuksen toiminta-ajatus ja tehtävät Suomen ympäristökeskus on ympäristöministeriön alainen ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka tukee kestävän kehityksen tavoitteiden ja keinojen arviointia ja valintaa sekä ympäristöpolitiikan toimeenpanoa. Suomen ympäristökeskus hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käyttöön ja hoitoon liittyviä tehtäviä. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan Suomen ympäristökeskus erityisesti: 1) tutkii ja arvioi ympäristössä, alueiden käytössä ja vesivaroissa tapahtuvia muutoksia ja niiden syitä sekä kehittää keinoja haitallisten ympäristömuutosten ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa; 2) tuottaa asiantuntijapalveluja ympäristöministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä aluehallintovirastoille; 3) seuraa ja arvioi ympäristön tilaa ja kuormitusta sekä alueiden käyttöä ja vesivaroja sekä huolehtii niihin liittyvistä raportointivelvoitteista; 4) ylläpitää ja kehittää toimialan tietojärjestelmiä, tietovarantoja ja tietopalveluja; 5) osallistuu tehtäviinsä liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön; 6) edistää ympäristötietoisuutta ja tuottaa toimialansa koulutuspalveluja. Suomen ympäristökeskus harjoittaa omalla toimialallaan monitieteellistä merentutkimusta ja vastaa merialueiden tilan seurannasta sekä tuottaa niihin perustuvia asiantuntijapalveluja. Suomen ympäristökeskus hoitaa lisäksi muut sille säädetyt ja määrätyt tehtävät. 2 Suomen ympäristökeskuksen ohjaus Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ohjaavat Suomen ympäristökeskusta toimialaansa kuuluvissa asioissa. 3 Suomen ympäristökeskuksen johtaminen ja asioiden ratkaiseminen Suomen ympäristökeskuksen päällikkönä on pääjohtaja. HE 236/2009 YmVM 8/2009 EV 201/2009
N:o 1069 5195 Pääjohtaja ratkaisee Suomen ympäristökeskukselle kuuluvat tärkeimmät asiat. Ratkaisuvallan siirtämisestä Suomen ympäristökeskuksen muille virkamiehille määrätään työjärjestyksessä. Työjärjestyksen vahvistaa pääjohtaja. Suomen ympäristökeskuksessa voi olla neuvoa-antavana toimielimenä neuvottelukunta, jonka tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 4 Lahjoitusten vastaanottaminen Suomen ympäristökeskus voi ottaa vastaan lahjoituksia toimintaansa varten. 5 Tarkemmat säännökset Tarkempia säännöksiä Suomen ympäristökeskuksen hallinnon ja toimintojen järjestämisestä, asioiden ratkaisemisesta sekä virkamiesten nimittämisestä annetaan valtioneuvoston asetuksella. 6 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
5196 N:o 1070 Valtioneuvoston asetus valtiovarainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, muutetaan valtiovarainministeriöstä 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen (610/2003) 1 :n 30, 32 ja 37 kohta sekä 2 :n 1 kohta, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 1023/2007, sekä lisätään 1 :ään sellaisena kuin se on mainitussa asetuksessa 1023/2007, uusi 37 a kohta sekä 2 :ään sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa asetuksessa, uusi 8 a ja 16 a kohta, seuraavasti: 1 Ministeriön tehtävät Valtiovarainministeriön tehtäviä ovat: 30) aluehallinnon, lukuun ottamatta maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueita, ja valtion paikallishallinnon toimialuejaot ja niiden yhteensovittaminen; 32) julkisen hallinnon tietohallinnon, sähköisen asioinnin ja tietovarantojen käytön yleinen kehittäminen, valtionhallinnon tietohallinnon ohjaus sekä valtionhallinnon tietohallinnon yhteisten kehittämishankkeiden yhteensovittaminen; 37) aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus; 37 a) rekisterihallinnon ja väestökirjanpidon ohjaus ja kehittäminen; 2 Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset, rahastot, yhtiöt ja muut toimielimet Ministeriön toimialaan kuuluvat: 1) aluehallintovirastot; 8 a) Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus; 16 a) Haus kehittämiskeskus Oy; Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2009 Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi Henkilöstöpäällikkö Ulla Vilhu
5197 N:o 1071 Valtioneuvoston asetus Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, muutetaan Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta 5 päivänä marraskuuta 1993 annetun asetuksen (940/1993) 4, sellaisena kuin se on asetuksessa 452/2000, seuraavasti: 4 Tutkimuskeskuksen hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä, jotka valtioneuvosto nimittää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto nimittää hallitukselle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenistä yksi edustaa työ- ja elinkeinoministeriötä. Hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on palvelussuhteessa tutkimuskeskukseen. Tutkimuskeskuksen henkilöstö valitsee keskuudestaan edustajan, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa lukuun ottamatta nimitysasioita. Hallitus ratkaisee asiat esittelystä. Pääjohtaja esittelee hallituksen ratkaistavaksi kuuluvat asiat. Pääjohtajan ollessa estynyt asian esittelee pääjohtajan sijainen tai joku hallituksen jäsenistä. Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa hallituksen jäsenten palkkiot. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2009 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Teollisuusneuvos Sakari Immonen 3 /152
5198 N:o 1072 Valtioneuvoston asetus suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin 27 päivänä maaliskuuta 2009 annetun lain (178/2009) 2 :n 2 momentin nojalla: 1 Suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain (178/2009) 3 :n 2 momentissa tarkoitetulla avustuksella voidaan tukea: 1) rakennuksen ulkovaipan korjausta: a) ikkunoiden parantaminen kunnostamalla ne ja asentamalla lisälasit tai etuikkunat; b) ikkunoiden uusiminen U-arvoltaan enintään 1,0 W/m 2 K ikkunoiksi; c) ulko- ja parvekeovien parantaminen tai uusiminen U-arvoltaan enintään 0,7 W/m 2 K oviksi (umpiovet) tai U-arvoltaan enintään 1,0 W/m 2 K oviksi (ikkuna-aukolliset ovet) d) puolilämpimien tilojen ikkunoiden ja ovien parantaminen tai uusiminen U-arvoltaan enintään 1,4 W/m 2 K ikkunoiksi tai oviksi; e) ulkoseinän lisäeristäminen ulkopuolelta vähintään 100 millimetriä paksulla mineraalivillalla tai toteuttamalla vastaava eristystason parantaminen muulla tavoin; f) yläpohjan yläpuolinen lisäeristäminen vähintään 150 millimetrin paksuisella mineraalivillalla tai toteuttamalla vastaava eristystason parantaminen muulla tavoin; 2) putkiston korjausta ja ilmanvaihtojärjestelmää: a) huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen; b) vettä säästävien vesikalusteiden asentaminen; c) paineenalennusventtiilien asentaminen; d) ilmanvaihdon perussäätö, joka edellytetään tehtäväksi 1 kohdan a e alakohdassa mainittujen toimenpiteiden jälkeen; e) erillisten korvausilmaventtiilien ja poistoilmaventtiilien asentaminen silloin, kun se on tarpeen 1 kohdan a e alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden yhteydessä; f) ilmanvaihtojärjestelmän korjaaminen tai uusiminen; g) ilmanvaihdon lämmöntalteenoton rakentaminen; 3) lämmitysjärjestelmää ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä: a) liittyminen kauko- tai aluelämmitykseen b) kiinteistöllä olevien rakennusten välisten lämpöputkien uusiminen, jolloin lämmöneristävyys paranee; c) lämmitysjärjestelmän muuttaminen maalämpöpumpulla toimivaksi keskuslämmitysjärjestelmäksi; maalämpöpumpun tulee hyödyntää maaperän, kallioperän, pohjaveden tai pintavesistön lämpöä; d) lämmitysjärjestelmän muuttaminen vähäpäästöisellä pellettejä tai muuta puuperäistä polttoainetta käyttävällä kattilalla toimivaksi keskuslämmitysjärjestelmäksi; e) polttoainevaraston rakentaminen d alakohdassa tarkoitettua lämmitysjärjestelmää varten; f) lämmitysjärjestelmän perussäätö; säätö on tehtävä aina 1 kohdan a e alakohdassa
N:o 1072 5199 ja 2 kohdan g alakohdassa mainittujen avustettavien toimenpiteiden yhteydessä; g) tarvittaessa f alakohdassa mainitusta perussäädöstä aiheutuva patteri- ja linjasäätöventtiilien uusiminen; h) lämmitysjärjestelmän täydentäminen ilma-ilma- tai ilma-vesilämpöpumpulla; i) aurinkolämpöjärjestelmän lisääminen käyttöveden tai tilojen lämmitysjärjestelmään; j) öljykattilan uusiminen, kun siihen liitetään aurinkolämpöjärjestelmä; k) aurinkolämpöä, ilma-vesilämpöpumppua ja polttoainetta hyödyntävän lämmitysjärjestelmän (hybridilämmitysjärjestelmä) rakentaminen; l) kiinteistökohtaisen tuulivoima- tai aurinkosähköjärjestelmän rakentaminen. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2009 Asuntoministeri Jan Vapaavuori Asuntoneuvos Riitta Kimari
5200 N:o 1073 Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 13 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2009 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 16 päivänä helmikuuta 2006 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (134/2006) 13 seuraavasti: 13 Tietojen toimittaminen teurastamoon, pienteurastamoon tai poroteurastamoon 12 :n 2 momentissa tarkoitetut tiedot on toimitettava kirjallisesti. Tiedot voidaan vaihtoehtoisesti toimittaa sähköisesti esimerkiksi osana terveydenhuolto- tai muuta järjestelmää. Alkutuotannon toimijan ei kuitenkaan tarvitse toimittaa eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen II jakson III 4a kohdassa tarkoitettuja tietoja, jos ne ovat jo vastaanottajan tiedossa jonkin pysyvän järjestelyn kautta. Tiedot on toimitettava teurastamoon, pienteurastamoon tai poroteurastamoon niin, että ne ovat perillä viimeistään 24 tuntia ennen eläimen saapumista teurastettavaksi. Tiedot voi kuitenkin toimittaa myöhemmin kuin 24 tuntia ennen eläimen saapumista teurastamoon tarkastuseläinlääkärin luvalla ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygieniaasetuksen liitteen II jakson III 7 kohdassa mainituin edellytyksin. 12 :n 2 momentin 1, 6b ja 7 kohtien mukaiset tiedot on toimitettava yhden vuoden ajalta ennen teuraaksi lähettämistä sekä 5 ja 6a kohtien mukaiset tiedot kolmen kuukauden ajalta ennen teuraaksi lähettämistä. 4 kohdan mukaiset tiedot on toimitettava hevosista kuuden kuukauden ajalta ja muista eläimistä kolmen kuukauden ajalta ennen teuraaksi lähettämistä. Kuitenkin siipikarjasta on 4, 5 ja 6a kohtien mukaiset tiedot toimitettava lähetettävän erän elinajalta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2009 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Eläinlääkintöylitarkastaja Anna-Maija Grönlund