2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Tulevaisuuden työvoima Kymenlaaksossa 1 Kouvolan seutukunta 12 Kotkan-Haminan seutukunta 14 Kymenlaakson talouden tulevaisuuden näkymät 16 tietolähteet, käsitteet ja julkaisijat Kymenlaakson toimialakatsaus 12.1.211 2 11 Yhteistyössä:
Suhdannekuva Kymenlaakson vienti kääntyi vahvan nousun jälkeen laskuun kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Myös yritysten liikevaihdon kasvu pysähtyi. Kymenlaakson viennin vahva kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuoden 211 toisella neljänneksellä. Viennin vaikutuksesta myös teollisuuden liikevaihdon nousu taittui. Vienti oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Viennin arvo oli vuoden toisella neljänneksellä noussut taantuman aikaisista pohjalukemista kolmanneksen, mutta oli yhä noin 18 % alemmalla tasolla kuin vuonna 26. Viennin arvo vuositasolla on noin 2,8 miljardia euroa, mikä on noin 3 % maakunnan kaikkien yritysten liikevaihdosta. Viennin kasvun pysähtyminen taittoi koko maakunnan yritystoiminnan liikevaihdon nousun kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Kymenlaakson kaikkien yritysten liikevaihto oli vuoden 211 alkupuolella 9 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa liikevaihdon lisäys oli samaan aikaan 11 %. kasvoi Kymenlaaksossa yhtäjaksoisesti vuoden 29 jälkipuolelta lähtien kuluvan vuoden alkuun vuoden 21 notkahdusta lukuun ottamatta. Trendi on ollut taantuman jälkeen suunnilleen samanlainen kuin koko maassa. oli maakunnassa kuluvan vuoden alkupuolella hieman alemmalla tasolla kuin vuonna 26. Taantuman pohjalukemista liikevaihto on noussut lähes viidenneksen. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto Kymenlaaksossa on vuositasolla noin 9,3 miljardia euroa. Yritysten henkilöstömäärä kasvoi vahvasti Kymenlaaksossa vuoden 21 toisesta neljänneksestä alkaen kuluvan vuoden alkuun asti, mutta kasvu pysähtyi vuoden toisella neljänneksellä. määrä oli vuoden alkupuolella 4 % korkeammalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Vaihtelut ovat olleet Kymenlaaksossa jyrkempiä kuin koko maassa. Erityisesti taantuman aikainen henkilöstömäärän vähentyminen oli Kymenlaaksossa syvempi kuin työllisyyden lasku koko maassa. Vuoteen 26 verrattuna maakunnan yritysten henkilöstömäärä oli viimeisen vuoden aikana keskimäärin 7 % alemmalla tasolla. Yritysten henkilöstömäärä vuositasolla on 59 5 henkilötyövuotta. Päätoimialojen erot Kaikki päätoimialat kasvoivat edellisvuodesta vuoden 211 ensimmäisellä puolikkaalla. Kasvuvauhti kuitenkin hidastui useimmilla aloilla edelliseen puolivuotiseen verrattuna. Kasvua oli eniten liikenteessä, jossa liikevaihto kasvoi 13 % edellisvuodesta. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa kasvua vuodentakaisesta oli 11 % ja kaupassa 1 %. määrää kasvoi voimakkaimmin teollisuudessa, jossa kasvua kertyi alkuvuoden aikana 8 % edellisvuodesta. määrä kasvoi teollisuudessa enemmän kuin liikevaihto. Rakentamisessa, kaupassa sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa henkilöstömäärä kasvoi 5 %. Vuodesta 26 yritysten liikevaihto on kasvanut päätoimialoista eniten liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa: 32 %. Teollisuuden liikevaihto on puolestaan 16 % alle viiden vuoden takaisen tason. Rakentamisessa liikevaihto on kasvanut 11 %, kaupassa 8 % ja liikenteessä 7 % vuodesta 26. Kymenlaakson avainluvut 211 Väestö (6/211) 182 3 Työpaikat 69 3 Bruttokansantuote (milj. euroa) (21) 5 4 Yritysten toimipaikat 9 4 Yritysten liikevaihto (milj. euroa) 9 3 Vienti (milj. euroa) 2 7 Yritysten ja yhteisöjen henkilöstömäärä 59 5 13 7 6 15 95 85 Kaikki toimialat Kauppa Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut 5 1 Kaikki toimialat Kauppa Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut -3-2 -1 1 15 2 muutos % 2 3 4 muutos % Yritysten liikevaihto ja vienti Kymenlaaksossa ja liikevaihto koko maassa. (indeksi 26 = ) Kymenlaakso Vienti Kymenlaakso koko maa Yritysten henkilöstömäärä Kymenlaaksossa ja työllisyys koko maassa. (indeksi 26 = ) Kymenlaakso Työllisyys koko maa Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kymenlaaksossa, nelj. 1-2/211 verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kymenlaaksossa, nelj. 3/21-2/211 verrattuna vuoteen 26. 2 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211
Kymenlaakson talouden rakenne Kymenlaakson päätoimialojen liikevaihto 211. Kymenlaakson erikoistumisalat. (indeksi, koko maa = ) Päätoimialojen osuus Kymenlaakson työpaikoista. Alkutuotanto 4 % Kauppa sekä majoitus- ja rav. toim. Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut Kymenlaakson toimialojen henkilöstömäärä 211. Kauppa sekä majoitus- ja rav. toim. Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut Paperiteollisuus Liikennettä palveleva toiminta Rakennusaineteollisuus Energia- ja vesihuolto Maaliikenne Kemian teollisuus Julkinen hall. ja maanpuolustus Julkinen sektori 28 % 2 3 4 Miljoonaa euroa 2 4 6 Henkilötyövuosia 2 3 4 5 6 Kotitalouksien palv. 4 % Päätoimialojen osuus koko maan työpaikoista. Alkutuotanto 4 % Sijaintiosamäärä (indeksi) Julkinen sektori 28 % Kotitalouksien palv. 5 % Kymenlaakso on vientivetoiseen metsäteollisuuteen ja logistiikkaan erikoistunut maakunta, jossa palveluiden osuus työpaikoista kasvaa. Kymenlaakson maakunta koostuu kahdesta seutukunnasta, Kouvolasta ja Kotka-Haminasta, joissa on kaikkiaan seitsemän kuntaa. Kymenlaakson asukasluku oli 182 3 vuoden 211 puolivälissä. Maakunnassa on noin 69 3 työpaikkaa. Kymenlaakso on erikoistunut vahvimmin paperiteollisuuteen ja logistiikkaan, kun verrataan maakunnan eri toimialojen työpaikkaosuutta koko maan vastaavaan osuuteen. Paperiteollisuuden osuus alueen työpaikoista on 5,5-kertainen ja liikennettä palvelevan toiminnan 3,5-kertainen koko maan vastaaviin osuuksiin verrattuna. Rakennusaineteollisuuden, energia- ja vesihuollon, maaliikenteen sekä kemianteollisuuden osuudet alueen työpaikoista ovat myös selvästi korkeammat kuin koko maassa, samoin julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen. Toimialarakenne Teollisuudella on merkittävä rooli Kymenlaakson yritystoiminnassa. Sen osuus yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 42 %, ja maakunnan vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Kuitenkin maakunnan työpaikoista teollisuuden osuus on vähentynyt 18 %:iin. Teollisuuteen verrattuna rakentaminen ja palvelut ovat huomattavasti työvoimavaltaisempia aloja. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan osuus yritysten liikevaihdosta on yli neljännes, mutta alan osuus maakunnan työpaikoista on 14 %. Teollisuudessa ja kaupassa liikevaihto suhteessa arvonlisäykseen on huomattavasti suurempi kuin muilla aloilla, koska niiden liikevaihdosta suuri osuus koostuu ostoista muilta yrityksiltä. Liikenteen osuus yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 12 %, rakentamisen 9 % ja liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden 6 %. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden osuus työpaikoista on selvästi suurempi kuin liikevaihdosta. Koko maan työpaikkarakenteeseen verrattuna kuljetuksen ja liikenteen osuus on Kymenlaaksossa lähes kaksinkertainen. Teollisuuden työpaikkaosuus on viime vuosien aikana laskenut rakennemuutoksen myötä lähelle koko maan tasoa. Sen sijaan liike-elämän palvelujen osuus on Kymenlaaksossa huomattavasti pienempi kuin koko maassa. Myös kaupan ja majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkaosuus on maakunnassa hieman alempi kuin koko maassa. 18 % Liike-elämän palvelut 13 % Kuljetus ja liikennepalv. 11 % 8 % Kauppa sekä majoitusja ravitsemisala 14 % 17 % 7 % Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala 16 % Liikeelämän palvelut 18 % Kuljetus ja liikennepalv. 6 % Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211 3
, sähkö- ja vesihuolto, mineraalien kaivu Keskeisten teollisuusalojen liikevaihto on edelleen alle vuoden 26 tason. Teollisuudella on edelleen merkittävä rooli Kymenlaakson taloudessa. Toimialan liikevaihto on 3,9 mrd. ja henkilöstömäärä 1 6 työvuotta. Kymenlaakson suurin teollisuusala liikevaihdolla mitattuna on yhä paperiteollisuus, jonka liikevaihto on 1,6 mrd. vuodessa. Alan osuus teollisuuden liikevaihdosta on 4 % ja henkilöstöstä 27 %. määrältään suurin ala on metalliteollisuus, jonka henkilöstömäärä on 3 44 henkilötyövuotta eli noin kolmannes teollisuuden henkilöstöstä. Myös kemianteollisuus, elintarviketeollisuus ja puutuoteteollisuus kuuluvat Kymenlaakson vahvoihin teollisuuden aloihin. Kymenlaakson maakunnan viennin osuus on yli kaksi kolmannesta teollisuuden liikevaihdosta. Viennin trendi oli kasvava vuoden 21 lopusta kuluvan vuoden alkuun, mutta kääntyi laskuun vuoden toisella neljänneksellä. Teollisuuden liikevaihdon trendin kehitys on ollut samanlainen kuin viennin. Vuoden 211 alkupuolella liikevaihtoa kertyi kuitenkin 7 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuluvan vuoden alussa liikevaihto oli vielä noin viidenneksen jäljessä vuoden 27 huipputasosta, vaikka taantuman pohjasta kasvua oli kertynyt neljännes. Kymenlaakson teollisuus on jäänyt jälkeen koko maan teollisuuden kehityksestä vuoden 26 jälkeen. Maakunnan teollisuuden liikevaihdon trendi oli vuoden toisella neljänneksellä 15 % alemmalla tasolla kuin vuonna 26. Sen sijaan valtakunnallinen trendi oli jo saavuttanut vuoden 26 tason. Paperiteollisuuden, puutuoteteollisuuden, kemianteollisuuden ja elintarviketeollisuuden liikevaihtojen trendit olivat vuoden alkupuolella kasvavia. Vuoden toisella neljänneksellä ainoastaan metalliteollisuuden liikevaihdon trendi oli laskeva, mutta metalliteollisuudessa vaihtelut ovat erittäin suuria. Elintarviketeollisuus on ainoa teollisuuden ala, jossa liikevaihdon trendi on noussut vuoden 26 tason yläpuolelle. määrä Koko teollisuuden henkilöstömäärän trendi on ollut kasvava jo yli vuoden ajan. määrä kasvoi 7 % edellisvuodesta vuoden toisella neljänneksellä. n määrä oli kuitenkin teollisuudessa 23 % pienempi kuin vuonna 26. määrän trendit olivat vuoden lopussa kasvusuuntaisia kaikilla teollisuuden aloilla paperiteollisuutta lukuun ottamatta. Paperiteollisuus oli myös ainoa teollisuuden ala, jossa henkilöstömäärä ei kasvanut vuoden takaiseen verrattuna. 13 7 6 16 14 6 4 7 6 5 Teollisuuden liikevaihto, vienti ja henkilöstö Kymenlaaksossa sekä liikevaihto ja hintakehitys koko maassa. (indeksi 26 = ) koko maa Teoll. tuottajahinnat Vienti Teollisuuden toimialojen liikevaihto (indeksi 26 = ) Elintarvike Puutuote ja huonekalu Metalli Paperi Kemia, kumi ja muovi Teollisuuden toimialojen henkilöstö (indeksi 26 = ) Elintarvike Puutuote ja huonekalu Metalli Paperi Kemia, kumi ja muovi Kymenlaakson teollisuus 211 Toimiala Milj. euroa Koko teollisuus 3 93 1 6 Paperi 1 6 2 71 Metalli 5 3 44 Kemia, kumi ja muovi 43 83 Elintarvike 1 73 Puutuote ja huonekalu 2 85 4 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211
14 13 Teollisuuden henkilöstömäärän jakautuminen Muu teollisuus 19 % Rakennusalan liikevaihto ja henkilöstö Kymenlaaksossa sekä liikevaihto ja hintakehitys koko maassa. (indeksi 26 = ) koko maa Rakennuskustannukset Elintarvike 7 % Puutuote 7% Kemia 7 % Kymenlaakson rakennusalan yritysten liiketoiminnan kasvu pysähtyi vuoden alkupuolella. Kymenlaakson rakennusyritysten liikevaihto on 87 milj. ja henkilöstömäärä 4 97. Rakentamisen liikevaihdon kasvu pysähtyi vuoden 211 toisella neljänneksellä. Alan liikevaihto kasvoi vuoden takaisesta 4 %. oli 13 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 26. Rakennusala oli vahva kasvuala Kymenlaaksossa ennen taantumaa ja vuoden 28 huipputasoon on vielä matkaa. Rakennusalan trendi on ollut maakunnassa samansuuntainen kuin koko maassa. Viimeisen puolen vuoden ajan kasvu on kuitenkin ollut koko maassa selvästi nopeampaa kuin määrä Rakennusalan henkilöstömäärä kääntyi laskuun vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä ja lasku jatkui vuoden toisella neljänneksellä. määrä kasvoi kuitenkin 2 % edellisvuodesta. Myös vuodesta 26 henkilöstömäärä on kasvanut 2 %. Metalli 33 % Paperi 27 % Kymenlaakson rakennusala 211 Toimiala Milj. euroa 87 4 97 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211 5
Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta Vähittäiskauppa, tukkukauppa, agentuuritoiminta, moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto, polttoaineen vähittäismyynti, majoitus- ja ravitsemistoiminta Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihdon vahva kasvu pysähtyi Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan yritysten liikevaihto on 2,5 mrd. ja henkilöstömäärä 8 2. Kymenlaaksossa noin puolet alan työpaikoista on vähittäiskaupassa ja 23 % majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Tukkukaupan osuus on 15 % ja moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon 13 %. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihdon trendi kääntyi pitkään jatkuneen kasvun jälkeen. Kasvua edellisvuodesta kertyi kuitenkin 9 % vuoden toisella neljänneksellä. Kaupan liikevaihto oli 11 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 26 ja myös korkeammalla tasolla kuin ennen taantumaa. Toisin kuin Kymenlaaksossa, koko maassa kaupan trendin kasvu jatkui vahvana myös vuoden 211 toisella neljänneksellä. Muuten Kymenlaakson kaupan liikevaihto on seurannut valtakunnallista suuntaa taantuman jälkeen. määrä Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan henkilöstömäärän vuoden 21 toisesta neljänneksestä alkanut kasvu lähes pysähtyi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. n määrä kasvoi 5 % edellisestä vuodesta vuoden toisella neljänneksellä. Vuoden alussa alan henkilöstömäärä oli 2 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 26. 13 Moottoriajoneuvojen kauppa 13 % Tukkukauppa 15 % Majoitus- ja ravitsemisala 23 % Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto ja henkilöstö Kymenlaaksossa sekä liikevaihto ja hintakehitys koko maassa. (indeksi 26 = ) vähittäiskauppa, koko maa Kuluttajahinnat Tukkuhinnat Kaupan sekä majoitusja ravitsemisalan henkilöstömäärän jakautuminen Vähittäiskauppa 49% Kymenlaakson kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala 211 Toimiala Milj. euroa Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 2 54 8 2 6 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211
Liikenne Maaliikenne, vesiliikenne, ilmaliikenne, varastointi ja liikennettä palveleva toiminta, posti- ja kuriiritoiminta 13 15 14 13 13 7 Liikenteen liikevaihto ja henkilöstö Kymenlaaksossa sekä liikevaihto ja hintakehitys koko maassa. (indeksi 26 = ) koko maa Kuluttajahinnat Liikenteen ja matkailun toimialojen liikevaihto ( indeksi 26 = ) Maaliikenne Matkailu Liikennepalvelut Liikenteen ja matkailun toimialojen henkilöstö (indeksi 26 = ) Maaliikenne Matkailu Liikennepalvelut Liikennealan yritysten liikevaihdon kasvu hidastui ja henkilöstömäärä kääntyi laskuun. Liikennealan yritysten liikevaihto on 1,1 mrd. ja henkilöstömäärä 6 1. Logistiikkatoiminnan eli kuljetuksen ja liikennepalveluiden merkitys Kymenlaakson yritystoiminnalle on erittäin suuri. Maaliikenne, joka koostuu rautatie- ja tieliikenteestä, työllistää liikenteen henkilöstömäärästä 42 %. Liikennettä palvelevan toiminnan (lastinkäsittely, varastointi, satamat, terminaalit, huolinta, rahtaus ja matkatoimistot) osuus on 46 %. Posti- ja kuriiritoiminnan osuus on 8 % ja vesiliikenteen 3 %. Liikenteen toimialan liikevaihdon kasvu jatkui vuoden 211 toisella neljänneksellä. Kasvu oli kuitenkin hitaampaa kuin edellisinä neljänneksinä. Alan liikevaihto kasvoi toisella neljänneksellä 4 % edellisvuodesta. Taantuma vaikutti liikenteen liikevaihtoon erittäin voimakkaasti. Vuoden 211 toisella neljänneksellä liikevaihdon trendi oli noussut 12 % korkeammalle tasolle kuin vuonna 26. Silti taso oli edelleen jäljessä vuoden 28 huipusta. Kymenlaakson liikenteen liikevaihdon viimeaikaiset vaihtelut ovat olleet valtakunnallista trendiä jyrkempiä, mutta kahdella edellisellä neljänneksellä kehitys on edennyt Kymenlaaksossa samaa tahtia kuin koko maassa. Liikennepalveluiden (satamat, huolinta, varastointi ym.) liikevaihdon vahva kasvu pysähtyi vuoden toisella neljänneksellä. Maaliikenteen (rautatie- ja maantie) liikevaihto on pysynyt lähes ennallaan vuoden 21 kolmannesta neljänneksestä lähtien. Matkailuala (hotellit, matkatoimistot, tilausliikenne, rannikkoliikenne ja huvipuistot) on edellä mainittuja aloja pienempi Taantuma vaikutti matkailualan liikevaihtoon vähemmän kuin useimmilla aloilla ja matkailun liikevaihto myös kasvoi vakaasti vuoden 21 toisesta neljänneksestä lähtien. Alan vuoden ajan jatkunut kasvu kuitenkin taittui vuoden toisella neljänneksellä. määrä Koko liikennetoimialan henkilöstömäärän vuoden 21 toisella neljänneksellä alkanut kasvu taittui kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. kasvoi toisella neljänneksellä prosentin edellisvuodesta. Koko liikennealalla henkilöstömäärä on supistunut 13 % vuodesta 26. määrä oli kasvussa matkailussa. Matkailualan henkilöstömäärä kasvoi jo kolmannen neljänneksen ajan. Maaliikenteen henkilöstömäärän loiva lasku pysähtyi. Liikennepalveluissa henkilöstömäärä kääntyi puolestaan selvään laskuun. Liikenteen henkilöstömäärän jakautuminen Posti- ja kuriiritoiminta 8 % Liikennepalvelut 46 % Kymenlaakson liikenne- ja matkailuala 211 Toimiala Milj. euroa Maaliikenne 42 % Vesiliikenne 3 % Liikenteen toimala yhteensä 1 6 1 Liikennepalvelut 63 2 57 Maaliikenne 42 2 85 Matkailu 67 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211 7
Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille InInformaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöpalvelut, hallinto- ja tukipalvelut, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta Palveluja liike-elämälle ja kotitalouksille tuottavien yritysten liikevaihdon kasvu taittui, mutta henkilöstömäärän loiva kasvu jatkui. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluja tuottavien yritysten liikevaihto on Kymenlaaksossa noin 57 milj. (huom. rahoitusalan yrityksillä ei ole liikevaihtoa) ja henkilöstömäärä 8. Kymenlaaksossa alan yritysten henkilöstöstä 31 % toimii kiinteistöpalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa ja suunnilleen saman verran kotitalouksien palveluissa (taiteet, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta). Konsultointipalveluiden (ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta) osuus on 22 %. Informaatio- ja viestintäalan sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan osuudet ovat 8 %. Liike-elämän ja kotitalouspalveluiden liikevaihdon pitkään jatkunut kasvu kääntyi loivaan laskuun vuoden toisella neljänneksellä. Edellisvuodesta kasvua kertyi kuitenkin 8 %. Taantuman vaikutus palveluja tuottavien yritysten liiketoimintaan jäi pienemmäksi ja lyhytkestoisemmaksi kuin muilla toimialoilla. kääntyi kasvuun jo vuoden 29 puolivälissä. Vuodesta 26 alan liikevaihto on kasvanut Kymenlaaksossa 34 %, mikä on huomattavasti enemmän kuin millään muulla päätoimialalla. Maakunnan liikeelämän ja kotitalouksien palveluiden liikevaihdon kasvu jäi ennen taantumaa valtakunnallisesta kasvuvauhdista, mutta vuoden 29 jälkipuolelta alkaen ala on kasvanut maakunnassa nopeammin kuin koko maassa. Tarkemman seurannan kohteena katsauksessa ovat informaatioteknologian (IT) yritykset (elektroniikkateollisuus, atk-laitteiden kauppa, tietoliikenne ja tietojenkäsittelypalvelut) sekä tekninen palvelu (rakentamiseen liittyvä suunnittelu, kone- ja prosessisuunnittelu). Molempien alojen liikevaihto laski voimakkaasti taantumassa, mutta alojen taantuman jälkeinen kasvu on ollut nopeaa. Teknisen alan vaihtelut ovat olleet IT-alan vaihteluita voimakkaampia ja myös taantuman jälkeinen kasvu on ollut teknisellä alalla vahvempaa. Teknisen alan liikevaihdon trendi kääntyi kuitenkin laskuun kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Liikevaihdon trendi oli IT-alalla 18 % ja teknisissä palveluissa 24 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 26. 15 14 13 13 Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden liikevaihto ja henkilöstö Kymenlaaksossa sekä liikevaihto ja hintakehitys koko maassa. (indeksi 26 = ) liike-elämän palvelut koko maa Kuluttajahinnat Teknologiapalveluiden toimialojen liikevaihto (indeksi 26 = ) Informaatioteknologia Tekninen palvelu Teknologiapalveluiden toimialojen henkilöstö (indeksi 26 = ) määrä Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta 5 % vuoden 211 toisella neljänneksellä. Toimialan henkilöstömäärä on kehittynyt varsin vakaasti muihin päätoimialoihin nähden ja henkilöstömäärän loiva kasvu jatkui myös vuoden toisella neljänneksellä. Vuoteen 26 verrattuna liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa on 12 % enemmän henkilöstöä. Teknisissä palveluissa henkilöstömäärän vuoden 21 toisesta neljänneksestä alkanut kasvu jatkui, mutta IT-alalla edellisten neljännesten vahvan kasvun jälkeen henkilöstömäärä kääntyi vuoden toisella neljänneksellä selvään laskuun. Kymenlaakson liike-elämän ja kotitalouksien palvelut 211 Toimiala Milj. euroa Liike-elämän ja kotitalouksien palvelut yhteensä 57 8 Tekninen palvelu 1 44 Informaatioteknologia 14 7 Informaatio ja viestintä 8 % Rahoitus ja vakuutus 8 % Konsultointipalvelut 22 % Kotitalouspalvelut 3 % Kiinteistö- ja tukipalvelut 31 % Informaatioteknologia Tekninen palvelu Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden henkilöstömäärän jakautuminen 8 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211
Vaihtuva teema: Tulevaisuuden työvoima Kymenlaaksossa Työikäisen väestön määrän ennakoidaan vähenevän tuntu- henkeä Huoltosuhde 7 6 1.8.6.4.2 5 1 15 2 25 3 5 1 15 2 25 3 Työikäiset (18-64v.) 2 21 ja ennuste vuoteen 23 Toteutunut Ennuste Demografinen huoltosuhde Kymenlaaksossa ja koko maassa 2 21 ja ennuste vuoteen 23. Kymenlaakso Koko maa Demogfaginen huoltosuhde = 17 ja yli 65-vuotiaat suhteessa 18 64-vuotiaisiin. vasti Kymenlaaksossa tulevina vuosina. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat koulutetumpia kuin eläkkeelle siirtyvät. Työikäinen väestö (18 64-vuotiaat) on vähentynyt Kymenlaaksossa 5 % vuodesta 2 vuoteen 21. Maakunnan koko väestö on vähentynyt samaan aikaan 2,7 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön väheneminen jatkuu entistä nopeampana, jos muuttoliike jatkuu samankaltaisena kuin edellisinä vuosina. Väestöprojektio ennakoi, että työikäisten määrä supistuu 17,5 % (19 henkeä) nykyisestä vuoteen 23 mennessä. Väheneminen on Kymenlaaksossa suhteellisesti nopeampaa kuin koko maassa, koska ns. suurten ikäluokkien osuudet ovat maakunnassa merkittävästi korkeammat kuin koko maassa keskimäärin. Myös työikäisen väestön suhteellinen osuus supistuu. Demografinen huoltosuhde (alle 18 ja yli 65 -vuotiaiden määrä suhteessa 18 64-vuotiaiden määrään) oli Kymenlaaksossa,65 ja koko maassa,61 vuonna 21. Jos Tilastokeskuksen väestöennuste toteutuu, huoltosuhde nousee,95:een vuonna 23. Toisin sanoen maakunnassa olisi silloin 95 alle 18- ja yli 65-vuotiasta työikäistä kohti. Koko maassa huoltosuhde nousisi ennusteen mukaan,83:een. Väestön koulutustaso iän mukaan Samalla kun työikäinen väestö vähenee, koulutustaso nousee. Työikään tulevat ja työuran alkupäässä olevat ikäluokat ovat Kymenlaaksossa merkittävästi korkeammin koulutettuja kuin eläkeiän jo saavuttaneet ja eläkeikää lähestyvät. Vuoden 29 tietojen mukaan ikäluokkaan 65 69-vuotiaat kuuluvista 45 %:lla ei ole tutkintoa, kolmanneksella on keskiasteen tutkinto ja runsaalla viidenneksellä korkea-asteen tutkinto. Vastaavasti 3 34-vuotiaista 15 % on vailla tutkintoa, puolella on keskiasteen tutkinto ja yli kolmanneksella korkea-asteen tutkinto. Osuus % 6 4 2 15+ yht. 15-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64 65-69 Väestön koulutustaso iän mukaan 15-vuotta täyttäneet 29. Korkea-aste Keskiaste Ei tutkintoa Työvoiman riittävyys tulevaisuudessa Työikäisen väestön tuntuva väheneminen tulevina vuosina vaikuttaa monella tavalla maakunnan työmarkkinoihin ja kuntien talouteen. Muutos voi mahdollistaa työllisyysasteen nousun ja työttömyyden vähenemisen. Väestön koulutustason nousu tukee toimiala- ja ammattirakenteen muutosta. Kuitenkin monilla aloilla työvoiman saatavuudesta uhkaa tulla ongelma ja osaavan työvoiman puute voi muodostua pullonkaulaksi yritystoiminnan kasvulle ja julkisten palveluiden tuottamiselle. Työikäisen väestön väheneminen ja huoltosuhteen muutos aiheuttavat merkittäviä paineita maakunnan kuntien taloudelle. Jos työllisten määrä supistuu, kunnallisverotulojen kasvu hidastuu ja pahimmillaan kääntyy laskuun. Samalla kuitenkin palvelujen tarve kasvaa edelleen. Tilastokeskuksen väestöennuste on tehtyihin oletuksiin perustuva projektiolaskelma, joka ei toteudu sellaisenaan. Jos Kymenlaakson muuttovoitto vahvistuisi ja väestön trendi kääntyisi kasvuun, myös työikäisen väestön määrän laskusuunta loivenisi. Maakunnan muuttotase on jo kääntynyt positiiviseksi maahanmuuton myötä. Tietolähde: Tilastokeskus, väestöennuste, väestötilasto ja koulutusrakennetilasto. Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211 9
Kouvolan seutukunta Iitti, Kouvola Kouvolan seudulla paperiteollisuuden rakennemuutokset vaikuttavat voimakkaasti talouteen. Teollisuudessa ja rakentamisessa on edelleen merkittävä osuus alueen työpaikoista. Seudun talous kasvoi vakaasti viimeksi kuluneen vuoden aikana. 115 15 Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Kouvolan seudulla. (indeksi 26 = ) Kouvolan seudun asukasluku on 94. Alueella on noin 36 työpaikkaa. Teollisuuden osuus Kouvolan seudun yritysten liikevaihdosta on noin puolet, joten teollisuus hallitsee liikevaihdon trendiä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vahvasti vuoden 21 lopussa ja kuluvan vuoden alussa. Liikevaihdon trendi kääntyi vuoden toisella neljänneksellä. Edellisvuodesta kasvua kertyi 2 %. oli toisella neljänneksellä prosentin korkeammalla tasolla kuin vuonna 26. Myös seudun yritysten henkilöstömäärä kääntyi loivaan laskuun. määrä oli vuoden toisella neljänneksellä 5 % alemmalla tasolla kuin vuonna 26. Kouvolan seudun päätoimialat kasvoivat vuoden 211 alkupuolella vuoden takaiseen verrattuna lukuun ottamatta liikennettä, jossa liikevaihto supistui 3 % edellisvuodesta. Alojen kasvuvauhdit kuitenkin hidastuivat vuoden toisella neljänneksellä. Nopeinta kasvu oli alkuvuonna liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden alalla, jossa kasvua kertyi 9 % edellisvuodesta. Kaupassa ja rakentamisessa liikevaihto kasvoi 7 % ja teollisuudessa 6 % edellisvuodesta. määrä kasvoi vuoden takaiseen nähden liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa 7 % ja teollisuudessa 6 %. Kaupassa henkilöstömäärä kasvoi 4 %. Rakentamisessa henkilöstömäärä säilyi ennallaan. Liikenteessä henkilöstömäärä supistui 2 % suhteessa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden ala on ollut viime vuosina selvä kasvuala. Viimeisen vuoden aikana alan liikevaihto oli keskimäärin 32 % ja henkilöstömäärä 14 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 26. Sen sijaan teollisuuden liikevaihto oli 7 % ja henkilöstömäärä 25 % pienempi kuin viisi vuotta sitten. Kouvolan seutukunnan avainluvut Kouvolan seudun yritystoiminta 211 Väestö (6/211) 94 Työpaikat 36 Yritysten toimipaikat 4 211 Toimiala Milj. euroa Kaikki toimialat 4 82 31 5 2 3 5 75 55 2 Kauppa sekä majoitus- ja 1 17 4 15 ravitsemistoiminta Liikenne 25 2 27 Liike-elämän ja kotitalouksien 2 4 palvelut 95 85 75 Kaikki toimialat Kauppa Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut Kaikki toimialat Kauppa Liikenne Alkutuotanto 5 % 19 % -1 9 % -5 5 1 15 2 muutos % Liike-elämän ja kotital. palvelut -3-2 -1 1 2 3 4 muutos % Julkinen sektori 29 % Kotitalouksien palvelut 4 % Liike-elämän palvelut 13 % Kuljetus ja liikennepalvelut 7 % Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala 14 % Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kouvolan seudulla, nelj. 1-2/211 verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kouvolan seudulla, nelj. 3/21-2/211 verrattuna vuoteen 26. Päätoimialojen osuus Kouvolan seudun työpaikoista. 1 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211
Muutos, % Muutos, % 15 1 5-5 -1-15 15 1 5-5 -1-15 9/3 9/4 1/1 1/2 1/3 1/4 11/1 9/3 9/4 1/1 1/2 1/3 1/4 11/1 pienyrityksissä ja kaikissa yrityksissä Kouvolan seudulla. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Pienyritykset Kaikki yritykset jalostuksen ja palveluiden pienyrityksissä Kouvolan seudulla. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Jalostus Palvelut Pienyritykset Kouvolan seudulla Taantuman aikainen lasku oli Kouvolan seudun pienyrityksillä loivempi kuin suuremmilla yrityksillä. Kasvu on kuitenkin ollut taantuman jälkeen pienyrityksillä heikompaa ja seutukunnan yrityssektorin kasvu on ollut enemmän keskisuurten ja suurten yritysten varassa. Pienyritysten kasvu oli kaikkien yritysten kasvua hitaampaa myös kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Pienyritysten kasvuvauhti suhteessa edellisvuoteen hidastui kuitenkin vuoden 21 viimeisestä neljänneksestä vähemmän kuin seudun kaikkien yritysten kasvuvauhti. Kouvolan seudun jalostusalojen (teollisuus ja rakentaminen) pienyrityksillä vaihtelut ovat olleet jyrkempiä kuin palveluyrityksillä. Taantuma vaikutti enemmän jalostusalaan, mutta taantuman jälkeen jalostusalojen pienyritysten liikevaihto on kasvanut palvelualojen yritysten liikevaihtoa huomattavasti nopeammin. Jalostusalojen kasvuvauhti verrattuna vuoden takaiseen nopeutui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 21 lopusta. Sen sijaan palvelualoilla kasvuvauhti hidastui. Pienyrityksillä tarkoitetaan tässä katsauksessa yrityksiä, jotka työllistävät enintään 1 henkilöä ja joiden liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa vuodessa. Kouvolan seudulla pienyritysten osuus kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 12 % ja henkilöstömäärästä 21 %. Yritysten kappalemäärästä pienyrityksiä on 78 %. Jalostusaloilla pienyritykset vastaavat 6 %:n liikevaihto-osuudesta ja 15 %:n henkilöstömääräosuudesta. Palvelualoilla pienyritysten osuus on huomattavasti suurempi: liikevaihdosta viidennes ja henkilöstömäärästä neljännes. Osuus, % 3 25 2 15 Pienyritysten osuus yritysten liikevaihdosta ja henkilöstömäärästä Kouvolan seudulla. Osuus, % Kouvolan seutukunnan suurimmat yritykset (henkilöstömäärän suhteen) ja niiden toimialat UPM-Kymmene Oyj - Kymi Paper, paperin ja kartongin valmistus Osuuskauppa Ympäristö, vähittäiskauppa Myllykoski Paper Oy, paperin ja kartongin valmistus Stora Enso Ingerois Oy, Anjalankoski, paperin ja kartongin valmistus 1 Halton Oy, jäähdytys- ja tuuletuslaitteiden valmistus 5 Toimialat yhteensä Jalostus Palvelut määrä VR-yhtymä, rautatieliikenne Lumon Oy, metallisten rakennuspuusepäntuotteiden valmistus UPM Kymmene Wood Oy - Kalson viilutehdas, vanerin ja viilun valmistus Destia Oy, Itä-Suomi, infrarakentaminen Oy Scanweb Ab, aikakauslehtipaino CTS Engtec Oy, Kouvola, kone- ja prosessisuunnittelu Pöyry Finland Oy, Kouvolan toimisto, kone- ja prosessisuunnittelu Destia Rail Oy, rautateiden ja metrolinjojen rakentaminen Kiitokori Oy, moottoriajoneuvojen korien valmistus; perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus Rakennustoimisto Rasto Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Sanoma Lehtimedia Oy, sanomalehtien kustantaminen Recticel Oy, vaahtomuovien valmistaja ja pehmusteteknologian kehittäjä ja asiantuntija Lähde: Kouvola Innovation Oy Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211 11
Kotkan-Haminan seutukunta Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Kotkan-Haminan seudun vahvin erikoistumisala on logistiikka, jonka perustana ovat satamatoiminnot sekä Venäjän tavaraliikenne. Seudun talous on kasvanut vahvasti taantuman aikaansaaman rajun pudotuksen jälkeen. Kotkan-Haminan seudun asukasluku on 87 3. Alueella on noin 32 4 työpaikkaa. Kotkan-Haminan seudun yritysten liikevaihto on vaihdellut voimakkaasti viime vuosina. Jyrkät käänteet perustuvat metsäja metalliteollisuuden sekä logistiikan suhdanteisiin ja rakennemuutokseen. kasvoi seudulla voimakkaasti vuoden 21 kolmannen neljänneksen notkahduksen jälkeen, mutta kääntyi taas laskuun kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Yritysten liikevaihto kasvoi toisella neljänneksellä 7 % edellisvuodesta, mutta liikevaihto oli edelleen 5 % alemmalla tasolla kuin vuonna 26. Myös yritysten henkilöstömäärä kääntyi laskuun vuoden toisella neljänneksellä, mutta lasku oli liikevaihdon laskua loivempaa. Kasvua vuoden takaisesta kertyi 4 %. Vuodesta 26 henkilöstömäärä on vähentynyt 6 %. Kaikki Kotkan-Haminan seudun toimialat kasvoivat kuluvan vuoden alkupuolella. Alojen kasvuvauhdit olivat kuitenkin edelliseen vuoteen verrattuna hitaampia vuoden toisella neljänneksellä kuin ensimmäisellä. Vuoden alkupuoliskolla liikevaihto kasvoi eniten liikenteessä, jossa kasvua kertyi 18 % vuoden takaisesta. kasvoi liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa 14 %, rakentamisessa ja kaupassa 13 % sekä teollisuudessa 9 %. määrä kasvoi kaikilla toimialoilla vuoden 21 alkupuolella. määrä kasvoi eniten teollisuudessa, jossa kasvua kertyi 11 % vuoden takaisesta. Rakentamisessa henkilöstömäärä kasvoi 7 %, liikenteessä 6 %, kaupassa 5 % sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa 3 %. Vuoteen 26 nähden liikevaihto oli viimeisen vuoden aikana korkein liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa, jossa liikevaihto oli keskimäärin 32 % korkeampi kuin viisi vuotta sitten. Myös rakentamisen liikevaihto oli kasvanut huomattavasti vuodesta 26: kuluneen vuoden aikana se oli keskimäärin 23 % korkeammalla tasolla. Liikenteessä kasvua oli 9 % ja kaupassa 7 %. Sen sijaan teollisuuden liikevaihto oli 27 % alemmalla tasolla kuin vuonna 26. määrä oli korkein verrattuna viiden vuoden takaiseen tasoon rakentamisessa, jossa henkilöstömäärä oli viimeisen vuoden aikana keskimäärin 7 % korkeampi kuin vuonna 26. Teollisuuden henkilöstömäärä oli keskimäärin 25 % alhaisempi kuin vuonna 26. Kotkan-Haminan seutukunnan avainluvut Kotkan-Haminan yritystoiminta 211 Väestö (6/211) 87 3 Työpaikat 32 4 Yritystren toimipaikat 4 6 211 Toimiala Milj. euroa Kaikki toimialat 4 4 28 15 1 55 4 87 31 2 Kauppa sekä majoitus- ja 1 37 4 13 ravitsemistoiminta Liikenne 86 3 92 Liike-elämän ja kotitalouksien 2 3 96 palvelut 115 15 95 85 75 Kaikki toimialat Kauppa Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut Kaikki toimialat Kauppa Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut Julkinen sektori 27 % Alkutuotanto 3 % 17 % 5 1 15 2 muutos % -3-2 -1 1 2 3 4 muutos % 7 % Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala 14 % Kotitalouksien palvelut 4 % Liike-elämän palvelut 13 % Kuljetus ja liikennepalvelut 14 % Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Kotkan-Haminan seudulla. (indeksi 26 = ) Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kotkan- Haminan seudulla, nelj. 1-2/211 verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kotkan-Haminan seudulla, nelj. 3/21-2/211 verrattuna vuoteen 26. Päätoimialojen osuus Kotkan-Haminan seudun työpaikoista 12 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211
Muutos, % Muutos, % Osuus, % 2 15 1 5-5 -1-15 -2 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2 3 25 2 15 1 5 9/3 9/4 1/1 1/2 1/3 1/4 11/1 9/3 9/4 1/1 1/2 1/3 1/4 11/1 Toimialat yhteensä Jalostus Palvelut pienyrityksissä ja Päätoimialojen osuus kaikissa yrityksissä Kotkan-Haminan seudun Kotkan-Haminan työpaikoista. seudulla. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Pienyritykset Kaikki yritykset jalostuksen ja palveluiden pienyrityksissä Kotkan-Haminan seudulla. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Jalostus Palvelut Pienyritysten osuus yritysten liikevaihdosta ja henkilöstömäärästä Kotkan-Haminan seudulla. Osuus, % määrä Pienyritykset Kotkan-Haminan seudulla Kotkan-Haminan seudulla pienyritysten liikevaihto on kasvanut vuoden takaisesta viimeisen kolmen neljänneksen ajan yhä nopeammin. Kasvu ei tosin ole ollut yhtä nopeaa kuin yritystoiminnassa kaiken kaikkiaan ja kaikkien yritysten kasvuvauhti on viimeisten neljännesten ajan myös kiihtynyt pienyritysten kasvuvauhtia enemmän. Pienyritysten liikevaihto laski taantuman aikaan vähemmän kuin suuremmilla yrityksillä, mutta taantuman jälkeinen kasvu on jäänyt toisaalta pienyrityssektorilla vaimeammaksi. Kotkan-Haminan seudun jalostusalojen pienyritysten liikevaihto on kasvanut taantuman jälkeen palvelualojen pienyritysten liikevaihtoa enemmän. Jalostusalojen kasvu oli erityisen nopeaa vuoden 21 viimeisellä neljänneksellä. Kuluvan vuoden alussa jalostusalojen ja palvelualojen pienyritysten liiketoiminta kasvoi suunnilleen samaa tahtia. Pienyrityksillä tarkoitetaan tässä katsauksessa yrityksiä, jotka työllistävät enintään 1 henkilöä ja joiden liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa vuodessa. Kotkan-Haminan seudulla pienyritysten osuus kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 13 % ja henkilöstömäärästä 2 %. Yritysten kappalemäärästä pienyrityksiä on 78 %. Jalostusaloilla pienyritykset vastaavat 8 %:n liikevaihto-osuudesta ja 15 %:n henkilöstömääräosuudesta. Palvelualoilla pienyritysten osuus on huomattavasti suurempi: liikevaihdosta 16 % ja henkilöstömäärästä 22 %. Kotkan-Haminan seutukunnan suurimmat yritykset (henkilöstömäärän suhteen) ja niiden toimialat Steveco Oy, lastinkäsittely Kotkamills Oy, paperin ja kartongin valmistus Sulzer Pumps Finland Oy, pumppujen ja kompressorien valmistus Osuuskauppa Ympyrä, vähittäiskauppa Ahlstrom Glassfibre Oy Karhula Plant, lasikuidun ja lasivillan valmistus VAASAN Oy, leivän ja leivonnaisten valmistus Andritz Oy, massa- ja paperikoneiden valmistus Kristina Cruises Oy, vesiliikenne KYMP-konserni, tietoliikenne- ja tietotekniikkapalvelut Stora Enso Oyj Sunilan tehdas, massan valmistus Sonoco-Alcore Oy, paperin, kartongin ja pahvin valmistus ISS Palvelut Oy, kiinteistöjen siivous Itella Oyj, postin yleispalvelu Mesera Karhula Oy, metallien käsittely ja päällystäminen Kymijoen Ravintopalvelut Oy, henkilöstö- ja laitosruokalat Empower Oy, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta VR Group, rautatieliikenne Coor Service Management Karhula Oy, rakennustekninen palvelu Lähde: Cursor Oy Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211 13
Kymenlaakson talouden tulevaisuuden näkymät Epävarmuus kansainvälisen talouden kehityksestä on lisääntynyt ja sen myötä talousennusteita on korjattu alaspäin. Myös Kaakkois-Suomen yritysten suhdanneodotukset ovat synkentyneet nopeasti. Kymenlaakson näkymiä varjostaa Myllykosken paperitehtaan lakkauttaminen. Yritysten suhdannenäkymät Teollisuuden suhdannenäkymät muuttuivat aiempaa synkemmiksi viime kesänä. Kaakkois-Suomen teollisuusyritysten (ml. rakentaminen) odotukset kääntyivät jyrkkään laskuun heinäkuun 211 kyselyssä. Suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku putosi -19:ään, kun se vielä keväällä oli +2. Kaakkois-Suomen teollisuuden odotuksissa käänne alaspäin oli selvästi jyrkempi kuin koko maassa keskimäärin. Sitä ennen kuluvan vuoden alkupuolella ja viime vuonna Kaakkois-Suomen yritysten suhdannenäkymät noudattelivat valtakunnallista trendiä. Heinäkuussa 211 suuri osa Kaakkois-Suomen teollisuusyrityksistä piti riittämätöntä kysyntää tuotannon kasvun esteenä (saldoluku 42). Tilauskanta oli usean yrityksen näkemyksen mukaan pienempi kuin normaalitilanteessa (saldoluku -32). Kaakkois-Suomen palveluyritysten suhdanneodotuksissa tapahtui kesällä suoranainen romahdus. Saldoluku laski -52:een, joka oli selvästi matalampi lukema kuin ennen taantumaa vuonna 28. Kaakkois-Suomen palveluyritysten odotukset olivat jo alkuvuoden 211 aikana ja viime syksynä heikommat kuin koko maassa keskimäärin. Valtakunnallisesti palveluyritysten suhdanneodotusten saldoluku (11) oli vielä heinäkuussa selvästi positiivinen. Kaakkois-Suomessa palveluyritykset näkevät riittämättömän kysynnän tuotannon kasvun esteenä (saldoluku 48). Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisee suhdannebarometrin neljä kertaa vuodessa. Suhdannebarometri perustuu teollisuus- ja palveluyrityksille tehtävään kyselyyn. Suhdannenäkymä kuvaa yritysten yleistä suhdanneodotusta lähitulevaisuudessa. Saldoluku on suhdanteiden paranemista odottavien ja huononemista odottavien vastaajien %-osuuksien erotus. Alueellisessa suhdannebarometrissa Kymenlaakso sisältyy Kaakkois-Suomeen yhdessä Etelä-Karjalan kanssa. Teollisuuden uudet tilaukset Valtakunnalliset tiedot teollisuuden uusista tilauksista Kymenlaakson keskeisillä vientialoilla, paperiteollisuudessa ja metsäteollisuudessa, ennakoivat lähitulevaisuuden liiketoiminnan suuntaa maakunnan teollisuudessa. Paperiteollisuuden uudet tilaukset nousivat jo vuoden 21 keväällä lähelle taantumaa edeltänyttä huipputasoa. Kuluvan vuoden alkupuolella uusien tilauksien trendi kääntyi kuitenkin laskuun. Metalliteollisuudessa uudet tilaukset ovat kasvaneet nopeasti vuoden 29 puolivälin tasosta, joka oli ennätyksellisen matala. Kuluvan vuoden puoliväliin mennessä tilausten määrä oli puolitoistakertaistunut taantuman pohjalukemista, mutta oli edelleen selvästi jäljessä vuosien 27 28 huipputasosta. Kesällä 211 metalliteollisuuden uusien tilausten kasvu kuitenkin pysähtyi. Rakennusinvestoinnit Kymenlaaksossa Rakennusluvat ja hankkeiden aloitukset ennakoivat talonrakentamisen investointiaktiivisuutta maakunnassa. Kesäkuuhun 211 ulottuvissa tiedoissa Kymenlaaksossa myönnettyjen rakennuslupien yhteenlaskettu kuutiotilavuus kasvoi jyrkästi alkuvuoden aikana verrattuna vuoteen 21, jolloin volyymi oli alimmillaan vuosiin. Asuinrakennusten lupien määrä on noussut maakunnassa vakaasti vuoden 29 puolivälistä alkaen, mutta volyymi on edelleen selvästi jäljessä vuoden 27 huipputasosta. Hankkeiden aloitukset seuraavat lupia muutaman kuukauden viiveellä asuinrakennusten osalta, mutta muussa rakentamisessa yhteys on löyhempi. Saldoluku Saldoluku m 3 4 2-2 -4-6 4 2-2 -4-6 6/3 7/3 8/3 9/3 1/3 11/3 7 6 6/3 7/3 8/3 9/3 1/3 11/3 5 6/7 7/7 8/7 9/7 1/7 11/7 2 15 5 6/7 7/7 8/7 9/7 1/7 11/7 Teollisuuden (ml. rakennusteollisuus) suhdannenäkymät Kaakkois-Suomessa ja koko maassa. Saldoluku Kaakkois-Suomi Koko maa Palveluiden suhdannenäkymät Kaakkois-Suomessa ja koko maassa Saldoluku Kaakkois-Suomi Koko maa Paperi- ja metalliteollisuuden uudet tilaukset. Kausitasoitettu trendi 26 = Paperiteollisuus Metalliteollisuus Rakennusluvat ja hankkeiden aloitukset Kaikki rakennukset ja asuinrakennukset Kumulatiivinen vuosisumma, m 3 Luvat kaikki rakennukset Aloitukset kaikki rakennukset Luvat asuinrakennukset Aloitukset asuinrakennukset 14 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211
Maailmantalouden näkymät Kymenlaakso kytkeytyy viennin ja logistiikan välityksellä tiiviisti maailmantalouteen, jonka näkymät ovat heikentyneet viime kevään jälkeen. Useiden euroalueen maiden ja USA:n velkakriisi on heikentänyt luottamusta rahoituslaitoksiin. Suomen Pankin (19.9.211) mukaan epävarmuus heijastuu jo reaalitalouteen ja Pankki on alentanut tuottamansa kansainvälisen ennusteen lukuja edelliseen ennusteeseen verrattuna. Pankki arvioi EU2-alueen (=Euroalueen, Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska) bruttokansantuotteen kasvavan 1,6 % vuonna 211 ja,9 % vuonna 212. USA:n kasvuksi ennustetaan 1,5 % ja 1,9 %, Venäjän kasvuksi 4,4 % ja 4,4 % sekä Kiinan kasvuksi 9, % ja 8, % vuosille 211 ja 212. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen BOFIT:n mukaan Venäjän talouden elpyminen on jatkunut tänä vuonna ennustettua hitaammin. Talouden elpymisen ennustetaan kuitenkin vielä jatkuvan loppuvuonna. Venäjän bruttokansantuotteen odotetaan saavuttavan syksyn aikana ja tuonnin ensi talvena vuoden 28 huipputason. Kuluttajien luottamusindikaattorit paranivat Venäjällä vuoden toisella neljänneksellä ja yksityisen kulutuksen kasvun ennustetaankin jatkuvan. Talouden kasvun arvioidaan kuitenkin hidastuvan melko pian ja vuonna 213 kasvun odotetaan jäävän selvästi alle 4 %:n. Jos maailmantalous heikkenee odotettua enemmän, olisi sillä vaikutuksia myös Venäjän energian ja muiden hyödykkeiden vientiin. Maailmantalouden epävarmuus voi vaikuttaa myös venäläisten kulutuskysyntään. Suomen talouden näkymät Tuoreimmat talousennusteet arvioivat Suomen talouden kasvun hidastuvan voimakkaasti kuluvan vuoden jälkipuolella. Kuitenkin vahvan alkuvuoden ansiosta koko vuoden 211 ennusteluvut ovat edelleen kohtuullisen korkeita: Valtionvarainministeriö (VM) ennustaa kuluvan vuoden BKT:n kasvuksi 3,5 % ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) 2,9 %. Vuotta 212 koskevat tuoreimmat ennusteet ovat systemaattisesti synkempiä kuin viime keväänä julkaistut. VM arvioi ensi vuoden kasvuksi 1,8 % ja ETLA 2 %. Kasvun arvioidaan nopeutuvan vuonna 213 edellyttäen, että kansainvälinen talous elpyy ja vienti vetää. Sekä VM että ETLA arvioivat työttömyysasteen laskevan edelleen tänä ja ensi vuonna. Kymenlaakson keskeisten toimialojen näkymät ovat talouden epävarmuuden myötä heikentyneet. Kuitenkin ETLA arvioi sekä teollisuuden että palveluiden kasvun jatkuvan. Erityisesti kone- ja laiteteollisuuden viennin ja tuotoksen arvioidaan kasvavan vahvasti edelleen. Ennusteita Suomen kansantaloudesta, määrän muutos, % Organisaatio (julkaisupäivä) Indikaattori 211 212 213 VM (14.9.211) Bruttokansantuote 3,5 1,8 vienti 4,3 3,5 työttömyysaste 7,9 7,6 ETLA (21.9.211) Bruttokansantuote 2,9 2, 3, vienti, 5, 5,5 työttömyysaste 7,9 7,7 7,4 Valittujen toimialojen tuotoksen ennuste Toimiala muutos, % edellisestä vuodesta 21 211E 212E 213E Paperiteollisuus 14,3 5 3 3 Puutavarateollisuus 15,4 4 1 5 Kemianteollisuus 2,7 3 2 2 Kone- ja laiteteollisuus,4 8 4 6 Kauppa 4,1 4,5 2,5 2,5 Kuljetus 3,7 4 2,5 3,5 Liike-elämän palvelut 1,8 3 2 3 Kymenlaakson vahvuudet ja haasteet Kaikkien päätoimialojen liikevaihto ja henkilöstömäärä kasvoivat Työllisyyden kasvu on ollut taantuman jälkeen Kymenlaaksossa valtakunnallista kasvua nopeampaa Liike-elämän palveluiden vahva työllisyyden kasvu kompensoi teollisuuden työllisyyden pitkän aikavälin laskua Liikenteen määrä ja logistiikka-alan yritysten liikevaihto ovat kasvaneet vahvasti Kymenlaakson asema Pietarin ja Helsingin kehityskäytävällä on vahvistunut liikenteellisesti Allegro-junayhteyden menestyksen ansiosta Kymenlaakso on saanut muuttovoittoa alkuvuoden aikana Uusien kasvualojen, kuten peliteollisuuden, kehittyminen HaminaKotka-suursataman luomat välittömät ja välilliset mahdollisuudet maakunnalle Kasvu pysähtyi lähes kaikilla toimialoilla kuluvan vuoden toisella neljänneksellä Kansainvälisen talouden näkymät ovat muuttuneet epävarmoiksi ja talousennusteita on korjattu alaspäin Miten onnistutaan saamaan korvaavaa yritystoimintaa lakkautettavan Myllykosken tehtaan tilalle? Miten turvataan osaavan työvoiman tarjonta tulevaisuudessa, kun työikäisen väestön trendi on laskussa? Lähteet: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos: Suhdanne 211:2, 21.9.211; Suomen Pankki: Euro & talous 4/211; 19.9.211; Suomen Pankki: BOFIT Venäjä-ennuste 211-213, 22.9.211; Valtionvarainministeriö: Katsaus suhdannenäkymiin, 14.9.211. Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211 15
Käsitteet ja tietolähteet Kymenlaakson maakunta koostuu kahdesta seutukunnasta, joissa on yhteensä 7 kuntaa. Kouvolan seutukuntaan kuuluvat Iitti ja Kouvola. Kotkan-Haminan seutukuntaan kuuluvat Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. on Kymenlaaksossa toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittaiset liikevaihto- ja palkkasummakuvaajat esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin vähentämättä inflaation vaikutusta. Tietolähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. Julkaisijat Kymenlaakson kauppakamari Heikinkatu 7, PL 83, 4811 Kotka www.kymichamber.fi Toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta (5) 2296 jouko.lehtoranta@chamber.fi Cursor Oy Kyminlinnantie 6, PL 14, 4861 Kotka www.cursor.fi Yrityspalvelujohtaja Markku Merovuo 4 1 2511 markku.merovuo@cursor.fi Kouvola Innovation Oy Paraatikenttä 4, 45 Kouvola www.kinno.fi Toimitusjohtaja Asko Pesonen 2 615 6752 asko.pesonen@kinno.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Pääskysentie 1, PL 9 48231 Kotka www.kyamk.fi Vararehtori Pirkko Rautaniemi 44 72 87 pirkko.rautaniemi@kyamk.fi Kymenlaakson liitto Karhulantie 36 B, PL 35, 4861 Karhula www.kymenlaakso.fi Aluekehityssuunnittelija Toni Vanhala (5) 23 8916 toni.vanhala@kymenlaakso.fi Kouvolan seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta määrällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. määrän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tietojen korjautuminen: - ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Kymenlaaksossa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Työpaikoilla tarkoitetaan työllisten määrää, joiden työpaikka sijaitsee maakunnassa tai seutukunnassa. Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Vuoden 211 tiedot ovat ennakkoarvioita (nelj. 3/21-2/211). Avainluku- ja toimialataulukoiden 211 liikevaihto on viimeksi kuluneen vuoden (nelj. 3/21-2/211) summa, ja henkilöstömäärä, toimipaikkojen lukumäärä ja työpaikat ovat jakson keskiarvoja. Bruttokansantuotetta koskeva tieto on ennakkoarvio vuodelta 21. Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat kausitasoitettuja trendejä. Katsauksessa käytetään X11-kausitasoitusmenetelmää. Indeksisarjojen vertailuvuosi on 26. Toimitus Kaupunkitutkimus TA Oy Paciuksenkatu 19, 27 Helsinki www.kaupunkitutkimusta.fi Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso (9) 561 2493 seppo.laakso@kaupunkitutkimusta.fi Tutkija Tamás Lahdelma (9) 568 1956 tamas.lahdelma@kaupunkitutkimusta.fi Ulkoasu Mainostoimisto KPL Oy Kuvat: Tykkimäki Oy, HaminaKotka Satama Oy, Jukka Koskinen, istockphoto