KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 28 Nina Leino 28.4.29 Nro 22-9-1647

2 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (28) Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Sääolot tutkimusvuonna 28... 4 2. TULOKUORMITUS... 5 3. PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS... 6 3.1. Ympäristölupa... 6 3.2. Biologis-kemiallisesti puhdistettu jätevesi... 7 3.3. Valtioneuvoston asetuksen 888/26 mukainen tarkastelu... 11 4. JÄTEVESILIETTEEN LAATU, MÄÄRÄ JA SIJOITUS... 13 5. TUNNSULUVUT... 13 6. TULOSTEN TARKASTELU... 14 Liitteet Liite 1. Käyttötarkkailun vuosiyhteenvetolomake Liite 2. Jätevesitarkkailun tulosten yhdistelmätaulukko Liite 3. Jätevesitarkkailun tulosten vuosiraportti Liite 4. Lietekirjanpidon yhteenvetolomake Liite 5. Lietetutkimustodistus Liite 6. Viikkovirtaamat Jakelu Kemiönsaaren kunta/kemiönsaaren Vesi Kemiönsaaren Vesi/Kemiön jätevedenpuhdistamo/timo Ratia Kemiön kunnan ympäristönsuojelulautakunta Liedon kunta/ympäristöterveydenhuolto/kemiönsaaren toimipiste Lounais-Suomen ympäristökeskus (2 kpl) Yhteystiedot (Y 1564941-9) Telekatu 16, 236 TURKU puh. 2-274 2, sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (28) 3 (15) 1. YLEISTÄ Puhdistamo on biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori saostetaan rinnakkaissaostuksena ferrosulfaatilla. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1981. Vuoden 29 kuntaliitoksen myötä Kemiön, Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kunnat yhdistyivät Kemiönsaaren kunnaksi. Kemiön puhdistamon toiminnasta on vastannut vuoden 29 alusta Kemiönsaaren kuntaan perustettu liikelaitos Kemiönsaaren Vesi. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Mitoitusvirtaama (Q kesk ) 64 m 3 /d Mitoitusvirtaama (q mit ) 53 m 3 /h Mitoitusvirtaama max. (q max ) 16 m 3 /h BOD 7ATU -kuorma 295 kg/d Fosforikuorma 11,5 kg/d Asukasvastineluku (AVL) 3 9 asukasta Kemiön jätevedenpuhdistamoa toimintaa ja vesistöön johdettavien jätevesien laatua ja määrää sekä jätevesien vaikutuksia vesistöön tarkkaillaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 23.9.1999 hyväksymän tarkkailuohjelman (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry 3.3.1999) mukaisesti. teki puhdistamon tarkkailututkimukset 14.1., 13.5., 2.9. ja 21.1.28. Puhdistamon jätevesinäytteet analysoitiin :n laboratoriossa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin ISO/IEC 1725 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internetsivuilta: www.finas.fi kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Näytteet puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä kerättiin automaattisilla näytteenottimilla koko vuorokauden ajan virtaaman suhteessa painotettuina. Kuormitustiedot on laskettu Turun vesi- ja ympäristöpiirin kirjeen 9.1.199 (Nro 14/5 199) mukaisesti. Koko vuoden keskimääräiset puhdistustulokset ja kuormitukset on laskettu Vesi- ja ympäristöhallinnon valvontaohjeen 42 esittämän laskentatavan (Turun vesi- ja ympäristöpiirin kirje 9.1.199 nro 14/5 Tuvy 199) mukaisesti puolivuosijaksojen keskiarvoja käyttäen (liite 3).

4 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (28) 1.1. Sääolot tutkimusvuonna 28 Tammikuun alkupuolella oli parin viikon pakkasjakso, mutta loppukuu oli leuto ja sateinen. Sateet tulivat pääosin vetenä, mikä näkyi virtaamien kasvuna puhdistamoilla. Tammikuun sademäärä oli esimerkiksi Turussa lähes kaksinkertainen vertailujakson (1971 2) keskiarvoon verrattuna (taulukko 1). Talvi jatkui poikkeuksellisen leutona myös helmikuussa; kuukauden keskilämpötila oli 5 6 astetta keskimääräistä suurempi. Helmikuussakin satoi normaalia enemmän ja sateet kasvattivat kuun alku- ja loppupuolella virtaamia. Maaliskuu oli talven kylmin, vaikka keskilämpötila olikin asteen verran vertailujaksoa korkeampi. Maaliskuun sademäärä ei poikennut merkittävästi tavanomaisesta. Huhtikuu oli keskimääräistä lämpimämpi. Huhtikuussa sateet kertyivät kuukauden alkupuoliskolla. Virtaamat saattoivatkin olla paikoin suuria kahden ensimmäisen viikon aikana. Toukokuun keskilämpötila ei poikennut normaalista, mutta kuukauden sademäärä jäi Lounais- Suomessa poikkeuksellisen pieneksi. Kesäkuun alku oli paikoin lämmin, mutta viileämmän loppukuun vuoksi keskilämpötila oli lähellä vertailujakson keskiarvoa. Kesäkuun sademäärä oli noin puolitoistakertainen keskimääräiseen nähden, mikä näkyi virtaamien lievänä kasvuna. Heinäkuu oli melko lämmin ja vähäsateinen. Sateisinta oli kuukauden puolivälissä, jolloin paikoin virtaamat saattoivat hieman kasvaa. Elokuu oli tavallista viileämpi ja sateisempi, mikä näkyi paikoin ajankohtaan nähden suurina virtaamina. Syyskuu oli Lounais-Suomessa keskimääräistä viileämpi. Sateet painottuivat kuun alkupuolelle. Sademäärä jäi hetkellisesti runsaistakin sateista huolimatta lähelle keskimääräistä; virtaamat olivat hetken suuria kuun alussa, mutta ne pienenivät monin paikoin selvästi kuun loppua kohti. Lokakuu oli pari astetta vertailujaksoa lämpimämpi. Lokakuun sademäärä oli paikoin yli kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon verrattuna. Myös marraskuu oli lauha ja sateinen: virtaamat pysyivät suurina. Joulukuukin oli pääosin lauha ja sateinen. Vasta kuukauden lopulla sää muuttui pakkasten myötä talviseksi. Turun koko vuoden keskilämpötila oli 6,8 astetta, mikä oli noin 1,5 astetta vertailujakson keskiarvoa korkeampi (taulukko 1). Koko vuoden sadekertymä oli Turussa 83 mm, mikä oli 131 mm tavanomaista enemmän. Turun lentoasema lopetti sateen mittauksen 3.6.26 ja 1.7.26 lähtien sademäärät on Turun Artukaisten automaattiasemalta. Lämpötilat ovat edelleen Turun lentosääasemalta. TAULUKKO 1. Turun säätietoja vuodelta 28 ja normaalijaksolta 1971 2. Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Lämpötila 1971-4,5-5,3-1,8 3,4 1, 14,7 16,9 15,5 1,3 5,5,7-2,7 (ºC) 28 -,2,4 -,6 5,7 1,1 14,5 17, 14,5 9,4 7,8 2,1,4 Sademäärä 1971 55 4 43 37 35 52 76 79 68 74 74 66 (mm) 28 14 58 38 31 12 74 26 14 62 16 92 64

KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (28) 5 (15) 2. TULOKUORMITUS Koko vuoden puhdistettu vesimäärä oli 135 596 m 3 eli keskimäärin 37 m 3 /d (liitteet 1 2). Ohituksia ei ollut. (Kuvat 1 2). m 3 /d 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Vesimäärät virtaama ohitus 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 vuosi KUVA 1. Puhdistetun veden määrä (m 3 /d) ja ohitus (m 3 /d) vuosina 1991 28. Viikkovirtaamat ja viikon maksimivirtaama 8 virtaama (m3/vko) QMAX (m3/d) 18 7 16 m 3 /vko 6 5 4 3 2 1 mitoitusvirtaama 14 12 1 8 6 4 2 m 3 /d 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko KUVA 2. Viikkovirtaamat (m 3 /vko) ja viikon maksimivirtaama (m 3 /d) vuonna 28. Puhdistamon mitoitusvirtaama on 1 272 m 3 /d (53 m 3 /h).

6 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (28) Kuormitustarkkailukertojen puhdistettu vesimäärä oli keskimäärin 417 m 3 /d, mikä oli noin 13 % suurempi kuin vuoden keskimääräinen vesimäärä (liite 2, kuva 3). Tarkkailukertojen virtaamat m 3 /d 8 7 6 5 4 3 2 1 26.1.99 18.5.99 24.8.99 3.11.99 1.2. 3.5. 29.8. 28.11. 23.1.1 8.5.1 28.8.1 27.11.1 14.1.2 14.5.2 27.8.2 29.1.2 4.2.3 13.5.3 26.8.3 7.1.3 17.2.4 17.5.4 7.9.4 19.1.4 31.1.5 31.5.5 6.9.5 17.1.5 31.1.6 9.5.6 5.9.6 24.1.6 3.1.7 3.4.7 4.9.7 23.1.7 14.1.8 13.5.8 2.9.8 21.1.8 päivä KUVA 3. Tarkkailukertojen virtaamat (m 3 /d) vuosina 1999 28. Käsittelemättömän jäteveden pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset koko vuoden ja kummankin puolivuosijakson osalta ovat liitteillä 2 3. Puhdistamon tulokuormitus on kehittynyt taulukon 2 mukaisesti (liite 3). TAULUKKO 2. Puhdistamon tulokuormitus vuosina 1998 28. 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 BOD 7ATU kg/d 186 64 79 13 69 76 42 6 48 58 95 Kok. fosfori kg/d 3,8 2,3 1,9 3, 2,1 2,5 2,2 2,5 2,3 3,1 4, Kok. typpi kg/d 21 13 13 17 12 12 1 15 15 18 19 Puhdistamolle tuotiin saostus- ja umpikaivolietteitä yhteensä 2 911 m 3 vuoden aikana (liite 1). 3. PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS 3.1. Ympäristölupa Länsi-Suomen vesioikeuden 3.1.1998 antaman päätöksen nro 76/1998/4 mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 15 mg/l, fosforipitoisuus enintään 1, mg/l, COD Cr -arvo enintään 125 mg/l ja kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l. Puhdistustehon tulee BOD 7ATU :n, fosforin ja kiintoaineen osalta olla vähintään 9 % sekä COD Cr :n osalta vähintään 75 %. Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja häiriötilanteet puhdistamolla tai viemäriverkostossa mukaan lukien. Lisäksi puhdistamon on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen poistoon.

KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (28) 7 (15) 3.2. Biologis-kemiallisesti puhdistettu jätevesi Lillå ja Rekuå nimisten ojien kautta Gammelbyvikenille johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot on esitetty taulukossa 3. (liite 3) TAULUKKO 3. Vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot koko vuoden ja kummankin puolivuosijakson osalta. Arvot, jotka eivät täyttäneet lupaehtoja, on esitetty punaisella. Pitoisuus (mg/l) Lupaehdot I/28 II/28 Vuosikeskiarvo LSVO BOD 7ATU 5,3 7,1 6,2 15 COD Cr 36 52 46 125 Kokonaisfosfori,73,63,68 1, Liukoinen fosfori,42* Kokonaistyppi 15 29 22 Ammoniumtyppi 13 25 19 Kiintoaine 8,1 17 13 35 LSVO = Länsi-Suomen vesioikeus 3.1.1998 nro 76/1998/4 (vaatimukset täytettävä puolivuosikeskiarvoina) * Liite 2 Puhdistusteho (%) Lupaehdot I/28 II/28 Vuosikeskiarvo LSVO BOD 7ATU 97 98 98 9 COD Cr 92 93 93 75 Kok.fosfori 91 95 93 9 Kok.typpi 64 52 58 Ammoniumtyppi 69** 58** 64** Kiintoaine 98 96 97 9 LSVO = Länsi-Suomen vesioikeus 3.1.1998 nro 76/1998/4 (vaatimukset täytettävä puolivuosikeskiarvoina) ** Nitrifikaatioaste Puhdistamo täytti luvan kaikki vaatimukset molemmilla puolivuosijaksolla ja koko vuonna (liite 3). Nitrifikaatio oli kohtalaista ensimmäisellä puolivuosijaksolla ja puolittaista toisella puolivuosijaksolla. Koko vuonna nitrifikaatio oli kohtalaista. Puhdistamon toiminta tarkkailukerroilla on esitetty kuvissa 4 11 (liite 2). kg/d 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Tuleva BOD7ATU-kuorma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 mg/l 18 15 12 9 6 3 Lähtevä BOD7ATU-arvo raja-arvo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 KUVA 4. Tulevan veden BOD 7ATU -kuorma (kg/d) ja lähtevän veden BOD 7ATU -arvo (mg/l).

8 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (28) kg/d 4 35 3 25 2 15 1 5 Tuleva CODCr-kuorma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 mg/l 15 125 1 75 5 25 Lähtevä CODCr-arvo raja-arvo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 KUVA 5. Tulevan veden COD Cr -kuorma (kg/d) ja lähtevän veden COD Cr -arvo (mg/l). 1 BOD7ATU:n puhdistusteho 1 CODCr:n puhdistusteho 95 9 raja-arvo 95 9 % 85 % 85 8 75 8 75 raja-arvo 7 7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 KUVA 6. BOD 7ATU :n ja COD Cr :n puhdistustehot (%). Tuleva fosforikuorma Lähtevä fosforipitoisuus 7 6 5 1,4 1,2 1 raja-arvo kokonaisfosfori liukoinen fosfori kg/d 4 3 mg/l,8,6 2,4 1,2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 KUVA 7. Tulevan veden fosforikuorma (kg/d) ja lähtevän veden fosforipitoisuus (mg/l).

KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (28) 9 (15) Tuleva kiintoainekuorma Lähtevä kiintoainepitoisuus 25 6 2 5 kg/d 15 1 mg/l 4 3 2 raja-arvo 5 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 KUVA 8. Tulevan veden kiintoainekuorma (kg/d) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus (mg/l). Fosforin puhdistusteho Kiintoaineen puhdistusteho 1 1 95 95 % 9 85 raja-arvo % 9 85 raja-arvo 8 8 75 75 7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 KUVA 9. Fosforin ja kiintoaineen puhdistustehot (%). 3 25 Tuleva typpikuorma 45 4 35 Lähtevä typpipitoisuus kokonaistyppi ammoniumtyppi kg/d 2 15 mg/l 3 25 2 1 15 5 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 KUVA 1. Tulevan veden typpikuorma (kg/d) ja lähtevän veden typpipitoisuus (mg/l).

1 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (28) % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Typen puhdistusteho 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Nitrifikaatioaste 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 KUVA 11. Typen puhdistusteho ja nitrifikaatioaste (%). Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus on kehittynyt taulukon 4 mukaisesti (kuvat 12 13, liite 3). TAULUKKO 4. Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus vuosina 1998 28. 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 BOD 7ATU kg/d 6,3 3,3 2,6 1,6 1,9 1,7 1,7 2,4 2,9 2,4 2,3 COD Cr kg/d 19 17 14 12 12 12 16 13 2 16 17 Kok. fosfori kg/d,18,21,15,12,11,84,12,18,21,15,25 Kok. typpi kg/d 7,3 7,5 6,5 6,5 7,6 8,9 9,1 1 8,4 7,7 8,2 Ammoniumtyppi kg/d 3,3 2,3 1,8 2,1 2, 3,9 5,5 4,9 7,2 6,3 7,2 Kiintoaine kg/d 5,9 6,7 5,2 4,2 2,8 3, 2,6 4, 9,5 7,2 4,7 kg/d 8 6 4 2 Lähtevä BOD7ATU-kuorma 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 vuosi,3,25,2,15,1,5 Lähtevä fosforikuorma 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 KUVA 12. Jäteveden vesistöön aiheuttama BOD 7ATU - ja fosforikuorma (kg/d) vuosina 1998 28. kg/d vuosi

KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (28) 11 (15) 1 Lähtevä typpikuorma 1 Lähtevä kiintoainekuorma 8 8 kg/d 6 4 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 kg/d 6 4 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 vuosi vuosi KUVA 13. Jäteveden vesistöön aiheuttama typpi- ja kiintoainekuorma (kg/d) vuosina 1998 28. 3.3. Valtioneuvoston asetuksen 888/26 mukainen tarkastelu Yhdyskuntajätevesien tulee täyttää oman ympäristöluvan vaatimusten lisäksi myös valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (888/26) mukaiset vaatimukset. Asetus 888/26 tuli voimaan 1.11.26 ja kumosi samalla valtioneuvoston päätökset 365/1994 ja 757/1998. Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 edellytetään vuositasolla taulukon 5 mukaisia tuloksia. TAULUKKO 5. Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 vuositasolla edellytetyt tulokset. Pitoisuus Poistoteho Huom. mg/l % BOD 7ATU 3 7 1, 6, 7 COD Cr 125 75 1, 6, 7 Kiintoaine 35 9 1, 6, 7 Kokonaisfosfori 3/2/1 8 1, 2, 4 Kokonaistyppi 15/1 7 1, 3, 4, 5 Huom 1. Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia. Huom 2. 3 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on alle 2. 2 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on 2-1. 1 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli 1. Huom 3. 15 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on 1-1. 1 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli 1. Huom 4. Ravinteiden (fosfori ja typpi) osalta arvot on saavutettava vuosikeskiarvoina. Huom 5 Typpeä koskevien vaatimusten mukaisuus saadaan kuitenkin varmistaa käyttämällä päivittäisiä keskiarvoja, jos voidaan osoittaa, että vastaava suojelun taso saavutetaan. Tällöin jokaisen 24 tunnin kokoomanäytteen kokonaistyppipitoisuus voi olla enintään 2 mg/l, kun veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12 C. Lämpötilarajan asettamisen sijasta voidaan rajoittaa typpeä koskevien vaatimusten voimassaoloaikaa alueellisten ilmastoolosuhteiden huomioon ottamiseksi. Huom 6. Puhdistamoita, joiden AVL 2, tarkastellaan tarkkailukertakohtaisesti. Puhdistamoita, joiden AVL < 2, näytteiden vuosikeskiarvojen tulee täyttää pitoisuuden tai poistotehon vaatimukset. Huom 7. Enimmäispitoisuus voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa enintään 1 %:lla. Kiintoainepitoisuuden osalta voidaan kuitenkin hyväksyä ylitykset 15 %:iin asti.

12 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (28) Asetuksen 888/26 mukaan vesistöön laskettavaa jätevettä koskevien vaatimusten tarkkailemiseksi on samoista kohdista kerättävä jätevesimäärään verrannolliset 24 tunnin kokoomanäytteet puhdistamolta lähtevästä ja tarvittaessa puhdistamolle tulevasta jätevedestä. Jätevedenpuhdistamon, jonka AVL on enintään 499, tarkkailu voidaan kuitenkin tehdä päiväajan vähintään kahdeksan tunnin kokoomanäytteestä. Näytteiden vähimmäismäärä määräytyy puhdistamon koon mukaan seuraavasti: AVL enintään 499 2 näytettä/vuosi, AVL 5 1999 4 näytettä/vuosi, AVL 2 9 999 12 näytettä ensimmäisen vuoden aikana ja neljä näytettä seuraavina vuosina (jos voidaan osoittaa tulosten täyttävän ensimmäisen vuoden aikana vaatimukset), AVL 1 49 999 12 näytettä/vuosi ja AVL vähintään 5 24 näytettä/vuosi. Lisäksi asetuksen 888/26 mukaan veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon, jos ne johtuvat poikkeuksellisista tilanteista, kuten rankkasateista. Kemiön kunnan jätevedenpuhdistamon AVL on <2, joten VN asetuksen mukaista tulosta tarkastellaan BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja fosforin osalta vuosikeskiarvoina laskettuna (taulukko 5). Pitoisuusvaatimus on fosforin osalta 3 mg/l. Jätevedenpuhdistamon VN asetuksen 888/26 mukaisen tarkastelun tulokset on esitetty taulukossa 6 (liite 3). TAULUKKO 6. VN asetuksen 888/26 mukaisen tarkastelun tulokset BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja fosforin osalta vuosikeskiarvoina laskettuna. Arvot, jotka eivät täyttäneet vaatimuksia, on esitetty punaisella. Saavutettu pitoisuus [mg/l] Saavutettu teho [%] Pitoisuusvaatimus [mg/l]* Puhdistustehovaatimus [%]* BOD 7ATU 6,2 98 3 7 COD Cr 46 93 125 75 Kiintoaine 13 97 35 9 Kokonaisfosfori,68 93 3 8 * Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia. Puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/26 mukaiset vaatimukset BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja fosforin osalta.

KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (28) 13 (15) 4. JÄTEVESILIETTEEN LAATU, MÄÄRÄ JA SIJOITUS Ylijäämälietettä pumpattiin turvesuodattimiin yhteensä 2 m 3 vuoden aikana (liitteet 1 ja 3). Valmista, ylivuotista turve-lieteseosta vietiin yhteensä 5 m 3 kaatopaikalle (liite 3). Ylijäämälietteen laatua tutkittiin tammikuussa (liite 5). Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli tällöin 4,12 %. Tutkitun lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat lannoitevalmisteasetuksen haitallisten metallien raja-arvoja pienempiä (MMM:n asetus 12/7 lannoitevalmisteista). Lietteen levitysmäärä määräytyi typpipitoisuuden perusteella (Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta, n:o 931/2). Jos tutkittua lietettä tai lietteestä valmistettua lannoitevalmistetta käytetään maa- tai puutarhataloudessa, maisemoinnissa, viherrakentamisessa tai metsätaloudessa, tulee sen täyttää maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetuksessa (12/7) asianomaiselle tyyppinimelle asetetut vaatimukset. Sellaisenaan käytettävän lietelannoitevalmisteen on täytettävä myös lannoitevalmisteasetuksen nojalla asetetut hygieniavaatimukset (Salmonella kpl/25 g ja Escherichia coli <1 kpl/g). Lannoitevalmisteasetus ei kuitenkaan koske kaatopaikkojen tai muiden suljettujen alueiden maisemoinnissa käytettäviä lannoitevalmisteita. 5. TUNNSULUVUT Puhdistamon tunnusluvut vuodelta 28 on esitetty taulukossa 7. TAULUKKO 7. Puhdistamon tunnusluvut vuodelta 25 28. 25 26 27 28 Käsitelty vesimäärä keskimäärin m 3 /d 289 289 314 37 Käsitelty vesimäärä maksimi m 3 /d 1 197 1 168 1 36 1 62 Ohitus keskimäärin m 3 /d Saostus- ja umpikaivoliete m 3 /a ei tiedossa ei tiedossa 2 2 911 Asukasvastineluku kesk. (max) asukasta 86 (1 3) 7 (1 2) 83 (1 3) 1 3 (2 3) Tuleva BOD-kuorma kesk. (max) kg/d 6 (91) 48 (83) 58 (93) 94 (16) Tuleva fosforikuorma kesk. (max) kg/d 2,5 (2,8) 2,3 (3,4) 3,1 (5,1) 3,9 (6,1) Tuleva typpikuorma kesk. (max) kg/d 15 (17) 15 (19) 18 (3) 19 (26) Lietekuorma (L MLSS ) kesk. kgbod/,4,25,21,63 kgmlss*d JS pintakuorma kesk. m/h,15,15,17,2 Ferrosulfaatti syöttömäärä kesk. g/m 3 24 24 22 2 Ylijäämälietteen määrä m 3 /a 6 7 6 2 Ylijäämälietteen määrä kgts/m 3 jätevesi 1,1,34,24,61 Sähkönkulutus kwh/m 3 1, ei tiedossa,75 ei tiedossa * Tutkittu liete valmis turve-lieteseos

14 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (28) 6. TULOSTEN TARKASTELU Puhdistamo toimi hyvin kaikilla tarkkailukerroilla (kuvat 4 11). Tarkkailukertojen lukumäärä oli 4. Nitrifikaatio oli melko voimakasta tammikuun tarkkailukerralla ja kohtalaista syyskuussa. Touko- ja lokakuussa nitrifikaatio oli vähäistä. Kokonaistypen keskimääräinen puhdistusteho oli tarkkailukertojen keskiarvoista laskettuna 57 % (liite 2). Prosessilämpötila vaihteli vuoden aikana 5,5 13, ºC välillä (liite 2). Prosessilämpötilat mitattiin puhdistamonhoitajan toimesta ilmastusaltaasta. Tammikuun tarkkailukerralla (14.1.28) puhdistamolle tulevasta vedestä vuotovesien osuus oli noin 75 %, mikä laimensi tulevaa vettä. Kylmät sulamis- ja sadevedet jäähdyttävät prosessia ja vaikeuttavat nitrifikaatiota. Prosessilämpötila oli puhdistamokäynnin yhteydessä vain 5,5 ºC. Lähtevän veden liukoisen fosforin arvo oli koholla ja fosfori oli lähes kokonaan liukoisessa muodossa tammi- ja toukokuun (13.5.28) tarkkailukerroilla. Tammikuussa saostuskemikaalin syöttömäärä oli jäänyt hieman riittämättömäksi tulevaan fosforikuormaan nähden. Suuret vuotovesimäärät ja virtamaanvaihtelut vaikeuttivat saostuskemikaalinsyöttöä. Toukokuun tarkkailukerralla saostuskemikaalin teoreettinen syöttömäärä oli melko suuri tulevaan fosforikuormaan nähden. Ilmastusaltaan ja jälkiselkeytyksen happitilanne oli melko alhainen toukokuussa, mikä voi aiheuttaa jo saostuneen fosforin liukenemista takaisin veteen. Tarkkailukerralla puhdistamolle tuotiin sakokaivolietteitä 13 m 3 /d, mikä oli noin 8 % tulevasta vesimäärästä. Puhdistamolle tulevat piikkikuorma voivat myös hetkellisesti kuluttaa saostuskemikaalin loppuun. Syyskuussa (2.9.29) puhdistamolle tuleva vesi oli väkevää, vaikka puhdistamolle tuli vuotovesiä noin 4 % tulevasta vesimäärästä. Puhdistamolle tuotiin tarkkailun aikana 16 m 3 /d saostus- ja umpikaivolietteitä. Lähtevän veden liukoisen fosforin arvo oli koholla. Tarkkailunaikaiselle fosforikuormalle olisi ferrosulfaatin teoreettinen syöttömäärä ollut noin 12 kg/d eli noin 37 g/m 3. Saostuskemikaalin riittävästä syöttömäärästä tulee pitää huolta varsinkin kuormituspiikkien aikana. Lokakuussa (21.1.28) vuotovesien osuus oli noin 5 % tulevasta vesimäärästä. Puhdistamolle tuleva vesi ei kuitenkaan ollut erityisen laimeaa. Puhdistamolle tuotiin tarkkailun aikana 22 m 3 /d saostus- ja umpikaivolietteitä. Ilmastusaltaan lietepitoisuudet olivat alhaisella tasolla tammi- syys- ja lokakuun tarkkailukerroilla. Lietepitoisuuksien tulisi olla noin 3-5 g/l nitrifikaation parantamiseksi. Hidaskasvuiset nitrifikaatiobakteerit vaativat korkean lieteiän etenkin kylmien vesien aikaan, jotta ne ehtivät lisääntyä. Prosessista poistetun ylijäämälietteen ja palautuslietteen määrät (m 3 /d) tulisi tietää, jotta lieteikä voitaisiin laskea ja arvioida, riittääkö se nitrifikaatioon.

KEMIÖNSAAREN VEDEN KEMIÖN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (28) 15 (15) Nitrifikaatiobakteerien toiminta hidastuu merkittävästi prosessilämpötilan laskiessa alle 1 ºC. Nitrifioiva ajotapa vaatii talvisin lieteiän nostoa noin 2 vrk asti voimakkaan nitrifikaation ylläpitämiseksi. Ympärivuotinen nitrifikaatio vaatii lietekuorman arvoksi <,1 kgbhk 7 /kgmlss/d. Nitrifioiva ajotapa edellyttää myös alkalointikemikaalin, esimerkiksi kalkin syöttämistä prosessiin (n. 5 1 g/m 3 ) ph-arvon ja alkaliteetin haitallisen alentumisen estämiseksi. Puhdistamolle tuli saostuskaivolietteitä touko-, syys- ja lokakuun tarkkailukerroilla, ja lietteiden osuus oli noin 4 8 % puhdistamolle tulevasta vesimäärästä. Puhdistamolle on asennettu syksyn 27 aikana uusi sako- ja umpikaivolietteen vastaanottoasema. Vastaanottoasemalla on Slatekin toimittama automaattinen seuranta- ja mittausjärjestelmä vastaanotetuille lietemäärille. Järjestelmä tallentaa tuodut sako- ja umpikaivolietemäärät kuljettajakohtaisesti. Kemiön kunnassa on käynnissä viemäriverkoston laaja uudisrakentaminen uusille asemakaavoitettaville alueille. Viemäriverkoston laajentaminen ajoittuu vuosille 26 29. Puhdistamolle tuli alku- ja loppuvuonna vuotovesiä, varsinkin helmi-maaliskuussa ja loka-marraskuussa (kuva 2, liite 6). Viikon päivittäinen maksimivirtaama oli kolmella kerralla (3/52) suurempi kuin puhdistamon mitoitusvirtaama (1 272 m 3 /d). Suurin puhdistamolle tullut vesimäärä 1 62 m 3 /d tuli viikolla 46. Runsaista vuotovesistä johtuvat suuret virtaamat voivat aiheuttaa laimean tulevan veden, lietteenkarkaamista puhdistamolta ja ohijuoksutuksia. Lisäksi puhdistustehot jäävät yleensä heikoiksi ja kylmät sulamisvedet vaikeuttavat nitrifikaatiota. Puhdistamon hyvän toiminnan takaamiseksi on sade- ja vuotovesien osuutta puhdistamolle tulevasta jätevedestä saatava pienennettyä. Tällöin viemäriverkoston kunnossapito on asia, johon tulee kiinnittää edelleen huomiota. Kemiön kunta on Lounais-Suomen ympäristökeskukselle toimittamassaan hakemuksessaan hakenut lupaa Kemiön kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiselle ja määräysten tarkistamiseksi. Hakemuksen vireille tulopäivä oli 19.12.27 (LOS-27-Y-1418). Turussa 28. huhtikuuta 29 Nina Leino prosessi-insinööri