PÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 82/2013/2 Dnro LSSAVI/24/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2013 ASIA HAKIJA Pintaveden ottaminen Sammallahdesta, Jyväskylä Jyväskylän Energia Oy HAKEMUKSEN VIREILLETULO Jyväskylän Energia Oy on 19.3.2013 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa pintaveden ottamiseen ja vedenottoputken pysyttämiseen Päijänteen Sammallahdesta Jyväskylän kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HANKETTA KOSKEVA KAAVOITUSTILANNE Vesilain 3 luvun 3 :n 2) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Alueella on 3.7.1988 vahvistettu asemakaava (179 68:021). Pumppaamo sijaitsee teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankealue sijaitsee Päijänteen Sammallahdessa Haapaniemen kylässä Jyväskylän kaupungissa. Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Jyväskylän maalaiskunta on rakentanut järvivedenottamon Sammallahteen vuosina 1996-1997. Raakavedenpumppaamo on siirtynyt Jyväskylän Energia Oy:n omistukseen Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylän kaupungin yhdistymisen myötä vuonna 2009. Järvivettä käytetään Hikinoro Oy:n tuotantoprosessissa viiran pesuvetenä. Raakavedenotto on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1997. Hikinoro Oy:n tuotantolaitos valmistaa kengänvälipohjamateriaalia erikoisvalmisteisella kartonkikoneella. Kartongin valmistuksessa tarvitaan vettä, joka otetaan pintavetenä Sammallahdesta. Prosessivedestä osa haihtuu, osa jää tuotteeseen ja osa poistuu jätevetenä jätevedenpuhdistamolle. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
Vesistötiedot Jyväskylän Energia Oy ja Hikinoro Oy ovat tehneet sopimuksen vesihuollon uudelleen järjestämiseksi. Sopimuksen tarkoituksena on vesihuollon järjestelyjen ja vastuurajojen selkiytyminen. Sopimuksen seurauksena Sammallahden raakavesipumppaamo ja raakavesilinja siirtyvät Hikinoro Oy:lle, kun Jyväskylän Energia Oy on saanut raakaveden ottamiseen tarvittavan lupaprosessin päätökseen. Vedenottamo sijaitsee Päijänteen Sammallahdessa Ristiselän-Murtoselän (14.231) vesistöalueella. Päijänteen pinta-ala on 1 118 km 2. Päijänteen vedenkorkeudet ovat N 2000 -tasossa seuraavat: alivesi NW +77,94 m, keskialivesi MNW +78,24 m, keskivesi MW +78,69 m, keskiylivesi MHW +79,13 m ja ylivesi HW +79,71 m. Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Sammallahden rantoja käytetään veneiden säilytysalueena sekä maantie ja rautatien reuna-alueina. Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Kiinteistötiedot Kartongin valmistukseen otettava prosessivesi otetaan pintavetenä Sammallahdesta. Vettä otetaan enintään 300 000 m 3 vuodessa. Raakavesi otetaan pumppaamolle halkaisijaltaan 250 mm:n PEH - muoviputkella. Putken pituus vesistössä on 30 metriä. Vedenottoputken pää on vesistössä +76,49 m (N 2000 ) syvyydessä. Vedenottoputki tulee vesistöön +76,58 m (N 2000 ) korkeudelta. Vedenottoputken rantautumispaikka ja pumppaamo sijaitsevat kiinteistöllä 179-406-21-0 (Saharanta). Vesialue kuuluu järjestäytymättömälle yhteiselle Haapalahden tilan vesialueelle 179-406-876-2. Hanketta varten tarvittavat alueet Hankkeen vaikutukset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Kiinteistölle 179-406-21-0 (Saharanta) on tehty sijoituslupasopimus 3.10.1996. Vedenottoon tarvittavaan vesialueeseen haetaan pysyvää käyttöoikeutta. Vedenotto tai raakavesiputken sijoittaminen ei ole aiheuttanut haittaa kalastukselle, virkistyskäytölle tai muuten vesistölle. Vedenottomäärä on hyvin vähäinen suhteessa vesistön kokoon. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa ja Jyväskylän kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esit- 2
tämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 30.9.2013. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Jyväskylän kaupungilta ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 3 LAUSUNNOT 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että luvan myöntämistä ei vastusteta hakemuksessa esitetylle vedenotolle ja pysyvä käyttöoikeus voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti. Lupapäätökseen esitetään merkittäväksi määräys, jossa luvan haltija velvoitetaan varustamaan vedenottoputken suu riittävän tiheällä verkolla tai välpällä, jotta kalat ja vesieliöt eivät kulkeudu vedenottorakenteisiin. Jos veden virtausnopeus vedenottoputkessa on suuri, niin vedenottoputken suu tulee tarvittaessa varustaa myös kärkikartiolla, joka hidastaa veden virtausnopeutta riittävästi vedenottoputken päässä. Vedenottoputki ja erityisesti putken suu tulee myös merkitä veden pinnalle selkeästi esim. poijulla, jotta vesialueen käyttäjät osaavat sitä tarvittaessa väistää. Tarvittaessa vedenottolaitteet tulee merkitä rannalle Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Hakemuksessa esitetyllä vedenotolla ei ole vaikutusta Päijänteen eikä Sammallahden vedenkorkeuksiin tai Päijänteen vedenlaatuun. Hakemuksessa esitetystä vedenotosta ei aiheudu haittaa yleiselle edulle, jos raakavedenotto järjestetään siten, että kalat tai vesieläimet eivät pääse vedenottolaitteisiin. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen katsoo, että hankkeesta ei aiheudu kompensoitavaa haittaa yleiselle kalatalousedulle, joten ELY-keskus ei vastusta luvan myöntämistä esitetylle pintaveden ottamiselle ja raakavesiputken pysyttämiselle Päijänteen Sammallahdessa. Hakijan tulee kuitenkin varmistaa, että kalojen pääsy putkeen estetään. Keski-Suomen ELY-keskuksen mielestä hankkeen toteuttaminen ei aiheuta haittaa alueen kalastolle eikä kalastukselle. Hanke voidaan näin ollen toteuttaa esitetyn suunnitelman mukaisesti. 3) Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunnossaan todennut, että Raakaveden ottaminen Hikinoron prosessivedeksi ei aiheuta merkittäviä vesistön käytönrajoituksia ja lupa voidaan myöntää hakijan esittämällä tavalla. Koukku ja Paukku ry:n esittämät vaatimukset putken loppuosan rakenteesta ja putken pään merkitsemisestä tulee huomioida lupapäätöksessä. MUISTUTUKSET 4) Koukku ja Paukku ry on muistutuksessaan todennut, että Sammallahden raakavesiputken pää sijaitsee alle 3 metriä matalassa vedessä. Näin matalassa
vedessä todennäköisesti kalojen nuoria ikäluokkia joutuu jonkin verran vedenottorakenteisiin, koska nuoret ikäluokat viihtyvät matalissa pintavesissä. Koska vedenottoputken suu on matalassa, suun rakenne tulee olla sellainen, että vedenoton mukana pääsee mahdollisimman vähän kaloja vedenottorakenteisiin. Putken suu tulee olla lisäksi selkeästi merkitty, jotta vesialueen käyttäjät osaavat sitä väistää. Sammallahdessa harrastetaan veneilyä soutu- ja moottoriveneillä sekä kalastusta. 4 HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään vastannut seuraavasti: ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Veden ottaminen Rakenteet Raakavedenottoputken kunto tarkastettiin sukeltamalla syyskuussa 2013. Raakavedenottoputken päässä on noin 0,5 metriä pitkä siivilä laippaliitoksella. Tarkastuksen perusteella tarkennettiin raakavedenottoputkesta tehtyä poikkileikkausta vastaamaan nykyistä tilannetta. Raakavesiputken pää tullaan merkitsemään vuoden 2013 loppuun mennessä poijulla. Aluehallintovirasto myöntää Jyväskylän Energia Oy:lle luvan pintaveden ottoon ja vedenottoputken pysyttämiseen Päijänteen Sammallahdesta Jyväskylän kaupungissa hakemuksen mukaisesti hakemuksen täydennykseen liitetyn 11.7.2013 päivätyn asemapiirustuksen (mittakaava 1:500) mukaisesti. Lupa on voimassa toistaiseksi. Aluehallintovirasto myöntää samalla luvan hakijalle pysyvän käyttöoikeuden vedenottoputken sijoittamiseen vesialueella 179-406-876-2. Käyttöoikeus myönnetään 12 m levyiselle ja 30 m pitkälle alueelle siten, että rakennettavan putken molemmin puolin on 6 m käyttöoikeusaluetta. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaista korvattavaa edunmenetystä. 1) Pintavettä saadaan ottaa Päijänteen Sammallahdesta enintään 300 000 m 3 vuosikeskiarvona laskettuna. 2) Vedenottoputki on oltava vesistössä hakemuksen mukaisesti hakemuksen täydennykseen liitetyn 18.7.2013 päivätyn pituusleikkauspiirustuksen (mittakaava 1:500/1:50) mukaisesti. Töiden suorittaminen ja kunnossapito
5 3) Vedenottoputken pää on merkittävä veden pinnalle selkeästi. Vedenottoputken päässä on oltava riittävän tiheä verkko tai muu rakenne, joka estää kalojen pääsyn putkeen. Vedenottoputki on oltava asennettuna vesistöön siten, että se pysyy pohjassa paikoillaan kaikissa olosuhteissa. Putken painotuksessa tulee käyttää muodoltaan pyöreitä ja sileäpintaisia painoja, joissa ei ole pyydyksiin tarttuvia ulokkeita. 4) Vesijohdon sijainti vesialueella on merkittävä asianmukaisesti Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti (Ilmajohtojen, kaapeleiden ja muiden johtojen asettamisesta ja merkitsemisestä (dnro 6155/040/2010). Merkintään käytettävät rakenteet on pidettävä kunnossa. 5) Vedenottorakenteet on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Korvaukset 6) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai edunmenetyksestä. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva välittömästi ilmenevä vahinko on korvattava vahingon kärsijälle. 7) Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Tarkkailu 8) Luvan saajan on mitattava otettava vesimäärä jatkuvatoimisella mittarilla ja pidettävä kirjaa mittauksista. Tiedot otetuista vesimääristä on pyydettäessä toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Perustelut Sovelletut säännökset Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hanke on tarpeen Hikinoro Oy:n tuotantolaitoksen toiminnalle. Käyttöoikeus vesialueelle 179-406-876-2 voidaan myöntää, koska kyseessä on vähäinen rakennelma. Vesilain 2 luvun 12 ja 13 2 momentti, 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 5, 6, 8, 10, 11 Aluehallintovirasto ottaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen, kalatalousviran-
omaisen ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen sekä muistuttajan vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 6 KÄSITTELYMAKSU PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Käsittelymaksu on 1 830 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaisen muuta vedenottoa koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1 830 euroa. Päätös Jyväskylän Energia Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen(sähköinen) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedonanto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Jyväskylän kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
7 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Riitta Lähdemäki Piia Nieminen. Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Riitta Lähdemäki ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Piia Nieminen. PN/TKa
8 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 25.11.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valitus-kirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.