Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Samankaltaiset tiedostot
Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Etu- ja sukunimilaki

Lausunto Sukuseurojen Keskusliitto ry lausuu lakiehdotuksesta etu- ja sukunimilaiksi seuraavaa.

KUOPION HIIPPAKUNTA

Nimenmuutoshakemus. Etunimen muuttaminen Sukunimen muuttaminen Etu- ja sukunimen muuttaminen. Hakemuksen laatimista koskevat ohjeet ovat sivulla 4

KANSALAISUUSILMOITUS; ULKOMAILLA AVIOLIITON ULKOPUOLELLA SYNTYNYT ULKOMAALAINEN, JONKA SYNTYESSÄ ISÄ OLI SUOMEN KANSALAINEN

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010.

+ + KANSALAISUUSILMOITUS; ULKOMAILLA AVIOLIITON ULKOPUOLELLA SYNTYNYT ULKOMAALAINEN, JONKA SYNTYESSÄ ISÄ OLI SUOMEN KANSALAINEN

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

60 Määräajassa tehtävä kansalaisuusilmoitus

+ + HAKEMUS SUOMEN KANSALAISUUDESTA VAPAUTUMISEKSI LAPSELLE

Lausunto NIMILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN (Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 21/2017)

nykyiset etunimet kaikki etunimet hakijan esittämässä muodossa *) nykyinen sukunimi hakijan esittämä uusi sukunimi

Isyyslain kokonaisuudistus muutokset lastenvalvojan työssä

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö

+ + A. HENKILÖLLISYYTEEN JA KANSALAISUUSASEMAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT. Paikkakunta

+ + Tämä ilmoituslomake on tarkoitettu sinulle entinen Suomen kansalainen, joka olet menettänyt Suomen kansalaisuuden

+ + Tämä ilmoituslomake on tarkoitettu sinulle entinen Suomen kansalainen, joka olet menettänyt Suomen kansalaisuuden

Laki. väestötietolain muuttamisesta

Avioliittoon vihkiminenopas

Valtioneuvoston asetus. holhousasioiden rekisteristä

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta

Nimilain uudistamistyöryhmän mietintö. Yleisiä huomioita. 1 luku. Etunimi. Kotimaisten kielten keskus. Lausunto

Lausunto Erityisenä huomiona haluamme nostaa esiin kohtuun kuolleen lapsen nimeämisen.

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus muutokset lastenvalvojan työssä

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

+ + A. HENKILÖLLISYYTEEN JA KANSALAISUUSASEMAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT KAN_6_240518PP +

KAN_ A. HENKILÖLLISYYTEEN JA KANSALAISUUSASEMAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT KAN_6_100214PP +

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

+ + KANSALAISUUSILMOITUS; KAKSITOISTA VUOTTA TÄYTTÄNYT OTTOLAPSI

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen

Perhetilaston perusasioita

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola

+ + KANSALAISUUSILMOITUS; KAKSITOISTA VUOTTA TÄYTTÄNYT OTTOLAPSI

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos Luonnos Salla Silvola

LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄ. Avioliittoon vihkiminen

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

Etu- ja sukunimilaki. Koulutus seurakunnille Päivitetty versio Veijo Koivula

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

+ + KANSALAISUUSHAKEMUKSEN KANSSAHAKIJANA OLEVAN VUOTIAAN LAPSEN LIITELOMAKE

+ + Lapsesta ei ole mitään henkilöllisyyttä tai kansalaisuusasemaa osoittavaa todistusta tai asiakirjaa KAN_1C_100214PP +

OLESKELUKORTTIHAKEMUS Unionin kansalaisen perheenjäsen tai muu omainen, joka ei itse ole unionin kansalainen (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia)

Avioliiton ja avoliiton väliset eroavaisuudet

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP +

* * + + KAN_2 1 KANSALAISUUSHAKEMUS HAKIJANA OLEVALLE LAPSELLE A. HENKILÖLLISYYTEEN JA KANSALAISUUSASEMAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia

EUROOPAN UNIONIN KANSALAISEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖINTI (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia)

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP +

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Huoltajat ja tapaamisoikeus (2. luku; 6-12 ) Lausunto

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

SUOMEN KANSALAISUUSLAKI

Äitiyslaki. 1 luku. Yleiset säännökset. Lain soveltamisala. Tätä lakia sovelletaan äitiyden toteamiseen ja vahvistamiseen sekä äitiyden kumoamiseen.

(nämä ohjeet tulevat voimaan )

Isyyslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

+ + Isä Äiti Muu huoltaja Kasvattivanhempi. PH4_plus_240518PP +

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 70/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi vihkimisoikeudesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Asia. Valiokuntakäsittely

Ennakkotietoa isyyslaista ja sen etenemisestä. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö

* * A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

Tietoa avioliittolaista

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA

+ + JATKOLUPAHAKEMUS; MÄÄRÄAIKAINEN OLESKELULUPA JATKUVALLA PERUSTEELLA

+ + OLESKELULUPAHAKEMUS ENTISEN SUOMEN KANSALAISUUDEN PERUSTEELLA

Kaste kantaa. tietoa kastettavan vanhemmille. Porin ev.lut. seurakuntayhtymä

Testamentin teko-ohjeet

+ + JATKOLUPAHAKEMUS; MÄÄRÄAIKAINEN OLESKELULUPA JATKUVALLA PERUSTEELLA

HE 177/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rintamasotilaseläkelakia, vanhuuseläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta.

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_IN_311216PP +

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

Nimilain uudistamistyöryhmän mietintö

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE

Näin haet äitiys-, isyys ja vanhempainrahaa työnantajalle Työnantajan verkkoasiointipalvelu

+ + OLESKELULUPAHAKEMUS ENTISEN SUOMEN KANSALAISUUDEN PERUSTEELLA

Eduskunnalle. LAKIALOITE 24/2001 vp. Laki perusopetuslain 13 :n ja lukiolain 9 :n muuttamisesta ALOITTEEN PERUSTELUT

1993 vp - HE 21 ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ

+ + A. HENKILÖLLISYYTEEN JA KANSALAISUUSASEMAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT KAN_2_240518PP +

PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS MITEN LAKI SYNTYY? VELVOITEOIKEUS

Nimilain uudistamistyöryhmän mietintö. Yleisiä huomioita. Länsi-Suomen maistraatti. Lausunto Asia: OM 24/41/2015.

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

1. toimenpide 2. toimenpide 3. toimenpide asiakirja säilytysaika huom. avioliiton esteiden tutkinta

Nimilain uudistamistyöryhmän mietintö

* * A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

TEKISINKÖ TESTAMENTIN? Diabetesliitto ja Diabetestutkimussäätiö Lahti Asianajaja Harri Jussila

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

Transkriptio:

1 Tammikuu 2019 Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Tässä esitteessä kerrotaan, millä tavalla sukunimi voi muuttua avioliiton solmimisen yhteydessä. Esitteessä kerrotaan myös lapsen sukunimestä ja sen muuttamisesta. Ohjeistus on tarkoitettu sekä avioliittoon aikoville, kun he pyytävät avioliiton esteiden tutkintaa, että lapsen vanhemmille. Esitettä jakavat maistraatit sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnat. Esite on julkaistu myös maistraattien verkkosivulla osoitteessa maistraatti.fi. Tarkempia tietoja nimenmuutoksista perittävistä maksuista saa maistraateista. Sukunimestä säädetään etu- ja sukunimilaissa (946/2017), johon voi tutustua osoitteessa finlex.fi. Puolisoiden sukunimi avioliittoa solmittaessa Milloin puolisoiden on ilmoitettava sukunimivalinnastaan? Avioliittoon aikovien on ilmoitettava sukunimivalinnastaan avioliiton esteiden tutkijalle samalla, kun he pyytävät tutkintaa. Avioliiton esteiden tutkintaa pyydetään sitä varten laaditulla lomakkeella, jossa on myös kohta sukunimivalintaa varten. Lomake löytyy maistraattien verkkosivuilta osoitteesta maistraatti.fi. Kumpikin puoliso säilyttää oman sukunimensä avioliittoon vihkimisen yhteydessä, jos avioliittoon aikovat eivät ilmoita sukunimivalinnastaan avioliiton esteiden tutkijalle. Huomattava on, että puolisot eivät voi muuttaa sukunimivalintaansa avioliiton esteiden tutkinnan jälkeen. Jos puolisot tutkinnan jälkeen alkavat katua sukunimivalintaansa, he voivat ilmoittaa siitä vihkijälle. Tällöin he kuitenkin kumpikin säilyttävät omat sukunimensä avioliittoon vihkimisen yhteydessä. Aiemmalta puolisolta saatua sukunimeä ei voi siirtää uudelle puolisolle Aiemmalta puolisolta saatua sukunimeä ei voi siirtää uudelle puolisolle sukunimeksi tai sukunimiyhdistelmän yhdeksi sukunimeksi. Myöskään aiemmalta puolisolta saatua sukunimiyhdistelmää ei voi siirtää uudelle puolisolle Lain sallimat vaihtoehdot Puolisoilla on avioliittoon mennessään valittavana neljä vaihtoehtoa: 1. Kumpikin puoliso säilyttää sen sukunimen, joka hänellä on avioliittoon mennessään. 2. Puolisot voivat sopia, että he ottavat yhteisen sukunimen tai yhteisen sukunimiyhdistelmän. Jotta sukunimiyhdistelmä voidaan katsoa yhteiseksi, sukunimien on oltava samassa järjestyksessä molemmilla puolisoilla ja yhdysmerkin käytön on oltava yhteneväinen. Ks. myös jäljempänä kohta Yhteisen sukunimen tai sukunimiyhdistelmän vaikutus lapsen sukunimeen. 3. Puolisot voivat sopia, että toinen heistä muodostaa sukunimiyhdistelmän, joka ei ole yhteinen, omasta sukunimestään tai oman sukunimiyhdistelmän yhdestä sukunimestä ja puolisonsa sukunimestä tai puolison sukunimiyhdistelmän yhdestä sukunimestä. Kummallakin puolisolla on itsenäinen oikeus muodostaa sukunimiyhdistelmä. Se ei ole sidoksissa siihen, muodostavatko molemmat puolisot sukunimiyhdistelmän tai missä järjestyksessä puolison sukunimiyhdistelmän nimet esiintyvät. Toiselle puolisolle siirrettävän sukunimen tulee kuitenkin säilyä myös sillä puolisolla, jolta nimi siirtyy. Yhdysmerkin käyttö on henkilökohtainen valinta.

2 4. Puolisot voivat sopia, että toinen heistä ottaa sukunimekseen puolisonsa sukunimiyhdistelmän yhden sukunimen. Mikä on sukunimiyhdistelmä? Kahdesta eri sukunimestä, joiden käyttämiseen henkilöllä on oikeus, voidaan muodostaa sukunimiyhdistelmä. Sukunimiä ei voi yhdistää kahta enempää. Sukunimet yhdistetään yhdysmerkillä tai kirjoitetaan erilleen. Sukunimien järjestys ja yhdysmerkin käyttö on valittava yhdistelmää muodostettaessa Mikä nimi voidaan valita yhteiseksi sukunimeksi tai osaksi yhteistä sukunimiyhdistelmää? Yhteiseksi sukunimeksi tai osaksi yhteistä sukunimiyhdistelmää voidaan ottaa sukunimi, joka on toisella puolisolla pyydettäessä avioliiton esteiden tutkintaa tai joka jommallakummalla heistä on viimeksi ollut naimattomana ollessaan. Sen sijaan yhteiseksi sukunimeksi tai osaksi yhteistä sukunimiyhdistelmää ei voi ottaa sukunimeä, jonka puoliso on saanut aikaisemman avioliiton perusteella. Sukunimiyhdistelmässä voi olla enintään kaksi sukunimeä. Yhteisen sukunimen tai yhteisen sukunimiyhdistelmän vaikutus lapsen sukunimeen Jos puolisot ovat ottaneet yhteisen sukunimen tai yhteisen sukunimiyhdistelmän, heille syntyvät lapset saavat aina saman sukunimen tai sukunimiyhdistelmän kuin vanhemmilla on. Jos avioliittoon aikovat eivät ota yhteistä sukunimeä tai yhteistä sukunimiyhdistelmää Jos avioliittoon aikovat eivät ota yhteistä sukunimeä tai sukunimiyhdistelmää, avioliitoon aikova voi puolisonsa suostumuksella muodostaa sukunimiyhdistelmän omasta sukunimestään tai oman sukunimiyhdistelmänsä yhdestä sukunimestä ja puolisonsa sukunimestä tai puolison sukunimiyhdistelmän yhdestä sukunimestä. Avioliittoon aikova voi puolisonsa suostumuksella ottaa sukunimekseen myös puolisonsa sukunimiyhdistelmän yhden sukunimen. - Oikeus muodostaa sukunimiyhdistelmä on korostetun henkilökohtainen eikä ole sidoksissa siihen, muodostavatko molemmat puolisot sukunimiyhdistelmän tai missä järjestyksessä puolison sukunimiyhdistelmän nimet esiintyvät. Toiselle puolisolle siirrettävän nimen tulee säilyä myös sillä puolisolla, jolta nimi siirtyy. Esimerkkejä Esimerkki 1 Puolisot Lindgren ja Mattila ilmoittavat avioliiton esteiden tutkinnan yhteydessä, että he aikovat ottaa avioituessaan yhteisen sukunimen tai yhteisen sukunimiyhdistelmän. Jotta sukunimiyhdistelmä katsottaisiin yhteiseksi, sukunimien on oltava samassa järjestyksessä kummallakin puolisolla ja yhdysmerkin käytön tulee olla yhteneväinen. Vaihtoehdot ovat seuraavat: Lindgren Mattila Lindgren-Mattila Lindgren Mattila Mattila-Lindgren Mattila Lindgren

3 Esimerkki 2 Maija Kangas ja Jussi Järvi Luoto pyytävät avioliiton esteiden tutkintaa. Molemmilla on alkuperäinen sukunimensä. Yhdessä he ovat sopineet, että Maija ottaa sukunimiyhdistelmän, joka muodostuu hänen omasta sukunimestään ja Jyrkin sukunimiyhdistelmän yhdestä sukunimestä. Sukunimiyhdistelmä voi olla Kangas Järvi tai Kangas-Järvi Järvi Kangas tai Järvi-Kangas Kangas Luoto tai Kangas-Luoto Luoto Kangas tai Luoto-Kangas Esimerkki 3 Maija Kangas Luoto ja Jyrki Järvi pyytävät avioliiton esteiden tutkintaa. Molemmilla on alkuperäinen sukunimensä. Yhdessä he ovat sopineet, että Maija ottaa avioliiton solmimisen yhteydessä sukunimiyhdistelmän, joka muodostuu hänen sukunimiyhdistelmänsä yhdestä sukunimestä ja Jyrkin sukunimestä. Sukunimiyhdistelmä voi olla Kangas Järvi tai Kangas-Järvi Järvi Kangas tai Järvi-Kangas Luoto Järvi tai Luoto-Järvi Järvi Luoto tai Järvi-Luoto. Esimerkki 4 Maija Mäki Kangas ja Jyrki Järvi Luoto pyytävät avioliiton esteiden tutkintaa. Maijan sukunimiyhdistelmässä sukunimi Kangas on saatu hänen aiemmalta aviopuolisoltaan. Yhdessä Maija ja Jyrki ovat sopineet, että Jyrki ottaa avioliiton solmimisen yhteydessä sukunimiyhdistelmän, joka muodostuu hänen sukunimiyhdistelmänsä yhdestä sukunimestä ja Maijan sukunimiyhdistelmän yhdestä sukunimestä. Sukunimiyhdistelmä voi olla Järvi Mäki tai Järvi-Mäki Mäki Järvi tai Mäki-Järvi Luoto Mäki tai Luoto-Mäki Mäki Luoto tai Mäki-Luoto. Sukunimi Kangas ei voi siirtyä Jyrkille, koska se on saatu Maijan aiemmalta aviopuolisolta. Esimerkki 5 Maija Mäki Kangas ja Jyrki Järvi Luoto pyytävät avioliiton esteiden tutkintaa. Molemmilla on alkuperäinen sukunimiyhdistelmänsä. Yhdessä Maija ja Jyrki ovat sopineet, että Jyrki ottaa avioliiton solmimisen yhteydessä sukunimiyhdistelmän, joka muodostuu hänen sukunimiyhdistelmänsä yhdestä sukunimestä ja Maijan sukunimiyhdistelmän yhdestä sukunimestä. Sukunimiyhdistelmä voi olla Järvi Mäki tai Järvi-Mäki Mäki Järvi tai Mäki-Järvi

4 Luoto Mäki tai Luoto-Mäki Mäki Luoto tai Mäki-Luoto Järvi Kangas tai Järvi-Kangas Kangas Järvi tai Kangas-Järvi Luoto Kangas tai Luoto-Kangas Kangas Luoto tai Kangas-Luoto. Myös Maijalla on rajoitettu mahdollisuus muodostaa oma, erilainen sukunimiyhdistelmä Jyrkin suostumuksella Jyrkin yhdestä sukunimestä ja yhdestä omasta sukunimestään siten, että puolisolta siirtyvä nimi kuitenkin säilyy tälläkin puolisolla (ts. samat sukunimet, mutta eri järjestyksessä). Jos Jyrki valitsee nimen Järvi Mäki ja Maija haluaa eri sukunimiyhdistelmän, Maija voi olla Mäki Kangas, Mäki Järvi tai Mäki- Järvi. Miten nimi muutetaan? Muita nimenmuutoksia kuin sukunimen muuttamista avioliiton solmimisen yhteydessä haetaan maistraatille tehtävällä hakemuksella. Hakemuslomake sekä tietoja hakemuksista perittävistä maksuista löytyy maistraattien verkkosivulta osoitteesta maistraatti.fi. Lapsen sukunimi Lapsen sukunimi, kun vanhemmilla on yhteinen sukunimi tai sukunimiyhdistelmä Jos lapsen nimeä ilmoitettaessa vanhemmilla on yhteinen sukunimi tai sukunimiyhdistelmä, lapsi saa aina vanhempiensa yhteisen sukunimen tai sukunimiyhdistelmän. Jotta vanhempien sukunimiyhdistelmä katsottaisiin yhteiseksi, sukunimien on oltava samassa järjestyksessä kummallakin puolisolla ja yhdysmerkin käytön tulee olla yhteneväinen. Lapsen sukunimen valinta, kun vanhemmilla on eri sukunimi Jos keskenään avioliitossa olevilla vanhemmilla lapsen nimeä ilmoitettaessa ei ole yhteistä sukunimeä, vanhemmilla on oikeus valita, kumman vanhemman sukunimen lapsi saa. Lapselle voidaan valita myös vanhempiensa sukunimistä koostuva sukunimiyhdistelmä. Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella ja isyys on vahvistettu, lapsen vanhemmat voivat valita kumman vanhemman sukunimen lapsi saa (ks. jäljempänä: "Lapsi saa hänet synnyttäneen vanhemman sukunimen" ja "Lapsen sukunimen muuttaminen toisen vanhemman sukunimeksi"). Lapselle voidaan valita myös vanhempiensa sukunimistä koostuva sukunimiyhdistelmä. Lapsen sukunimeksi tai osaksi lapsen sukunimiyhdistelmää voidaan valita sukunimi, joka vanhemmalla on sillä hetkellä, kun lapsen nimet ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. Valintaoikeuden rajoitus, kun vanhemmilla on eri sukunimi Vanhemmat eivät kuitenkaan voi valita lapsen sukunimeä silloin, kun vanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, vaan myöhemmin syntynyt lapsi saa saman sukunimen tai sukunimiyhdistelmän kuin hänen sisaruksellaan. Lapsen sukunimi, kun lapsella on vain yksi vanhempi

5 Jos lapsella on hänen nimeään ilmoitettaessa yksi vanhempi, lapsi saa tämän sukunimen tai sukunimiyhdistelmän. Muut tilanteet Muissa kuin yllä sanotuissa tilanteissa lapsen sukunimeksi voidaan valita jommankumman vanhemman sukunimi tai vanhempien sukunimistä muodostettu sukunimiyhdistelmä. Jos vanhemmalla on sukunimiyhdistelmä, lapselle voidaan näissä tapauksissa antaa: 1) vanhemman sukunimiyhdistelmä sellaisenaan 2) vanhemman sukunimiyhdistelmän yksi sukunimi sellaisenaan taikka yhdistettynä toisen vanhemman sukunimeen tai toisen vanhemman sukunimiyhdistelmän yhteen sukunimeen. Lapsen sukunimi, kun vanhemmilla on kansainvälinen liittymä Etu- ja sukunimilain 6 :n 5 momentin mukaan lapselle voidaan valita vanhemman tai isovanhemman nimestä tai näiden molempien nimistä muodostettu sukunimi tai sukunimiyhdistelmä, jos vanhemmalla on kansalaisuutensa, avioliittonsa tai muun niihin rinnastettavan seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon ja vanhempien ilmoittama sukunimi vastaa tässä valtiossa noudatettua nimikäytäntöä. Milloin ja miten valinta on tehtävä? Lapsen sukunimi on ilmoitettava kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä maistraatille tai sille evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle, jonka jäseneksi lapsi liitetään. Lapsen sukunimi silloin, kun vanhemmat eivät tee ilmoitusta Jos vanhemmat eivät tee ilmoitusta lapsen sukunimestä määräaikaan mennessä, maistraatti lähettää huoltajalle kehotuksen ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseksi. Jos ilmoitusvelvollisuutta ei ole täytetty kohtuullisessa ajassa kehotuksesta, lapsi saa hänet synnyttäneen vanhemman sukunimen. Lapsi saa hänet synnyttäneen vanhemman sukunimen Lapsi saa hänet synnyttäneen vanhemman sukunimen, jos vanhemmuutta ei ole vahvistettu sillä hetkellä, kun lapsen etunimet ja sukunimi ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. Lapsen sukunimi voidaan vanhemmuuden vahvistamisen jälkeen muuttaa vanhemman sukunimeksi hakemuksella maksutta. Kuka päättää lapsen sukunimestä? Lapsen sukunimestä päättää lapsen huoltaja. Kun vanhemmat ovat yhdessä lapsensa huoltajia, he päättävät yhdessä lapsen sukunimestä. Jos vanhemmat eivät ole yhdessä lapsen huoltajia, on lapsen huoltajalla tai huoltajilla oikeus päättää kumman vanhemman sukunimen lapsi saa. Esimerkkejä Esimerkki 1 Maija Mäki ja Jussi Mäki, jotka ovat avioliitossa keskenään, saavat lapsen. Lapsen sukunimi on Mäki. Esimerkki 2 Virtanen ja Linden saavat ensimmäisen yhteisen lapsen. Heillä ei ole yhteistä sukunimeä tai sukunimiyhdistelmää, joten he voivat valita lapselle sukunimen tai sukunimiyhdistelmän. Lapselle voidaan valita sukunimeksi tai sukunimiyhdistelmäksi

6 Virtanen Linden Virtanen-Linden Linden-Virtanen (Virtanen Linden) (Linden Virtanen) Esimerkki 3 Liisa Laakso ja Niilo Niemi, jotka ovat keskenään avioliitossa, saavat toisen yhteisen lapsen. Lapsen sukunimi on Niemi, koska vanhempien ensimmäisen yhteisen lapsen sukunimi on Niemi ja lapsi on heidän yhteisessä huollossaan. Esimerkki 4 Leena Ranta ja Mikko Lehti elävät avoliitossa ja saavat yhteisen lapsen. Mikko tunnustaa isyytensä ja maistraatti vahvistaa Mikon isyyden. Lapsi voi saada äidin sukunimen Ranta tai isän sukunimen Lehti. Tässä tapauksessa lapsi voi saada myös sukunimiyhdistelmän muodossa Ranta Lehti tai Ranta-Lehti taikka Lehti Ranta tai Lehti-Ranta. Esimerkki 5 Leena Ranta Lahti ja Mikko Lehti Kangas ovat keskenään avioliitossa ja saavat yhteisen lapsen, joka on molempien ensimmäinen. Vaihtoehdot lapsen sukunimeksi tai sukunimiyhdistelmäksi ovat seuraavat: Ranta Lahti tai Lehti Kangas taikka Ranta, Lahti, Lehti tai Kangas taikka Ranta Lehti tai Ranta-Lehti taikka Ranta Kangas tai Ranta-Kangas taikka Lahti Lehti tai Lahti-Lehti taikka Lahti Kangas tai Lahti-Kangas taikka Lehti Ranta tai Lehti-Ranta taikka Lehti Lahti tai Lehti-Lahti taikka Kangas Ranta tai Kangas-Ranta taikka Kangas Lahti tai Kangas-Lahti Esimerkki 6 Somalialaissyntyisen perheen lapsen sukunimi muodostuu isännimestä Abdullahi ja isoisän nimestä Yussuf. Vanhemmat voivat toki halutessaan valita myös suomalaisen nimijärjestelmän mukaisen sukunimen. Isän sukunimi: Yussuf Isse, etunimi: Abdullahi Lapsi: Abdullahi Yussuf Esimerkki 7 Islannissa henkilön sukua osoittavana nimenä toimii vanhemman ensimmäisestä etunimestä muodostettu poikaa osoittava son-loppuinen tai tytärtä osoittava dóttir-loppuinen nimi. Jos islantilaisella tai puoliksi islantilaisella perheellä on asuinpaikka Suomessa, lapsen vanhemmat voivat itse päättää, käyttävätkö he suomalaista periytyvää sukunimijärjestelmää vai islantilaista vanhemman etunimeen perustuvaa jälkinimijärjestelmää. Jos he haluavat käyttää suomalaista sukunimijärjestelmää, silloin islantilaisen isän ja äidin nimet, esim. Sveinsson ja Magnúsdóttir, tulkitaan sellaisinaan sukupolvelta toiselle periytyviksi nimiksi. Vanhemmat voivat valita, kumman nimen tai kumpaa näistä muodostettua yhdistelmää haluavat käyttää, jos valitsevat suomalaisen järjestelmän vai antavatko lapsille nimet isän ja äidin etunimien perusteella islantilaisen järjestelmän mukaan. Isä: Anton Sveinsson Äiti: Lára Magnúsdóttir

7 Poika: 1. Antonsson 2. Láruson Tytär: 1. Antonsdóttir 2. Lárudóttir Lapsen sukunimen muuttaminen toisen vanhemman sukunimeksi Jos lapsi on saanut hänet synnyttäneen vanhemman sukunimen, kun vanhemmilla ei ole ollut yhteistä sukunimeä lapsen syntyessä eikä vanhemmuutta ollut vahvistettu eikä merkitty väestötietojärjestelmään, lapsen sukunimi voidaan vanhemmuuden vahvistamisen jälkeen muuttaa toisen vanhemman sukunimeksi. Kuka päättää lapsen sukunimen muuttamisesta? Kun vanhemmat ovat yhdessä lapsensa huoltajia, he päättävät yhdessä lapsen sukunimen muuttamisesta lapsen vanhemman sukunimeksi. Jos vanhemmat eivät ole yhdessä lapsen huoltajia, on lapsen huoltajalla tai huoltajilla oikeus päättää lapsen sukunimen muuttamisesta. Lapsen oma suostumus Kun lapsi on täyttänyt 12 vuotta, hänen sukunimensä muuttamiseen tarvitaan hänen suostumuksensa. Alaikäisen etu- tai sukunimeä ei myöskään voida muuttaa vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota. Tästä syystä myös 10 vuotta täyttäneen lapsen suostumus edellytetään, ellei lapsen mielipiteen selvityksestä poikkeamiseen ole erityistä syytä. Esimerkki Tarja Vuori saa lapsen ja Kari Koski tunnustaa isyytensä. Kun lapsen nimet ilmoitetaan väestötietojärjestelmään, maistraatti ei vielä ole hyväksynyt isyyden tunnustamista. Näin ollen lapsi saa äitinsä sukunimen Vuori. Kun maistraatti on hyväksynyt isyyden tunnustamisen ja isyys on siten vahvistettu, lapsen sukunimeksi voidaan hakemuksella muuttaa isän sukunimi Koski. Lapsen sukunimi on tässä tapauksessa mahdollista muuttaa myös sukunimiyhdistelmäksi joko Vuori Koski tai Vuori-Koski taikka Koski Vuori tai Koski-Vuori. Lapsen sukunimen muuttaminen vanhempien yhteiseksi sukunimeksi tai sukunimiyhdistelmäksi Alaikäisen lapsen sukunimi voidaan muuttaa hänen vanhempiensa yhteiseksi sukunimeksi tai sukunimiyhdistelmäksi. Kun lapsi on täyttänyt 12 vuotta, hänen sukunimensä muuttamiseen tarvitaan hänen suostumuksensa. Alaikäisen etu- tai sukunimeä ei myöskään voida muuttaa vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota. Tästä syystä myös 10 vuotta täyttäneen lapsen suostumus edellytetään, ellei lapsen mielipiteen selvityksestä poikkeamiseen ole erityistä syytä. Lapsen sukunimen muuttaminen hänen vanhempansa ja tämän puolison yhteiseksi sukunimeksi tai sukunimiyhdistelmäksi Jos alaikäisen lapsen vanhempi on solminut avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen ja puolisot ovat ottaneet yhteisen sukunimen tai sukunimiyhdistelmän, puolisot voivat sopia, että lapsi saa heidän yhteisen sukunimensä tai sukunimiyhdistelmänsä. Kun lapsi on täyttänyt 12 vuotta, hänen sukunimensä muuttamiseen tarvitaan hänen suostumuksensa.

8 Alaikäisen etu- tai sukunimeä ei myöskään voida muuttaa vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota. Tästä syystä myös 10 vuotta täyttäneen lapsen suostumus edellytetään, ellei lapsen mielipiteen selvityksestä poikkeamiseen ole erityistä syytä. Jos lapsella on myös toinen huoltaja, tämän tulee lisäksi antaa suostumus lapsen sukunimen muuttamiseen. Miten lapsen sukunimi muutetaan? Lapsen sukunimi muutetaan tekemällä siitä hakemus maistraatille. Lapsen sukunimen muuttaminen on yllä sanotuissa tapauksissa maksutonta. Hakemuslomake löytyy maistraattien verkkosivulta osoitteesta maistraatti.fi. Alaikäisen nimen muuttamista koskevat rajoitukset Alaikäisen nimen muuttamista ei ilman erityistä syytä voida hyväksyä, jos lapsen etu- tai sukunimeä on muutettu kolme kertaa ennen kuin hän täyttää 12 vuotta. Lapsen sukunimeä koskevaa muutosta ei ilman erityistä syytä voida hyväksyä, jos muutos johtaisi siihen, että lapsen nimiyhteys kumpaankin vanhempaan katkeaisi tai siihen että perheen alaikäisillä täyssisaruksilla olisi eri sukunimet. Lapsen sukunimi voidaan muuttaa vanhemman sukunimeksi lapsen kuoleman jälkeen vain, jos vanhemmuus on tunnustamisen perusteella vahvistettu vasta sen jälkeen, kun lapsi on kuollut.