HE 16/2018, valinnanvapauslain henkilötietojen suojaa koskevien säännösten suhteessa EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen

27.6.2018 1 / 25 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle StV@eduskunta.fi HE 16/2018, valinnanvapauslain henkilötietojen suojaa koskevien säännösten suhteessa EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen - 17.6.2018 sosiaali- ja terveysvaliokunnalle annetun vastineen täydentäminen Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön 17.6.2018 sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassa vastineessa HE 16/2018:sta on eräitä puutteita ja virheitä henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten perusteluissa ja myös itse pykäläteksteissä. Puutteet koskevat erityisesti ehdotettujen säännösten perusteluja suhteessa EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen. Lisäksi asiakassuunnitemaa koskevia 5 ja 76 :ien ja Kelan tiedonsaantioikeuksia koskevan 80 :n säännöksiä on tarpeen korjata. Tässä täydentävässä vastineessa on ensin ehdotukset asiakassuunnitelmaa koskevien 5 ja 76 :in muuttamiseksi yksityiskohtaisine perusteluineen sekä ehdotettujen säännösten osalta selvitys EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesta säätämisperusteesta. Suoran valinnan palvelujen tuottajille suoritettavaan kiinteään korvaukseen perustuen täydentävässä vastineessa on ehdotus Kansaneläkelaitoksen tiedonsaantioikeutta koskevan 80 :n muuttamiseksi. Lisäksi kiinteän korvauksen maksamiseen liittyvien säännösten osalta on selvitys EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesta säätämisperusteesta. Tämän täydentävän vastineen liitteessä on rinnakkaistekstinä ehdotetut pykälämuutokset 18.6.2018 vastineeseen verrattuna. Asiakassuunnitelma Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että asiakassuunnitelman oikeudellinen velvoittavuus jää lakiehdotuksen ja sen perustelujen valossa varsin epäselväksi ja jäsentymättömäksi. Perustuslakivaliokunta on arvioidessaan erilaisia suunnitelmia todennut, että sääntelystä on käytävä ilmi, jollei suunnitelmaa ole tarkoitettu sitovaksi. Säädösteksti tulee tällöin muotoilla siten, että suunnitelman luonne suosituksena tai yhtenä päätöksenteossa huomioon otettavana seikkana käy ilmi suoraan laista (ks. PeVL SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Meritullinkatu 8, Helsinki. PL 33, 00023 Valtioneuvosto. 0295 16001, stm.fi, @STM_Uutiset

2 / 25 13/2007 vp, s. 3/II, PeVL 58/2006 vp, s. 8/II ja PeVL 20/2005 vp, s. 4). Jollei asiakassuunnitelman ole tarkoitettu olevan sitova palveluntuottajiin tai asiakkaisiin nähden, tästä on säädettävä laissa selvästi. Perustuslakivaliokunnan mielestä sosiaali- ja terveysvaliokunnan on täsmennettävä sääntelyä siten, että siitä käy selvästi ilmi, miltä osin suunnitelma on palvelun tuottajia sitova ja asiakkaalle tai potilaalle oikeuksia luova. Asiaa ei voi perustuslaista johtuvista syistä jättää määräytymään vain oikeuskäytännössä. Valiokunnan käsityksen mukaan asiakkaalla tulee suunnitelman sitovan osan osalta lisäksi olla käytettävissään oikeusturvakeino myös siltä varalta, että suoran valinnan palveluntuottaja ei noudata asiakassuunnitelmaa lakiehdotuksen 34 :n 4 momentin edellyttämällä tavalla. Tällainen sääntelyn täsmentäminen on valiokunnan mukaan edellytyksenä sille, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Lisäksi perustuslakivaliokunta toteaa, että valinnanvapauslakiehdotuksen perusteluissa viitataan monissa kohdin siihen, miten arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja on ehdotuksen mukaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä tarkoitus käsitellä. Esimerkiksi asiakassuunnitelman käsittelyyn ja salassapitoon sovellettaisiin edelleen vastaavia säännöksiä kuin muidenkin potilas- ja asiakasasiakirjojen käsittelyyn ja salassapitoon eli sosiaalihuollon asiakaslakia, potilaslakia, sosiaali- ja terveysministeriön asetusta potilasasiakirjoista, asiakastietolakia, julkisuuslakia ja henkilötietolakia. Sähköisesti laadittu asiakassuunnitelma olisi eri tuottajien käsiteltävissä Kanta-palvelujen kautta. Palveluntuottajalla ei ole kuitenkaan oikeutta käsitellä muita asiakas- tai potilastietoja, kuin mihin sillä on oikeus asiakas- ja potilasasiakirjoja ja niiden salassapitoa koskevien säännösten perusteella. Pääsy tarvittaviin asiakas- ja potilastietoihin hoidettaisiin palveluntuottajan käyttövaltuuksien hallinnalla. Mainitut seikat liittyvät esityksen mukaan valinnanvapauslakiehdotuksen 5 :n sääntelyyn asiakassuunnitelmasta. Ehdotukseen ei kuitenkaan sisälly sääntelyä tai viittaussäännöstä asiakassuunnitelman tiedollista käsittelyä koskeviin säännöksiin. Myös Ensi- ja turvakotien liitto ry:n mukaan asiakassuunnitelmien juridinen ja hallinnollinen asema on esityksessä vielä epäselvä. HUS:n mukaan on ongelmallista, että epäselväksi jää myös onko asiakkaalla muutoksenhakuoikeutta saamansa asiakassuunnitelman sisältöön. Professori Anneli Pohjola, professorijussi Huttunen, professori Pirkko Vartiainen,Tampereen yliopisto ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä lausuivat myös asiakassuunnitelman sitovuudesta ja muutoksenhakuoikeuden puuttumisesta/sen epäselvästä asemasta. SOSTE ja A-Klinikkasäätiö toteavat, että asiakassuunnitelman velvoittavuus on varmistettava ja että kaikki tuottajat noudattavat sitä. Eksote kysyy lausunnossaan, millä tavoin voidaan varmistua siitä, että osaaminen, maakunnan toimintaprosessit ja tietojärjestelmät riittävät asiakkaan kokonaissuunnitelman laatimiseen. Asiakasohjausyksiköllä tulee olla mahdollisuus seurata suunnitelman toteutumista. Lisäksi Eksote to-

3 / 25 teaa, että palvelujen arviointia ja suunnittelua tehdään sosiaali- ja terveyskeskuksessa ja liikelaitoksessa, joka voi johtaa moniin päällekkäisiin arviointeihin ja substanssilainsäädännön edellyttämiin suunnitelmiin, jolloin kokonaisuuden hallinta vaikeutuu. Tavoitteena tulisi olla yhteinen suunnitelma. Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja toteaa, että asiakassuunnitelmien laatimisesta tulee mittava tehtävä liikelaitoksille, eikä ole helppo välttää päällekkäistä työtä sosiaali- ja terveyskeskuksien tehtävien kanssa. Kun vastuu asiakassuunnitelman teosta on sekä liikelaitoksella että sosiaali- ja terveyskeskuksella, asiakas voi joutua pallottelun kohteeksi. Hämeen liiton mukaan asiakassuunnitelma tulisi ottaa käyttöön vaiheittain, kokeilujen kehittämistyön kautta, eikä ainakaan ennen kuin maakunnilla on käytössään asiakassuunnitelman tekemisen työkalut. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote) toteaa, että asiakassuunnitelman laatiminen on hyvä asia. Suunnitelman tekemiseen liittyvät käytännön järjestelyt monituottajakentässä ovat kuitenkin raskaat ja suunnitelman toteutumisen valvontamahdollisuus puutteellinen. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että esityksessä ehdotetun valinnanvapauslain 5 :n perusteella asiakkaalle laaditaan asiakassuunnitelma sen mukaisesti kuin siitä erikseen säädetään. Asiakassuunnitelmasta säädetään erikseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevissa erityislaeissa, kuten esimerkiksi sosiaalihuoltolaissa, vanhuspalvelulaissa, lastensuojelulaissa, vammaispalvelulaissa ja potilaslaissa. Näissä eri laeissa määritellään kriteerit sille, milloin suunnitelma pitää laatia. Lähtökohtana on, että suunnitelma laaditaan silloin kun se on asiakkaan tarvitsemien palvelujen toteuttamiseksi tarpeen. Suunnitelma on tarpeen erityisesti silloin kun asiakas tarvitsee palveluja pitkäaikaisesti tai useita erilaisia palveluja. Esityksessä ehdotetun 5 :n 1 momentin mukaan asiakassuunnitelma laadittaisiin kattamaan kaikki asiakkaan tarvitsemat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut riippumatta siitä, mikä palveluntuottaja vastaisi niiden tuottamisesta. Suunnitelma tallennettaisiin Kanta-palveluihin. Esityksessä ehdotetun 76 :n 1 momentin mukaan maakunta olisi henkilötietolain 3 :n 4 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä järjestämisvastuulleen kuuluvassa toiminnassa syntyneille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakirjoille. Näistä asiakas- ja potilasasiakirjoista ja niiden käsittelystä säädettäisiin edelleen sosiaalihuollon asiakaslaissa, potilaslaissa, sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaissa, asiakastietolaissa, julkisuuslaissa ja henkilötietolaissa. Kaikkien suoran valinnan palveluja, asiakassetelipalveluja ja henkilökohtaiseen budjettiin perustuvia palveluja tuottavien palveluntuottajien sekä niiden lukuun toimivien palveluntuottajien olisi 76 :n 2 momentin mukaan käytettävä toiminnassaan Kanta-palveluja, ja sanottuihin palveluihin perustuvat asiakas- ja potilastiedot tallennettaisiin Kanta-

4 / 25 palveluja käyttäen maakunnan asiakas- ja potilasrekisteriin. Siten sekä asiakassuunnitelmat että niihin välittömästi liittyvät muut asiakas- ja potilastiedot olisivat kaikkien niitä tarvitsevien, maakunnan lukuun toimivien palveluntuottajien käytettävissä. Valinnanvapauslain 5 :n perusteella nyt eri lakien perusteella laadittavien erillisten suunnitelmien sijasta asiakkaalle laaditaan yksi suunnitelma, johon sisältyy kootusti asiakkaan palvelutarpeet sekä se, miten palvelut toteutetaan asiakkaan tarpeita vastaavasti. Jatkossa edellä mainittujen sosiaali- ja terveydenhuollon substanssilakien suunnitelmia koskevia säännöksiä on tarkoitus muuttaa siten, että ne vastaavat ehdotetun valinnanvapauslain 5 :n säännöstä yhteisestä asiakassuunnitelmasta. Yhteistä asiakassuunnitelmaa laadittaessa maakunnan liikelaitos, sosiaali- ja terveyskeskus ja suun hoidon yksikkö olisivat kukin omalta osaltaan vastuussa asiakassuunnitelman laatimisesta siten kuin lain 7 luvussa tarkemmin säädetään. Ehdotetun 33 :n mukaan suoran valinnan palveluntuottajan on laadittava asiakkaalle annettavia suoran valinnan palveluja koskeva asiakassuunnitelman osuus. Ehdotetun 34 :n mukaan maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan asiakassuunnitelman laadinnasta muissa kuin suoran valinnan palveluissa. Lisäksi maakunnan liikelaitos on kokonaisvastuussa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnitelman laadinnasta, kun asiakas saa suoran valinnan palvelujen lisäksi maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulla olevia palveluja. Maakunnan liikelaitos voi arvioida (yhteistyössä suoran valinnan palveluntuottajan kanssa) asiakkaan palvelutarpeen ja laatia asiakassuunnitelman myös suoran valinnan palvelujen osalta, jos se on asiakkaan palvelutarve huomioon ottaen perusteltua. Jos asiakkaalla ei ole asiakassuunnitelmaa, palveluntuottajan on arvioitava, onko suunnitelman laatiminen tarpeen. Mikäli palveluntuottaja, esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskus tai maakunnan liikelaitoksen palveluyksikkö arvioi, että asiakassuunnitelma on tarpeen vain palveluntuottajan omissa palveluissa, suunnitelma voidaan tehdä vain asianomaisen palveluntuottajan vastuulla olevista palveluista. Muissa tapauksissa suunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan käyttämien eri palveluntuottajien kanssa. Kokonaisvastuu suunnitelman laatimisesta on tällöin maakunnan liikelaitoksella. Asiakassuunnitelmaa on palvelutarpeiden muuttuessa tarkistettava vastaavasti. Suunnitelman tarkistaminen tehdään myös yhteistyössä eri tuottajien kanssa samoin perustein kuin suunnitelman laatiminen. Tarkoitus on, että asiakassuunnitelman oikeudellinen luonne olisi vastaava, kuin se on voimassa olevassa lainsäädännössä. Asiakassuunnitelma ei olisi siten muutoksenhakukelpoinen päätös, vaan suunnitelma, joka toimisi asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin, palvelujen suunnittelun ja palvelujen yhteensovittamisen työkaluna ja se ohjaisi sitä kautta palveluntuottajien toimintaa. Kuten edellä on todettu, asiakaan oikeusturvaa varmistavat erityislakien mukaiset säännökset palveluista ja sosiaalihuollon osalta palveluista tehtävät päätökset, joista asiak-

5 / 25 kaalla on muutoksenhakuoikeus. Terveydenhuollon hoitopäätöksissä on voimassa olevien säännösten mukaan katsottu olevan kyse tosiasiallisesta hallintotoiminnasta, jolloin asiakkaalle ei ole säädetty oikeutta hakea valittamalla muutosta, jos hän ei saa haluamaansa terveydenhuollon palvelua. Asiakkaiden oikeussuojasta on kuitenkin huolehdittava myös tosiasiallisessa hallintotoiminnassa. Asiakkaalla olisi valinnanvapauslain 82 :n mukainen mahdollisuus saattaa asia maakunnan käsiteltäväksi, jos palvelut eivät toteudu asianmukaisesti. Maakunnalla on mahdollisuus ryhtyä valinnanvapauslaissa säädettyihin toimenpiteisiin, jos tuottaja ei toimi asianmukaisesti. Seuraamukset voivat olla esimerkiksi taloudellisia (korvauksen alentaminen tai epääminen) tai asiakas voi vaihtaa palvelun tuottajaa. Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus tehdä sosiaalihuollon asiakaslain ja potilaslain mukainen muistutus palveluntuottajalle tai kantelu valvontaviranomaisille (aluehallintovirasto, Valvira, jatkossa Valtion lupa- ja valvontavirasto). Perustuslakivaliokunnan kannanoton sekä asiakassuunnitelmasta muutoin eduskunnan valiokuntakuulemisissa esitettyjen monien lausuntojen perusteella säännöstä on tarpeen muuttaa siten, että siitä käy selkeämmin laissa säädetyn asiakassuunnitelman suhde erityislaeissa oleviin säännöksiin asiakkaalle tai potilaalle annettavia palveluja koskevista suunnitelmista. Samoin suunnitelman sitovuutta koskeva epäselvyys on tarpeen ottaa huomioon poistamalla suunnitelman velvoittavuutta koskeva virke. Yllä todetussa asiakassuunnitelman tiedollista käsittelyä koskevat huomiot on tarpeen ottaa huomioon muutettavassa 76 :ssä, joka koskee asiakas- ja potilastietojen käsittelyä ja rekisterinpitoa. Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa, että hallituksen esityksen mukaista 5 :ää täydennettäisiin toteamalla sen 1 momentissa suunnitelman tarkoitus sekä viittamaalla selkeästi 2 :n 3 kohdassa olevaan asiakassuunnitelman määritelmään. Nämä olisivat kuitenkin teknisiä muutoksia eivätkä ne vaikuttaisi jo hallituksen esityksen mukaisen säännöksen tarkoitukseen, jonka perusteella asiakkaalle laadittaisiin jatkossa yksi asiakassuunnitelma, joka sisältäisi eri lakien perusteella laadittavissa suunnitelmissa edellytetyt tiedot. Muutetussa 2 momentissa tarkennettaisiin pykälässä tarkoitetun asiakassuunnitelman sisältöä. Säännöksen mukaan asiakassuunnitelma sisältäisi asiakkaalle 2 :n 3 kohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti laaditut yksityiskohtaiset suunnitelmat, jotka tehdään asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantovastuusta riippumatta. Lisäksi asiakassuunnitelmaan sisältyisi yksityiskohtaisten suunnitelmien pohjalta laadittu yhteenveto, josta ilmenisivät asiakkaalle suunnitellut palvelut, tieto siitä, mitä yksityiskohtaisia suunnitelmia sanottuun asiakassuunnitelmaan sisältyy, sekä sellaiset eri palveluja koskevat yksittäiset seikat, joista kaikkien kyseistä asiakassuunnitelmaa toteuttavien palveluntuottajien on oltava tietoisia. Valiokunnalle 18.6.2018 annettuun vastineeseen verrattuna 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vielä tekninen muutos siten, että käsite palvelukokonaisuus korvattaisiin tarkemmalla kuvauksella siitä, mitä asiakassuunnitelman yhteenvedossa on. Muutosta ehdotetaan, koska palvelukokonaisuuden käsitettä

6 / 25 käytetään muussa tarkoituksessa. Ehdotettu muutos on tekninen eikä vaikuta momentin sisältöön. Lisäksi 2 momentissa todettaisiin, että jos asiakkaan palvelutarve muuttuu, asiakassuunnitelmaa olisi muutettava vastaavasti. Valiokunnalle 18.6 annetussa vastineessa säännös oli 3 momentissa. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tarkemmin siitä, mikä tahot vastaavat asiakassuunnitelman laatimisesta ja siitä, miten asiakassuunnitelma laaditaan. Maakunnan liikelaitos, sosiaali- ja terveyskeskus sekä suun hoidon palvelujen tuottaja ovat kukin tuottamiensa palvelujen osalta vastuussa asiakassuunnitelman laatimisesta ja sen muuttamisesta mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Jos asiakas tarvitsee sosiaalihuollon palveluja, maakunnan liikelaitos on vastuussa asiakassuunnitelman laatimisesta. Jos asiakas tarvitsee suun hoidon palveluita, niitä koskeva yksityiskohtainen asiakassuunnitelma laaditaan suun hoidon yksikössä. Jos asiakas tarvitsee pitkäaikaissairauksiinsa vain sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluita, asiakassuunnitelma laaditaan siellä. Taudin hoidossa saatetaan tarvita myös erikoissairaanhoidon konsultaatiota liikelaitoksesta, joka vastaa asiakassuunnitelmasta tuottamiensa palveluiden osalta. Mutta jos asiakaan tilanne mutkistuu, taudit pahenevat ja mukaan tulee sosiaalihuollon palveluiden tarvetta, hän siirtyy maakunnan liikelaitoksen asiakkaaksi ja sinne siirtyy vastuu myös asiakassuunnitelmasta. Edelleenkin hän saattaa saada osan palveluistaan sosiaali- ja terveyskeskuksesta, jolloin se on vastuussa asiakassuunnitelman ajantasaisuudesta vastuullaan olevien palvelujen osalta. On tärkeää, että asiakassuunnitelma mahdollisuuksien mukaan laaditaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää myös asiakkaan omahoidon ja oman vastuunoton toimia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lisäksi. Momentissa viitattaisiin sellaisiin voimassa oleviin sosiaali- ja terveydenhuollon säännöksiin, jotka koskevat ammattihenkilöiden keskinäistä yhteistoimintaa sekä yhteistoimintaa asiakkaan tai potilaan ja tämän läheisten kanssa, heidän mielipiteidensä ja näkemystensä merkityksestä tehtäville ratkaisuille. Siinä korostettaisiin asiakkaan ja potilaan asemaa omaan elämäänsä liittyvien suunnitelmien subjektina, mikä kuuluu potilas- ja asiakaslain keskeisiin periaatteisiin. Koska asiakkaan tai potilaan ei aina ole mahdollista osallistua suunnitelmien laadintaan ellei hän esimerkiksi ikänsä tai terveydentilansa vuoksi kykene arvioimaan perustellusti tilannettaan ja ehdotettuja vaihtoehtoja toimittaisiin tarvittaessa yhteistyössä laillisten edustajien tai läheisten kanssa. Yhteistyöstä näissä tilanteissa säädetään sosiaalihuollon asiakaslain 9 :ssä sekä potilaslain 6 :ssä. Säännöksessä edellytettäisiin yhteistyötä vain mahdollisuuksien mukaan, koska suunnitelma olisi laadittava siinäkin tapauksessa, ettei yhteistyötilannetta saataisi aikaan. Pykälän 4 momentissa todetaan maakunnan liikelaitoksen vastaavan siitä, että asiakassuunnitelma muodostaa asiakkaan palvelutarpeen kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Tämän vuoksi liikelaitoksen vastuulla on huolehtia siitä, että suunnitelma

7 / 25 sisältää 2 momentin mukaisen yhteenvedon eri palveluista ja että yhteenveto valmistellaan yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa siten kuin lain 34 :n 3 momentissa säädetään. Vastineessa olleeseen ehdotukseen verrattuna 4 momenttiin ehdotetaan nyt vain täsmennystä momentin viimeiseen virkkeeseen siten, että siinä todetaan yhteistyövelvoite nimenomaisesti asiakassuunnitelmaa laadittaessa ja muutettaessa. Pykälän 5 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan asiakassuunnitelma ei luo asiakkaalle oikeutta palveluihin Asiakkaan oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja oikeus saada sosiaalipalvelun antamista koskeva päätös määräytyy jatkossakin sen mukaan, kuin niistä erikseen muualla lainsäädännössä säädetään. Asiakkaiden palvelujen turvaamiseksi maakunnan on huolehdittava järjestämislain 13 :n 1 momentin mukaisesti palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä. Lisäksi järjestämislain 23 :n mukaan kaikkien tuottajien on noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja sekä varmistettava palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation toteutumisen edellyttämässä yhteistyössä muiden palvelun tuottajien kanssa. Valinnanvapauslain 42 :n nojalla maakunta tekee hallintopäätöksen palveluntuottajille asetettavista ehdoista. Palveluntuottajat ovat velvollisia noudattamaan kulloinkin voimassa olevan hallintopäätöksen mukaisia ehtoja. Näin maakunta voi varmistaa eri palveluntuottajien palveluiden yhteensovittamisen. Pykälän 6 momentissa todettaisiin palveluntuottajan oikeus muuttaa asiakassuunnitelmaa siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä asiakkaalle annettavan palvelun toteuttamiseksi. Lähtökohtana tällöin on 3 ja 4 momenteissa todetut periaatteet, joiden mukaan palveluntuottajan tehtävänä on laatia suunnitelma vastuullaan olevista palveluista. Maakunnan liikelaitoksella on lisäksi vastuu siitä, että asiakassuunnitelma muodostaa asiakkaan palvelutarpeen kannalta tarkoituksen mukaisen kokonaisuuden. Tämän vuoksi asiakassuunnitelman muutoksista on tarpeen olla yhteydessä maakunnan liikelaitokseen aina silloin kun muutoksella voi olla vaikutusta asiakassuunnitelman yhteenvetoon ja muiden vastuulla oleviin palveluihin. Valinnanvapauslain mukaisella asiakassuunnitelmalla ei ole tarkoitettu olevan erityislakien mukaisia suunnitelmia laajempia oikeusvaikutuksia. Nämä suunnitelmat eivät ole valituskelpoisia hallintopäätöksiä. Syntyneen epäselvyyden vuoksi pykälästä ehdotetaan poistettavaksi hallituksen esityksen mukainen 3 momentti, jonka mukaan palveluntuottajilla olisi velvollisuus noudattaa asiakassuunnitelmaa. Poiston tarkoituksena ei kuitenkaan ole hävittää suunnitelman merkitystä asiakkaan tarvitsemien palvelujen integraatiota edistävänä asiakirjana, joka ohjaa palveluntuottajien toimintaa. Entinen 3 momentti ehdotetaan korvattavaksi säännöksellä, jossa todettaisiin nimenomaisesti, että suunnitelma ei luo asiakkaalle oikeutta palveluihin. Oikeus palveluihin perustuisi jatkossakin sen mukaisesti kuin sosiaali- ja terveyspalveluja koskevassa erityislainsäädännössä olisi säädetty. Säännös tulisi pykälän 5 momentiksi.

8 / 25 Asiakassuunnitelman ja muidenkin asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta, asiakassuunnitelman yhteenvetoon sisällytettävistä tiedoista ja palveluntuottajien oikeudesta käyttää ja luovuttaa asiakassuunnitelmaan sisältyviä salassa pidettäviä ja arkaluonteisia tietoja säädettäisiin jäljempänä käsiteltävässä 76 :ssä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa muutettavaksi valinnanvapauslakiehdotuksen 5 :ää seuraavasti (muutokset HE mukaiseen pykälään alleviivattu, poisto yliviivattu): 5 Asiakassuunnitelma Maakunnan on huolehdittava järjestämislain 13 :n 1 momentin mukaisesti laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluja tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä. Tämän toteuttamiseksi asiakkaalle laaditaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelma on asiakkaan, maakunnan liikelaitoksen ja muiden palveluntuottajien välisen yhteistyön sekä palvelujen yhteensovittamisen ja suunnittelun väline. Asiakassuunnitelma tehdään asiakkaalle 2 :n 3 kohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantovastuusta riippumatta. Asiakassuunnitelma sisältää asiakkaalle 2 :n 3 kohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti laaditut yksityiskohtaiset suunnitelmat, jotka tehdään asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantovastuusta riippumatta sekä niiden pohjalta laaditun yhteenvedon, josta ilmenevät asiakkaan palvelut, tieto asiakassuunnitelmaan kuuluvista palvelukohtaisista suunnitelmista sekä sellaiset palvelujen toteutusta koskevat tiedot, joista kaikkien asiakkaalle suunnitelman mukaan palveluja tuottavien palveluntuottajien on oltava tietoisia. Jos asiakkaan palvelutarve muuttuu, asiakassuunnitelmaa on muutettava vastaavasti. Maakunnan liikelaitos, sosiaali- ja terveyskeskus ja suun hoidon yksikkö ovat kukin tuottamiensa palvelujen, osalta vastuussa asiakassuunnitelman laatimisesta ja sen muuttamisesta noudattaen sosiaalihuoltolain 39 ja 41 :n, terveydenhuoltolain 32 :n, asiakasasiakirjalain 16 :n, asiakaslain 2 4 lukujen sekä potilaslain 3, 4a 9 ja 13 :n säännöksiä. omalta osaltaan vastuussa suunnitelman laatimisesta. Maakunnan liikelaitos vastaa siitä, että asiakassuunnitelma muodostaa asiakkaan palvelutarpeen kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden,

9 / 25 sisältää 2 momentissa tarkoitetun yhteenvedon ja että sitä muutetaan tarvittaessa. Maakunnan liikelaitoksen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä muiden asiakkaan palveluja toteuttavien palveluntuottajien kanssa asiakassuunnitelmaa laadittaessa ja muutettaessa säädetään 34 :n 3 momentissa. Asiakassuunnitelma ei luo asiakkaalle oikeutta palveluihin. Asiakkaan oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja oikeus saada sosiaalipalvelun antamista koskeva päätös määräytyy sen mukaan, kuin niistä erikseen muualla lainsäädännössä säädetään. Palveluntuottajalla on oikeus muuttaa asiakassuunnitelmaa siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä asiakkaalle annettavan palvelun toteuttamiseksi. Suunnitelman muuttamisesta säädetään edellä 1 ja 2 momentissa. Kaikkien tämän lain mukaisten palvelujen tuottajien on järjestämislain 23 :n 1 momentin 3 kohdassa säädetyllä tavalla toteutettava tuottamansa palvelut asiakkaalle asiakassuunnitelman mukaisesti. 76 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja rekisterinpito Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa lain 76 :ään useita muutoksia, jotka perustuvat asiakassuunnitelmaan. Sen vuoksi pykälää käsitellään heti 5 :n jälkeen. Alla todetaan ensin perustuslakivaliokunnan lausunnossa todettu huomautus ja siitä aiheutuva muutos pykälään. Sen jälkeen käsitellään kokonaan uusitun pykälän perustelut ja uusi ehdotettava uusi pykäläteksti. Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota valinnanvapauslakiehdotuksen 76 :n 2 momenttiin, jonka mukaan palveluntuottajalla on oikeus käsitellä 1 momentissa tarkoitetussa maakunnan asiakas- ja potilasrekisterissä olevia asiakkaan palvelun edellyttämiä välttämättömiä asiakas- ja potilastietoja. Perustuslakivaliokunnan mielestä on selvää, että säännös on välttämättömyysedellytyksestä huolimatta arkaluonteisten tietojen yleiseen käsittelyyn tällaisessa sääntelykontekstissa valtuuttavana ongelmallisen avoin. Valiokunta ei ole pitänyt esimerkiksi hyvin väljiä ja yksilöimättömiä tietojensaantioikeuksia perustuslain kannalta mahdollisina edes silloin, kun ne on sidottu välttämättömyyskriteeriin (PeVL 59/2010 vp, s. 4/I). Säännöstä on valiokunnan mukaan olennaisesti täsmennettävä ja tällainen täsmennys on edellytyksenä sille, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että lain 76 :ään ehdotetun 2 momentin tarkoituksena on ollut ainoastaan informatiivisesti todeta, että maakunnan lukuun toimivalla palveluntuottajalla on oikeus käsitellä tähän palvelutehtävään liittyen tehtävän toteuttamiseksi tarvittavia välttämättömiä asiakas- ja potilastietoja. Julkisuuslain 5 :n perus-

10 / 25 teella toimeksiantotehtävään liittyvät asiakirjat ovat viranomaisen asiakirjoja. Lisäksi julkisuuslain 26 :n 3 momentin perusteella viranomainen voi antaa salassa pidettävästä asiakirjasta tiedon toimeksiannostaan tai muuten lukuunsa suoritettavaa tehtävää varten, jos se on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Sen vuoksi toimeksisaajalla, eli nyt palveluntuottajalla on oikeus saada maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakas- ja potilasasiakirjoja palvelun (toimeksiannon) edellyttämässä laajuudessa. Tällainen oikeus on julkisuuslain perusteella palveluntuottajilla, vaikka nyt säädettäväksi ehdotetussa laissa ei olekaan mainittua säännöstä. Sen vuoksi ministeriö ehdottaa, että pykälästä poistetaan hallituksen esityksen mukainen 2 momentti. Muutoin sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että 76 :n rakenne ja sisältö pitäisi uudistaa pääosin kokonaan perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta. Lisäksi muutoksia valmisteltaessa on otettu huomioon EU:n tietosuoja-asetus, jota koskeva tarkastelu on pykälän jälkeen. Ministeriö ehdottaa, että rekisterinpidon lisäksi pykälässä säädettäisiin asiakassuunnitelman laatimiseen ja käyttöön liittyvästä henkilötietojen käsittelystä. Asiakassuunnitelman sisältö määräytyy aiemmin todetulla tavalla siten kuin 5 :ssä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon erityislaeissa säädetään. Ministeriö esittää lisäksi, että koska pykälän sisältöä ja rakennetta muutettaisiin olennaisesti, myös sen otsikko muutettaisiin vastaavasti siten, että siinä todettaisiin myös tietojen käsittely. Muutettu otsikko olisi ehdotuksen mukaan Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja rekisterinpito. Samalla pykälään rakennetta muutettaisiin siten, että sen 1 momentissa olisivat yleiset rekisterinpitoa koskevat säännökset. Pykälän 2 4 momentissa olisivat asiakassuunnitelman käsittelyä koskevat säännökset 76 :n yksityiskohtaiset perustelut Muutetussa 76 :ssä säädettäisiin asiakassuunnitelman sekä muidenkin asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta, asiakassuunnitelman yhteenvetoon sisällytettävistä tiedoista sekä palveluntuottajien oikeudesta käyttää ja luovuttaa asiakassuunnitelmaan sisältyviä salassa pidettäviä ja arkaluonteisia tietoja. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin maakunnan liikelaitoksen ja sen lukuun toimivien muiden palveluntuottajien velvollisuudesta käyttää toiminnassaan asiakastietolaissa tarkoitettuja valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja, niin kutsuttuja Kanta-palveluja. Säännöksen mukaan kyseisiin palveluihin perustuvat asiakas- ja potilastiedot tallennettaisiin mainittuja Kanta-palveluja käyttäen palvelujen järjestämisestä vastaavan maakunnan asiakas- ja potilasrekisteriin, ja kyseinen maakunta olisi näiden tietojen osalta tietosuoja-asetuksessa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Momenttiin sisältyisi myös viittaussäännös keskeisiin asiakas- ja potilastietoja koskeviin lakeihin sen selventämiseksi, että säännöksen tarkoittamiin asiakas- ja potilastietoihin sekä niiden käsittelyyn sovelletaan toissijaisesti sosiaalihuollon asiakaslain, potilaslain, sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista

11 / 25 annetun lain (254/2015, asiakasasiakirjalaki), asiakastietolain, julkisuuslain sekä tietosuojalain ( / ) säännöksiä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että laaja-alaisesti yhteensovitettuja palveluja tarvitsevalle asiakkaalle 5 :n mukaisesti laaditun asiakassuunnitelman yhteenveto, sekä siihen välittömästi liittyvät potilas- ja asiakastiedot tallennetaan Kanta-palveluihin erilliseen asiakassuunnitelmarekisteriin. Sanottuun rekisteriin tallennettujen asiakassuunnitelman yhteenvetojen rekisterinpitäjä olisi aina asiakkaan palveluista järjestämisvastuussa oleva maakunta, kuten se olisi 1 momentin mukaan muillekin järjestämisvastuulleen kuuluviin palveluihin perustuville asiakas- ja potilastiedoille. Yhteenveto olisi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakirja. Tässä laissa säädetyn lisäksi yhteisen asiakirjan muusta käsittelystä, kuten sen säilyttämisestä ja luovuttamisesta, säädettäisiin erikseen. Kanta-palveluiden kautta asiakassuunnitelman yhteenveto olisi kaikkien asiakkaan palvelujen ja hoidon toteuttamiseen osallistuvien käytettävissä. Asiakassuunnitelman yhteenveto-osaa tarkentavat yksityiskohtaiset asiakassuunnitelmat (kuten esimerkiksi lastensuojelulain, 417/2007, 30 :ssä tarkoitettu asiakassuunnitelma taikka potilaslain 4 a :ssä tarkoitettu tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma) todettaisiin yhteenvedossa, mutta ne tallennettaisiin asiakastietojen ja potilastietojen rekistereihin, joista ne olisivat käytettävissä ja luovutettavissa normaalien salassapito- ja luovutussäännösten sekä käyttötarkoituksensa mukaisesti. Säännöksessä korostettaisiin tietojen käsittelyn minimoinnin periaatteen mukaisesti, että maakunnan toimeksiannosta tai muutoin sen lukuun toimivat saavat käyttää asiakassuunnitelman yhteenvedon lisäksi siihen liittyviä yksittäisiä suunnitelma-asiakirjoja vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä kunkin suunnitelma-asiakirjan käyttötarkoituksen toteuttamiseksi, suunnitelman muuttamiseksi taikka uuden suunnitelman laatimiseksi. Koska Kanta-palveluissa asiakas- tai potilastiedon käyttäjistä tallennetaan lokimerkinnät, voidaan suunnitelma-asiakirjojen käyttöä valvoa ja siten turvata potilaiden ja asiakkaiden yksityiselämän suojaa. Muutetun 76 :n 3 momentissa säädettäisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastuussa olevan maakunnan liikelaitoksen oikeudesta käyttää Kanta-palveluihin tallennettuja asiakas- ja potilastietoja asiakassuunnitelman tarpeen arvioimiseksi sekä suunnitelman yhteenvedon laatimiseksi. Momentin mukaan maakunnan liikelaitoksella olisi oikeus käyttää mainituissa tarkoituksissa paitsi maakunnan omiin asiakas-, potilasja asiakassuunnitelmarekistereihin tallennettuja tietoja, myös sellaisia muiden maakuntien asiakas-, potilas- ja asiakassuunnitelmarekistereissä olevia tietoja, jotka on tallennettu asiakastietolain 14:n mukaisiin Kanta-palveluihin. Säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa se, että maakunnan liikelaitoksella on riittävän kattavat tiedot asiakkaan tarpeista sekä jo toteutetuista tutkimuksista, hoidoista ja

12 / 25 selvityksistä, jos järjestämisvastuussa oleva maakunta vaihtuu henkilön vaihtaessa asuinpakkaansa. Tämä on edellytys sille, että uuden maakunnan liikelaitos voisi arvioida asiakassuunnitelman ja palvelujen tarvetta. Pykälän 4 momenttiin sisältyisi oikeusohje, jolla pyritään osaltaan tietosuoja-asetuksen periaatteiden mukaisesti minimoimaan arkaluonteisten ja salassa pidettävien potilas- ja asiakastietojen käsittelyä. Säännöksen mukaan asiakassuunnitelman yhteenvetoon saisi sisällyttää arkaluonteisia ja salassa pidettäviä henkilötietoja vain siinä määrin kuin se on tarpeen asiakassuunnitelman käyttötarkoituksen kannalta. 76 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja rekisterinpito Maakunnan sekä sen lukuun toimivien palveluntuottajien on käytettävä toiminnassaan asiakastietolaissa tarkoitettuja valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja. Palveluntuottajien on tallennettava asiakas- ja potilastiedot palvelujen järjestämisestä vastaavan maakunnan asiakas- ja potilasrekisteriin. Maakunta on tietosuoja-asetuksessa tarkoitettu rekisterinpitäjä näiden järjestämisvastuulleen kuuluvassa toiminnassa syntyneiden asiakas- ja potilastietojen osalta. Näistä asiakas- ja potilastiedoista sekä niiden käsittelystä säädetään lisäksi sosiaalihuollon asiakaslaissa, potilaslaissa, sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetussa laissa (254/2015, asiakasasiakirjalaki), asiakastietolaissa, julkisuuslaissa ja tietosuojalaissa ( / ). Edellä 5 :ssä tarkoitettu, laaja-alaisesti yhteensovitettuja palveluja tarvitsevan asiakkaan asiakassuunnitelman yhteenveto ja siihen välittömästi liittyvät potilas- ja asiakastiedot tallennetaan erilliseen asiakassuunnitelmarekisteriin. Edellä 1 momentissa tarkoitetut sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntuottajat sekä niiden palveluksessa olevat ja toimeksiannosta tai muutoin niiden lukuun toimivat saavat käyttää asiakassuunnitelman yhteenvedon lisäksi yhteenvetoon liittyviä yksittäisiä suunnitelma-asiakirjoja vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä kunkin suunnitelma-asiakirjan käyttötarkoituksen toteuttamiseksi, suunnitelman muuttamiseksi taikka uuden suunnitelman laatimiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavan maakunnan liikelaitos saa käyttää asiakassuunnitelman tarpeen arvioimiseksi ja asiakassuunnitelman yhteenvedon laatimiseksi välttämättömiä asiakas- ja potilastietoja, jotka ovat maakunnan asiakas-, potilas- ja asiakassuunnitelmarekistereissä sekä asiakastietolain 14 :n mukaisissa valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluissa olevissa maakuntien asiakas-, potilas- ja asiakassuunnitelmarekistereissä.

13 / 25 Asiakassuunnitelman yhteenvetoon saa sisällyttää arkaluonteisia ja salassa pidettäviä henkilötietoja vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä asiakassuunnitelman käyttötarkoituksen kannalta. Asiakassuunnitelmaa koskevien 5 ja 76 :in tarkastelu suhteessa tietosuoja-asetukseen Asetuksen mukainen säätelyn perusta Tietosuoja-asetuksen 6 artiklassa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus säätää kansallisesti henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteesta. Henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteesta voidaan säätää jäsenvaltion lainsäädännössä tilanteissa, joissa henkilötietojen käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi (6 artiklan 1 kohdan c alakohta) tai käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi (6 artiklan 1 kohdan e alakohta). Julkisen sektorin henkilötietojen käsittelyn tulisi lähtökohtaisesti perustua näihin henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteisiin. Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan henkilötietojen käsittely on sallittua, jos käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Tästä käsittelyn oikeusperusteesta on säädettävä jäsenvaltion lainsäädännössä tai unionin oikeudessa. Henkilötietoja ei voida siten käsitellä suoraan 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla. Yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan kappaleessa 41 selvennetään, että aina kun yleisessä tietosuoja-asetuksessa viitataan käsittelyn oikeusperusteeseen tai lainsäädäntötoimeen, siinä ei välttämättä edellytetä parlamentissa hyväksyttyä säädöstä. Tämä ei kuitenkaan rajoita asianomaisen jäsenvaltion perustuslaillisen järjestyksen edellyttämien vaatimusten soveltamista. Kumpikin 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohta voisi ko. kohtien sanamuotojen perusteella tulla sovellettavaksi. Koska kyse on maakuntien ja palveluntuottajien lakisääteisestä velvoitteesta voidaan asiakassuunnitelmasta ja sitä koskevista periaatteista säätäminen perustaa mainittuun c alakohtaan. Näin erityisesti siksi, että asiakkaalle laadittavat suunnitelmat perustuvat jo aiemmin voimassa olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädäntöön. Valinnanvapauslain 5 :n mukainen suunnitelma, jossa on eri palveluja koskeva yhteenveto-osa, toteuttaa lainsäädännössä olevaa nimenomasta asiakkaan palvelujen integraatioperiaatetta. Näin ollen asiakassuunnitelman laatiminen ja siinä yhteydessä tapahtuva henkilötietojen käsittely perustuu 1 kohdan c alakohdan mukaisesti rekisterinpitäjän lakisääteiseen tehtävään. Edellä c alakohdasta todettuun verrattuna e kohdan mukainen peruste voidaan nähdä toissijaiseksi. Asiakassuunnitelma on esisijaisesti asiakkaan integraation toteutumista edistävä dokumentti, joka laaditaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tällöin e kohdan

14 / 25 mukainen yleinen etu ei ole se erityinen peruste, jonka vuoksi asiakassuunnitelma laaditaan. Asiakassuunnitelma perustuu myös aina asiakkaalle ensin tehtyyn palvelutarpeen arviointiin, minkä vuoksi julkisen vallan käyttö ei ole enää asiakassuunnitelman laatimisvaiheessa peruste henkilötietojen käsittelylle. Silloin kun tietojen käsittely perustuu edellä todetulla tavalla 1 kohdan c alakohtaan, jäsenvaltio voi 6 artiklan 2 kohdan perusteella pitää voimassa tai ottaa käyttöön yksityiskohtaisempia säännöksiä tietosuoja-asetuksessa vahvistettujen sääntöjen soveltamiseksi määrittämällä täsmällisemmin tietojenkäsittely- ja muita toimenpiteitä koskevat erityiset vaatimukset. Tämän kohdan perusteella kansallisesti voidaan säätä asiakassuunnitelmaa koskevista tarkemmista säännöksistä. Artiklan 3 kohdan mukaan käsittelyn perustasta on säädettävä jäsenvaltion lainsäädännössä. Tällöin on määriteltävä käsittelyn tarkoitus. Tarkoituksen on oltava tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi. Kansallisesti voidaan säätää muun muassa yleisiä edellytyksiä, jotka koskevat rekisterinpitäjän suorittaman tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta; käsiteltävien tietojen tyyppiä; asianomaisia rekisteröityjä, yhteisöjä joille ja tarkoituksia joihin henkilötietoja voidaan luovuttaa; käyttötarkoitussidonnaisuutta; säilytysaikoja; sekä käsittelytoimia ja -menettelyjä, mukaan lukien laillisen ja asianmukaisen tietojenkäsittelyn varmistamiseen tarkoitetut toimenpiteet. Jäsenvaltion lainsäädännön on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Erityisten henkilötietoryhmien käsittely edellyttää lisäksi jonkin yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan edellytyksen täyttymistä. Erityisiä henkilöstöryhmiä koskeva käsittely Tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa säädetään erityisiä henkilöstöryhmiä koskevasta tietojen käsittelystä. Artiklan 1 kohdan mukaan mm. henkilön terveyttä koskevien tietojen käsittely on kiellettyä. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos jokin artiklan 2 kohdan a j alakohdista soveltuu käsittelyyn. Asiakassuunnitelman osalta kysymykseen voisivat tulla lähinnä seuraavat kohdat: g) käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, edellyttäen että se on oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden, siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi; tai h) käsittely on tarpeen ennalta ehkäisevää tai työterveydenhuoltoa koskevia tarkoituksia varten, työntekijän työkyvyn arvioimiseksi, lääketieteellisiä diagnooseja varten, ter-

15 / 25 veys- tai sosiaalihuollollisen hoidon tai käsittelyn suorittamiseksi taikka terveys- tai sosiaalihuollon palvelujen ja järjestelmien hallintoa varten unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön perusteella tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti ja noudattaen 3 kohdassa esitettyjä edellytyksiä ja suojatoimia; Koska asiakassuunnitelma laaditaan asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen (terveys- tai sosiaalihuollollisen hoidon) suorittamiseksi, asetuksen mukaisena perusteena on h alakohta. Tämä tarkoittaa, että lisäksi on noudatettava artiklan 3 kohdan mukaisia suojatoimia. Suojatoimet Osa yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa säädetyistä edellytyksistä on suoraan sovellettavia, kun taas osa edellyttää kansallista lainsäädäntöä, jossa on säädetty asianmukaisista suojatoimista. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 3 kohdan perusteella henkilötietoja voidaan käsitellä kun kyseisiä tietoja käsittelee tai niiden käsittelystä vastaa ammattilainen, jolla on lakisääteinen salassapitovelvollisuus unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön perusteella tai kansallisten toimivaltaisten elinten vahvistamien sääntöjen perusteella, taikka toinen henkilö, jota niin ikään sitoo lakisääteinen salassapitovelvollisuus unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön tai kansallisten toimivaltaisten elinten vahvistamien sääntöjen perusteella. Tuon kohdan edellyttämistä salassapitovelvollisuuksista on säädetty kattavasti seuraavissa laeissa: sosiaalihuollon asiakaslain 15 :ssä, potilaslain 13 :ssä ja julkisuuslain 23 :n 2 momentissa. Rekisteröidyn oikeus vastustaa henkilötietojen käsittelyä Tietosuoja-asetuksen 21 artiklan 1 kohdan perusteella rekisteröidyllä on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella, milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä, joka perustuu 6 artiklan 1 kohdan e tai f alakohtaan, kuten näihin säännöksiin perustuvaa profilointia. Koska asiakassuunnitelman laatiminen perustuu edellä todetulla tavalla 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, ei rekisteröidyllä olen 21 artiklan mukaista oikeutta vastustaa asiakassuunnitelman laatimiseen liittyvää henkilötietojen käsittelyä. Tämä perustuu suoraan tietosuoja-asetuksen mainittuun 21 artiklan 1 kohtaan, minkä vuoksi valinnanvapauslakiin ei voida ottaa tätä koskevaa säännöstä. Ns. kapitaatiokorvaus, valinnanvapauslain 65, 74 ja 80 :t

16 / 25 Valinnanvapauslakiehdotuksen mukaan sote-keskuksille ja suun hoidon yksiköille maksetaan lain 65 :n mukainen kiinteä korvaus palveluntuottajalle listautuneiden asiakkaiden perusteella. Sote-keskuksilla osuus on vähintään 2/3 ja suun hoidon yksiköille 1/2. Asiakaskohtainen kiinteä korvaus lasketaan kansallisten tarvetekijöiden perusteella. Tarvetekijöitä ovat ikä, sukupuoli, sairastavuus ja sosioekonomiset tekijät. Sote-keskuksen osalta otetaan huomioon myös työssäkäynti. Lain 74 :ssä säädetään Kansaneläkelaitoksen velvollisuudesta maksaa 65 :n mukaiset kiinteät korvaukset ja 80 :ssä säädetään Kelan oikeudesta saada korvausten laskennassa tarvittavat tiedot eri viranomaisilta. THL valmistelee 65 :n perusteella valtioneuvostolle esityksen tarvetekijöiksi ja niiden painokertoimiksi. THL:n esityksen perusteella tarvetekijät ja niiden painokertoimet säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tarvetekijöiden ja painokertoimien perusteella Kela laskee 74 :n perusteella suoran valinnan palveluntuottajille maksettavan kiinteän korvauksen ja vastaa korvauksen maksatuksesta suoran valinnan palvelun tuottajille. Kiinteä korvaus lasketaan palveluntuottajan valinneiden asiakkaiden yksilöllisten tarvetekijöiden ja niiden painokertoimien sekä maakunnan määrittelemän keskimääräisen korvauksen perusteella. Korvaus palveluntuottajalle suoritetaan kuitenkin yhtenä kokonaisuutena siten, että palveluntuottajalle ei ilmoiteta yksittäisten asiakkaiden tietojen perusteella määräytyvää osaa kokonaiskorvauksesta. THL ja Kela tarvitsevat tehtävien suorittamiseksi tietoja eri lähteistä. THL toteuttaa kiinteän korvauksen laskennassa käytettävien tarvetekijöiden ja niiden painokertoimien laskennan tieteellisenä tutkimuksena. Tutkimuksessa käytettävät tiedot se on saanut tutkimuslupien perutella omista rekistereistään sekä Kansaneläkelaitoksesta ja Tilastokeskuksesta. THL:n tutkimustoiminta perustuu erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain (668/2008) 2 :n 1 ja 2 kohtiin. Säännökset Kansaneläkelaitoksen oikeudesta saada salassapitosäännösten estämättä kiinteän korvauksen laskennassa tarvittavat välttämättömät tiedot ovat 80 :n 2 ja 3 momentissa. Ehdotettavat muutokset 80 :ään Hallituksen esityksen mukaan Kansaneläkelaitoksella olisi ollut oikeus saada salassapitosäännösten estämättä ja korvauksetta kiinteän korvauksen laskemisessa tarvittavat tiedot mm. valtion viranomaisilta. Säännöksessä ei esitetty tarkemmin mitä tietoja ja miltä viranomaisilta tietoja olisi tarvittu. Sen vuoksi vastineessa esitettiin säännöstä täsmennettäväksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 18.6.2018 annetussa vastineessa ehdotettuja muutoksia hallituksen esityksen mukaiseen on kuitenkin vielä tarpeen tarkistaa Kansaneläkelaitoksen tiedonsaantioikeuksien kannalta. Ehdotetussa säännöksestä tulisi poistaa Tilastokeskuksesta saatavat tiedot ja toisaalta siihen pitäisi lisätä lainkohdassa tarkemmin todetut tiedot työ- ja elinkeinoministeriöstä, Verohallinnosta ja Väestörekisterikeskuksesta alla todetun mukaisesti.

17 / 25 Edellä olevan perusteella pykälän 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi Kelan oikeus saada tietoja tilastokeskuksesta. Säännöksen ehdotetaan puolestaan lisättäväksi työ- ja elinkeinoministeriön työ ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmän henkilöasiakasrekisteristä työttömyyttä koskevat tiedot, Verohallinnosta asiakkaiden tulo- ja verotiedot sekä väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä henkilöiden yksilöintitiedot, perhesuhteet sekä syntymä- ja kuolintiedot. Tilastokeskuksen velvollisuus luovuttaa tietoja poistettaisiin 2 momentista, koska EU:n tilastoasetuksen ja Suomen tilastolain perusteella tilastotarkoituksiin saatuja tietoja ei saa luovuttaa muihin tarkoituksiin. Pykälän 3 momentissa olevaa Kelan oikeutta käyttää muiden sille laissa säädettyjen tehtävien hoitamisessa saataviin tietoihin on puolestaan tarpeen laajentaa, jotta Kelalla on käytössään kaikkien kiinteän korvauksen laskennassa käytettäviä tarvetekijöiden tiedot. Ehdotuksen mukaan Kelalla olisi oikeus käyttää tietoja lääkkeiden erityiskorvauksista, asiakkaille sairausvakuutuksen perusteella korvatuista lääkkeistä. Kelalla olisi myös oikeus käyttää sille säädettyjen tehtävien hoitamisessa saatuja tietoja asiakkaiden koulutustasosta, työllisyydestä ja muista sosioekonomista asemaa koskevista tiedoista. Lisäksi kelalla olisi oikeus saada tietoja asiakastietolain 14 :n mukaisissa valtakunnallisissa tietojärjestelmäpalveluissa (kanta-palvelut) olevista asiakas- ja potilastiedoista. Kanta-palveluissa on tietoja sekä maakuntien asiakas- ja potilasrekistereissä, myös yksityisten palveluntuottajien rekistereistä siltä osin kuin ne ovat liittyneet kokonaan yksityisen toiminnan osalta kanta-palvelujen käyttäjiksi. Pykälän 2 ja 3 momentti kuuluisivat tämän mukaisesti seuraavasti: Kansaneläkelaitoksella on lisäksi oikeus saada salassapitosäännösten estämättä 65 :ssä tarkoitetun kiinteän korvauksen laskemiseksi välttämättömät asiakkaita koskevat tiedot seuraavasti: 1) Eläketurvakeskukselta eläkerekisteristä tiedot asiakkaiden työmarkkina-asemasta ja työkyvyttömyydestä; 2) Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksesta hoitoilmoitusrekisteristä asiakkaiden diagnoositiedot; 3) työ- ja elinkeinoministeriön työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmän henkilöasiakasrekisteristä työttömyyttä koskevat tiedot; 4) Verohallinnosta asiakkaiden tulo- ja verotiedot; 5) Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä henkilöiden yksilöintitiedot, perhesuhteet sekä syntymä- ja kuolintiedot; 6) maakunnilta asiakas- ja potilastiedot 76 :n mukaisista asiakas- ja potilastietojen rekistereistä. Kiinteän korvauksen laskemisessa tarvittavia välttämättömiä tietoja Kansaneläkelaitoksella on oikeus käyttää salassapitosäännösten estämättä sen asiakkaille myöntämien lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista ja sairausvakuutuksesta korvatuista lääkkeistä sekä muita sille lailla säädettyjen tehtävien hoitamista varten saamia tietoja asiakkaiden koulutustasosta, työllisyydestä ja muista sosioekonomista asemaa koskevista tiedoista. Li-

18 / 25 säksi Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada asiakastietolain 14 :ssä tarkoitetuista valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista asiakas- ja potilastietoja siltä osin, kuin tiedot ovat välttämättömiä kiinteän korvauksen laskemisessa. Kiinteän korvauksen määrittelyyn liittyvien säännösten arviointi suhteessa EU:n tietosuoja-asetukseen Yleistä Valinnanvapauslain 65 :n mukaiset tarvetekijät ja painokertoimet perustuvat THL:n tekemään tieteelliseen tutkimukseen, johon se on saanut erilliset tutkimusluvat. Jatkossa asiakas- ja potilastietojen käyttämisestä tieteellisessä tutkimuksessa on tarkoitus säätää laissa sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. Sitä koskeva hallituksen esitys (HE 159/2017 vp) on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Tieteellistä tutkimusta varten saatujen henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan mm. tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b ja e alakohtaa, 9 artiklan 2 kohdan j alakohtaa, 14 artiklan 5 kohdan b alakohtaa, 17 artiklan 3 kohdan d alakohtaa, 21 artiklan 6 kohtaa ja 89 artiklaa. Niiden mukaan määräytyvät rekisteröiden asema ja oikeudet, rekisterinpitäjän oikeus käsitellä tietoja sekä siihen liittyvät velvollisuudet, ml. rekisterinpitäjän velvollisuus huolehtia asetuksen mukaisista suojatoimenpiteistä. Lain 74 ja 80 :ssä säädetyt Kansaneläkelaitoksen tehtävät ja tietojen keruu voidaan perustaa seuraaviin tietosuoja-asetuksen säännöksiin: 1) Muiden kuin erityisien henkilöryhmien osalta tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, jonka mukaan henkilötietojen käsittely on lainmukaista, kun se on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Tämä koskee sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon asiakas- ja potilastietoja. Kun käsittely perustetaan tähän alakohtaan, yksilöllä ei asetuksen mukaan olisi 21 artiklan mukaista oikeutta vastustaa henkilötietojen käsittelyä (eli ei oikeutta sanoa, että häntä koskevia tietoja ei saa käsitellä). 2) Lisäksi niiltä osin kuin käsitellään nk. erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja (henkilötietoja, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys sekä geneettiset tai biometriset tiedot tai terveyttä koskevat tiedot taikka seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista koskevat tiedot) pitää olla lisäksi 9 artiklan 2 kohdan mukainen peruste käsittelylle. Siinä on useita alakohtia, joista g- tai h-alakohdat voivat mahdollistaa valinnanvapauslain 74 :n mukaisen kiinteän korvauksen määrittelyn. Tämä tarkastelu koskee potilastietoja. Lisäksi tarkastelu koskee sosiaalihuollon asiakastietoja silloin kun niihin sisältyy potilastietoja tai muita edellä todettuihin ryhmiin kuuluvia tietoja.