Matkaraportti UQAM Université du Québec à Montréal K90379 Kevät 2013
Valmistautuminen vaihtoon Sain vaihtokoululta syyskuussa sähköpostilla tietoa siitä, mitä erilaisia papereita minun piti lähettää yliopistoon hakuprosessiin liittyen. Deadline näille papereille oli lokakuun puolessa välissä, joten aikaa papereiden täyttämiseen ja hankkimiseen oli riittävästi. Vaadittavat dokumentit, jotka piti itsenäisesti lähettää UQAM:iin kirjeitse olivat: Englanninkielinen syntymätodistus, jonka saa tilattua maistraatissa viiden euron hintaan Kaksi eri hakulomaketta, jotka pystyy helposti täyttämään ja printtaamaan UQAM:in nettisivuilta Englanninkielinen suoritusote, jonka saa tilattua opintotoimistosta Todistus ranskankielen taidosta, jonka saa pyydettyä kielen opettajalta tai Minna Pekkaselta Marraskuussa sain vaihtokoulusta sähköpostin kurssitarjonnasta ja minulla oli kolmisen viikkoa aikaa päättää kurssit alustavasti ja lähettää valinnat sähköpostitse kurssivastaavalle. Minun kohdallani virallisen hyväksymiskirjeen saaminen kesti todella kauan ja kun lähetin marraskuun puolessa välissä UQAM:iin viestiä asiasta, niin kävi ilmi, että heillä oli ollut ongelmia kirjeiden lähetysten kanssa. Lopulta sain hyväksymiskirjeen muistaakseni marraskuun loppupuolella. Kanadaan ei tarvitse viisumia alle 6 kuukauden opiskelua varten. On kuitenkin tärkeää ottaa yliopiston hyväksymiskirje mukaan lentokentälle, jotta pystyy todistamaan että on opiskelupaikka Kanadassa. Suomaisilla opiskelijoilla on oikeus Quebecin provinssin sosiaaliturvaan (RAMQ) ja tätä varten täytyy ennen Kanadaan lähtöä käydä hakemassa Kelasta SF/Q4-lomake. Minun kohdallani lomakkeen saamisessa meni noin kuukausi, joten se on hyvä tilata riittävän ajoissa. Ostin lentoliput Montréaliin marraskuun puolessa välissä ja hintaa lipuille kertyi 780 euroa (meno: Helsinki-Lontoo-Montréal, paluu: Montréal-New York-Lontoo- Helsinki). Tiedän, että halvempiakin
lentoja on mahdollista löytää, jos vain on tarpeeksi ajoissa liikenteessä. Saavuin Montrealiin 30.12 ja luennot alkoivat 7.1. Halusin jäädä vielä matkustelemaan opintojen päätyttyä, joten otin paluulipun Suomeen toukokuun loppuun. Mielestäni tein oikean päätöksen, kun jäin vielä matkustelemaan ja viettämään extra-aikaa Montréaliin opintojen päätyttyä, sillä toukokuussa kesä alkaa vasta kunnolla tehdä tuloaan ja kaupunki on täynnä eloa. Opiskelu vaihtokohteessa Koulu järjesti vapaaehtoisen orientaatiotilaisuuden 4.1. ja pakollisen orientaatiotilaisuuden jo ensimmäisten luentojen alettua 8.1. Itse en osallistunut vapaaehtoiseen orientaatiotilaisuuteen, mutta kuulemma siellä käytiin yleisiä asioita läpi ja hoidettiin muutama asia yhdessä (esimerkiksi haettiin opiskelijakortti ja metrokortti). Kaikkien yleisten asioiden hoitaminen onnistuu kuitenkin helposti myös yksinkin, joten sinänsä vapaaehtoinen orientaatiotilaisuus ei mielestäni ole välttämätön. Sairasvakuutuskortti oli tärkeä hankkia ennen tammikuun loppua, mutta senkin hankkimiseen tulee hyvät ohjeet UQAM:ilta erikseen, joten senkin pystyy vaivatta hoitamaan itsekseen. Pakollisessa orientaatiotilaisuudessa käytiin taas läpi yleisiä asioita ja tätä seurasi pienimuotoinen cocktail-tilaisuus, jossa pystyttiin tutustumaan muihin vaihtareihin. Kuitenkin kaiken kaikkiaan orientaatiotilaisuus oli mielestäni kovin laimea. Julkisten liikennevälineiden OPUS-kortti kannattaa hankkia mahdollisimman pian, koska yksittäisten lippujen käyttäminen tulee suhteellisen kalliiksi (3 dollaria/lippu). Kuukauden ladattava kortti maksaa 45 dollaria ja kannattaa huomioida, että korttia pystyy lataamaan vain kalenterikuukauden kerrallaan (esimerkiksi tammikuun alusta tammikuun loppuun). Tätä korttia pystyy siis käyttämään niin paljon kuin haluaa metrossa ja bussissa. Kortilla pääsee myös lentokentälle, josta muuten joutuu pulittamaan 9 dollaria/suunta. Kurssivalintoja pystyi vielä muuttamaan viikon ajan kurssien alettua. Ensimmäisen viikon ajan voi siis hyvin käydä vain tutkailemassa kursseja ja sitten vasta tehdä lopulliset kurssivalinnat ilmoittamalla ne kurssivastaavalle sähköpostitse. Itse vaihtelin kursseja vaikka kuinka paljon ensimmäisen viikon aikana, mutta aina vaan sain kurssivastaavalta myönteisen vastauksen sähköposteihini.
UQAM:issa oli helmikuun lopussa viikon loma, jota edeltävällä viikolla minulla oli yksi välitentti. Kandivaiheessa yleensä joka kurssista on välitenttejä, mutta maisterivaiheessa välitenttejä on huomattavasti vähemmän. Lopputentit olivat huhtikuun lopussa ja lukukausi loppui 26.4. Kurssit sai svalita vapaasti koulun lähettämästä listasta. Valikoima oli melko runsas, sisälsi kursseja kaikista eri ohjelmista ja kurssit sai valita ihan oman mielen mukaan. Kandivaiheessa UQAM tarjoaa kursseja sekä ranskaksi että englanniksi, mutta maisterivaiheessa tarjolla on kursseja pelkästään ranskaksi. Kun saavuin Montréaliin, niin ranskankielen taitoni oli jo suhteellisen sujuva. Silti aluksi Quebec-aksenttia oli melko vaikea seurata, mutta siihenkin tottui hyvin kevään aikana. Uskon kuitenkin, että heikommallakin ranskan kielen taidolla pärjää kyllä mainiosti ranskankielisillä kursseilla ja opettajat olivat hyvin kilttejä eikä sakottanut virheistä. Otin yhteensä neljä kurssia, joista muodostui 24 ECTS:ää (12 paikallista opintopistettä) ja sain lukujärjestykseni sumplittua siten, että koulua oli vain tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Kursseistani kolme oli turismi-ohjelman kursseja ja yksi oli kansainvälisen liiketoiminnan kurssi. Mondialisation et enjeux contextuels, ORH8404-20, graduate, 6 ECTS Kansainvälisen liiketoiminnan kurssi, jonka vetäjänä toimi perulainen Fransisco Villaneuva. Arviointi koostui viikoittaisista pikkukokeista (45%), ryhmätyöstä (33%) ja lopputentistä (22%). Viikoittaisia pikkukokeita varten oli usein luettava jopa 100 sivua, kokeet olivat todella yksityiskohtaisia monivalinta-kysymyksiä ja vääristä vastauksista tuli miinus-pisteitä. Näiden viikoittaisten kokeiden takia kurssi vaati mielestäni todella paljon työtä. Kokeiden lisäksi ryhmätyönä oli tehtävä laaja 50 sivun työ, joka oli huhtikuun lopussa esitettävä 45 minuutissa. Kurssin lopussa oli vielä lopputentti, mutta se oli kohtalaisen helppo, sillä kaikki materiaali sai olla tentissä mukana ja kysymyksetkin oli suhteellisen laajoja ja yleisiä. Kurssilla oli kaksi pakollista kirjaa ja vino pino erilaisia artikkeleja, jotka oli luettava pikkukokeita varten. Kurssin aihe oli mielenkiintoinen ja se käsitteli yritysten kansainvälistymistä ja globalisaation vaikutusta yritysten toimintaan. Professori oli ihan sympaattinen, mutta mielestäni ehkä pikkasen liian vaativa. Luentoja ei oltu mitenkään valmisteltu, vaan luennot koostuivat lähinnä oppilaiden ja
professorin vuorovaikutuksesta. Tästä syystä välillä tuntui kuin kurssilla ei oltaisiin oikein edetty mihinkään suuntaan. Cadre politique, légal et administratif du tourisme, MDT8211-40, graduate, 6 ECTS Kurssin vetäjänä toimi Louis Jolin, joka oli sympaattinen ja aiheesta innostunut professori. Arviointi koostui lopputentistä (30%), ryhmätyöstä (40%), yksilötyöstä(20%) ja aktiivisesta osallistumisesta luentoihin (10%). Kurssilla käytiin läpi valtion roolia turismissa ja keskityttiin lähinnä Quebecin provinssin sisäisiin asioihin ja ajankohtaisiin teemoihin turismissa Quebecin alueella. Kurssi opetti minulle todella paljon ihan uusia asioita (esimerkiksi Kanadan poliittisesta järjestelmästä yms), mutta itse kurssin sisältö ei ollut loppujen lopuksi kovinkaan kiinnostavaa. Jokaisen opiskelijan piti tehdä yksilötyönä tiivistelmä ja esitelmä yhdestä artikkelista. Tämän lisäksi ryhmätyönä piti valmistella 45 minuutin mittainen Pyöreä pöytä -keskustelu jostakin ajankohtaisesta turismia koskevasta asiasta. Lopputentti oli suhteellisen helppo, sillä siinä sai olla kaikki materiaali mukana ja useimmat kysymyksistä olivat sellaisia, että vastaukset löytyivät slideja pläräämällä. Muuten kurssi oli mielestäni suhteellisen vaativa minulle, sillä sanasto oli todella vaikeaa ja aihe oli minulle täysin uusi. Comportement des consommateurs en tourisme MDT8213-30, graduate, 6 ECTS Kurssin vetäjänä toimi Sebastien Dubois. Arviointi koostui lopputentistä (35%), ryhmätyöstä (30%), luentoaktiivisuudesta (15%) ja case-tehtävästä (20%). Kurssi oli kuluttajakäyttäytymisen kurssi, jossa oli vain vähäinen painotus turismissa. Mielestäni kurssi oli kaikista UQAM:illa käymistäni kursseista mielenkiintoisin, sillä nuori professori oli todella innostava, käytti jatkuvasti ajankohtaisia esimerkkejä luennoillaan ja pyrki aktiivisesti saamaan opiskelijoita mukaan keskusteluun. Kurssi oli myös kohtuullisen helppo työmäärältään muihin kursseihin verrattuna. Opiskelijat joutuivat pitämään pareittain puolen tunnin mittaisen case-esityksen. Tämän lisäksi oli toinen ryhmätyö 4 hengen ryhmissä, josta kirjoitettiin 30 sivun raportti ja joka esitettiin huhtikuun lopussa. Lopputentti oli suhteellisen helppo, sillä siinä sai olla kaikki materiaali mukana ja useimmat kysymyksistä olivat sellaisia, että vastaukset sai slideja lukemalla.
Tourisme et technologie, MDT8212-40, graduate, 6 ECTS Kurssin opettajana toimi Francois Bédard. Arviointi koostui välikokeesta (25%), lopputentistä (25%), yksilötyöstä( 10%) sekä kahdesta ryhmätyöstä (10 % ja 30%). Kurssilla käytiin läpi lähinnä netti- ja mobiilimarkkinointiin liittyviä asioita ja professori antoi monia turismiin liittyviä esimerkkejä. Professori oli muutenkin oikein asiantunteva ja sympaattinen. Väli- ja lopputentit olivat melko helppoja, sillä saimme pitkän listan tenttikysymyksistä jo etukäteen, joista tenttiin tuli 6 kysymystä. Yksilötyönä piti tehdä tiivistelmä ja esitelmä yhdestä tieteellisestä artikkelista, mikä osoittautui melko haastavaksi tehtäväksi sillä artikkelit olivat täynnä monimutkaista teknologia-sanastoa. Pienemmässä ryhmätyössä opiskelijoiden piti arvioida Montréalin ja Quebecin turistitoimistojen nettisivujen tasoa. Suurempi ryhmätyö oli Tourisme Montreal-case, josta piti laati 10 sivun kirjoitelma ja 15 minuutin suullinen esitys. Kaiken kaikkiaan olin yllättynyt siitä, kuinka vaativaa ja aikavievää koulunkäynti oli. Kanadassa suurin osa opiskelijoista lopettaa opiskelun kandivaiheeseen ja maisteriohjelmiin pääsevät vain harvat ja valitut. Tämän takia opiskelijat maisteriohjelmassa ottavatkin opiskelun todella tosissaan ja etenkin ryhmätöihin käytettiin ryhmien kanssa todella paljon aikaa viikoittain. Vapaa-aika ja muuta Hintataso on Montrealissa melko samaa luokkaa kuin Suomessa, mutta joitain hintaeroja löytyy (esimerkiksi maitotuotteet ovat kalliimpia kuin Suomessa). Alivuokrasin yhden montréalilaisen tuttuni asunnon kevääksi, josta maksoin vuokraa 450 CAD/kk. Asunto sijaitsi Westmount-aluella ja pääsin metrolla kouluun 15 minuutissa. Jos nyt saisin päättää, niin asuisin ehkä Plateaussa, sillä se on mielestäni ehdottomasti kivoin ja tapahtumarikkain alue Montréalissa. Toisaalta metrot ja bussit kulkevat myöhään, joten kulkeminen paikasta toiseen yölläkin on suhteellisen sujuvaa. Kätevää on myös se, että jos naisena matkustaa bussilla öisin, niin voi pyytää kuskia pysäyttämään bussin kahden pysäkin väliin.
Kaiken kaikkiaan Montrealista löytyy monia mielenkiintoisia alueita ja kaupunki on täynnä ihania pikku kahviloita, baareja ja ravintoloita. Montrealin yöelämä on vilkasta ja vaihtoehtoja on todella paljon. Myös monet bändit tulevat Montrealiin, joten keikkakalenteria kannattaa tarkkailla. Mielestäni myös NHL-peli on mahtava kokemus ja suosittelen sellaista lämpimästi. Talvi Montrealissa oli todella kylmä tammi- ja helmikuun. Monet paikalliset sanoivat, että talvi oli kylmin moneen vuoteen. Päivisin saattoi olla -25 astetta ja usein tämän lisäksi oli todella kova tuuli, joten hyvät talvivarusteet tulivat tarpeeseen. Onneksi talvi oli kuitenkin paljon valoisampi ja aurinkoisempi kuin Suomessa. Maaliskuussa talvi rupesi jo pikkuhiljaa helpottamaan ja huhtikuun puolessa välissä oli jo 15 astetta lämmintä. Tätä kuitenkin sitten seurasi yhden päivän mittainen takatalvi ja ihan oikeasti kesä alkoi vasta huhtikuun lopussa, jolloin lämpötila pysytteli pitkään reilussa 20 asteessa. Montréalin sää on siis kaikin puolin todella vaihtelevaa, joten kannattaa tarkistaa lämpötila ennen ulosmenoa. Montréal on selvästi paljon eurooppalaisempi kaupunki verrattuna esimerkiksi Torontoon. Montrealin sijainti on kätevä, sillä sieltä on helppo matkustaa muihin lähistöllä oleviin Kanadan kaupunkeihin. Matkustin Quebec Cityyn junalla (3h) ja Torontoon bussilla (6h). Niagaran putouksille pääsee Torontosta parissa tunnissa. Myös pääkaupunki Ottawa on muutaman tunnin bussimatkan päässä, mutta siellä ei mielestäni ollut oikein mitään nähtävää, joten matkailukohteena en Ottawaa varsinaisesti suosittele. Helmikuun lomaviikon vietin Meksikossa ja koulujen loputtua matkustin vielä Kuubaan, New Yorkiin, Bostoniin ja Vermonttiin. Loppukommentit Olen todella iloinen siitä, että valitsin Montréalin vaihtokohteeksi, sillä Montreal kaupunkina on ihan mahtava. Kaupunki on todella eläväinen ja lämminhenkinen paikka, josta tekemistä löytyy aina ihan takuulla. Montréal sijaitsee myös ihanteellisella paikalla matkustelua ajatellen. Québecciläiset ovat myös aivan ihania ja avuliaita ihmisiä, minkä takia tunsin oloni kotoisaksi jo heti alusta alkaen.
Olin tosin hieman pettynyt UQAM:iin ja sen vaihtaritoimintaan. Orientaatiotilaisuuksien lisäksi, muu vaihtaritoiminta oli suhteellisen olematonta koko kevätkauden aikana. Vaihtareiden yhteyshenkilö yritti kovasti järjestää jotakin tapahtumia kevään aikana, mutta jotenkin homma ei vaan toiminut. Muutenkin yliopisto oli jotenkin kaiken kaikkiaan todella ankea eikä opiskelu erityisesti ollut minun mieleeni. Myös, jos nyt saisin valita, niin olisin ehkä kuitenkin valinnut syyslukukauden mieluummin ajankohdaksi, sillä talvi oli todella kylmä ja suhteellisen pitkä kun taas syksy jatkuu kuulemma jopa lokakuulle saakka. Näistä muutamasta negatiiviseta asiasta huolimatta suosittelen lämpimästi Montréalia vaihtokohteeksi!