SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1997 N:o 48 55 SISÄLLYS N:o Sivu 48 Laki lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta... 61 49 Laki opintotukilain muuttamisesta... 65 50 Laki kansanterveyslain 4 :n muuttamisesta... 68 51 Asetus raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä annetun asetuksen 2 :n väliaikaisesta muuttamisesta... 69 52 Valtioneuvoston päätös turvavarastointiohjelmasta vuonna 1997... 70 53 Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista... 73 54 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kaksikäyttötuotteiden vientilisensioinnista... 74 55 Maa- ja metsätalousministeriön päätös maatalouden ympäristötuen erityistuen hakemisesta ja hakuajasta... 75 N:o 48 Laki lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta Annettu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1997 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tässä laissa säädetään tuen myöntämisestä lukio-opintoja tai ammatillisia opintoja harjoittavan opiskelijan asunnon ja oppilaitoksen välisestä päivittäisestä koulumatkasta aiheutuviin kustannuksiin. Tukea kutsutaan koulumatkatueksi. Koulumatkatuki maksetaan valtion varoista. 2 Koulumatkatukeen oikeutetut opiskelijat HE 160/1996 SiVM 17/1996 EV 199/1996 Koulumatkatukeen ovat oikeutettuja Suomessa asuvat ja Suomessa opintojaan harjoittavat: 1) lukion ja lukio-opetusta vastaavaa opetusta antavan oppilaitoksen opiskelijat; sekä 2) ammatillisen oppilaitoksen, musiikkioppilaitoksen sekä muun oppilaitoksen ammatilliseen peruskoulutukseen osallistuvat opiskelijat. Koulumatkatukeen eivät kuitenkaan ole oikeutettuja aikuiskoulutuksessa, etä- tai yksityisopetuksessa, maksullisena palvelutoimintana järjestettävässä koulutuksessa tai palkallisessa työharjoittelussa olevat opiskelijat. Tukeen ei ole myöskään oikeutettu opiskelija, jolle oppilaitoksen ylläpitäjä on osoittanut maksuttoman asuntolapaikan eikä opiskelija, joka ei käytä koulumatkaansa joukkoliikennettä tai oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämää koulukuljetusta, vaikka hänellä olisi siihen mahdollisuus, eikä opiskelija, joka saa tukea koulumatkasta aiheutuviin kustannuksiin jonkin muun lain nojalla. 4 1997 470301
62 N:o 48 Koulumatkatukeen oikeutetuista opiskelijoista voidaan säätää tarkemmin asetuksella. 3 Koulumatkatuen myöntämisen edellytykset Koulumatkatuki myönnetään opiskelijalle, jonka yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset kuukaudessa ylittävät asetuksella säädettävän markkamäärän. 4 Matkakustannusten määräytyminen Jos opiskelija käyttää koulumatkaansa joukkoliikennettä, matkakustannukset määräytyvät käytetyn kulkuneuvon halvimman taksan mukaan. Jos opiskelija käyttää koulumatkaansa oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämää koulukuljetusta, matkakustannukset määräytyvät sen matkan mukaan, jonka opiskelija kulkee tätä kuljetusta käyttäen. Jos opiskelija ei voi käyttää koulumatkaansa joukkoliikennettä tai oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämää koulukuljetusta taikka näiden käyttö on kohtuuttoman hankalaa, matkakustannukset määräytyvät opiskelijan kodin ja oppilaitoksen välisen matkan mukaan. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa huomioon otettavat matkakustannukset lasketaan asetuksella säädettävän taksan mukaan. Asetuksella säädetään myös siitä, milloin opiskelijalla katsotaan olevan mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä tai oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämää koulukuljetusta sekä siitä, miten matkakustannukset määräytyvät, jos opiskelija voi käyttää näitä matkustustapoja vain osaan koulumatkastaan. 5 Koulumatkatuen määrä Koulumatkatukena maksetaan edellä 3 :ssä tarkoitetun markkamäärän ylittävät kustannukset lisättynä asetuksessa säädetyllä markkamäärällä. Jos opiskelija ei voi käyttää joukkoliikennettä tai oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämää koulukuljetusta, tuki on 70 prosenttia 1 momentin mukaisesta tuesta. Koulumatkatukea laskettaessa ei oteta huomioon kustannuksia siltä osin kuin ne aiheutuvat yli 100 kilometrin yhdensuuntaisesta koulumatkasta. 2 luku Hakeminen ja maksaminen 6 Hakeminen Koulumatkatukea haetaan kansaneläkelaitokselta. Hakemus jätetään oppilaitokseen. Oppilaitoksen tulee liittää hakemukseen selvitys opiskelijan koulumatkan pituudesta sekä opiskelijan mahdollisuudesta käyttää joukkoliikennettä tai oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämää koulukuljetusta. 7 Myöntäminen ja maksaminen Koulumatkatuen myöntää kansaneläkelaitos. Koulumatkatuki myönnetään enintään lukuvuodeksi kerrallaan ja maksetaan enintään yhdeksältä kuukaudelta lukuvuodessa. Koulumatkatuki myönnetään aikaisintaan hakemuksen jättämistä edeltävän kuukauden alusta. Koulumatkatuki maksetaan kuukausittain opiskelijan matkustustavasta riippuen joko oppilaitoksen ylläpitäjän, matkalipun myyjän tai opiskelijan ilmoittamalle tilille Suomessa sijaitsevaan rahalaitokseen. Koulumatkatuen maksamisesta säädetään tarkemmin asetuksella. 8 Kirjallinen päätös Kansaneläkelaitoksen on annettava koulumatkatukea koskevassa asiassa kirjallinen päätös, jos hakija sitä vaatii. Vaatimus on esitettävä joko kirjallisesti tai suullisesti kansaneläkelaitokselle seitsemän päivän kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon tukea koskevasta ratkaisusta ja sen perusteis-
N:o 48 63 ta uhalla, että ratkaisu muutoin jää pysyväksi. Vaatimus voidaan jättää myös oppilaitokseen. 3 luku Muutoksenhaku ja virheen korjaaminen 9 Muutoksenhaku Koulumatkatukea koskevaan kansaneläkelaitoksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnalta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Jos opintotuen muutoksenhakulautakunnalle annettava valitus on saapunut 1 momentissa säädetyn määräajan jälkeen, muutoksenhakulautakunta voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä. 10 Virheen korjaaminen Jos kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen, kansaneläkelaitos voi asianomaisen suostumuksella poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Jos kansaneläkelaitoksen päätöksessä on ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe, sen on korjattava päätöksensä. Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos korjaaminen johtaa asianomaiselle kohtuuttomaan tulokseen. Korjaamisesta on tehtävä merkintä kansaneläkelaitoksen tallekappaleeseen. Asianomaiselle on toimitettava korjattu tai uusi päätös. Jos päätöksestä on vireillä muutoksenhaku, kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta ja toimitettava siinä tekemänsä päätös myös opintotuen muutoksenhakulautakunnalle. Päätökseen, jolla kansaneläkelaitos ei ole hyväksynyt virheen korjaamista koskevaa vaatimusta, ei saa hakea muutosta valittamalla. 4 luku Erinäiset säännökset 11 Sopimus matkalipun myyjien kanssa Kansaneläkelaitos voi sopia joukkoliikenteen matkalippujen myyjien kanssa ehdoista, joilla matkalippuja myydään opiskelijoille koulumatkatuen määrällä alennettuun hintaan. Sopimismenettelystä säädetään tarkemmin asetuksella. 12 Tietojenantovelvollisuus Opiskelija on velvollinen ilmoittamaan kansaneläkelaitokselle koulumatkatuen myöntämiseksi tarvittavat tiedot sekä koulumatkatukeen vaikuttavista muutoksista. Oppilaitos on velvollinen ilmoittamaan kansaneläkelaitokselle sellaiset tietoonsa tulleet seikat, jotka voivat johtaa koulumatkatuen tarkistamiseen tai lakkauttamiseen. Opiskelija on velvollinen ilmoittamaan henkilötunnuksensa matkalipun myyjälle ostaessaan matkalipun koulumatkatuella alennettuun hintaan. 13 Toimintamenot Tämän lain toimeenpanosta kansaneläkelaitokselle aiheutuvat menot luetaan kansaneläkelaitoksen toimintamenoiksi ja oppilaitoksen ylläpitäjille 6 ja 12 :ssä säädetyistä tehtävistä aiheutuvat menot kyseisen oppilaitoksen menoiksi. 14 Viittaussäännös Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin, mitä opintotukilaissa (65/94) säädetään opintotuen toimeenpanosta, tarkistamisesta ja keskeyttämisestä, takaisinperinnästä, itseoikaisusta, lainvoimaisen päätöksen oikaisemisesta, tietojen
64 N:o 48 käytöstä, salassapitovelvollisuudesta, ulosmittaus- ja siirtokiellosta sekä rahoituksesta. 15 Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. 5 luku Voimaantulo 16 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1997. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
65 N:o 49 Laki opintotukilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1997 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/94) 7 :n 2 momentti, 9 :n 1 momentti, 11 :n 1 ja 5 momentti, 15 :n 1 momentti ja 20, sellaisena kuin näistä ovat 11 :n 1 ja 5 momentti 30 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa laissa (940/95), sekä lisätään lakiin uusi 7 a ja 7 b sekä 12 :ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 4 momentti siirtyvät 3 5 momentiksi seuraavasti: 7 Opintotukeen oikeuttava aika Korkeakouluopiskelua varten opintotukea voi saada enintään 70 kuukaudeksi. Yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten opintotukea voi saada kuitenkin enintään 55 kuukaudeksi. Opetusministeriön päätöksellä voidaan pidentää erityisen laajaa työmäärää edellyttävän ylemmän korkeakoulututkinnon tai koulutusohjelman opintotuen enimmäisaikaa. Ylempää korkeakoulututkintoa lyhyempää koulutusta varten opintotukeen oikeuttavan enimmäisajan vahvistaa opetusministeriö. Korkeakouluopintoihin rinnastetaan tätä momenttia sovellettaessa myös opiskelu nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain (391/91) 3 :ssä tarkoitetussa väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa. Ulkomailla suoritettavaan korkeakoulututkintoon myönnettävän opintotuen enimmäiskestosta säädetään asetuksella. 7a Ylempää korkeakoulututkintoa varten myönnettävän opintotuen enimmäisajan pidentäminen Opiskelijalle, joka on saanut opintotukea yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten vahvistetun enimmäisajan, voidaan myöntää opintotuki opiskelun jäljellä olevaksi ajaksi, kuitenkin enintään yhdeksäksi kuukaudeksi. Edellytyksenä on, että opiskelija osoittaa opintojen viivästymisen aiheutuneen opintojen edistymiseen merkittävästi vaikuttaneesta sairaudesta tai muusta erityisen painavasta syystä. Pidennystä voidaan kuitenkin myöntää vain, jos tutkinnon suorittamisen arvioidaan edellyttävän päätoimista opiskelua enintään yhden lukuvuoden ajan. Tämän pykälän mukaista tukea ei myönnetä opiskelijalle, jolle on jo myönnetty opintotukea 70 kuukaudeksi. Opetusministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä tämän pykälän soveltamisesta. HE 161/1996 SiVM 16/1996 EV 198/1996
66 N:o 49 7b Tukiajan käyttäminen Tukikuukausi katsotaan käytetyksi, kun opintoraha tai aikuisopintoraha on maksettu. Takaisinperintä ei palauta tukikuukautta uudelleen käytettäväksi, ellei takaisinperintä aiheudu virheellisestä maksatuksesta tai 6 :ssä tarkoitetun etuuden takautuvasta maksatuksesta. Jos opintotuensaaja maksaa opintorahan tai aikuisopintorahan vapaaehtoisesti takaisin, tukikuukausi palautuu uudelleen käytettäväksi vain, jos takaisinmaksu tapahtuu viimeistään tuen maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden aikana. Kansaneläkelaitos voi antaa tarkempia ohjeita tämän pykälän soveltamisesta. 9 Opintotukilautakunta Korkeakoulussa ja nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetussa laissa tarkoitetussa väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa on opintotukilautakunta. Usealla korkeakoululla voi olla yhteinen opintotukilautakunta, jos asetuksella niin säädetään. Opintotukilautakunnasta säädetään tarkemmin asetuksella. Opintotukilautakunnan tehtävänä on: 1) määritellä kutakin tutkintoa varten opintojen päätoimisen harjoittamisen ja opinnoissa edistymisen yleiset arviointiperusteet asianomaisessa oppilaitoksessa; sekä 2) antaa kansaneläkelaitokselle yksittäisen opiskelijan osalta joko oma-aloitteisesti taikka kansaneläkelaitoksen tai opiskelijan pyynnöstä 1 kohdassa tarkoitettujen perusteiden toteutumisesta lausunto. 11 Opintorahan määrä Jollei 17 22 :stä muuta johdu, opintorahan määrä on: 1) vanhempien luona asuvalle 20 vuotta nuoremmalle korkeakoulussa opiskelevalle 230 markkaa ja muussa oppilaitoksessa 130 markkaa sekä 20 vuotta täyttäneelle korkeakoulussa opiskelevalle 630 markkaa ja muussa oppilaitoksessa 380 markkaa kuukaudessa; 2) muualla kuin vanhempien luona asuvalle 19 vuotta nuoremmalle korkeakoulussa opiskelevalle 750 markkaa ja muussa oppilaitoksessa 500 markkaa kuukaudessa; sekä 3) muualla kuin vanhempien luona asuvalle 19 vuotta täyttäneelle tai avioliitossa olevalle taikka elatusvelvolliselle korkeakoulussa 1 540 markkaa ja muussa oppilaitoksessa 1 270 markkaa kuukaudessa. Oikeus 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuun korkeampaan opintorahaan iän perusteella alkaa sen kuukauden alusta, jona tuensaaja täyttää asianomaisessa kohdassa säädetyn iän. 12 Aikuisopintorahan myöntäminen Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, edellytetään, että opiskelija täyttää jonkun seuraavista edellytyksistä: 1) opiskelija on opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetulla opintovapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla työ- tai virkasuhteesta, joka on välittömästi ennen opintojen alkamista kestänyt vähintään vuoden; tai 2) opiskelija on välittömästi ennen opintojen alkamista toiminut itsenäisenä yrittäjänä vähintään vuoden; taikka 3) opiskelijan työ- tai virkasuhde on päättynyt enintään 12 kuukautta ennen opintojen alkamista ja hän saa ennen opintojen aloittamista työttömyysturvalaissa (602/84) tarkoitettua työttömyyspäivärahaa. Lisäksi edellytetään, että opiskelija on ennen työttömyyden alkamista ollut vähintään vuoden työ- tai virkasuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. 15 Opintolainan valtiontakaus Opintolainan valtiontakaus myönnetään opiskelijalle, joka saa tämän lain mukaista opintorahaa tai aikuisopintorahaa. Opiskelijalle, joka ei 20 :ssä tarkoitettujen tulojen vuoksi saa opintorahaa, voidaan kuitenkin myöntää opintolainan valtiontakaus. Valtiontakauksen perusteella myönnettävän lainan nosto-oikeudesta säädetään asetuksella.
N:o 49 67 20 Eräiden etuuksien huomioon ottaminen Jos opiskelija saa oppilaitokselta taikka opiskelun tai sen yhteydessä tehtävän työn johdosta palkkaa, päivärahaa tai toimeentulon turvaamiseen tarkoitettua apurahaa tai muuta opintorahaa vastaavaa taloudellista tukea, opintorahaa voidaan alentaa tai se voidaan evätä siten kuin kansaneläkelaitos määrää. Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1997. Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetussa laissa tarkoitetun väliaikaisen ammattikorkeakoulun opintoihin käytetyt tukikuukaudet rinnastetaan kuitenkin korkeakouluopintoihin ja lain 9, 11 ja 12 :ää sovelletaan 1 päivästä elokuuta 1997. Opiskelijalle, jolle on myönnetty aikuisopintoraha ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla ja joka ei tämän lain mukaisten säännösten nojalla olisi oikeutettu aikuisopintorahaan, voidaan myöntää aikuisopintorahaa ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan siten, että 7 :n 4 momentin mukainen enimmäisaika ei ylity. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
68 N:o 50 Laki kansanterveyslain 4 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1997 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveyslain (66/1972) 4 :ään, sellaisena kuin se on laissa 1091/1992, uusi 2 momentti seuraavasti: 4 Kansanterveyden laaja-alaista kehittämistä varten toimii asianomaisen ministeriön yhteydessä kansanterveyden neuvottelukunta. Neuvottelukunnan kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä säädetään asetuksella. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1997. Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Terttu Huttu-Juntunen HE 230/1996 StVM 37/1996 EV 230/1996
69 N:o 51 Asetus raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä annetun asetuksen 2 :n väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1997 Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä muutetaan raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä 24 päivänä syyskuuta 1982 annetun asetuksen (725/1982) 2 väliaikaisesti seuraavasti: 2 Edellä 1 :ssä tarkoitettua määrärahaa käytetään urheilu- ja liikuntakasvatuksen sekä Suomen Kansallisoopperan ja Suomen Kansallisteatterin tukemiseen ja jäljelle jäävä osa muuhun taiteen ja tieteen sekä nuorisonkasvatustyön tukemiseen. Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä tammikuuta 1997 ja on voimassa vuoden 1997 loppuun. Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Claes Andersson 2 470301/4
70 N:o 52 Valtioneuvoston päätös turvavarastointiohjelmasta vuonna 1997 Annettu Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1997 Valtioneuvosto on 17 päivänä joulukuuta 1982 annetun turvavarastolain (970/1982) 3 :n 1 momentin nojalla kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä päättänyt: 1 Vuonna 1997 voidaan turvavarastointisopimuksia tehdä valtion talousarvion rajoissa lääkkeiden velvoitevarastoinnista annetun asetuksen (608/1984) 1 :ssä, sellaisena kuin se on 24 päivänä elokuuta 1990 annetussa asetuksessa (745/1990), luetelluista lääkeaineista sekä seuraavien, suluissa mainittuihin tullitariffin nimikkeisiin kuuluvien tavaroiden turvavarastoinnista: - Vihannesten ja juuresten kylvösiemenet (07.13 ja 12.09) - Paahtamaton kahvi (09.01) - Soijapavut (12.01) - Rypsin siemenet (12.05) - Raaka rypsiöljy (15.14) - Rehuhiiva (21.02) - Etanoli (22.07) - Natriumkloridi (25.01) - Rikki (25.03) - Kaoliini (25.07) - Liitu (25.09) - Tulenkestävät materiaalit (25.18, 69.02 ja 69.03) - Kipsikivi (25.20) - Boraatit (25.28 ja 28.40) - Nikkelimalmi ja -rikaste (26.04) - Molybdeenimalmi (26.13) - Kivihiili lukuunottamatta antrasiittia sekä kivihiilibrikettejä ja niiden kaltaisia kiinteitä polttoaineita (27.01) - Polttoturve (27.03) - Kivihiilestä tai ruskokivestä valmistettu koksi tai puolikoksi (27.04) - Raakaöljyt (27.09) - Öljyt kumituotteiden valmistukseen (27.10) - Voiteluöljyt ja -rasvat (27.10) - Esitislattu raakaöljy (27.10) - Moottoribensiini (27.10.) - Lentopetroli (27.10) - Dieselöljyt ja kevyet polttoöljyt (27.10) - Raskaat polttoöljyt (27.10) - Öljyt painovärien valmistukseen (27.10) - Maaöljykaasut ja muut kaasumaiset hiilivedyt (27.11) - Vedenkäsittelykemikaalit (28. ryhmä) - Noki (carbon black) (28.03) - Piimetalli ja puolijohdelaatuinen pii (28.04) - Rikkidioksidi (28.11) - Hiilidisulfidi (28.13) - Ammoniakki (28.14) - Natronlipeä (28.15) - Bariumhydroksidi (28.16) - Alumiinihydroksidi (28.18) - Mangaanidioksidi (28.20) - Koboltti (28.22) - Bariumsulfaatti (28.33) - Kromisulfaatti (28.33 ja 32.02) - Mangaanisulfaatti (28.33) - Polyfosfaatit (28.35) - Natriumkarbonaatti (28.36) - Vetyperoksidi (28.47) - Kalsiumkarbidi (28.49) - Tolueeni (29.02) - Metanoli ja glykoli (29.05) - Voiteluaineiden lisäaineet (29.19, 29.21, 29.32, 29.33, 29.34, 34.02, 30.11, 39.07 ja 40.02) - Polyamiinit (29.21) - Kumiteollisuuden vulkanisoinnin kiihdyttäjät ja säilyttäjät (29.21, 29.25, 29.30, 29.32, 29.33, 29.34, 38.12 ja 38.12) - Lysiini (29.22) - Isosyanaatit (29.29) - Metioniini (29.30) - A-, D- ja E-vitamiinit (29.36) - Kaliumsulfaatti (31.04) - Väriaineet ja painovärien pigmentit (32.03, 32.04 ja 32.05) - Painoväri (32.15) - Sulfonihappo (34.02)
N:o 52 71 - Valoherkät levyt, offsetlevyt, graafiset filmit ja valokuvausfilmit rullissa (37.01 ja 37.02) - Valonherkkä paperi (37.03) - Filmien kehitteet (37.07) - Elektrodimassa (38.01) - Aktiivihiili (38.02) - Piimaa (38.02) - Hyönteisten, tuhosienten ja rikkaruohojen hävittämisaineet ja niiden raaka-aineet (38.08) - Öljynjalostus- ja kemianteollisuudessa käytettävät katalysaattorit (38.15) - Tulenkestävät laastit (38.16) - Kemikaalit (38.23) - HD-polyeteeni (39.01) - Polypropeeni (39.02) - ABS- ja SAN-muovit (39.03) - Polyeetterit (39.07) - Painovärien hartsit (38.06, 39.05 ja 39.07) - Polyamidit (39.08) - Polyuretaanit (39.09) - Silikonikumi (39.10) - Valimohartsit (39.13) - Ioninvaihtomassat (39.14) - Muoviset teokset (39.26) - Luonnonkumi (40.01) - Synteettinen kumi (40.02 ja 40.05) - Kumikankaat (40.08 ja 40.16) - Irtovilla ja villalangat (51.01 ja 51.06 51.09) - Puuvillakuitu (52.01) - Puuvillalangat (52.04 52.06) - Kudotut puuvillakankaat (52.08 52.11) - Synteettiset filamenttilangat (54.01 ja 54.02) - Kudotut synteettiset filamentti- ja katkokuitukankaat (54.07 ja 55.12 55.15) - Cordkankaat (54.08 ja 59.02) - Katkotut tekokuidut ja tekokuitulangat (55.03, 55.06 ja 55.08 55.10) - Polyamidipaperi ja polyamidikalvo (56.03) - Kumilla käsitellyt nimikkeeseen 54.01 tai 54.02 kuuluvaa tekokuitua olevat tekstiilikudelmat (59.06) - Suodatinkankaat ja diafragmakankaat (59.11.) - Kiillepaperinauhat (68.14) - Lasimurska ja muut lasijätteet ja -romu (70.01) - Laminaatit (70.19) - Ferroseokset (72.02) - Rauta- ja teräsromu (72.04) - Dynamo- ja muuntajalevyt, jänneteräs, silattu teräslanka, erikoisteräkset, ontto vuoriporateräs, prosessiputket ja putkiston osat (72. ja 73. ryhmä) - Tinalla silattu tai pleteroitu pelti (72.10 ja 72.12) - Puhdistettu, muokkaamaton katodikupari ja valanteet (74.03) - Messinkiaihiot (74.03) - Messinkipyörötangot (74.07) - Nikkeli (75.01, 75.02 ja 75.03) - Alumiini (76.01, 76.02, 76.05, 76.07 ja 76.08) - Lyijy (78.01 ja 78.02) - Tina (80.01, 80.02 ja 80.03) - Vaihdettavat työkalut työstökoneita varten (82.07, 82.08 ja 82.09) - Juotostarvikkeet (83.11) - Ydinpolttoaine, kattilat, pumput, puhaltimet, vedenkäsittelyjärjestelmät, vesi-, höyry- ja kaasuturbiinit laitteineen ja osineen (84. ryhmä) - Dieselmoottorit ja niiden osat (84.08 ja 84.09) - Laitetuulettimet (84.14) - Koneiden ja laitteiden osat ja tarvikkeet (84.66) - Elektroniikka-, sähkö- ja atk-laitteiden osat ja tarvikkeet (84.71 ja 84.73) - Vierintälaakerit (84.82) - Yleiskäyttöiset osat (84.85) - Säätösauvat, säätösauvojen toimintalaitteet ja asennonosoituslaitteet osineen (84., 85. ja 90. ryhmä) - Sähköteknilliset laitteet (85. ja 90. ryhmä) - Sähkömagneetit, kestomagneetit ja niihin tarkoitetuista erikoisaineista tehdyt teelmät sekä muut laitteet ja osat (85.05) - Paristot (85.06) - Akut (85.07) - Dieselmoottorien sähkölaitteet (85.11) - Sähkölaitteet ja niiden osat (85.14 ja 85.15) - Langallisiin puheluihin ja sähkötykseen tarkoitettujen sähkölaitteiden ja kantoaaltolaitteiden osat (85.17) - Mikrofonit, kaiuttimet ja pienjaksovahvistimet (85.18) - Äänen ja kuvan talteenotto- tai toistolaitteiden osat ja tarvikkeet (85.22) - Atk- ja muut tietotallenteet (85.24) - Radiolennätinlähettimien ja radiopuhelinlähettimien ja -vastaanottimien, yleisradioja televisiolähettimien ja -vastaanottimien, televisiokameroiden, meri- ja ilmaliikenteen radioturvallisuuslaitteiden, tutkalaitteiden
72 N:o 52 sekä radiokauko-ohjauslaitteiden osat (85.29) - Sähkölaitteiden osat rautatie-, maantie-, sisävesi-, satama- tai lentoliikenteen valvontaa varten (85.30) - Kuuloon ja näköön perustuvien sähkömerkinantolaitteiden osat (85.31) - Sähkökondensaattorit (85.32) - Sähkölaitteet sähkövirtapiirin kytkemistä, katkaisemista, suojaamista tai liittämistä varten, vastukset, painetut piirit, kytkintaulut ja ohjauspöydät (85.33, 85.34, 85.35, 85.36, 85.37 ja 85.38) - Tekstin- ja kuvankäsittelyn varaosat ja komponentit (85.38, 85.40, 85.41 ja 85.42) - Sähköhehkulamppujen ja sähköpurkauslamppujen osat (85.39) - Elektroniputket, katodisädeputket, televisiokameraputket ja elohopeatasasuuntausputket, valokennot, pietsosähköiset kiteet, diodit, transistorit sekä niiden kaltaiset puolijohdekomponentit, valoa lähettävät diodit ja elektroniset mikropiirit (85.40, 85.41 ja 85.42) Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1997 Ministeri Arja Alho - Eristetty sähkölanka (85.44) - Hiiliteokset sähkötarkoituksiin (85.45) - Eristimet (85.46) - Sähkökoneiden, -laitteiden ja -tarvikkeiden eristysosat (85.47) - Ajoneuvojen voimansiirtolaitteet ja laakerit (87.08) - Lentokoneiden osat (88.03) - Valokopio- ja lämpökopiolaitteiden osat ja tarvikkeet (90.09) - Lääketieteessä ja kirurgiassa käytettävät kojeet ja laitteet (90.18) - Tiheyden, paineen, kosteuden, lämpötilan, nopeuden, virtauksen, pinnankorkeuden tai muun fysikaalisen suureen mittaukseen tai säätöön tarkoitettujen kojeiden osat ja tarvikkeet (90.25, 90.26 ja 90.32) - Ajoneuvojen anturit, termostaatit ja mittarit (90.28, 90.29 ja 90.32) - Värinauhat (96.12). Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1997. Vanhempi hallitussihteeri Teuvo Airas
N:o 53 73 Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista Annettu Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1997 Valtioneuvosto on 3 päivänä huhtikuuta 1987 annetun meluntorjuntalain (382/1987) 9 :n nojalla ympäristöministeriön esittelystä päättänyt: 1 Soveltamisala Päätöstä sovelletaan ampumaratojen aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ampumaradalla tarkoitetaan aluetta, jolla on yksi tai useampi ampumaratapaikka eri aseita ja ampumalajeja varten. Ampumaratana pidetään myös ampuma-aluetta, jolla on pysyvään käyttöön varattuja ampumapaikkoja. 2 Melutason ohjearvot Ampumaradan aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (L AImax ) määritettynä seuraavia arvoja: melutaso (db) Asumiseen käytettävät alueet... 65 Oppilaitoksia palvelevat alueet... 65 Virkistysalueet taajamissa tai taajamien välittömässä läheisyydessä... 60 Hoitolaitoksia palvelevat alueet... 60 Loma-asumiseen käytettävät alueet... 60 Luonnonsuojelualueet... 60 Muualla kuin edellä 1 momentissa tarkoitetuilla alueilla on soveltuvin osin ohjearvona alueen luonnetta vastaavan alueen ohjearvo. 3 Ohjearvon soveltaminen Ohjearvoja sovellettaessa on otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit, sekä 2 :ssä tarkoitetun alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys. 4 Ympäristöministeriön ohjeet Ympäristöministeriö voi antaa tarkempia ohjeita ampumaradan aiheuttaman melutason mittaus- ja laskentamenetelmistä sekä tämän päätöksen täytäntöönpanosta. 5 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1997. Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1997 Ympäristöministeri Pekka Haavisto Ylitarkastaja Sirkka-Liisa Paikkala
74 N:o 54 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kaksikäyttötuotteiden vientilisensioinnista Annettu Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1997 Kauppa- ja teollisuusministeriö on kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun lain (562/1996) 10 :n 4 momentin nojalla päättänyt: 1 Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun asetuksen (645/1996) 1 :ssä tarkoitetut tavarat ja palvelut kuuluvat vientilisensioinnin piiriin kaksikäyttötuotteiden viennin valvontaa koskevasta yhteisestä toiminnasta, jonka neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen J.3 artiklan perusteella, tehdyn neuvoston päätöksen N:o 94/942/YUTP liitteessä I olevan luettelon mukaisesti tämän pykälän 2 momentissa mainituin poikkeuksin. Ydinenergialain (990/1987) soveltamisalaan kuuluvien neuvoston päätöksen liitteessä I olevan luettelon tuoteryhmään 0 (ydinmateriaalit, laitteistot ja laitteet) kuuluvien tuotteiden vientiä säännellään ydinenergialain (990/1987) nojalla. Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1997 Ministeri Ole Norrback 2 Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetussa asetuksessa tarkoitettu vientilisenssi voi olla 1) yksittäislisenssi eli yksittäiselle viejälle kaksikäyttötuotteiden tyyppiä varten myönnettävä lisenssi, joka on voimassa yhteen yksilöityyn maahan tapahtuvassa viennissä; 2) koontilisenssi eli yksittäiselle viejälle kaksikäyttötuotteiden tyyppiä tai ryhmää varten myönnettävä lisenssi, joka on voimassa yhteen tai useampaan yksilöityyn maahan tapahtuvassa viennissä; tai 3) yleislisenssi eli useammalle viejälle tarkoitettu, kaksikäyttötuotteiden tyyppiä tai ryhmää varten myönnettävä avoin vientilupa, joka on voimassa yhteen tai useampaan maahan tapahtuvassa viennissä. 3 Yleislisenssillä saadaan viedä siviilikäyttöön neuvoston päätöksen N:o 94/942/YUTP liitteen I tuotteita lukuunottamatta tuoteryhmän 0 (ydinmateriaalit, laitteistot ja laitteet) tuotteita ja neuvoston päätöksen liitteessä IV mainittuja arkaluonteisia tuotteita, jos tuotteiden määrämaa kuuluu neuvoston päätöksen liitteessä II olevaan maaluetteloon. Yleislisenssin käyttäjän rekisteröitymisen osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun asetuksen (645/1996) 6 :ssä säädetään. 4 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1997. Tällä päätöksellä kumotaan kaksikäyttötuotteiden vientilisensioinnista 26 päivänä elokuuta 1996 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (646/1996). Kaupallinen neuvos Tuula Kulovesi Neuvoston asetus (EY) N:o 3381/94; EYVL N:o L 367, 31.12.1994, s. 1, muut. 837/95; EYVL N:o L 90, 21.4.1995, s. 1. Neuvoston päätös 94/942/YUTP; EYVL N:o L 367, 31.12.1994, s. 8, muut. 95/127/YUTP ja 95/128/YUTP; EYVL N:o L 90, 21.4.1995, s. 2 3, 96/173/YUTP; EYVL N:o L 52, 1.3.1996, s. 1, 96/423/YUTP, EYVL N:o L 176, 13.7.1996, s. 1, ja 96/613/YUTP, EYVL N:o L 278, 30.10.1996, s. 1.
75 N:o 55 Maa- ja metsätalousministeriön päätös maatalouden ympäristötuen erityistuen hakemisesta ja hakuajasta Annettu Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1997 Maa- ja metsätalousministeriö on maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1303/1994) 52 :n 2 momentin ja maatalouden ympäristötuesta 4 päivänä toukokuuta 1995 annetun valtioneuvoston päätöksen (760/1995) 12 :n 2 momentin, sellaisena kuin se on valtioneuvoston päätöksessä 263/1996, nojalla päättänyt: 1 Hakemusten jättäminen Maatalouden ympäristötuen erityistukea koskeva hakemus on toimitettava viimeistään 10 päivänä maaliskuuta 1997 sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. 2 Vuonna 1997 tehtävät maatalouden ympäristötuen erityistukisopimukset Edellyttäen, että Euroopan yhteisön komissio on hyväksynyt maatalouden ympäristötukeen haetun lisärahoituksen ja että eduskunta on myöntänyt sopimusten tekemiseen tarvittavat kansalliset varat, vuonna 1997 voidaan tehdä kaikkia maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuksia lukuunottamatta sulfaattimaiden kalkitsemista koskevia sopimuksia. Maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen (760/1995) 17 :ssä tarkoitettuja luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä koskevia sopimuksia ja luonnonmukaista tuotantoa koskevia sopimuksia voidaan tehdä siten kuin tämän päätöksen 3 :ssä määrätään. 3 Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä ja luonnonmukaista tuotantoa koskevat sopimukset Vuonna 1997 voidaan tehdä maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen (760/1995) 17 :ssä tarkoitettuja luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä koskevia sopimuksia vain niiden viljelijöiden kanssa, joilla on voimassa 1.7.1995 tai 15.5.1996 alkanut kyseinen sopimus tai sanotun valtioneuvoston päätöksen (760/1995) 17 :ssä tarkoitettu luonnonmukaista tuotantoa koskeva sopimus ja maatalouden ympäristötuen erityistuesta annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamista koskevan maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (nro 44/1996) 13 a :n 1 ja 2 momentin mukaiset edellytykset täyttyvät. Edelleen vuonna 1997 voidaan tehdä maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen (760/1995) 17 :ssä tarkoitettuja luonnonmukaista tuotantoa koskevia sopimuksia niiden viljelijöiden kanssa, joilla vuonna 1997 tehtävän sopimuksen sopimuskauden alkaessa on ollut vähintään kolme vuotta voimassa maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/1989) tar-
76 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS koittama luonnonmukaista maataloustuotantoa koskeva sopimus. Edellä 1 momentissa tarkoitetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (nro 44/1996) 13 a :n 3 momentin mukaisia aiemmin tehtyjä luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä ja luonnonmukaista tuotantoa koskevia sopimuksia voidaan muuttaa peltoalan osalta siten, että sopimukseen liitettävän uuden peltoalan osalta maksetaan vuonna 1997 tehtävien luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä ja luonnonmukaista tuotantoa koskevien sopimusten mukaista erityistukea. 4 Vuonna 1996 jätetyt maatalouden ympäristötuen erityistukea koskevat hakemukset Mikäli viljelijä on hakenut vuonna 1996 N:o 55 Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1997 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä määrätyssä hakuajassa maatalouden ympäristötuen erityistukea koskevaa sopimusta eikä sopimusta ole voitu tehdä määrärahojen riittämättömyyden vuoksi alkamaan vuonna 1996, otetaan viljelijän hakemus huomioon ilman uutta hakemusta tehtäessä vuonna 1997 maatalouden ympäristötuen erityistukea koskevia sopimuksia. Ennen 1 momentissa tapahtuvaa hakemuksen käsittelyä on maaseutuelinkeinopiirin kuultava viljelijää ensin, hyväksyykö hän mahdollisen sopimuksen teon vuonna 1997 muuttuvilla sopimusehdoilla. 5 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 22 päivänä tammikuuta 1997. Ennen päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Ylitarkastaja Tiina Malm N:o 48 55, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1997