Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 1.2.2016 alkaen



Samankaltaiset tiedostot
ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke

PUOLUSTUSVOIMIEN JA RAJAVARTIOLAITOKSEN HENKILÖSTÖN ELÄKETURVA

HE 80/2014 vp. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan. vuonna 2016 ja sen jälkeen sattuviin eläketapahtumiin.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

HE 217/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 30/ puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Liisi Gråstén-Weckström

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen

Julkisen sektorin eläketurvan erityispiirteitä

Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg

kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä upseerin virassa syntymävuoden mukaan vuotta:

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Eläkeasiat muutostilanteessa.

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Laki. rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain muuttamisesta

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019

Eläkeinfo

HE 30/2017 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi puolustusvoimista annettua lakia.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta

Kevan eläketietoisku 2014 JHL

Kunta-alan vanhuuseläkkeen määräytyminen

ELÄKETURVA NYT JA VUONNA Haaga-Helia Mika Mononen

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014

Valtion eläkeopas 2013

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Omat eläketietosi - Kevan info 2012

1992 vp - HE 343. oikeuttavaa palvelusaikaa upseerin tai opistoupseerin viroissa vähintään 30 vuotta, ei

Eläkeuudistus Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Keskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät 2018

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi

Kevan eläketietoisku 2014

1992 vp- HE 110 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

VASTINE LAUSUNTOIHIN; HALLITUKSEN ESITYS 30/2017 VP LAIKSI PUOLUS- TUSVOIMISTA ANNETUN LAIN 47 :N MUUTTAMISESTA

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

13.9. Tampere Oulu Helsinki Helsinki Turku. Uudistuva työeläke polku, aamiaiswebinaarit. Osa 3/5: Muuttuvat eläkeiät

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010

VETURIMIESTEN ELÄKKEIDEN LASKENTAOPAS

Työeläkeuudistus 2017

Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille

01/2012. Työeläkkeen laskentaopas Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

27.9. Uudistuva työeläke, Osa 4/5: Paljonko eläkettä?

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2019 alkaen

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

ELÄKEUUDISTUS

MERIMIESTEN OSA-AIKAELÄKE

S :n mukaan eläkkeen vähimmäismäärä on 3 7 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT vp. n~o 213

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

ERITYISPERUSTEET EU-ELÄKESIIRTOLAISTA

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2015

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

laalliselta osaltaan puolustusvoimien sotilasammattihenkilöstön siviilihenkilöstö palvelee samantyyppisissä siviiliviroissa palvelevat virkamiehet.

KÄSIKIRJOJA. Työeläkkeen laskentaopas Eläketurvakeskuksen käsikirjoja 2010:2

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017


VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA,

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN 47 :N MUUTTAMISESTA (HE 30/2017 VP)

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta

Laki. yrittäjän eläkelain muuttamisesta

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

ERITYISPERUSTEET EY-ELÄKESIIRTOLAISTA

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, Helsinki puh.

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

Eläkeuudistus Kotka OAJ Jaana Stenman

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SISÄLLYS. N:o 626. Laki. alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta. Annettu Naantalissa 7 päivänä elokuuta 2009

Työeläkkeen laskentaopas 2007

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK

, , , ,5 48,75 52

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke

Lukijalle. Keva. Omat eläketietosi -palvelu

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely

OHJEITA TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISEEN ( )

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Vuosilomat - koulutus

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Transkriptio:

Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 1.2.2016 alkaen

Keva 2015 Kannen kuva: Paavo Hamunen

Sisällys 4 Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 1.2.2016 alkaen 4 Sotilaseläkkeiden laskentatapa muuttuu vuonna 2016 6 Sotilaseläkkeen laskenta eläkkeen alkaessa 1.2.2016 tai sen jälkeen 6 Vapaakirja-aika 6 Eläkkeen perusteena oleva vuosiansio ja loppupalkka 6 Kerroin 7 Laskentaesimerkit 10 Palkattomat keskeytykset 13 Sotilaan eläkeoikeus ja eroamisiät 14 Sotilaseläkkeen karttuminen 14 Upseeri/opistoupseeri 16 Lentäjä 17 Erikoisupseeri/sotilaspappi 18 Aliupseeri 19 Rajavartija 20 Merivartija 21 Siviilihenkilöstön eläkeoikeus ja eläkkeen määräytyminen 21 Eläkkeen määräytyminen 21 Siviilivirassa palveleva entinen erikoisupseeri 22 Siviilivirassa palveleva entinen värvätty 22 Vanha siviili 23 Uusi siviili 24 Lisätietoa eläkkeistä 24 Muu eläketurva 24 Eläkkeen hakeminen, maksaminen ja verotus 24 Työskentely eläkkeellä ollessa 24 Eläkeneuvonta ja verkkopalvelut 26 Oppaassa esiintyviä käsitteitä

4 Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 1.2.2016 alkaen Sotilaseläkkeiden laskentatapa muuttuu vuonna 2016 Sotilaseläkejärjestelmää koskevat lainmuutokset tulivat voimaan 1.1.2015 ja niitä sovelletaan 1.2.2016 tai sen jälkeen alkaviin sotilaseläkkeisiin. Keskeisimpänä muutoksena on, että sotilaseläkkeen laskentatapaa uudistetaan. Sotilaseläkkeen määrään, eläkeoikeuteen ja alkamisajankohtiin uudistuksella ei ole merkittävää vaikutusta. Myös elinaikakerrointa sovelletaan entiseen tapaan. Puolustusvoimien siviilitehtävissä työskentelevien eläkkeiden laskenta ei muutu 1.2.2016. Tässä oppaassa kerrotaan 1.2.2016 tai sen jälkeen eläkkeelle jäävien eläketurvasta. Oppaassa kerrotaan sotilaseläkkeiden laskentatavan muutoksista ja selvitetään uutta laskentatapaa esimerkkien avulla. Oppaassa käytettyjen käsitteiden selitykset löydät sivulta 24. Ennen 1.2.2016 eläkkeelle jäävien eläketurvasta on kerrottu oppaassa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke. Koko suomalainen työeläkejärjestelmä uudistuu 1.1.2017. Ajantasaisen tiedon eläkeuudistuksen vaikutuksista julkisen alan eläkkeisiin löydät Kevan verkkosivuilta, osoitteesta www.keva.fi.

5 Sotilaseläkkeen laskenta eläkkeen alkaessa 1.2.2016 tai sen jälkeen Sotilaseläkkeiden laskentatavan muuttuessa eläke lasketaan loppupalkan ja vuosiansioiden perusteella. Laskentatavan muutos ei vaikuta eläkkeiden määrään eikä muuta eläkkeen karttumista ja eläkeoikeutta koskevia säännöksiä. Vapaakirja-aika Vuosiansioiden ja loppupalkan perusteella laskettavaan sotilaseläkkeeseen siirrytään asteittain. Siirtymävaiheessa eläkkeen laskennassa tarvitaan ennen vuotta 2014 karttuneesta sotilaseläkkeestä laskettua vapaakirjaa. Vapaakirja ennen vuotta 2014 karttuneesta sotilaseläkkeestä lasketaan kunakin aikana voimassa olleita, eläkkeen karttumista koskevia säännöksiä noudattaen. Vapaakirja-aika alkaa valtion- tai sotilaspalveluksen alusta, ja se päättyy viimeistään 31.12.2013. Vapaakirja-ajan eläkepalkkana käytetään loppupalkkaa. Eläkkeen perusteena oleva vuosiansio ja loppupalkka Eläketapahtumaa tai palvelussuhteen päättymistä edeltävän 10 vuoden ajalta eläke lasketaan sotilasvirasta kunakin vuonna saatujen ansioiden perusteella. Ansiot korotetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon ja niistä vähennetään palkansaajan eläkemaksua vastaava prosenttiosuus. Mahdollisilta palkattomilta jaksoilta eläkettä karttuu kuten muillakin valtion työntekijöillä. Loppupalkkaa käytetään eläkkeen enimmäismäärän, vapaakirja-ajan eläkkeen ja eläketapahtumavuoden eläkkeen laskemiseen sekä kertoimen määrittämiseen. Loppupalkka lasketaan sotilaspalveluksen päättymistä edeltävän täyden 10 kalenterivuoden työansioista. Ansiot korotetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon ja niistä vähennetään palkansaajan eläkemaksua vastaava prosenttiosuus. Edellä mainittuihin työansioihin lisätään mahdolliset palkattomilta jaksoilta saatujen etuuksien perusteena olevat ansiot. Näin saadusta summasta lasketaan keskiarvo. Kerroin Kerrointa käytetään 1.1.2025 ja sen jälkeen alkavien eläkkeiden laskennassa. Kertoimella, jonka tavoitteena on saada eläkkeen määrä vastaamaan urakehityksen mukaista ansiotason nousua, korotetaan loppupalkan määräytymisvuosia edeltävien, mutta vapaakirja-aikaa seuraavien kalenterivuosien eläkekarttumaa. Kerroin lasketaan jakamalla loppupalkka sen määräytymistä edeltävän vapaakirja-ajan ja loppupalkka-ajan väliin jäävien täysien kalenterivuosien keskiansiolla.

6 Laskentaesimerkit Esimerkki: Vapaakirja-aika ja kymmenen viimeisen vuoden todelliset ansiot Vapaakirja-aika on aika ennen eläketapahtumaa edeltänyttä 10 vuotta. Vapaakirja-ajan jälkeiseltä ajalta eläke lasketaan todellisten työansioiden perusteella ja eläketapahtumavuoden karttuma lasketaan loppupalkan perusteella. Vapaakirjaaika Vapaakirja-aika päättyy 31.12.2009 10 viimeisen vuoden karttuma suoraan kunkin vuoden työansioista, loppupalkan määräytymisjakso 1. 31.1.2020 Eläke alkaa 1.2.2020 1.10.1989 1.1.2010 31.12.2019 Vapaakirja-ajan päättymishetken ratkaisee eläkkeen alkamisajankohta. Vapaakirjaaika on aika ennen eläketapahtumaa edeltänyttä 10 vuotta. Vapaakirja-ajan (1.10.1989 31.12.2009) karttuma = prosenttikarttuma x loppupalkka. 1.1.2010 31.12.2019 eläke lasketaan suoraan todellisista työansioista. Eläketapahtumavuoden alusta eläkkeelle jäämiseen asti olevalta ajalta (1.1. 31.1.2020) eläke lasketaan loppupalkan perusteella. Loppupalkka on 10 viimeisen vuoden (1.1.2010 31.12.2019) vuosiansioista ja mahdollisten palkattomien jaksojen etuuksien perusteena olevista ansioista laskettu keskiansio. Eläke yhteensä on vapaakirja-ajan karttunut eläke + eläketapahtumaa edeltävän 10 viimeisen vuoden ansioista karttunut eläke + eläketapahtumavuoden eläke. Eläkkeen tavoitetaso on 61 66 % loppupalkasta (vanha sotilas).

7 Esimerkki: Vapaakirja-ajan päättymishetki on yli kymmenen vuoden päässä eläkkeen alkamisesta Jos vapaakirja-ajan päättymishetki on yli kymmenen vuoden päässä eläkkeen alkamisesta, lasketaan ajanjakso 1.1.2014 lukien todellisilla vuosiansioilla loppupalkan laskentajakson alkamiseen saakka. Tältä vapaakirja-ajan ja loppupalkan laskentajakson väliseltä ajalta karttunutta eläkettä korotetaan kertoimella. 1.1. 28.2.2028 Eläke alkaa 1.3.2028 Vapaakirjaaika 2014 2017 10 viimeisen vuoden karttuma suoraan kunkin vuoden työansioista, loppupalkan määräytymisjakso 9.4.1997 31.12.2013 31.12.2017 31.12.2027 Vapaakirja-ajan (9.4.1997 31.12.2013) karttuma = prosenttikarttuma x loppupalkka. Vuosien 2014 2017 eläke lasketaan suoraan todellisista työansioista. Saatua euromäärää korotetaan kertoimella. Kerroin saadaan jakamalla loppupalkka valittujen täysien vuosien (2014 2017) keskiansiolla. Vuosien 2018 2027 eläke lasketaan todellisista työansioista. Tästä jaksosta lasketaan myös loppupalkka, joka on ko. vuosiansioista ja mahdollisten palkattomien jaksojen etuuksien perusteena olevista ansioista laskettu keskiansio. Eläketapahtumavuoden alusta eläkkeelle jäämiseen asti olevalta ajalta (1.1. 28.2.2028) eläke lasketaan loppupalkan perusteella. Eläke yhteensä on vapaakirja-ajan eläke + kertoimella korotetun jakson eläke + eläketapahtumavuotta edeltävän 10 viimeisen vuoden eläke + eläketapahtumavuoden eläke. Eläkkeen tavoitetaso on 60% loppupalkasta (uusi sotilas).

8 Esimerkki: Vapaakirja-aikaa ei ole Vapaakirja-aikaa ei ole lainkaan, jos palvelussuhde on alkanut 1.1.2014 tai sen jälkeen. Sotilaseläke lasketaan tällöin todellisten vuosiansioiden perusteella koko palvelusajalta. Palvelussuhteen päättämistä edeltävän kymmenen kalenterivuoden eläkekarttuma lasketaan todellisten vuosiansioiden perusteella ja sitä edeltävältä ajalta karttunutta euromäärää korotetaan kertoimella. 1.1. 31.3.2049 Eläke alkaa 1.4.2049 2017 2038 10 viimeisen vuoden karttuma suoraan kunkin vuoden työansioista, loppupalkan määräytymisjakso 1.1.2017 31.12.2038 31.12.2048 Vuosien 2017 2038 eläke lasketaan suoraan todellisista työansioista. Saatua euromäärää korotetaan kertoimella. Kerroin saadaan jakamalla loppupalkka valittujen täysien vuosien (2017 2038) keskiansiolla. Vuosien 2039 2048 eläke lasketaan todellisista työansioista. Tästä jaksosta lasketaan myös loppupalkka, joka on ko. vuosiansioista ja mahdollisten palkattomien jaksojen etuuksien perusteena olevista ansioista laskettu keskiansio. Eläketapahtumavuoden alusta eläkkeelle jäämiseen asti olevalta ajalta (1.1. 31.3.2049) eläke lasketaan loppupalkan perusteella. Eläke yhteensä on kertoimella korotetun jakson eläke + eläketapahtumavuotta edeltävän 10 viimeisen vuoden eläke + eläketapahtumavuoden eläke. Eläkkeen tavoitetaso on 60% loppupalkasta (uusi sotilas).

9 Palkattomat keskeytykset Palkattoman keskeytyksen vaikutus sotilaseläkkeeseen riippuu keskeytyksen ajankohdasta. Palkattomia keskeytyksiä ovat esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet, hoitovapaa, vuorotteluvapaa tai muu ansiosidonnainen päiväraha-aika tai lomautus. Ennen 1.1.1996 vain alle 30 päivän keskeytykset luetaan sekä eläkeajaksi että sotilaseläkeajaksi. Palkaton keskeytys ajalla 1.1.1996 31.12.2004 luetaan sekä eläkeajaksi että sotilaseläkeajaksi, mikäli keskeytys kestää enintään yhden vuoden eikä henkilö ole keskeytyksen aikana muualla työeläkevakuutettuna. Palkaton keskeytys ajalla 1.1.2005 31.12.2013 vähentää sotilaseläkeaikaa päivän tarkkuudella. 1.1.2014 alkaen: Vanhalla sotilaalla sotilaseläkeaika lasketaan vuoden 2014 alusta alkaen työnantajalta saatavien keskeytystietojen perusteella siten, että palvelussuhteen kestosta vähennetään vain yli 30 päivää yhdenjaksoisesti jatkuneet palkattomat keskeytykset. Uudella sotilaalla vuodesta 2014 lukien jokainen vuosi, jona sotilasansioita on vähintään 16 356 euroa (2015 tasossa) luetaan vuoden pituiseksi sotilaseläkeajaksi riippumatta palkattoman keskeytysajan pituudesta.

10 Esimerkki: Palkattomien keskeytysten vaikutuksesta sotilaseläkeaikaan vanhalla sotilaalla Sotilaseläkeaika Keskeytysjakso 25.4. 20.5.1996 26.6. 13.7.2005 1. 16.4. 2014 1.9. 31.12.1994 1.8.1997 30.9.1998 1. 21.3. 2014 1.6. 30.11.2014 Keskeytykset 31.12.2013 saakka Palkattomalla opintovapaalla 1.9.1994 31.12.1994 Palkattomalla isyysvapaalla 25.4. 20.5.1996 Palkattomalla hoitovapaalla 1.8.1997 30.9.1998 Palkattomalla isyysvapaalla 26.6. 13.7.2005 Lakiuudistuksen jälkeen 1.1.2014 Palkattomalla vapaalla 1.3. 21.3.2014 Palkattomalla vapaalla 1.4. 16.4.2014 Vuorotteluvapaalla 1.6.2014 30.11.2014 Sotilaseläkeajaksi lukeminen luetaan eläkeajaksi 30 pv luetaan kokonaan eläkeajaksi ei lueta eläkeajaksi ei lueta eläkeajaksi luetaan kokonaan eläkeajaksi luetaan kokonaan eläkeajaksi ei lueta eläkeajaksi Vähentää sotilaseläkeaikaa 90 pv 0 pv 420 pv 18 pv 0 pv 0 pv 180 pv

11 Esimerkki: Palkattomien keskeytysten vaikutuksesta sotilaseläkeaikaan uudella sotilaalla Sotilaseläkeaika Keskeytysjakso 25.4. 20.5.1996 26.6. 13.7.2005 1.1. 30.11. 2015 1.9. 31.12.1994 1.8.1997 30.9.1998 1.3. 31.5. 2014 Keskeytykset 31.12.2013 saakka Palkattomalla opintovapaalla 1.9.1994 31.12.1994 Sotilaseläkeajaksi lukeminen luetaan eläkeajaksi 30 pv Vähentää sotilaseläkeaikaa 90 pv Palkattomalla isyysvapaalla 25.4. 20.5.1996 Palkattomalla hoitovapaalla 1.8.1997 30.9.1998 Palkattomalla isyysvapaalla 26.6. 13.7.2005 Lakiuudistuksen jälkeen 1.1.2014 Palkattomalla vapaalla 1.3. 31.5.2014 Vuorotteluvapaalla 1.1. 30.11.2015 luetaan kokonaan eläkeajaksi ei lueta eläkeajaksi ei lueta eläkeajaksi luetaan kokonaan eläkeajaksi, koska ansiot yli 16 200 euroa (2014) ei lueta eläkeajaksi, koska ansiot alle 16 356 euroa (2015) 0 pv 420 pv 18 pv 0 pv 360 pv

12 Sotilaan eläkeoikeus ja eroamisiät Lakiuudistuksen myötä sotilaiden eläkeoikeuteen ei tule muutoksia. Sotilaseläkejärjestelmän piiriin kuuluvien eläkeoikeus voi syntyä palvelusvuosien perusteella tai eroamisiässä. Uusilla sotilailla ei ole oikeutta eläkkeeseen palvelusvuosien perusteella. Poikkeuksena ovat upseerin tai opistoupseerin virassa palvelevat uudet sotilaat, joilla on oikeus erota palveluksesta 48-vuotiaana ja saada sotilaseläke 55-vuotiaana, jos vaaditut edellytykset täyttyvät. Edellytykset sotilaseläkkeen myöntämiselle: sotilasarvo loppukarenssiedellytysten täyttyminen palveluksesta eroaminen palvelusaikavaatimuksen/vuosiansiovaatimuksen tai eroamisiän täyttyminen sotilasviran mukaisin edellytyksin. Sotilaiden eroamisiät puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa Puolustusvoimien sotilasvirat: Upseerit puolustusvoimain komentaja 63 v sotilasprofessori 60 v pääesikunnan päällikkö 60 v kenraali/amiraali 60 v eversti/kommodori 60 v everstiluutnantti/komentaja 55 v majuri/komentajakapteeni 55 v Lentäjän tehtävässä kenraali 55 v eversti 52 v everstiluutnantti 50 v muut 45 v tai 50 v Opistoupseerit opistoupseeri 55 v Aliupseerit aliupseeri 55 v (uusi) aliupseeri 50 55 v aliupseeri 60 v (nainen) Erikoisupseerit pääinsinööri 60 v sotilasyli-insinööri 60 v puolustusvoimien ylilääkäri 60 v sotilasylilääkäri 60 v (sotilaall. valmiutta vaativa) erikoisupseerin virka (uusi) 55 v erikoisupseerin virka (vanha) 60 v (1.1.1997 tai sen jälkeen nimitetty työntekijä, joka ollut 31.12.1996 puolustusvoimien palveluksessa) Sotilaspapit kenttäpiispa 60 v sotilaspappi (uusi) 55 v sotilaspappi (vanha) 60 v (ollut 31.12.1996 puolustusvoimien palveluksessa) Rajavartiolaitoksen sotilasvirat: Rajavartiolaitoksen päällikkö 63 v rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö 60 v kenraali 60 v amiraali 60 v eversti 60 v kommodori 60 v esiupseeri 55 v nuorempi upseeri 55 v erikoisupseeri 55 v opistoupseeri 55 v rajavartija 50 55 v merivartija 53 55 v Lentäjän tehtävässä opistoupseeri 50 v esiupseeri 50 v nuorempi upseeri 50 v

13 Sotilaseläkkeen karttuminen Sotilaseläkkeen karttuminen edellyttää vanhalla sotilaalla yhdenjaksoisen palveluksen edellytyksen ja loppukarenssiehdon täyttymistä (kts. sivu 25). Uudella sotilaalla edellytetään loppukarenssiehdon täyttymistä sekä 1.2.2016 lukien vuosiansioedellytyksen (16 356 euroa/2015 tasossa) täyttymistä. Sotilaseläkkeen määrään vaikuttavat eläkeajaksi luettava palvelusaika, eläkkeen karttumaprosentti sekä sotilasvirasta saadut ansiot. Sotilaseläkkeeseen vaadittava palvelusaika lasketaan 23 ikävuoden täyttymisestä tai 2005 alkaen 18 ikävuoden täyttymisestä eteenpäin. Ikärajaa ei sovelleta taannehtivasti. Upseeri/opistoupseeri Vanha upseeri tai opistoupseeri on ollut Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen palveluksessa 31.12.1992. Sotilaspalvelus jatkuu yhdenjaksoisesti eläkkeelle jäämiseen saakka ja loppukarenssiedellytykset täyttyvät. Vanhalla upseerilla tai opistoupseerilla on oikeus jäädä eläkkeelle palvelusajan perusteella ennen eroamisikää viimeistään 55-vuotiaana. Sotilaseläkeajan palvelusaikana otetaan huomioon palvelus upseerin, opistoupseerin, värvätyn, sotilasammattihenkilön/aliupseerin, erikoisupseerin, sotilaspapin, rajavartijan ja merivartijan virassa. Sotilaseläkkeen enimmäismäärä on 61 66 %. Enimmäismäärän laskennassa huomioidaan kaikki valtion eläkeajaksi luettava palvelusaika 23 ikävuodesta lähtien. Vuodesta 2005 alkaen eläkettä karttuu 18 ikävuodesta alkaen. Palvelusaika Aika sotilasvirassa 31.12.1994 mennessä Vaadittava sotilaseläkeaika Enimmäismäärä Aika % vuodessa 16 v 13 v 10 v 7 v 3 v alle 3 v 25 v 26 v 27 v 28 v 29 v 30 v 66 % 65 % 64 % 63 % 62 % 61 % 31.12.1994 saakka 1.1.1995 31.12.2004 1.1.2005 31.12.2013 1/180 % päivässä 1.1.2014 alkaen 2,64 % * * Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan päivän tarkkuudella.

14 Uusi upseeri tai opistoupseeri on tullut Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen palvelukseen 1.1.1993 tai sen jälkeen ensimmäistä kertaa tai katkoksen jälkeen uudelleen upseerin tai opistoupseerin virkaan. Uuden upseerin tai opistoupseerin eroamisikä on 55 vuotta. Uusi upseeri tai opistoupseeri voi erota palveluksesta 48 vuotta täytettyään ja saada palvelusvuosiensa perusteella eläkkeen 55-vuotiaana. Sotilaseläkeaikaa on oltava vähintään 30 vuotta vähennettynä niillä täysillä kuukausilla, jotka hänellä on jäljellä ennen 55 vuoden ikää (sotilaspalvelusaikavaatimus vähintään 23 vuotta 48 vuoden iän täyttyessä). Eläkkeen enimmäismäärä on 60 %. Aika 31.12.2004 saakka 1.1.2005 31.12.2013 1/180 % päivässä 1.1.2014 alkaen % vuodessa 2,0% * * Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan päivän tarkkuudella. Esimerkki: Upseerin eläkkeen karttuminen Alla olevassa esimerkissä on kerrottu eläkkeen karttumaprosenteista eri ajanjaksoina. Prosentit eivät muutu 1.2.2016 lukien sovellettavan sotilaseläkkeiden laskentauudistuksen yhteydessä. Upseeri, joka on syntynyt 29.8.1964. Vanha edunsaaja. Palvelus on alkanut 1.1.1987. Vanhuuseläke alkaa 1.3.2016. Palvelusaika Eläkkeen karttuminen Vapaakirja-aika 29.8.1987 31.12.2005 1.1.1987 28.8.1987 Eläkettä ei kartu, koska on alle 23-vuotias. 29.8.1987 31.12.1994, palvelusaikaa 88 kuukautta 1.1.1995 31.12.2004, palvelusaikaa 120 kuukautta 1.1.2005 31.12.2005, palvelusajasta vähennetty palkattomat keskeytykset (3 pv) Karttumaprosentti 2,64 % vuodessa. Koko ajalta eläkettä karttuu 19,36 %. Karttumaprosentti 2 % vuodessa. Koko ajalta eläkettä karttuu 20 %. Karttumaprosentti 2 % vuodessa. Koko ajalta eläkettä karttuu 1,98 %. Vapaakirja-ajan kokonaiskarttumaprosentti on 41,34 % (=19,36 + 20 + 1,98). 1.1.2006 28.2.2016 Eläkettä karttuu 2 % vuodessa.

15 Lentäjä Vanha lentäjä on upseeri tai opistoupseeri, joka on tullut Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen palvelukseen lentäjän tutkintoa edellyttävään tehtävään viimeistään 31.12.1992. Palvelus jatkuu yhdenjaksoisesti eläkkeelle jäämiseen saakka ja loppukarenssiedellytykset täyttyvät. Oikeus sotilaseläkkeeseen on sotilasvirassa palvellun ajan perusteella tai viimeistään eroamisiässä. Lentäjänä palveltu aika huomioidaan vaadittavaa palvelusaikaa ja karttumaa laskettaessa 1,5-kertaisena ennen 1.1.2005 ja palvelusaikaa laskettaessa myös sen jälkeen. Palvelusaika Aika sotilasvirassa 31.12.1994 mennessä * 16 v 13 v 10 v 7 v 3 v alle 3 v Vaadittava palvelusaika, lentäjäntutkintoa edellyttävä tehtävä* 20 v 21 v 22 v 23 v 24v 25 v * Lentäjänä palveltu aika huomioidaan 1,5 -kertaisena. Enimmäismäärä 66 % 65 % 64 % 63 % 62 % 61 % Aika % vuodessa 31.12.1994 saakka 1.1.1995 31.12.2004 1.1.2005 31.12.2013 1/120 % päivässä 1.1.2014 alkaen 2,64 % ** 3,0 % ** Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan päivän tarkkuudella. Uusi lentäjä on upseeri tai opistoupseeri, joka on tullut Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen palvelukseen lentäjän tutkintoa edellyttävään tehtävään 1.1.1993 tai sen jälkeen ensimmäistä kertaa tai katkoksen jälkeen uudelleen upseerin tai opistoupseerin virkaan. Uudella lentäjällä on oikeus sotilaseläkkeeseen eroamisiässä. Jos eroamisikä on korkeampi kuin 45 vuotta, sotilaseläkeoikeus syntyy, kun vaadittava 20 vuotta lentäjän tutkintoa edellyttävässä tehtävässä on täyttynyt. Rajavartiolaitoksen lentäjän tutkintoa edellyttävässä tehtävässä palvelevalla eroamisikä on 50 vuotta. Lentäjänä palveltu aika ja karttuma huomioidaan 1,5-kertaisena 31.12.2004 saakka ja palvelusaikaa laskettaessa myös sen jälkeen. Eläkkeen enimmäismäärä on 60%. Aika 31.12.2004 saakka 1.1.2005 31.12.2013 1/120 % päivässä 1.1.2014 alkaen % vuodessa 2,0%, aika lasketaan 1,5-kertaisena * 3,0 % * Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan päivän tarkkuudella.

16 Erikoisupseeri/sotilaspappi Vanha erikoisupseeri tai sotilaspappi on ollut Puolustusvoimien palveluksessa sotilaallista valmiutta vaativassa tehtävässä 31.12.1996. Vanhan erikoisupseerin tai sotilaspapin sotilaspalvelus jatkuu yhdenjaksoisesti eläkkeelle jäämiseen saakka ja loppukarenssiedellytykset täyttyvät. Erikoisupseerin/sotilaspapin eroamisikä on 60 vuotta. Vanhalla erikoisupseerilla ja sotilaspapilla on oikeus sotilaseläkkeeseen 55 vuoden iässä, jos hänellä on palveluksen päättyessä eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 30 vuotta Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen sotilasvirassa, värvättynä, sotilasammattihenkilönä/aliupseerina, rajavartijana tai merivartijana. Mikäli 30 vuoden palvelusaika täyttyy vasta 55 vuoden iän täyttämisen jälkeen, eläkkeeseen on oikeus 30 vuoden palvelusaikavaatimuksen täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Rajavartiolaitoksen erikoisupseerin sotilaspalveluajan pituus ei vaikuta eläkeoikeuden syntymiseen. Eroamisikä on aina 55 vuotta, jos loppukarenssiedellytykset täyttyvät. Vanhan erikoisupseerin ja sotilaspapin eläkkeen enimmäismäärä on 61 66 %. Enimmäismäärä määräytyy sen mukaan, paljonko valtion eläkelain mukaista palvelusaikaa on kertynyt 31.12.1994 mennessä. Palvelusaika Aika sotilasvirassa 31.12.1994 mennessä 16 v 13 v 10 v 7 v 3 v alle 3 v Enimmäismäärä 66 % 65 % 64 % 63 % 62 % 61 % Aika % vuodessa 31.12.1994 saakka 1.1.1995 31.12.2004 1.1.2005 31.12.2013 1/180 % päivässä 1.1.2014 alkaen 2,2% * * Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan päivän tarkkuudella. Uusi erikoisupseeri on tullut Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen palvelukseen 1.1.1997 tai sen jälkeen ensimmäistä kertaa tai katkoksen jälkeen uudelleen erikoisupseerin tai sotilaspapin virkaan. Hänellä on oikeus sotilaseläkkeeseen 55-vuotiaana palveluksesta erottuaan, mikäli loppukarenssiedellytykset täyttyvät.

17 Aika % vuodessa 31.12.1994 saakka 1.1.1995 31.12.2004 1.1.2005 31.12.2013 1/180 % päivässä 1.1.2014 alkaen Aliupseeri 1,5 % tai 2,0% * * Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan päivän tarkkuudella. Vanha aliupseeri on ollut Puolustusvoimien palveluksessa sotilaallista valmiutta vaativassa tehtävässä 31.12.1994 ja hänen palveluksensa jatkuu yhdenjaksoisesti eläkkeelle jäämiseen saakka ja loppukarenssiedellytykset täyttyvät. Eroamisikä on miehillä porrastettu 50 55 vuoden välille. Porrastuksessa otetaan huomioon kaikki valtion eläkeajaksi luettavat palvelukset 31.12.1994 saakka. Palvelusaika Aika sotilasvirassa 31.12.1994 mennessä Vaadittava sotilaseläkeaika Enimmäismäärä Aika % vuodessa 16 v 13 v 10 v 7 v 3 v alle 3 v 50 v 51 v 52 v 53 v 54 v 55 v 66 % 65 % 64 % 63 % 62 % 61 % 31.12.1994 saakka 1.1.1995 31.12.2004 1.1.2005 31.12.2013 1/180 % päivässä 1.1.2014 alkaen 2,2 % * * Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan päivän tarkkuudella. Aliupseerin virassa palvelevalla naisella eroamisikä on 60 vuotta, jos hän on ollut värvättynä 31.12.1994. Hänellä on oikeus jäädä eläkkeelle samassa eroamisiässä kuin vastaavassa virassa palvelevalla miehellä (kts. taulukko edellä). Tällöin eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys, joka on 0,27 % jokaiselta varhennetulta kuukaudelta. Varhennusvähennys tehdään eläkkeeseen, joka on karttunut ajalta ennen 1.1.1994. Varhennus lasketaan 55 ikävuodesta.

18 Uusi aliupseeri on tullut Puolustusvoimien palvelukseen 1.1.1995 tai sen jälkeen ensimmäistä kertaa tai katkon jälkeen uudelleen. Oikeus sotilaseläkkeeseen on 55-vuotiaana palveluksesta erottuaan kun loppukarenssiedellytykset täyttyvät. Aika % vuodessa 31.12.1994 saakka 1.1.1995 31.12.2004 1.1.2005 31.12.2013 1/180 % päivässä 1.1.2014 alkaen 1,5 % tai 2,2% * * Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan päivän tarkkuudella. Rajavartija Vanha rajavartija on ollut rajavartijan virassa Rajavartiolaitoksessa 31.12.1992. Hänen palveluksensa jatkuu yhdenjaksoisesti eläkkeelle jäämiseen saakka ja loppukarenssiedellytykset täyttyvät. Eroamisikä on 31.12.1994 mennessä kertyneen palvelusajan perusteella 50 ja 55 ikävuosien välillä ja eläkkeen enimmäismäärä on 61 66 %. Palvelusaika Palvelusaika 31.12.1994 mennessä 16 v 13 v 10 v 7 v 3 v alle 3 v Vaadittava sotilaseläkeaika 50 v 51 v 52 v 53 v 54 v 55 v Enimmäismäärä 66 % 65 % 64 % 63 % 62 % 61 % 31.12.1994 saakka 2,64% vuodessa työssaoloajalta, jos rajavartijana palveltua aikaa on palveluksen päättyessä vähintään 15 vuotta. Jos rajavartijapalvelusta on palveluksen päättyessä alle 15 vuotta, eläke karttuu 2,2 % vuodessa. 1.1.1995 alkaen eläke karttuu vuodessa. 1.1.2005 alkaen 1/180 päivässä*. 1.1.2014 alkaen vuodessa. * Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan päivän tarkkuudella. Uusi rajavartija on tullut rajavartijan virkaan Rajavartiolaitokseen ensimmäisen kerran 1.1.1993 tai katkoksen jälkeen uudelleen. Eroamisikä on 55 vuotta. Eläkkeen enimmäismäärä on 60 %.

19 Aika % vuodessa 31.12.2004 saakka 1.1.2005 alkaen1/180 % päivässä 1.1.2014 alkaen 1,5 % * * Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan päivän tarkkuudella. Merivartija Vanha merivartija on ollut merivartijan virassa Rajavartiolaitoksessa 31.12.1992 ja palvelus jatkuu yhdenjaksoisesti eläkkeelle jäämiseen saakka ja loppukarenssiedellytykset täyttyvät. Eroamisikä on 53 ja 55 vuoden välillä sen mukaan, paljonko valtion eläkeaikaan luettavaan palvelusta on kertynyt 31.12.1994 mennessä. Eläkkeen enimmäismäärä on 61 66 %. Palvelusaika VEL-eläkeaika 31.12.1996 mennessä Eroamisikä Enimmäismäärä Aika % vuodessa 16 v 13 v 10 v 7 v 3 v alle 3 v 53 v 53 v 4 kk 53 v 8 kk 54 v 54 v 4 kk 55 v 66 % 65 % 64 % 63 % 62 % 61 % 31.12.1994 saakka 1.1.1995 31.12.2004 1.1.2005 31.12.2013 1/180 % päivässä 1.1.2014 alkaen 2,2 % * * Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan päivän tarkkuudella. Uusi merivartija on tullut merivartijan virkaan ensimmäisen kerran 1.1.1993 tai katkoksen jälkeen uudelleen. Hänen eroamisikänsä on 55 vuotta. Eläkkeen enimmäismäärä on 60 %. Aika % vuodessa 31.12.2004 saakka 1.1.2005 31.12.2013 1/180 % päivässä 1.1.2014 alkaen 1,5 % * * Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan päivän tarkkuudella.

20 Siviilihenkilöstön eläkeoikeus ja eläkkeen määräytyminen Eläkkeen määräytyminen Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen siviilien eläke karttuu kuten valtion eläkelain piiriin kuuluvilla yleensä. Eläkkeen karttumiseen vaikuttavat valtion palveluksen alkamisajankohta ja palveluksen yhdenjaksoisuus eläketapahtumaan saakka. Siviilien eläkkeen enimmäismäärä määräytyy yleisten valtion eläkelain säännösten mukaisesti. Vuodesta 2005 lähtien karttuvalla eläkkeellä ei ole ylärajaa. Vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneilla eläkkeillä sen sijaan on enimmäismäärä, joka vaikuttaa kokonaiseläkkeen määrään. Vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneiden eläkkeiden enimmäismäärä eli yhteensovitusraja saadaan laskemalla henkilön 23 vuoden iän ja vuoden 2004 lopun välisen ajan suhde 40 vuoteen (14 400 päivää) ja kertomalla saatu luku 60:lla. Siviilivirassa palveleva entinen erikoisupseeri Entiset ei-sotilaalliset erikoisupseerin tehtävät muutettiin siviiliviroiksi 1.1.1997 alkaen. Siviilivirkaan siirretyllä 31.12.1996 erikoisupseerina Puolustusvoimissa palvelleella on oikeus vanhuuseläkkeeseen eroamisiässä. Eroamisikä on porrastettu 60 65 ikävuosien välillä 31.12.1996 saakka kertyneen eläkeajan perusteella. Palvelusaika VEL-eläkeaika 31.12.1996 mennessä 16 v 13 v 10 v 7 v 3 v alle 3 v Eroamisikä Aika % vuodessa 60 v 61 v 62 v 63 v 64 v 65 v 31.12.2004 saakka 1.1.1995 31.12.2004 2,2 % 1,5% ja 1.1.2005 alkaen 18 52-vuotiaana 1,5 % vuosiansioista 53 62-vuotiaana 1,9 % vuosiansioista 63 67-vuotiaana 4,5 % vuosiansioista. Huom! Karttumaprosentit muuttuvat 1.1.2017.

21 Siviilivirassa palveleva entinen värvätty Puolustusvoimien entiset ei-sotilaalliset värvätyn tehtävät on muutettu 1.1.1995 alkaen siviiliviroiksi, joihin sovelletaan yleisiä valtion eläkelain säännöksiä. Siviilivirkaan siirretyllä, mutta 31.12.1994 värvättynä palvelleella on oikeus vanhuuseläkkeeseen porrastetussa eroamisiässä. Eroamisikä on miehillä 50 57 vuotta 6 kuukautta ja naisilla 60 65 vuotta. Molemmilla otetaan huomioon kaikki valtion eläkeajaksi luettavat palvelukset 31.12.1994 saakka. Naisilla on oikeus jäädä eläkkeelle vastaavan miehen eroamisiässä. Tällöin eläkkeeseen tulee varhennusvähennys, joka on 0,33 prosenttia kuukaudessa. Varhennusvähennys kohdennetaan eläkkeeseen, joka on karttunut ajalta ennen 1.1.1994. Varhennus lasketaan 57 vuoden 6 kuukauden iästä. Palvelusaika VEL-eläkeaika 31.12.1996 mennessä Eroamisikä miehet Eroamisikä naiset Aika % vuodessa 16 v 13 v 10 v 7 v 3 v alle 3 v 50 v 51 v 6 kk 52 v 54 v 6 kk 56 v 57 v 6 kk 60 v 61 v 62 v 63 v 64 v 65 v 31.12.1994 saakka 1.1.1995 31.12.2004 2,2 % 1,5% ja 1.1.2005 alkaen 18 52-vuotiaana 1,5 % vuosiansioista 53 62-vuotiaana 1,9 % vuosiansioista 63 67-vuotiaana 4,5 % vuosiansioista. Huom! Karttumaprosentit muuttuvat 1.1.2017. Vanha siviili Vanha siviili on ollut puolustushallinnon tai Rajavartiolaitoksen palveluksessa 31.12.1992 ja valtion palvelus jatkuu yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka. Virkasuhteisella siviilillä on eroamisikä, jos hän on ollut puolustushallinnon palveluksessa 31.12.1992 sekä virkasuhteessa puolustusvoimissa 31.12.1994 ja 31.12.2007. Vanhan virkasuhteisen siviilin eroamisikä on 60 65 vuoden välillä 31.12.1994 kertyneen valtion palvelusajan perusteella.

22 Palvelusaika VEL-eläkeaika 31.12.1996 mennessä 16 v 13 v 10 v 7 v 3 v alle 3 v Eroamisikä Aika % vuodessa 60 v 61 v 62 v 63 v 64 v 65 v 31.12.2004 saakka 1.1.1995 31.12.2004 2,2 % 1,5% ja 1.1.2005 alkaen 18 52-vuotiaana 1,5 % vuosiansioista 53 62-vuotiaana 1,9 % vuosiansioista 63 67-vuotiaana 4,5 % vuosiansioista. Huom! Karttumaprosentit muuttuvat 1.1.2017. Työsopimussuhteisilla siviileillä on oikeus jäädä eläkkeelle samoin perustein kuin muillakin valtion työntekijöillä 63 68-vuotiaana. Myös eläke karttuu samalla tavoin kuin valtion työntekijöillä yleensä. Uusi siviili Uusi siviili on tullut Rajavartiolaitoksen tai Puolustusvoimien palvelukseen tai muuhun valtion palvelukseen 1.1.1993 tai sen jälkeen ensimmäisen kerran tai katkoksen jälkeen uudelleen. Uusi siviili voi jäädä vanhuuseläkkeelle 63 68-vuotiaana. Aika % vuodessa 31.12.1994 saakka 1.1.1995 31.12.2004 1,5 % 1.1.2005 alkaen 18 52-vuotiaana 1,5 % vuosiansioista 53 62-vuotiaana 1,9 % vuosiansioista 63 67-vuotiaana 4,5 % vuosiansioista. Huom! Karttumaprosentit muuttuvat 1.1.2017.

23 Lisätietoa eläkkeistä Muu eläketurva Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen työntekijöillä on oikeus muiden valtion eläkelain piiriin kuuluvien työntekijöiden tapaan saada ehtojen täyttyessä työkyvyttömyyseläkettä perhe-eläkettä. Sotilasviranhaltijalla ei ole oikeutta osa-aikaeläkkeeseen. Siviileillä on oikeus osa-aikaeläkkeeseen, kuten muilla valtion eläkelain piiriin kuuluvilla. Vuonna 2017 nykyinen osa-aikaeläke poistuu, ja se korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä tulevan ajan laskentatapa on muutoin sama kuin muilla valtion eläkelain piiriin kuuluvilla, mutta sotilailla eläkettä karttuu tulevalta ajalta saman verran kuin työstä 50 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Muista eläkemuodoista voi lukea lisää Kevan verkkosivuilta osoitteesta www.keva.fi/elakkeet. Eläkkeen hakeminen, maksaminen ja verotus Eläkettä on haettava. Eläkettä haetaan noin kaksi kuukautta ennen eläkkeen alkamista. Voit hakea eläkettä verkossa tai paperilomakkeella. Lisää tietoa eläkkeen hakemisesta, maksamisesta ja eläkkeen verotuksesta saat Kevan verkkosivuilta www.keva.fi/elakkeet. Työskentely eläkkeellä ollessa Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä. Karttumaprosentti on 1,5 prosenttia vuosiansioista iästä riippumatta. Vanhuuseläkkeellä tehdystä valtion työstä karttuneen eläkkeen saa hakemuksesta 68 vuoden iässä, muiden työeläkelakien alaisista ansioista karttuneet eläkkeet 63 vuoden iässä tai työsuhteen päätyttyä. Työkyvyttömyyseläkkeellä tehdystä työstä karttuneen eläkkeen saa työsuhteen päätyttyä hakemuksesta, kun eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.

24 Eläkeneuvonta ja verkkopalvelut Kevan verkkosivuilta www.keva.fi/elakkeet löytyy lisää tietoa Ruolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurvasta sekä Omat eläketietosi -verkkopalvelu www.omatelaketietosi.fi. Omat eläketietosi -palvelussa voit hakea eläkettä verkossa. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, sirullisella henkilökortilla tai mobiilitunnisteella. Sotilaseläkejärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden työsuhteeseen ja eläkkeeseen liittyviä tietoja ei näy Omat eläketietosi -palvelussa, mutta palvelussa voi ottaa yhteyttä Kevaan Kysy eläkkeestä -lomakkeella. Tulevaisuudessa myös sotilaseläkejärjestelmänpiiriin kuuluvien henkilöiden työsuhteeseen ja eläkkeeseen liittyvät tiedot näkyvät Omat eläketietosi -palvelussa. Kevan eläkeneuvonta auttaa arkisin kello 8.00 16.00 numerossa 020 614 2837. Käyntiosoite: Unioninkatu 43, Helsinki. Omat eläketietosi -palvelu omatelaketietosi.fi Eläkeneuvonta Facebookissa www.facebook.com/kevaelakeneuvoja www.keva.fi

25 Oppaassa esiintyviä käsitteitä Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Jos vanhuuseläke alkaa alle 62-vuotiaana, käytetään eläkkeen alkamisvuoden kerrointa. Sotilaseläkkeissä elinaikakerrointa sovelletaan ennen eläkkeen rajaamista tavoitekarttumaprosentin mukaiseen enimmäismäärään. Jos sotilaalle myönnetään työkyvyttömyyseläke, muunnetaan työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä karttunut eläke työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Eläkeajaksi eli eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi lasketaan palvelusaika 23 ikävuoden täyttymisestä alkaen. Vuoden 2005 alusta lähtien eläkeajaksi lasketaan palvelusaika 18 ikävuodesta alkaen. Ikärajaa ei sovelleta taannehtivasti. Eläketapahtuma tarkoittaa vanhuuseläkkeessä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden viimeistä päivää. Enimmäismäärältään sotilaseläke voi olla 60 66 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta loppupalkasta. Enimmäismäärään rajataan sotilasvirka-ajan ja mahdollisen sitä ennen karttuneen muun valtion palvelusajan sekä palkattomien etuuksien perusteella karttuneet eläkkeet. Eroamisiät ja niihin liittyvät palvelussuhteen ehdot on säädetty Puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 47 :ssä ja Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 35 a :ssä. Kertoimella korotetaan loppupalkan määräytymisvuosia edeltävien kalenterivuosien eläkekarttumaa. Tavoitteena on saada eläkkeen määrä vastaamaan urakehityksen mukaista ansiotason nousua. Loppukarenssiedellytysten toteutuminen on ehtona sotilaseläkkeen myöntämiselle. Loppukarenssiedellytykset täyttyvät, jos sotilaseläkkeen alkamista edeltävien viiden vuoden aikana ansiot ovat vähintään kolmena vuonna 16 356 euroa vuodessa (vuoden 2015 tasossa). Loppupalkka on keskiansio, joka lasketaan kymmenen viimeisen kokonaisen vuoden ansioiden perusteella. Sotilasvirasta saatujen ansioiden lisäksi huomioon otetaan myös palkattomien aikojen etuuden perusteena olevia ansioita. Loppupalkkaa käytetään eläkkeen enimmäismäärän, vapaakirja-ajan eläkkeen ja eläketapahtumavuoden eläkkeen laskemiseen sekä kertoimen määrittämiseen.

26 Palkattomat keskeytykset luetaan eläkeajaksi ja sotilaseläkeajaksi niiden säännösten mukaisesti, jotka ovat olleet voimassa keskeytyksen tapahtuessa. Palkattomista jaksoista karttuu eläkettä vuodesta 2005 alkaen 1,5 prosenttia vuodessa etuuden perusteena olevasta ansiosta. Yleisimpiä palkattomia jaksoja ovat perhevapaat, vuorotteluvapaa, opiskelu tai muu ansiosidonnainen päiväraha-aika. Sotilaalla tarkoitetaan sotilaskoulutusta vaativassa virassa tai tehtävässä tai erikseen säädetyssä sotilasvirassa palvelevaa virkamiestä. Sotilaseläkeoikeudella tarkoitetaan sotilasvirassa palvelevan oikeutta jäädä eläkkeelle palvelusvuosien perusteella, kuitenkin viimeistään eroamisiässä. Vapaakirja-ajalla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolta sotilaseläke lasketaan vapaakirjatulla kumulatiivisesti kertyneellä karttumalla loppupalkasta. Vapaakirja-aika alkaa valtion- tai sotilaspalveluksen alusta ja se päättyy viimeistään 31.12.2013. Vuosiansioedellytys täyttyy uudella sotilaalla jos sotilasvirasta saatuja vuosiansioita on vähintään 16 356 euroa vuoden 2015 tasossa. Yhdenjaksoisen palveluksen edellytykset täyttyvät, kun ennen 1.1.1993 alkanut valtion palvelus on jatkunut yhdenjaksoisesti 31.12.2004 asti ja ansiot valtion palveluksesta ovat vuodesta 2005 alkaen vähintään 8 178 euroa vuodessa vuoden 2015 tasossa tai valtion palvelus on ollut ilman katkoksia voimassa eläketapahtumaan saakka.

Keva PL 425 00101 Helsinki Puhelin 020 614 21 www.keva.fi KEVA 9411/15