Henrikinkirkko
Punatiilinen rakennus seisoo pienen metsäisen kumpareen rinteellä. Rakennuksen eteläpuolta piirittävät vihreä puisto ja kymmenettuhannet ruusut. Ruusujen takana kohoavat suuret kerrostalot. Tiilirakennuksen toisella puolella kumpareen kylkeä viistää leveä ajoväylä. Autojen kiireiset jonot kohisevat ohi yötä päivää. Ajoväylän tuolla puolen nukkuvat hiljaiset hautakivet. Punatiilinen kirkko seisoo keskellä työn kiireitä ja elämän unelmia. Se tuntee arjen askareet ja ikuisen levon.
Kuninkaantien varrella Henrikinseurakunta erotettiin omaksi seurakunnakseen vuonna 1963, mutta monet alueen kylät on tunnettu jo varhain keskiajalla. Uittamo, Ispoinen, Ilpoinen, Harittu, Lauste kuuluivat silloin Kaarinan pitäjään. Alueen halki kulki keskiaikainen Kuninkaantie Turusta Viipuriin. Alueelta lähti tärkeä vesireitti merelle Pitkäsalmea pitkin. 1500-luvulla kuningas Kustaa Vaasa luovutti maita Turun porvarien nautintaalueeksi. Tsaarinvallan aikana alue oli turkulaisten laidun- ja viljelymaata. Lähiön kirkko Henrikinkirkko valmistui voimakkaasti kasvaneiden kaupunginosien tarpeisiin. 1930-luvulla oli alkanut nopea rakentaminen. Se kiihtyi sotavuosien jälkeen, kun rintamamiehet ja Karjalan siirtolaiset saivat alueelta tontteja. 1960-luvulla seudulle alkoi nousta kerrostalolähiö, ja asukasluku ryöpsähti kasvuun. 1963 perustettua seurakuntaa palveli ensin Vasaramäen seurakuntatalo. Uusi, Suomen ensimmäisen piispan Henrikin nimeä kantava kirkko vihittiin vuonna 1980.
Olematon kynnys Tulija astuu Henrikinkirkkoon maan tasalta, nousematta portaita. Avarasta eteisaulasta pääsee suoraan eri tiloihin: seurakuntasaliin, kirkkosaliin, kokous- ja toimintatiloihin, keittiöön, työhuoneisiin ja alakertaan. Tiloihin ei ole kynnyksiä. Kerrosten välilläkin hissi vie ja tuo. Rakennus viestii, että kaikki ovat tervetulleita. Monitoimitilaksi suunniteltu kirkko on arkkitehtitoimisto Pitkänen- Laiho-Raunion työtä. Punatiili kirkon rakennusaineksena ja tilojen monikäyttöisyys olivat 1970- ja 1980-luvulla tyypillisiä. Sanan siilo Avaran kirkkosalin kuoriosa liittyy saumatta saliin. Alttarikaide on samassa tasossa seurakunnan kanssa. Penkit saartavat alttaripöytää, seurakunta on lähellä. Vain papit nousevat pari askelmaa alttarille. Alttariseinää hallitsee yksinkertainen korkea tyhjä risti: Jeesus on ylösnoussut! Alttarille lankeaa kuin näkymättömistä luonnon valo. Sivuikkunat piiloutuvat rakenteisiin. Valo heijastuu myös kuoritasanteella seisovan taideteoksen metallisesta pinnasta. Teos on taiteilija Eero Hiirosen veistos Nouseva. Myös urkuri on seurakunnan keskellä: urut sijaitsevat alhaalla kirkkosalissa. Soittimessa on 25 äänikertaa.
Lämpimän punainen tiili sitoo kaikki rakenteet erottamattomaksi kokonaisuudeksi: seinät ja lattian, myös saarnatuolin ja alttarin. Seinät kaartuvat. Välillä ne muodostavat suipon teräviä ja pyöreitä kulmia sekä tasoja. Tila tuntuu yhtä aikaa pehmeän taipuisalta ja vahvan linnamaiselta. Katto ja kalusteet ovat puuta. Takaseinän muodostaa puinen liukuseinä. Tarvittaessa tila laajentuu seurakuntasaliin. Kirkon valmistuttua kriitikot moittivat sitä viljasiiloksi. Kirkon puolustajat myönsivät iloisesti: Kyllä, se on siilo, Jumalan sanan siilo. Seurakunnan tehtävä on sanan kylväminen.
Ruususali Kirkon suojissa on sali, jonka käytäväikkunaa koristaa suuri ruusu. Ulkoikkunoista avautuu näkymä kirkon edustalla sijaitsevaan ruusutarhaan. Ruusu, kukkien kuningatar, on kristillisessä perinteessä taivaan kuningattaren, Marian, tunnus. Punainen ruusu kuvaa Marian äidinrakkautta ja tuskaa Jeesuksen ristinkuoleman vuoksi, valkoinen ruusu puhtautta ja keltainen taivaallista kirkkautta. Ruusu on myös Kristuksen kärsimyksen ja rakkauden vertauskuva. Ruususalin tunnelmaa luovat myös neljä maalausta, jotka ovat peräisin Pyhän Katariinan kirkon puretun lehterin kaiteesta. Antiikin ympäristöön sijoitetut apostolit ja Vapahtajan on maalannut Jonas Bergman 1759 1760. Hääyö ruusutarhassa Henrikinseurakunta on järjestänyt vuodesta 2010 lähtien elokuisen hääyön. Ulkona ruusupuistossa on silloin vihitty hääpareja, annettu kirkollinen siunaus maistraatissa avioliittonsa solmineille ja rukoiltu rekisteröityneiden parien puolesta. Tunnelmallisissa tilaisuuksissa jo lähes sata paria on vahvistanut liittonsa. Ruusutarha, rosarium, on osa Turun kaupungin Tähkäpuistoa. Tässä Suomen suurimmassa historiallisten ruusujen rosariumissa on 400 ruusulajiketta ja noin 1600 yksittäistä pensasruusua.
Tulkaa! Kirkon tulotien varrella punatiilinen kellotapuli soittaa seurakuntaa kokoon. Kolmen kirkonkellon kylkeen on valettu Jeesuksen sanoja. Ylimpänä suurin kello kutsuu: Tulkaa minun tyköni. Alapuolella pienempi kello kehottaa: Menkää kaikkeen maailmaan. Alin, pienin kello muistuttaa Jeesuksen lupauksesta: Minä olen ylösnousemus ja elämä. Saksassa valettujen kellojen paikka oli alkuaan kirkkorakennuksen yhteydessä. Nyt ne kumisevat 16-metrisessä tornissa. Ylimpänä kellotornissa kiiltää nelimetrinen risti. Tapuli valmistui kirkon peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä 2010. Yhteinen olohuone Vauvaperheet, lapset, nuoret, partiolaiset, työikäiset, kulttuurinystävät, maahanmuuttajat, seniorit monet ovat löytäneet monitoimikirkon sopukoista oman pesänsä tai yhteisen olohuoneen, jonka sohvalla voi kuunnella musiikkia, katsella esityksiä ja tutustua oman seudun ihmisiin.
2 3 4 5 1 7 8 6 11 12 Pohjapiirros Henrikinkirkko on punatiilinen monitoimirakennus. Kirkkosali on pohjaratkaisultaan epäsymmetrinen. Vihitty käyttöön 1980, laajennettu 2010. Suunnitellut Arkkitehtitoimisto Pitkänen Laiho Raunio. 1 Kirkkosali 2 Nouseva-veistos 3 Saarnatuoli 4 Urut 5 Kuoroportaat 6 Lehteri 7 Seurakuntasali 8 Sisääntuloaula 9 10 9 Ruususali 10 Kokoussali Silmu 11 Toiminta- ja työhuoneita 12 Kellotorni Esteetön pääsy pyörätuolilla Rakennuksessa on induktiosilmukka Henrikinkirkko Peltolantie 2, 20720 Turku Lue lisää Henrikinkirkosta: www.turunseurakunnat.fi Teksti: Tytti Issakainen Kuvat: Timo Jakonen Ulkoasu: Erkki Kiiski Paino: Jaakkoo-Taara Oy