KULUTUSTAVARARYHMÄN ja YLEISEN TEOLLISUUSLIITON ja TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITON TEKSTIILIHUOLTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS

KULUTUSTAVARARYHMÄN ja YLEISEN TEOLLISUUSLIITON ja TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITON TEKSTIILIHUOLTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.3.2014-31.12.2016

441 209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere, 2014

KULUTUSTAVARARYHMÄN ja YLEISEN TEOLLISUUSLIITON ja TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITON TEKSTIILIHUOLTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.3.2014-31.12.2016

SISÄLTÖ ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA TEKSTIILIHUOLTOALAN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUS- JÄRJESTÖJEN TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUKSEN MUKAISESTI... 13 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ... 19 1.1 Sopimuksen soveltamisala... 19 1.2 Järjestäytymisvapaus... 19 1.3 Keskusjärjestöjen väliset sopimukset... 19 1.4 Sopimuksen sitovuus, työrauha ja valvontavelvollisuus... 19 Sitovuus... 19 Työrauha... 19 Valvontavelvollisuus... 19 2 LUKU TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN... 19 2.1 Työsopimus... 19 2.2 Työsäännöt... 20 2.3 Perehdyttäminen... 20 2.4 Työnjohto-oikeus... 20 2.5 Työsopimuksen irtisanomisajat... 20 2.6 Takaisinottaminen... 21 3 LUKU TYÖAIKA... 21 3.1 Säännöllinen työaika... 21 Perussääntö... 21 Keskimääräinen viikkotyöaika... 21 Työvuoroluettelo... 21 Vuorokautisen työajan pidentäminen... 21 Yötyö... 22 Jaksotyö... 22 Työvuoroluettelon muuttaminen... 22 Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen... 22 Aloittamis- ja lopettamistyöt... 22 Poikkeukset... 23 3.2 Vapaapäivät... 23 3.3 Arkipyhäviikkojen työaika... 23 3.4 Päivittäisen työajan järjestäminen... 23 3.5 Työajan tarkkailu... 23 3.6 Työviikon ja työvuorokauden alkaminen... 23 3.7 Työaika päivä-, yksi- ja kaksivuorotyössä... 23 Soveltamisala... 23 Vapaan kertyminen... 24 Vapaan antaminen... 25 Ansiotaso... 25 Työssäolopäivien veroiset päivät... 25 Jatkuva 1- ja 2-vuorotyö... 25 3.8 Keskeytyvä 3-vuorotyö... 26 3.9 Keskeytymätön 3-vuorotyö... 27 3.10 Lepoajat... 28

Ruokailutauko päivätyössä... 28 Ruokailutauko vuorotyössä... 28 Toinen päivittäinen lepoaika... 28 Virvokkeiden nauttiminen... 28 Vuorokausilepo... 28 Viikottainen vapaa-aika... 28 Viikottaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen... 29 3.11 Ylityö... 29 Vuorokautinen ylityö... 29 Viikoittainen ylityö... 29 Ylityö keskeytymättömässä vuorotyössä... 29 Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan... 29 Vapaa-aikaan vaihtaminen... 29 Levähdystauko... 30 Kuukausipalkan jakaja... 30 3.12 Hälytysluontoinen työ... 30 Edellytykset... 30 Hälytysraha... 30 3.13 Varallaolo... 30 Asuntovarallaolo... 31 Vapaamuotoinen varallaolo... 31 4 LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU... 31 4.1 Palkkaustavat... 31 4.2 Työkohtainen palkka... 31 Matriisi... 33 Työtehtäväkohtainen palkan osa... 34 Työtehtävän vaativuudenarviointi... 34 Vaativuusarvioinnin perusteet... 34 4.3 Tehtäväkohtainen palkka... 36 Henkilökohtaisen pätevyyden/osaamisen arviointi... 36 Uudet työntekijät... 38 Palvelusaikalisä... 38 Nuorten ohjetuntipalkat... 39 4.4 Suorituspalkkatyö... 39 Hinnoittelusääntö... 39 Osa- eli sekaurakka... 39 Palkkiopalkka... 40 Urakasta sopiminen... 40 Menetelmämuutokset... 40 Hinnoittelun tarkistaminen... 40 Urakan hylkääminen... 40 Yhteisurakka... 40 Urakan keskeyttäminen... 40 4.5 Työn- ja aikatutkimukset... 41 4.6 Vuoro-, ilta- ja yötyölisät... 41 Vuorotyölisä... 41 Ilta- ja yötyölisä... 41 4.7 Siirto toiseen työhön... 41

Alemmin palkattu työ... 41 Korkeammin palkattu työ... 41 4.8 Palkanmaksu... 41 4.9 Kuukausipalkka... 42 Kuukausipalkan osittaminen... 42 Kuukausipalkkaan siirtyminen... 42 Tuntipalkkaan siirtyminen... 42 4.10 Keskituntiansio... 42 Laskentajakso... 42 Tuntipalkkainen työntekijä... 42 Kuukausipalkkainen työntekijä... 42 Keskituntiansio henkilökohtaista tuntipalkkaa pienempi... 43 Keskituntiansion käyttöajanjakso... 43 Keskituntiansion käyttö... 43 5 LUKU ERINÄISET KORVAUKSET... 44 5.1 Matkakustannusten korvaaminen... 44 Työskentely tehdasalueen ulkopuolella... 44 Yleisiä määräyksiä... 44 Matkustamisvelvollisuus... 44 Matkan alkaminen ja päättyminen... 44 Komennuspaikkakunta... 44 Lyhyt työkomennus... 44 Pitkä työkomennus... 44 Ilmoitusvelvollisuus työkomennuksista... 44 Matkakustannusten korvaaminen... 45 5.2 Muita korvauksia... 50 Asevelvollisuuskutsunta... 50 Reservin harjoitukset... 50 Hautaus- ja hääpäivät... 50 Merkkipäivät... 50 Vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan kokoukset... 50 Korvausten laskentaperuste... 50 5.3 Arkipyhäkorvaus... 50 5.4 Suurjuhlapyhäkorvaus... 51 6 LUKU SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET... 51 6.1 Vuosiloma... 51 Loman pituus... 51 Lomaltapaluuraha... 52 6.2 Sairausajan palkka... 52 Karenssipäivä... 52 Alle 1 kuukauden työsuhde... 53 Korvausjakso... 53 Saman sairauden uusiutuminen... 53 Karenssipäivän poistuminen... 53 Sairastuminen kesken työpäivän... 54 Sairausajan palkan epääminen... 54 Vähennykset... 54

Ilmoitusvelvollisuus... 54 Sairausajan palkan maksujärjestelmän menettelytapaohjeet... 54 6.3 Lääkärintarkastukset... 56 Laskenta... 56 6.4 Perhevapaat... 56 Äitiys, isyys ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa... 56 Äitiysvapaan palkka... 56 Isyysvapaan palkka... 57 Kokonaissuunnitelma... 57 Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen... 57 Vaikeasti sairas lapsi... 57 6.5 Ryhmähenkivakuutus... 59 6.6 Työturvallisuus... 59 Yleissääntö... 59 Suojavaatetus ja suojavarusteet... 59 Kemialliset aineet... 59 Työnopastus... 59 Työympäristöasiat... 59 Suositus työsuojeluyhteistyön toteuttamiseksi eräissä tapauksissa... 60 7 LUKU LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO... 60 7.1 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut... 60 Pääluottamusmiehen vapautus työstä sekä kuukausikorvaukset... 60 Kuukausikorvaukset... 60 Vapautus työstä... 60 Varapääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanominen... 61 7.2 Ammattiosaston kokoukset... 61 7.3 Ammattiliiton hallintoelinten kokoukset... 62 7.4 Ilmoitustaulut... 62 7.5 Ay-jäsenmaksun pidättäminen... 62 8 LUKU NEUVOTTELUJÄRJESTYS... 62 8.1 Paikallinen sopiminen... 62 8.2 Erimielisyyksien ratkaiseminen... 63 Paikalliset neuvottelut... 63 Liittojen väliset neuvottelut... 63 Työtuomioistuin... 63 9 LUKU IX SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 63 9.1 Työehtosopimuksen voimassaolo... 63 LIITE 1 SOVITTU TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI... 64 LIITE 2 TT-SAK YLEISSOPIMUS... 66 LIITE 3 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTÖN LASKEMINEN... 82 LIITE 4 LOMAPALKKASOPIMUS 2005... 83 LIITE 5 IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (TT-SAK)... 85

ASIAHAKEMISTO A ALEMMIN PALKATTU TYÖ...41 ALOITTAMISTYÖT...22 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA...13 18 AMMATTIOSASTON KOKOUKSET...61 AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUT...62 AMMATTILIITON HALLINTOELINTEN KOKOUKSET...62 ARKIPYHÄKORVAUS...50 ARKIPYHÄVIIKOT...23 ASUNTOVARALLAOLO...30 ATERIAKORVAUS...46 E ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN...63 H HAUTAUSPÄIVÄ... 50 HELATORSTAI...51 HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA/MATRIISI...37 HENKILÖKOHTAISEN PÄTEVYYDEN/OSAAMISEN ARVIOINTI...36 Työtuloksen määrä ja laatu...37 Joustavuus... 37 Huolellisuus...37 Erityisosaaminen... 38 HENKILÖKOHTAISET TYÖSUHDEASIAT...50 HINNOITTELUPERUSTE... 39 HOITOVAPAA...56 HINNOITTELUSÄÄNTÖ...39 HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ...30 HÄLYTYSRAHA...30 HÄÄPÄIVÄ...50 I ILMOITUSTAULUT...62 ILTATYÖ...41 IRTISANOMINEN työehtosopimuksen...63 IRTISANOMISAJAT...20 IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001...20, 85 ISYYSVAPAA...56 ISYYSVAPAAN PALKKA...57 ITSENÄISYYSPÄIVÄ...51

J JAKSOTYÖ... 22 JATKUVA 1- JA 2-VUOROTYÖ...25 JOULU... 51 JUHANNUS...51 JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS...19 K KARENSSIPÄIVÄN POISTUMINEN...53 KESKITUNTIANSIO keskituntiansion käyttöajanjakso...43 tuntipalkkainen työntekijä...42 kuukausipalkkainen työntekijä...42 keskituntiansion käyttö...43 laskentajakso... 42 KOKONAISSUUNNITELMA...57 KOKOUKSET TYÖPAIKALLA...61 KORKEAMMIN PALKATTU TYÖ...41 KUTSUNTA...50 KUUKAUSIPALKAN JAKAJA...30, 42 KUUKAUSIPALKAN OSITTAMINEN...42 KUUKAUSIPALKKAAN SIIRTYMINEN...42 L LABORATORIO JA RÖNTGENTUTKIMUKSET...56 LAPSEN SAIRASTUMINEN lapsen sairastuminen kesken työpäivän...58 milloin poissaolo on välttämätöntä...58 molemmat vanhemmat vuorotyössä...59 poissaolon pituus... 58 saman sairauden uusiutuminen...58 selvitys lapsen sairaudesta...57 vaikeasti sairas lapsi...57 vaikutus vuosiloman pituuteen...58 yksinhuoltaja... 59 LEPOAJAT...28 LEVÄHDYSTAUKO...30 LOMAPALKKASOPIMUS 2005...83 LOMALTAPALUURAHA...52 ennakko... 52 jaksottaminen...52 LOPETTAMISTYÖT...22 LOPPIAINEN...51 LUOTTAMUSMIES luottamusmiespalkkio...60 vapautus työstä...60

LYHYT TYÖKOMENNUS...44 LÄÄKÄRINTARKASTUKSET aikaisemmin todettu sairaus...56 laboratorio- ja röntgentutkimukset...56 lakisääteiset lääkärintarkastukset...56 muut lääkärintarkastukset...56 raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset...56 uusi tai uusiutuva sairaus...53 äkillinen hammassairaus...56 M MAJOITTUMISKUSTANNUKSET...47 MATKUSTAMINEN aiheeton poissaolo ja päiväraha...48 asunnon hankkiminen...47 asunnon taso... 47 ateriakorvaus...46 henkilökohtaisten asioiden hoito...48 ilmoitusvelvollisuus...44 komennuspaikkakunta...44 korvaus ruoasta... 48 kotimatkat pääsiäisenä, jouluna ja juhannuksena...48 majoittumiskustannukset...47 makuupaikka... 46 matka-ajan korvaus...45 matkakorvaukset komennuspaikkakunnalla...48 matkakustannukset...45 matkan alkaminen ja päättyminen...44 matkustamisvelvollisuus...44 oman auton käyttö... 45 päiväraha...46 sairaalapäiväraha... 48 työkomennus, lyhyt...44 työkomennus, pitkä...44 ulkomaantyö...49 yömatkaraha...47 MATRIISI...33 MERKKIPÄIVÄT...50 MUISTIO...50 N NEUVOTTELUJÄRJESTYS...63 NUORTEN OHJETUNTIPALKAT...39

O OLOSUHTEET...35 OMAN AUTON KÄYTTÖ...45 OSA- ELI SEKAURAKKA...39 P PAIKALLINEN SOPIMINEN...62 PALKANMAKSU... 41 PALKKA henkilökohtainen pätevyys...36 palvelusaikalisä... 38 urakan hinnoittelusäännön mukaiset palkat...34 työnvaativuusluokkapalkka...31 PALKKIOPALKKA... 24 PITKÄPERJANTAI... 51 PITKÄ TYÖKOMENNUS...30 PYHÄINPÄIVÄ...51 PÄIVÄRAHA...32 PÄÄSIÄINEN...51 R RESERVIN HARJOITUKSET...50 RUOKAILUTAUKO päivätyössä...28 vuorotyössä...28 RYHMÄHENKIVAKUUTUS...59 S SAIRASLOMATODISTUS...54 SAIRAUSAJAN PALKKA ilmoitusvelvollisuus...54 karenssipäivä... 52 karenssipäivän poistuminen...53 korvausjakso...53 sairastuminen kesken työpäivän...54 sairaslomatodistus... 54 sairausajan palkan epääminen...54 saman sairauden uusiminen...53 vähennykset... 54 SIIRROT...20, 41 SOPIMUKSEN SITOVUUS...19 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO...63 SOVELTAMISALA... 19 SUOJAVAATTEET JA VARUSTEET...59

SUORITUSPALKKATYÖ hinnoittelun tarkistaminen...39 hinnoitteluperuste...39 hinnoittelusääntö... 39 menetelmämuutokset...40 osa- eli sekaurakka...39 palkkiopalkka...40 työntutkimukset...41 urakan hinnoittelu... 39 urakan keskeyttäminen...40 urakan hylkääminen...40 urakasta sopiminen...40 yhteisurakka...40 SUURJUHLAPYHÄKORVAUS...51 ÄITIYSVAPAA...56 SYNNYTYSTÄ EDELTÄVÄT TUTKIMUKSET...56 T TAKAISINOTTAMINEN...21 TOINEN PÄIVITTÄINEN LEPOAIKA...28 TUNTIPALKKAAN SIIRTYMINEN...42 TYÖAIKA aloittamistyöt... 22 arkipyhäviikot...23 jaksotyö... 22 keskimääräinen viikkotyöaika...21 lopettamistyöt...22 säännöllinen työaika...21 työaikalain noudattaminen...21 työajan alkaminen ja päättyminen...23 työvuoroluettelo... 21 työvuoroluettelon muuttaminen...22 työviikon ja -vuorokauden alkaminen...21 vapaapäivät... 23 viikkolepokorvaus...23 vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen...22 vuorokautisen työajan pidentäminen...21 yötyö...22 TYÖAIKA KESKEYTYMÄTTÖMÄSSÄ 3-VUOROTYÖSSÄ...27 TYÖAIKA KESKEYTYVÄSSÄ 3-VUOROTYÖSSÄ ansiotaso... 25 työssäolopäivien veroiset päivät...25 viikkoylityö...29 vuorovapaiden antaminen...26 vuorovapaiden kertyminen...26

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN PÄIVÄ- JA YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ ansiotaso... 25 jatkuva 1- ja 2-vuorotyö...25 soveltamisala... 23 työssäolopäivien veroiset päivät...25 vapaan antaminen... 25 vapaan kertyminen...24 viikkoylityö...29 TYÖNJOHTO-OIKEUS...20 TYÖN- JA AIKATUTKIMUKSET...41 TYÖNTUTKIMUS...41 TYÖOLOSUHTEET...35 TYÖRAUHA... 19 TYÖSUOJELUVALTUUTETTU...60 varamiehen, irtisanominen...61 TYÖTAPATURMA...52 TYÖVUOROLUETTELON MUUTTAMINEN...22 TYÖTUOMIOISTUIN...63 TYÖTURVALLISUUS...54 TYÖVUOROLUETTELO...21 U ULKOMAANTYÖ...49 URAKKATYÖ... 39 UUDENVUODENPÄIVÄ...51 UUSI TYÖNTEKIJÄ...38 V VAATIVUUSARVIOINNIN PERUSTEET...34 Osaaminen OS... 34 Laajuus LA...35 Kädentaidot KÄ...35 Vastuu VA... 35 Vuorovaikutus VU...35 Olosuhteet OS... 35 Kuormitus KU... 35 VAIKEASTI SAIRAS LAPSI...57 VAJAAVUOROKAUSI...46 VALTIOLLISET VAALIT...50 VANHEMPAINVAPAA...56 VAPAA-AIKAAN VAIHTAMINEN...29 VAPAAMUOTOINEN VARALLAOLO...31 VAPAAPÄIVÄT...22 VAPUNPÄIVÄ...51 VARALLAOLO... 30 VARAPÄÄLUOTTAMUSMIEHEN IRTISANOMINEN...61 VIIKKOLEPOKORVAUS...23

VIIKOTTAINEN VAPAA-AIKA...28 VIIKOITTAINEN YLITYÖ...29 korvaus viikkoylityösäännösten mukaan...29 VIIKOTTAISESTA VAPAA-AJASTA POIKKEAMINEN...29 VIRVOKKEIDEN NAUTTIMINEN...28 VOIMASSAOLOAIKA...63 VUOROKAUSILEPO...28 VUOROKAUTINEN YLITYÖ...29 VUOROTYÖ keskeytymätön kolmivuorotyö...27 keskeytyvä kolmivuorotyö...26 korvaus vuorotyöstä...41 vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen...22 VUOSILOMA...51 Y YLEISET SOPIMUKSET TT SAK... LIITE YLITYÖ keskeytymättömässä 3-vuorotyössä...29 kuukausipalkan jakaja...30 korvaus viikkoylityösäännöstön mukaan...29 levähdystauko...30 ns. tes-ylityö...29 vapaa aikaan vaihtaminen...29 viikoittainen... 29 vuorokautinen...29 YÖMATKARAHA...47 YÖTYÖ...22, 41 Ä ÄITIYSVAPAAN PALKKA...56 ÄKILLINEN HAMMASSAIRAUS...56

13 KULUTUSTAVARARYHMÄ RY YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA TEKSTIILIHUOLTOALAN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTA MISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUKSEN MUKAISESTI Todettiin, että osapuolina olevat liitot ovat tänään allekirjoittaneet tekstiilihuoltoalan työehtosopimuksen samalla uudistaen edellisen työehtosopimuksen liittojen välillä 22.10.2013 saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti. 1 Sopimuskausi Mikäli jäljempänä tässä pykälässä sanotusta ei muuta johdu, työehtosopimus on voimassa 1.3.2014 31.12.2016 jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeis tään kahta (2) kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Sopimuskausi koostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen alkaa 1.3.2014 ja päättyy 31.12.2015. Sopimuskauden toinen jakso alkaa välittömästi ensimmäisen jakson umpeuduttua, ja se päättyy 31.12.2016. Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehittymistä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Tarkastelun perusteella työ markkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Mikäli edellä mainituissa sopimuskauden toisen jakson palkkaratkaisua koskevissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeis tään 15.6.2015, neuvottelevat allekirjoittaneet liitot kolmannen sopimusvuoden palkka ratkaisun toteuttamisesta. Mikäli näissäkään neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin sopimusosapuoli kahden (2) kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen kirjallisesti irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 31.12.2015. 2 Palkankorotukset vuonna 2014 A. Yleiskorotus Palkkoja korotetaan 1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 12 senttiä tunnilta tai 20 kuukaudelta.

14 Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan sopia yleiskorotuksen maksuajankohdasta (aikaistamisesta tai myöhentämisestä) toisin. Mikäli sovitaan korotuksen ajankohdan myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutok sesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kerta luontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään yleiskorotuksen toteuttamisajan kohdasta. Palkankorotuksen ajankohdasta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti. Ellei edellä mainittua sopimusta tehdä 31.5.2014 mennessä, toteutetaan korotus 1.7.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. B. Palkkataulukot Työehtosopimuksen 14 :n mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan kohdassa 3A mainitusta ajankohdasta lukien 10 senttiä alimpaan työnvaativuusluokkaan (TVL 1) suhteet säilyt täen. Tekstiilihuoltoalan työnvaativuusluokkapalkat 1.7.2014 Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden, työntekijöiden luokkapalkat ovat seuraavat: senttiä/h euroa/kk Työhöntulopalkka 928 1568 18 vuotta täyttäneet työnvaativuusluokka 1 955 1614 työnvaativuusluokka 2 994 1680 työnvaativuusluokka 3 1033 1745 työnvaativuusluokka 4 1084 1833 työnvaativuusluokka 5 1152 1947 työnvaativuusluokka 6 1219 2060 Nuorten ohjetuntipalkat 1.7.2014 Nuorten ohjetuntipalkat senttiä/h euroa/kk 15 v 840 1420 16 v 850 1437 17 v 859 1452 3 Palkankorotukset vuonna 2015 A. Yleiskorotus Palkkoja korotetaan 1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,4 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan sopia yleiskorotuksen maksuajankohdasta (aikaistamisesta tai myöhentämisestä) toisin.

15 Mikäli sovitaan korotuksen ajankohdan myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutok sesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kerta luontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään yleiskorotuksen toteuttamisajankoh dasta. Palkankorotuksen ajankohdasta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti. Ellei edellä mainittua sopimusta tehdä 31.5.2015 mennessä, toteutetaan korotus 1.7.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. B. Palkkataulukot Työehtosopimuksen 14 :n mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan kohdassa 4A mainitusta ajankohdasta lukien 6 senttiä alimpaan työnvaativuusluokkaan (TVL 1) suhteet säilyttäen. Tekstiilihuoltoalan työnvaativuusluokkapalkat 1.7.2015 Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden, työntekijöiden luokkapalkat ovat seuraavat: senttiä/h euroa/kk Työhöntulopalkka 934 1578 18 vuotta täyttäneet työnvaativuusluokka 1 961 1624 työnvaativuusluokka 2 1000 1690 työnvaativuusluokka 3 1039 1757 työnvaativuusluokka 4 1091 1843 työnvaativuusluokka 5 1159 1959 työnvaativuusluokka 6 1227 2073 Nuorten ohjetuntipalkat 1.7.2015 Nuorten ohjetuntipalkat senttiä/h euroa/kk 15 v 846 1430 16 v 856 1447 17 v 865 1462 4 Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvaukset Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.7.2014 alkaen seuraavat: Työntekijöiden lukumäärä Korvaus euroa / kuukausi alle 20 78 21 50 78 51 100 107 101 200 137 Työsuojeluvaltuutettujen korvaus on 1.7.2014 alkaen 78,00 euroa Kuukausikorvausten määrät ovat voimassa koko sopimuskauden ajan.

16 5 Työaikamuotojen vaihtelu Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työviikon aikana tapahtuva eri työaikamuotojen vaihtelu ei tosiasiassa saa johtaa ylityön korvaamista koskevien määräysten kiertämiseen 6 Tulos- ja voittopalkkio Tulos- ja voittopalkkiot ovat yrityskohtaisia palkanlisiä. Niihin sisältyy riski siitä, että niitä ei makseta, jos asetettuja tulos- ja voittotavoitteita ei saavuteta. Tulospalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi työpaikan tuotannollista toimintaa ilmaisevien tunnuslukujen kehitykseen, taloudelliseen kehitykseen ja asetettujen kehitystavoitteiden saavuttamiseen tai näiden kaikkien tunnuslukujen yhdistelmiin. Voittopalkkioina maksettava lisä voi perustua esimerkiksi yrityksen käyttökatteeseen tai sen jälkeiseen kannattavuutta osoittavaan erään. Yritysjohdon päätettävissä olevien tulos- ja voittopalkkioiden käyttö, määräytymisperusteet ja perusteiden muuttuminen selvitetään työntekijöille ennen niiden käyttöönottoa. 7 Joustavien työaikajärjestelmien edistäminen Osana tuottavuuden parantamiseen tähtäävää toimintaa liitot sitoutuvat edistämään monipuolisten ja joustavien työaikojen sekä työaikapankkien käyttöä yrityksissä. Tätä tarkoitusta tukemaan osapuolet perustavat sopimuskauden ajaksi työryhmän, joka muun muassa selvittää, kuinka nykyiset työaikamääräykset vastaavat yritysten ja niiden henkilöstön tarpeita. Samalla selvitetään sanottujen määräysten mahdolliset kehittämis tarpeet. 8 Paikallisen sopimisen edistäminen Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana edistää ja kehittää paikallista sopimista ja sen myötä yritysten neuvottelukulttuuria. 9 Tuottavuustyöryhmä Liittojen välinen Tuottavuustyöryhmä jatkaa toimintaansa. 10 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä, että henkilöstön osaamisen ja koulutuksen ajantasaisuuteen kiinnitetään yrityksissä huomiota. Tulevaisuuden muutostarpeisiin perustuvan koulutussuunnitelman tekeminen ja sen toteuttaminen edistävät ketteryyttä, innovatiivisuutta, työurien pidentymistä ja työntekijöiden työllistymistä. Eduskunnan käsittelyssä on syksyllä 2013 lakiesityksiä, jotka liittyvät henkilöstön osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Niiden on tarkoitus tulla voimaan 2014 alusta lukien. Lainsäädännön taustalla on raamisopimuksen tekemisen jälkeen 2011 alkanut keskustelu työntekijöiden kouluttamisesta. Lakiuudistusten johdosta työnantaja saa yli määräisen

17 verovähennyksen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti tehdyn koulutus suunnitelman toteuttamisesta. Liittojen välinen työryhmä opastaa ja kouluttaa jäsenyritysten henkilöstöasioista vastaavia esimiehiä ja luottamushenkilöitä koulutussuunnitelman laatimiseen, joka vastaa tulevaisuudessa työntekijöiden osaamisessa tapahtuvia kehitys- ja muutostarpeita sekä samalla oikeuttaa ylimääräiseen verovähennykseen. 11 Työhyvinvoinnin edistäminen Sopijapuolet korostavat työpaikan yhteistyön merkityksen tärkeyttä työntekijöiden työelä män laadun ja työuran keston edistämisessä, joilla seikoilla voidaan muiden tekijöiden ohella edesauttaa yrityksen tuottavuuskehitystä. Sopijapuolet toteavat, että työpaikalla tehtävillä ennakoivilla ja aktiivisilla toimenpiteillä on suuri merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä ja sairauspoissaolojen vähentämisessä. Työhyvinvointia edistävässä ja sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävässä toimin nassa on tarkoituksenmukaisella tavalla hyödynnettävä työterveyshuollon asiantunte musta. Sopijapuolet pyrkivät järjestämään sopimuskauden aikana yhteisiä työhyvinvoinnin edistämi sestä ja sairauspoissaolojen vähentämisestä koskevia seminaareja, joissa käsitellään mm.: - tekstiilihuoltoalalla ja muussa teollisuudessa olevia käytäntöjä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi - asiantuntijaorganisaatioiden näkemyksiä olemassa olevista käytännöistä. 12 Jatkuva neuvottelumenettely Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työllisyyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimuk siin sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työpaikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin. Osana jatkuvan neuvottelun menettelyä liitot voivat ottaa käsittelyyn myös yksittäisen yri tyksen talouden vakauttamisen kriisitilanteessa. 13 Työehtosopimusten tekstien selkeyttäminen Edellisellä sopimuskaudella käynnistettyä Kulutustavararyhmä ry:n, Yleinen Teollisuusliitto ry sekä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n välisten työehtosopimusten tekstien selkeyttämistyötä jatketaan tarkoituksena saada työehtosopimukset niiden joukossa Tekstiilihuoltoalan työehtosopimus - uusitussa muodossaan painettaviksi kevään 2014 aikana. 14 Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma Kulutustavararyhmä ry, Yleinen Teollisuusliitto ry sekä TEAM Teollisuusalojen ammatti liitto ry ovat mukana keskusjärjestöjen suositukseen perustuvassa Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmassa siinä muodossa kuin keskusjärjestöt siitä sopivat. 15 Matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet sopimuskauden aikana määräytyvät vero hallituksen niitä koskevien kulloinkin voimassa olevien päätösten mukaisesti.

18 16 Työehtosopimuksen tekstimuutokset, palkkataulukot, luottamusmieskorvaukset ja työsuojelu valtuutetun korvaus on huomioitu uudessa työehtosopimuksessa. 17 Alan palkkausjärjestelmän tarkastelu Osapuolet toteavat, että alan palkkausjärjestelmää tullaan tarkastelemaan sopimus kau den aikana. Tätä varten perustetaan työryhmä, jonka tarkemmasta toimeksiannosta sovi taan myöhemmin. 18 Pöytäkirjan sitovuus ja tarkastaminen Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten välisellä työehtosopimuksella. Tätä pöytäkirjaa on laadittu kolme (3) yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle. Pöytäkirja todettiin kaikkien osapuolten allekirjoituksilla tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi. Helsingissä marraskuun 25. päivänä 2013 Vakuudeksi: Lassi Räsänen KULUTUSTAVARARYHMÄ RY YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO RY Anna-Kaisa Auvinen Pekka Tsupari TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY Timo Vallittu

19 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1.1 Sopimuksen soveltamisala Tätä työehtosopimusta sovelletaan Kulutustavararyhmä ry:n jäsenyhdistyksen Tekstiili huoltoliitto ry:n ja Yleisen Teollisuusliitto ry:n tekstiili huoltoalan jäsenyritysten ja niiden palveluksessa olevien työntekijöiden välisissä työsuhteissa. 1.2 Järjestäytymisvapaus Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään omiin järjestöihinsä. 1.3 Keskusjärjestöjen väliset sopimukset Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia EK:n ja SAK:n välisiä sopimuksia: Yleissopimus 4.6.1997 siihen 10.5.2001 tehtyine muutoksineen Irtisanomissuojasopimus 10.5.2001 Lomapalkkasopimus 21.3.2005 Tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa edellä mainittuihin keskusjärjestösopimuksiin mahdollisesti tehtäviä muutoksia noudatetaan siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet niiden liittämisestä työ ehto sopimuksen osaksi. 1.4 Sopimuksen sitovuus, työrauha ja valvontavelvollisuus Sitovuus Työehtosopimus sitoo siihen osallisia ja muuten sidottuja yhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. Työrauha Työehtosopimukseen sidottujen yhdistysten, työnantajien ja työntekijöiden on vältettävä kaikkia työ taistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonai suu dessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen. Valvontavelvollisuus Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan, että myös niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä. 2 LUKU TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN 2.1 Työsopimus Työsopimuksen muodosta ja kestosta sekä koeajasta säädetään työsopimuslaissa. Pöytäkirjamerkintä: Työehtosopimuksen liitteenä on työsopimusmalli, jonka käyttämistä liitot suosittelevat.

20 2.2 Työsäännöt Työntekijä on velvollinen noudattamaan työpaikalle vah vis tettuja työsääntöjä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän työehtosopimuksen mää räysten kanssa. 2.3 Perehdyttäminen Työntekijä tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi työntekijä tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin työsääntöihin. Uudelle työntekijälle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä työntekijöiden edustajat. 2.4 Työnjohto-oikeus Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa voimassaolevan lainsäädännön, tämän työehtosopi muksen tai työsääntöjen kanssa. Työntekijä tekee työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön. 2.5 Työsopimuksen irtisanomisajat Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Enintään vuoden Yli vuoden mutta enintään 4 vuotta Yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta Yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta Yli 12 vuotta Irtisanomisaika 14 päivää 1 kuukausi 2 kuukautta 4 kuukautta 6 kuukautta Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Enintään 5 vuotta Enintään 5 vuotta Irtisanomisaika 14 päivää 1 kuukausi Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu toisin sopimisesta irtisanomisaikoja koskien nouda tetaan siitä huolimatta, että työehtosopimuksen osana noudatettavaa Irtisanomissuojasopi musta 2001 (TT SAK) ei tässä yhteydessä ole muutettu. Muilta osin menetellään keskus järjestösopimuksen mukaisesti.

21 2.6 Takaisinottaminen Ellei paikallisesti luottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu, työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisano malleen työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvit see työntekijöitä yhdeksän (9) kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu toisin sopimisesta irtisanotun työntekijän takaisin ottamista koskien noudatetaan siitä huolimatta, että työehtosopimuksen osana noudatetta vaa Irtisanomissuojasopimusta 2001 (TT SAK) ei tässä yhteydessä ole muutettu. Muilta osin menetellään keskusjärjestösopimuksen mukaisesti. 3 LUKU TYÖAIKA 3.1 Säännöllinen työaika Työaikalain noudattaminen Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevan lain säännöksiä. Perussääntö Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Pöytäkirjamerkintä: Eri työaikamuodoissa noudatettavat työajat ja työajan järjestämistä koskevat erityismääräykset on kirjattu tämän työehto-sopimuksen 3.7, 3.8 ja 3.9 kohtiin. Keskimääräinen viikkotyöaika Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se enintään 26 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu kunkin työaikamuodon osalta sovittuun keskimääräiseen viikkotyöaikaan. Työvuoroluettelo Jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä työaikalain 28 :ssä tarkoitettujen lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo voidaan laatia samaan asiakirjaan ja se on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suo ritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeata. Työajan tasoittumisjärjestel män ja työvuoroluettelon laatimisesta ja muuttamisesta on säädetty tarkemmin työaikalain 34 ja 35 :ssä. Vuorokautisen työajan pidentäminen Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan paikallisesti työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopien pidentää enintään kahdella tunnilla viikoittaisen työajan

22 enimmäismäärän ollessa 50 tuntia. Työajan tulee em. tapauksissa enintään 52 viikon pitui sen ajanjakson puitteissa tasoittua kunkin työaikamuodon osalta sovittuun työaikaan. Pöytäkirjamerkintä: Vuorokautisen työajan tilapäistä pidentämistä voidaan käyttää mm. silloin, kun vapaa päiväksi sovittavan työpäivän työtunnit sijoitetaan muille työpäiville. Yötyö Yötyötä voidaan teettää työaikalain mainitsemissa tilanteissa. Paikallisesti voidaan sopia, että yötyötä tehdään muissakin tapauksissa työntekijän kutakin kertaa varten erikseen anta malla suostumuksella. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa määrätyksi ajanjak soksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen ja/tai prosessin sujuvuuden kannalta tarpeen. Jaksotyö Työaikalain mukaisessa jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy lain mukaan. Työvuoroluettelon muuttaminen Pysyväisluontoisista työvuoroluettelon muutoksista on neuvoteltava pääluottamusmiehen ja yksittäistä työntekijää koskevasta muutoksesta ao. työntekijän kanssa. Muutoksista on ilmoitettava ao. työntekijöille vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin. Tilapäisistä muutoksista ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille mikäli mahdollista, 3 päivää ennen muutoksen voimaantuloa. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Työntekijää voidaan kuitenkin sovittaessa pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa. Aloittamis- ja lopettamistyöt Aloittamis- ja lopettamistyöllä tarkoitetaan työtä; 1) joka on välttämätöntä, jotta työpaikan muut työntekijät voivat tehdä työtä koko säännöllisen työaikansa tai 2) joka on vuorotyössä tarpeen tietojen vaihtamiseksi työvuorojen vaihtuessa. Aloittamis- ja lopettamistyöstä voidaan sopia työsopimuksella. Sitä saa teettää enintään viisi tuntia viikossa työaikalain säädettyjen ylityön enimmäismäärien lisäksi. Aloittamis- ja lopettamistyöstä maksettavasta korvauksesta on säädetty työaikalaissa. Työn antaja ja työntekijä voivat työaikalain mukaisesti sopia, että korvaus maksetaan palkanmak sukausittain erillisenä korvauksena. Korvauksen tulee tasoltaan vastata ylityö-korvausta.

23 Poikkeukset Yllä olevat työaikaa koskevat määräykset eivät estä lain sallimissa rajoissa poikkeamista edellä määritellyistä säännöllisistä työajoista, jos siihen on tuotantoteknillisesti pakottavia syitä. Tällaisiksi syiksi on katsottava välttämättömien korjausten suorittaminen, ylivoimainen este, raaka- ja tarveaineiden puute, tuotteiden riittämätön menekki sekä näihin verrattava syy. Viikkolepokorvaus. Ks. s. 29, kohta 3.10; Viikottaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen 3.2 Vapaapäivät Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen mikäli mahdol lista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä tulee sen ilmetä etukä teen laaditusta työvuoroluettelosta. 3.3 Arkipyhäviikkojen työaika Muussa kuin keskeytymättömässä vuorotyössä ja säännöllisessä ilta tai yötyössä työskentelevillä työntekijöillä ovat vapaapäiviä pääsiäislauantai, juhannus ja jouluaatto, samoin kuin niiden viikkojen lauantait, joihin sijoittuu uudenvuodenpäivä, loppiainen, 2. pääsiäispäivä, vappu, helatorstai, itsenäisyyspäivä tai 2. joulupäivä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi. Edellä tarkoitetuille työntekijöille maksetaan pääsiäislauantaina ja juhannus ja jouluaattona tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka ja mainituilla arkipyhäviikoilla lauantaina tehdystä työstä kuten viikkoylityöstä. 3.4 Päivittäisen työajan järjestäminen Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Käytännön vaatimista muutoksista neuvotellaan sitä ennen pääluottamusmiehen kanssa. 3.5 Työajan tarkkailu Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan ja tuotannon tarkkailun käyttämällä kulunvalvontaan soveltuvia tai muita laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijälle turhaa ajanhukkaa. 3.6 Työviikon ja työvuorokauden alkaminen Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00. Vuorokauden lasketaan alkavan kello 00.00, jollei ole sovittu sen alkamisesta samaan aikaan kuin työntekijän on säännönmukaisesti saavut tava työhönsä. 3.7 Työaika päivä-, yksi- ja kaksivuorotyössä Soveltamisala Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksi vuoro- ja kaksivuorotyö. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

24 Vapaan kertyminen Vapaata annetaan tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti: Vähintään 17 työpäivää 1 vapaa 35 työpäivää 2 vapaata 53 työpäivää 3 vapaata 71 työpäivää 4 vapaata 88 työpäivää 5 vapaata 105 työpäivää 6 vapaata 121 työpäivää 7 vapaata 138 työpäivää 8 vapaata 155 työpäivää 9 vapaata 172 työpäivää 10 vapaata 189 työpäivää 11 vapaata 205 työpäivää 12,5 vapaata Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työvuoroluettelon mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan tai synnytysloman palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin edellytyksin rinnastetaan säännöllisiin työvuoroihin kunnanvaltuuston ja hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton liittovaltuuston tai hallituksen kokouksiin käytetty aika, 50 ja 60 -vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheut tama vapaa, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuute tun sijaisena toimimiseen käytetty aika. Pöytäkirjamerkintä: Tehdyksi säännölliseksi työpäiväksi luetaan myös sellainen säännöllinen työpäivä, josta työntekijä on vähintään puolet tehnyt työtä ja ollut osan poissa työstä joko työn antajan luvalla tai muusta hyväksyttävästä syystä. Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan katsotaan vapaapäivä pidetyksi. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa 1 mainitut vuotuista työ aikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät. Työajan lyhennys ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen työsuhteeseen otettuja kesätyöntekijöitä. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, kertyvät työajanlyhennysvapaat työsuhteen alusta lukien.

25 Vapaan antaminen Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Jos vapaa annetaan samanaikaisesti kaikille työntekijöille tai työosastolle, noudatetaan työehto-sopimuksessa mainittua kahden viikon ilmoitusaikaa työvuoroluettelon muuttamisesta. Edellä mainittua ilmoitusaikaa noudatetaan myös henkilökohtaisesti annetussa vapaassa, ellei toisin sovita. Työntekijän kanssa voidaan sopia myös siitä, ettei vapaata pidetä. Tällöin vapaan ajalta maksettavan korvauksen lisäksi työntekijälle maksetaan tehdystä työstä yksinkertainen palkka. Vapaan antamistapa jää yritystasolla ratkaistavaksi. Pääsääntöisesti vapaata annetaan työ vuoro kerrallaan. Pöytäkirjamerkintä: Työajan lyhennyksen edellyttämä vapaa voidaan käyntiajat huomioiden toteuttaa yrityksissä mm. antamalla työpäivä vapaana, antamalla kaksi tai useampia työpäiviä vapaana kerrallaan, antamalla arkipyhäviikkojen välipäivä tai välipäivät vapaana, antamalla vapaa asioimisvapaana joko kokonaisina tai osapäivinä tai antamalla vapaa päivät tuotantotilanteen mukaisesti esimerkiksi kesäaikana. Asioimisvapaa on henkilökohtainen. Muut vaihtoehdot voidaan toteuttaa henkilökohtai sena tai kollektiivisena. Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä. Ansiotaso Kuukausipalkkaisella työntekijällä ansionmenetys kompensoidaan säilyttämällä työntekijän kuukausipalkka ennallaan. Tuntipalkkaisten työntekijöiden ansionmenetys kompensoidaan siten, että lyhennys-vapaapäiviltä maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus. Työssäolopäivien veroiset päivät Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi. Jatkuva 1- ja 2-vuorotyö Jatkuvassa 1- ja 2-vuorotyössä työajan lyhennys toteutetaan antamalla tuntipalkkaisille työntekijöille palkallisia vapaapäiviä. Vapaa ajalta maksettava palkka määräytyy keski tun tiansion mukaan.

26 3.8 Keskeytyvä 3-vuorotyö 1. Keskeytyvässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja pitkän aikavälin keskiarvona keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. Arkipyhien sijoittumisesta riippuen keskimääräinen viikkotyöaika voi vuosittain vaihdella. 2. Työtä varten tulee ennakolta laatia työvuoroluettelo ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu 1 kohdassa mainittuihin keskimääriin. Tasoittumisajanjakso on enintään vuosi, pääsääntöisesti kalenterivuosi. 3. Työajan lyhentäminen tapahtuu siten, että työvuorojärjestelmään merkitään tehtyä työtä vastaten vuorovapaita eli ajantasausvapaita siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1 kohdassa mainittuihin keskimääriin. Pöytäkirjamerkintä: Mikäli paikallisesti niin sovitaan, voidaan vuorovapaat tai osa niistä antaa yksilöllisesti niitä etukäteen työvuoroluettelon merkitsemättä. 4. Vuorovapaita ansaitaan keskeytyvässä 3 vuorotyössä tehtyä säännöllistä työvuoroa kohden seuraavasti: Tehdyt säännölliset Vuorovapaiden määrä työvuorot 14 työpäivää 1 vapaa 27 työpäivää 2 vapaata 41 työpäivää 3 vapaata 54 työpäivää 4 vapaata 68 työpäivää 5 vapaata 81 työpäivää 6 vapaata 95 työpäivää 7 vapaata 108 työpäivää 8 vapaata 122 työpäivää 9 vapaata 135 työpäivää 10 vapaata 149 työpäivää 11 vapaata 162 työpäivää 12 vapaata 176 työpäivää 13 vapaata 189 työpäivää 14 vapaata 202 työpäivää 15,5 vapaata

27 Edellä mainittujen vuorovapaiden lisäksi vuosityöaikaa lyhentävät kunakin vuonna maanan tain ja perjantain välille sattuvat arkipyhät. Mikäli arkipyhät ovat työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä, tulee työntekijälle antaa vastaava määrä vapaata muuna aikana. Arkipyhäkorvauksen sijasta maksetaan työntekijöille kyseisiltä vapaapäiviltä keskituntiansion mukainen korvaus. 5. 3-vuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työvuoroluettelon mukaiset työvuorot, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustan tama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen, säännöllisiin työ vuo roihin rinnastetaan edelleen kunnanvaltuuston ja hallituksen sekä niiden asettamien lauta kuntien tai muiden pysyvien elimien kokouksiin käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, kertaus harjoitukset, pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika sekä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n liittovaltuuston tai -hallituksen kokouksiin käytetty aika. 6. Lopputilitapauksissa sekä tilanteissa, jolloin keskeytyvää 3-vuorotyötä tehdään vain osa kalenterivuodesta, korvataan vajaat vuorovapaat rahassa. Laskentasääntönä on tällöin se, että yhdestä säännöllisestä työvuorosta ansaitaan 0,613 tuntia vuorovapaata. 7. Työajan lyhentäminen tapahtuu ansiotasoa alentamatta seuraavasti: Tuntipalkkaiset työntekijät Vuorovapaapäiviltä maksetaan korvaus keskituntiansion mukaisesti 8 tunnilta. Kuukausipalkkaiset työntekijät Kuukausipalkkaisille työntekijöille maksetaan erillinen lisä 4,2 % keskituntiansiosta jokaista säännöllistä työtuntia kohden. Lisä maksetaan paitsi säännöllisellä työajalla tehdyiltä työtunneilta, myös työnantajan korvattavalta matkustamis ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti palkkaa lapsen sairauden vuoksi. Lisä otetaan huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa, mutta sitä ei huomioida laskettaessa työehtosopimusten mukaisia keskitunti ansioita. 8. Työstä, joka ylittää asianomaisen työviikon työvuoroluettelon mukaisen työviikon, maksetaan kuten viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. 9. Jos työntekijä on työskennellyt työvuoroluettelon merkityn vuorovapaansa aikana, siirre tään se annettavaksi myöhäisempänä ajankohtana. 10. Vuorovapaat kuluvat ja karttuvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sairausajan palk kaa. 11. Vuosilomaa annetaan vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaisesti. Vuosiloma ajanjakson alle ei saa sijoittaa vuorovapaita. Työvuoroluettelon mukaisia vuorovapaapäiviä pidetään vuosilomaa määrättäessä työssäolopäivien veroisina. 3.9 Keskeytymätön 3-vuorotyö Keskeytymättömän 3 vuorotyön työajan suhteen noudatetaan liittojen välisiä pöytäkirjoja.

28 3.10 Lepoajat Ruokailutauko päivätyössä Säännöllisessä yksivuorotyössä on työntekijällä tunnin kestävä ruokailutauko, jolloin työnte kijä saa vapaasti poistua ruokailemaan. Poikkeus Paikallisesti sopien voidaan myös päivätyössä noudattaa puolen tunnin pituista ruokailutau koa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta. Ruokailutauko vuorotyössä Vuorotyössä ei työntekijällä ole ruokailutaukoa, vaan hänelle varataan tilaisuus ruokailuun vuoron keskivaiheilla työn kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana. Poikkeama vuoron puolivälistä voi olla enintään 2 tuntia molempiin suuntiin. Toinen päivittäinen lepoaika Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää enin tään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen. Virvokkeiden nauttiminen Työntekijällä on oikeus kahdesti päivässä nauttia työpaikalla kahvia tai virvokkeita siten, että se mahdollisimman vähän häiritsee tuotannollista toimintaa. Vuorokausilepo Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin sekä jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön lepo aika, jollei kysymyksessä ole varallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, työnantaja ja asianomainen luottamusmies tai muu työaikalain 10 :ssä tarkoitettu työntekijöiden edustaja voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä työntekijän suostumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia. Edellä esitetystä voidaan tilapäisesti poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan työaikalain 29 :n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia ja työntekijälle on tällöin annettava lainkohdassa tarkoitetut korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukau den kuluessa. Viikottainen vapaa-aika Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikottainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjak son aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edellyttäessä, voidaan menetellä vastaa valla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus. Viikottaista vapaa-aikaa ei tarvitse järjestää, jos säännöllinen työaika on enintään kolme tuntia vuorokaudessa.

29 Viikottaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen Jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin työnteki jöiden täydellistä vapauttamista työstä, voidaan poiketa Viikottainen vapaa-aika kohdassa määrätystä. Työntekijälle on korvattava edellä tarkoitettuun työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut edellisessä kohdassa tarkoitettua vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn teke misestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös suorittamalla yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi erillinen ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvä rahakorvaus. 3.11 Ylityö Teollisuuslaitoksen toiminnan ja jatkuvan säännöllisen käynnissä pitämisen vuoksi välttämätöntä työtä, jota ei voida tehdä säännöllisenä työaikana, tehdään ylityönä laissa säädetyin työaikaa koskevin rajoituksin. Vuorokautinen ylityö Vuorokautisesta ylityöstä sekä jaksotyöstä maksetaan työaikalain mukaisesti korotettu palkka. Lauantaisin ja juhlapäivien aattoina maksetaan vuorokautisesta ylityöstä kuitenkin heti 100 %:lla korotettu palkka. Välittömästi yöllä tehdyn säännöllisen täyden työvuoron jälkeen, sen ollessa säännöllistä tai ylityötä maksetaan heti 100 % korotettu palkka. Viikoittainen ylityö Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Ylityö keskeytymättömässä vuorotyössä Keskeytymättömässä 3 vuorotyössä katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne vapaavuorojen aikana tehdyt tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työvuoroluettelossa asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, ellei ole sovittu näiden ylityötun tien korvaamisesta vastaavalla vapaa-ajalla. Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan Jos työntekijällä vuosiloman, sairauden, työehtosopimuksen kohdissa 3.7 ja 3.8 tar koi tettujen työajan lyhennysvapaiden, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapah tu neen lomautuksen, työn antajan määräyksestä suoritetun matkan, yleissopimuksen 7.1, 7.2 ja 7.3 tarkoitetun koulutuksen tai reservin harjoitusten takia ei ole työviikon työ vuoroluettelon mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoit taista työaikaansa ja hän tekee työtä työvuoro luettelon mukaisena vapaapäivänä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista yli työkorvausta siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Vapaa-aikaan vaihtaminen Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä edellä on lausuttu ylityökorvauksesta.

30 Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toi sin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorit tamista rahassa. Työnantaja ja työntekijä voivat edellälausutusta poiketen sopia, että lisä- tai ylityöstä korvauksena annettava vapaa-aika yhdistetään vuosilomalain 4 a :ssä tarkoitettuun säästövapaaseen. Vapaa-ajasta on tällöin soveltuvin osin voimassa, mitä vuosilomalaissa sääde tään säästövapaasta. Levähdystauko Jos työntekijä jää välittömästi säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, sallitaan hänen pitää 15 minuutin levähdystauko joka luetaan työaikaan. Kuukausipalkan jakaja Yli ja sunnuntaityötä laskettaessa saadaan kuukausipalkkaisen työntekijän tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka päivä, ja kaksivuoro ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä luvulla 159 ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä luvulla 155. 3.12 Hälytysluontoinen työ Edellytykset Hälytysluontoisen työn edellytykset ovat seuraavat: työ tehdään hälytyskutsun perusteella, työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja työ tehdään joko kutsunantamisvuorokauden aikana tai sitä seuraavan vuorokauden puolella kello 00.00 ja 07.00 välisenä aikana. Hälytysraha Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella. Se on: a) kahden tunnin palkka, jos kutsu annetaan vapaapäivänä, työaikana tai työajan jälkeen ennen kello 21.00 b) kolmen tunnin palkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 07.00 välillä. 3. Hälytyskutsun perusteella kello 21.00 ja 07.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu palkka. 4. Korvaus lyhyemmästä kuin tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä on tunnin palkka. 3.13 Varallaolo Asuntovarallaolo Milloin työntekijä sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaoloajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, makse taan hänelle tällaiselta varallaoloajalta puoli säännöllisen työajan keskituntiansion mukaista palkkaa varallaoloaikaa työaikaan lukematta.