Korkean polton mattalasitetutkimus -tavoitteena vihreähkö korkean polton mattalasite Keramiikan materiaalitutkimus Keramiikka- ja lasitaiteen ko. Muotoilun osasto Taideteollinen korkeakoulu Jenni Ritola kevät 2010
Sisällysluettelo 1. Johdanto, Taustaa mattalasitteista ja materiaaleista 3 1.1. Lasitteiden mattaa muodostavat aineet 3 1.2. Lasitteiden värjääminen oksideilla 4 2. Tutkimuksen eteneminen 5 2.1. Mattalasitteet 5 2.2. Lasitteiden värjääminen 8 3. Tulokset 12 4. Ajatuksia lopuksi 13 5. Lähteet 14 6. Liitteet 15 - Käytettyjen lasitepohjien analyysit 2
1. Johdanto, Taustaa mattalasitteista ja materiaaleista 1.1. Lasitteiden mattaa muodostavat aineet Himmeät lasitteet nimetään usein sen raaka-aineen mukaan, joka aiheuttaa himmeän pinnan. Näistä esimerkkinä sinkki-, barium-, kalsium-, magnesium- ja litiumhimmeät lasitteet, joiden oksidit kuuluvat lasitteiden empiirisessä kaavassa RO-ryhmään. Lisäksi RO 2 ryhmään kuuluvat tina-, titaani-, zirkonium- ja sinkkioksidi muodostavat himmeitä lasituspintoja. Mitä enemmän RO- tai RO 2 -ryhmien oksideja on, sitä himmeämpi lasite on. (Salmenhaara, 1983, s75) Dolomiitti on luonnonmineraali, josta saadaan lasitteeseen magnesiumoksidia (MgO) ja kalsiumoksidia (CaO), mitä suurempi dolomiitin määrä on, sitä himmeäpintaisempi lasituksesta tulee. Dolomiitti sopii siis hyvin mattalasitteiden raaka-aineeksi. Bariumkarbonaatti on myrkyllistä, joten käyttöesineiden, kuten ruoka-astioiden lasituksissa sitä ei tule käyttää. Bariumoksidi on hieman oikukas raaka-aine ja oksidit ja niiden määrät vaikuttavat herkästi lasituksen tuloksiin. Bariumoksidilasitteet täytyy siis testata hyvin tarkasti eri lämpötiloissa. Kuparipitoisissa alkalilasituksissa bariumkarbonaatin tuoma BaO vahvistaa värejä. Liitu tuo lasitteeseen ainoastaan CaO:ta ja on tärkeä raaka-aine ns. kalkkihimmeissä lasituksissa. Värilasituksista on tehtävä tarkat kokeet, sillä esim. kromioksidi (Cr 2 O 3 ) muodostaa kalsium + magnesiumlasituksissa ruskean värin. (Salmenhaara, 1983, s.44) Muita lasitteissa käytettyjä aineita Maasälpä on korkean polton tärkein sulate, josta saadaan kaliumoksidia (K 2 O) ja natriumoksidia (Na 2 O) veteenliukenemattomina. Nefeliinisyeniitti on maasälpää muistuttava mineraali, mutta sen sulatusvoima on suurempi. Kaoliini lisää lasitteessa alumiinioksidin (Al 2 O 3 ) määrää ja kohottaa lasituksen sulamispistettä, kestävyyttä, kovuutta ja läpinäkymättömyyttä. Pallosavi on saviaines, joka toimii lasitteessa jokseenkin kaoliinin tavoin Kvartsi (SiO 2 ) vaikuttaa lasitteeseen lasinmuodostajana. Jos kvartsia on vähän, lasite on enemmän tai vähemmän himmeä. (Salmenhaara, 1983, s.42, Clark, 1983 s.90) 3
1.2. Lasitteen värjääminen oksideilla Lasitteita voidaan muokata himmeäpintaisiksi tai värillisiksi lisäämällä niihin tarkoitukseen sopivia mettallioksideja. Oksidit muodostavat lasitteeseen kiteitä jotka voidaan nähdä tutkittaessa lasitusta mikroskoopilla. (Green, 1963, s.75) Lasitteen värjääminen oksideilla vaatii aina testaamista, sillä värisävyihin ja muihin lasitteen ominaisuuksiin vaikuttavia tekijöitä on eri ainesosien kesken lukemattoman paljon. Myös polttolämpötila vaikuttaa laistteen ominaisuuksiin. Lisäksi on huomioitava, että erilaiset massat vaikuttavat myös joskus merkittävästikin lasitteen ominaisuuksiin. Käytännön toteutuksen kannalta on tärkeää muistaa että metallioksidit tulee jauhaa lasitetta tehtäessä huolellisesti, jotta lasitteesta tulee tasainen eikä pilkukas, ellei sitten tavoitteena ole juuri pilkukas efekti. (Clark, 1983, s.92) Käytetyt värimetallioksidit Kuparioksidi (CuO) sulaa värimetallioksideista matalimmassa lämpötilassa. Siitä saadaan lasituksiin lasitepohjasta riippuen sinisiä ja vihreitä sävyjä. Kuparioksidilla värjätty lasite ei sovi käyttöesineille. Koska tässä tutkimuksessa tavoitteena on lasite joka on tarkoitettu uniikeille taideesineille, kuparioksidilla värjääminen on mahdollista. Kuparioksidi sulattaa lasitetta, joten se voi vaikuttaa lasitteen mattapintaisuuteen. Tämän takia on hyvä testata kuparioksidin vaikutusta useammalla kuin yhdellä lasitekoostumuksella. Kromioksidi (Cr 2 O 3 ) voi muodostaa paljon eri värejä riippuen lasituksesta ja poltosta. Sinkittömässä, alumiinipitoisessa lasituksessa ja hapettavassa poltossa siitä saadaan vihreä väri, joka ei kuitenkaan ole yhtä kirkas kuin kuparioksidista saatu vihreä. Erilaisilla lasituksilla ja poltoilla kromioksidilla on mahdollista saada aikaan myös mm. oransseja ja punaisia,ruskeita ja keltaisia sävyjä, tinaoksidin kanssa myös vaaleanpunaista ja koboltin kanssa sinivihreää. On kuitenkin muistettava että kromi alkaa kaasuuntua 1200 C:ssa, joten se ei sovellu käytettäväksi lasitteessa värin muodostajana kun polttolämpötila on tätä korkeampi, kuten tässä tutkimuksessa. Kokeilin kromin käyttöä yhdessä tinaoksidin kanssa, mutta kaasuuntumisen takia lasitteista tuli enimmäkseen oranssinruskeita ja likaisen värisiä. Vain muutamaan lasitteeseen tuli jonkin verran vihreää sävyä. Kromin käyttöä olisi kuitenkin mielenkiintoista tutkia myöhemmin lisää alhaisemmilla lämpötiloilla. Tinaoksidi (SnO 2 ) toimii lasitteessa sitä himmentävänä ainesosana, ja sillä saadaan aikaan valkoista sävyä lasitteeseen. Sitä voidaan käyttää myös yhdessä muiden värioksidien kanssa pehmentämään tai vaalentamaan sävyjä. (Salmenhaara, 1983, s.82, Clark, 1983, s.94) 4
2. Tutkimuksen eteneminen 2.1. Mattalasitteet Aloitin tutkimuksen teknisen toteuttamisen lasitepohjan valitsemisesta. Valitsin ja valmistin 5 korkean polton mattalasitetta, joista kustakin muokkasin kolme eri versiota muuttamalla ainesosien suhteita hieman. Tein koepalat näistä yhteensä viidestätoista lasitteesta, ja valitsin niistä polton jälkeen tarkoitukseeni sopivimmat. Koepaloihin käytin Taik:n keramiikka- ja lasitaiteen osaston yhteistä korkean polton vaaleaa kierrätysmassaa. Testeissä käytetty poltto-ohjelma: 100 /h > 200 - ei haudutusta 150 /h > 600 - ei haudutusta 250 /h > 1250-20 min. haud. > loppu Ensimmäisten lasitteiden reseptit ja kuvaukset lasitteista polton jälkeen: 1) A B C nefeliinisyeniitti 35 30 25 dolomiitti 20 25 30 liitu (hieno) 5 5 10 kaoliini (standard p) 20 20 20 kvartsi 20 20 15 Matta, ohuena läpinäkyvä, paksuna kiteinen valkoinen. A:sta C:hen kiteytyminen runsaampaa, johtuen mahdollisesti dolomiitin määrän lisääntymisestä. C-versiossa myös liitu voi vaikuttaa kiteytymiseen. Kaikki kolme versiota kuitenkin toimivia ja mielenkiintoisia värikokeiden kannalta. 2) A B C maasälpä (K7) 40 35 30 liitu (hieno) 5 5 5 dolomiitti 40 45 50 pallosavi (hyplas64) 10 10 10 kvartsi 5 5 5 Ohuena matta, läpinäkyvä ja toimiva, paksuna kiteytynyt ja kuiva. Lasitteeseen on muodostunut vihertäviä laikkuja. Ei sovellu värikokeisiin kuivuuden ja epätasaisuuden takia. 5
3) A B C nefeliinisyeniitti 55 50 50 bariumkarbonaatti 20 20 15 dolomiitti 5 10 15 kaoliini 10 15 5 kvartsi 10 5 15 Ohuena karheahko, läpikuultava matta, vaalea. Paksumpana tosi viileän valkoinen, matta ja kuivahko. A:sta C:hen valkoisuus lisääntyy (dolomiitin ansiosta?). C-versiossa paksuna pienenpieniä reikiä. Kiinnostava värikokeita ajatellen. 4) A B C maasälpä 30 25 20 dolomiitti 30 40 45 liitu 5 5 10 pallosavi (hyplas64) 30 25 20 kvartsi 5 5 5 Ohuena matta, läpikuultava, paksuna kiteinen ja vihreän kellertävä. A-versio toimii, B- ja C-versiot kuivia ja hyvin kiteisiä ja epätasaisia, myös vihertäviä laikkuja. Ei sovellu jatkokokeisiin. 5) A B C maasälpä 55 60 50 dolomiitti 5 10 15 bariumkarbonaatti 20 15 10 kaoliini 10 10 20 kvartsi 10 5 5 Ohuena himmeästi kiiltävä ja läpikuultava, mitä paksumpana, sitä mattaisempi pinta. A läpikuultava, tasainen, himmeä, hyvin miellyttävä ja tasainen pinta. B- ja C-versioissa pientä kiteytymistä paksumpana, kuitenkin läpikuultavia. C-versio kaikkein mattaisin. Vaikuttaa oikein hyvältä pohjalta värikokeisiin. Lasitepohjien valinta Valitsin lasitteista niiden ominaisuuksien perusteella parhailta vaikuttavat kolme käytettäväksi värikokeisiin. Nämä olivat lasitteet 1, 3 ja 5. Nimesin ne niiden ominaisuuksien pohjalta uudelleen seuraavasti: 1) > MK (mattakiteinen), 3) > MV (mattavalkoinen) ja 5) > M (matta) Jokaisesta lasitteesta on kolme versiota, A B ja C, jotka ovat samat kuin edellä. Käytettäväksi valittujen lasitepohjien analyysit ovat liitteenä. 6
valitut lasitteet: M A, B, C MK A, B, C MV A, B, C Bariumkarbonaatin käytöstä lasitteissa. Olisin toivonut että testatuista lasitteista ne, joissa ei ole myrkyllistä bariumkarbonaattia, olisivat soveltuneet tarkoituksiini, mutta valitettavasti näin ei näillä lasitteilla ainakaan ollut. MK-lasitteessa bariumkarbonaattia ei ole, M- ja MV-lasitteissa kuitenkin on. Tarkoituksenani ei ole itsepintainen ja ympäristöstä piittaamaton bariumkarbonaatin käyttö, mutta tässä tapauksessa se oli toimivin ratkaisu. Koska lasite ei ole tarkoitettu käyttöesineille, vaan käytettäväksi uniikkeihin taideesineisiin, en koe bariumkarbonaatin käyttöä tuomittavana vaikka myrkyllisyys onkin toki aina negatiivinen ja mahdollisuuksien mukaan vältettävä ominaisuus lasitteen raaka-aineita valittaessa. Mieluummin olisin toki käyttänyt vain turvallisia ja ympäristöystävällisiä ainesosia, mutta tämän tutkimuksen aikataulun puitteissa ei ollut aikaa syventyä pohjalasitteiden tutkimiseen kovin pitkäksi aikaa. 7
3.2. Lasitteiden värjääminen Vihertävän sävyn saamiseksi lasitteeseen, valitsin lasitteisiin lisättäväksi kuparioksidia sekä kromioksidia yhdessä tinaoksidin kanssa. Värikokeet Kaikissa värikokeissa käytettiin samaa poltto-ohjelmaa kuin ensimmäisissä mattalasitetesteissä. Ensimmäisenä kokeena lisäsin kaikkiin lasitteisiin 2% kuparioksidia, CuO. M A, B, C + 2% CuO M A-lasitteessa kupari muodostaa melko voimakkaan turkoosinvihreän sävyn. A-versiossa on vähiten dolomiittiä ja eniten bariumkarbonaattia ja kvartsia, selkeästi voimakkaampi värisävy johtunee niistä. B- ja C-lasitteissa, joissa dolomiittia on enemmän, sävy on vaaleampi, murretumpi ja pehmeämpi, enemmän tavoitellun sävyn kaltainen, etenkin lasitteen ollessa ohuena. Paksumpana B- ja C-lasitteissa muodostuu rusehtavaa sävyä vaalean vihreän lisäksi. Sävyt ovat mielestäni kauniita ja pinta on sopivan mattainen. MK A, B, C + 2% CuO MK-lasitteissa kuparin lisääminen tekee pinnan etenkin paksumpana pehmeän sileäksi ja miellyttäväksi koskettaa. MK A:ssa sävy on ohuena hennosti vihertävä, paksumpana oranssin, vihertävän ja sinertävän kiteinen matta. A:sta C:hen päin mentäessä nefeliinisyeniitin määrä vähenee ja dolomiitin osuus lisääntyy. MK B on vielä sinertävämpi sävyltään, kiteinen ja matta. MK C:ssä kupari on ohuempana muodostanut kaunista hyvin vaalean vihertävää sävyä, mutta paksumpana se on mennyt tumman ruskeaksi tai jopa mustaksi ja siihen on muodostunut reikiä, käytössä kupari varmasti liukenisi siitä. 8
MV A, B, C + 2% CuO MV-lasitteet ovat hyvin kuivia, mattapintaisia ja karheita pinnaltaan. MV A:ssa sävy on paksumpana hyvin kirkas turkoosi, joka sinänsä on mielenkiintoinen, joskaan ei aivan sitä mitä tällä kertaa haetaan. MV B on käyttökelvoton, palanut mustaksi. MV C on murretumpi vihertävä, paksuna joukossa ruskeaa, kuitenkin myös melko kuiva. Tein myös kokeen lisäämällä lasitteisiin M A, B, C ja MV A, B, C 1% kromioksidia ja 0,5% tinaoksidia. M A, B, C + 1% Cr 2 O 3, 0,5% SnO 2 M A on ainoa vihertävän sävyinen ja kiiltäväpintaisin, joskin silti melko himmeäkiiltoinen. M B ja M C ovat ohuena oranssinruskeita, paksumpana harmaan ja oranssinkirjavia. Kromi on ilmeisesti kaasuuntuessaan saanut aikaan oranssinruskeat sävyt. Pinta on sileä, ohuena kiiltävähkö ja paksuna matta. MV A, B, C + 1% Cr 2 O 3, 0,5% SnO 2 9
MV A vihertävä, matta, hyvin kuiva. B ja C hyvin sileäpintaisia ja miellyttäviä koskettaa, väri on ohuena oranssi, paksuna sinertävän harmaan ruskehtava. Täytyy se vain uskoa että kromi ei sovellu yli 1200 C lämpötiloissa poltettaviin lasitteisiin. Päätin tehdä vielä kokeet, joissa lisäsin lasitteisiin M A, B, C vain 1% kuparioksidia, sillä tavoittelemani vihreän sävy saisi olla melko hento. Lisäksi tein samoista lasitepohjista myös versiot joissa lisäsin 1% kuparioksidia ja 0,5% tinaoksidia, tavoitteena hieman pehmeämpi vihreän sävy. M A, B, C + 1% CuO Sävyt ovat hennompia kun kuparia on vähemmin. M A:ssa voimakkain sävy, hyvin heleän turkoosi. M B myös hienovaraisesti turkoosisävytteinen, vaalea, M C on enemmän sammaleen vihreään vivahtava, siinäkin hyvin hentoinen sävy. Ohuena lasitteet ovat himmeän kiiltäviä, paksumpana mattaisia. M A, B, C + 1% CuO, 0,5% SnO 2 M A:ssa pinta hieman epätasainen, laikukas, sävyssä ei huomattavaa eroa verrattuna ilman tinaoksidia tehtyihin testeihin, kenties tinaoksidia olisi pitänyt olla enemmän, että sillä olisi ollut suurempi vaikutus sävyyn. M B:ssä hento turkoosinvihreä sävy tulee paremmpin esille kuin ilman tinaoksidia, paksuimmissa kohdissa muodostuu hyvin vaaleaa, heleää sävyä. M C on murretumman vihreän sävyinen, kaunis sammaleenvihreään vivahtava vaalea sävy, paksumpana myös rusehtavaa sävyä. Kaikissa hyvä, himmeä mattapinta. Tein myös lasitteesta MV C + 1% CuO koepalat. Sen sävy on hyvin heleän kirkas turkoosi, paksumpana, ohuena hentoisesti vihertävä, pinta melko kuiva ja karheahko. 10
Ylimääräisenä kokeena lisäsin lasitteeseen MK A 3% kuparioksidia, jotta näkisin miten suurempi kuparin määrä vaikuttaa lasitteeseen. Tuloksena on rusehtavan vihreä sävy, ohuena vaalea ja melko miellyttävä, paksuna hyvin tumma ja melko tunkkainen. Pinta on kuitenkin melko miellyttävä mattainen ja tasainen MV C + 1% CuO, MK A + 3% CuO Toimivuus posliinilla Lopuksi halusin testata vielä lasitteen toimivuutta posliinilla, joten tein vielä koepalat kierrätysposliinimassasta. Posliinimassalla testattavaksi valitsin edellisistä kokeista mielestäni onnistuneimmat lasitteet: M A, B, C + 2% CuO, M A, B, C + 1% CuO M A, B, C + 1% CuO, 0,5% SnO 2, MK A + 2% CuO, MK B + 1% CuO, MK C + 2% CuO 11
MV C + 2% CuO, MV C + 1% CuO, MV A + 1% Cr 2 O 3, 0,5% SnO 2 Posliinilla sävyt ovat kauniimpia kuin kierrätysmassalla, osa turkoosinvihertäviä, osa sammaleenvihreään vivahtavia, hyvin hienovaraisesti vihertävän sävyisiä vaaleita. Pinnat ovat tasaisia ja himmeän mattaisia. Osassa lasitteita muodostuu paksuimmissa kohdissa ruskeaa sävyä, kuten kivitavaramassallakin. Kiteytyvässä lasitteessa kiteytyminen on vähäisempää kuin kivitavaramassalla. Kromilla värjätyssä lasitteessa paksuna muodostuu hieman vihreää sävyä, muuten sävy on hennon oranssinrusehtava. Posliinimassalla tulokset ovat enemmän tavoitellun kaltaisia ja hyvin tyydyttäviä. 3. Tulokset M A lasitteella värisävyt ovat voimakkaimpia kuin muilla lasitteilla, myös M B ja M C versiot toimivat hyvin ja niistä saadaan aikaiseksi tavoiteltuja kauniita mattapintaisia vaaleita, vihertäviä sävyjä kuparioksidilla värjäämällä. Olennaista on ettei lasitteesta tule liian paksu, jolloin ruskeaa sävyä voi muodostua häiritsevästi. Bariumkarbonaattia sisältävät lasitteet toimivat värjäämisessä näistä lasitteista parhaiten siinä mielessä että tulokset olivat melko lailla odotetun kaltaisia. Parhaat tulokset saatiin M-sarjan lasitteilla, jotka olivat läpikuultavia mattalasitepohjia. Mattavalkoinen MV pohja toimi paremmin posliinilla, kierrätysmassasta valmistetuissa koepaloissa se jäi melko kuivaksi. Mattakiteinen MK oli pohjista arvaamattomin mutta toisaalta hyvin mielenkiintoinen lisä koesarjoihin, ja siitäkin saatiin mielestäni muutama miellyttävä lasitepinta, vaikkakaan ei ehkä aivan tavoitellun pinnan mukainen. Lasitteen värjäämisen vihreäksi kromioksidilla voi unohtaa jos polttolämpötila on yli 1200 C, sillä kaasuuntuessaan se muodostaa oransseja ja ruskeanharmaita sävyjä. Vaikka tässä tutkimuksessa kahden lasitteen kohdalla hieman vihreää sävyä muodostuikin. Uskon että tämä on kuitenkin aikalailla sattuman kauppaa ja on parempi tulevaisuudessa turvautua varmempiin menetelmiin. Tutkitut lasitteet toimivat paremmin posliinilla kuin kierrätysmassalla. Sävyistä tuli tasaisempia ja hienovaraisempia, vaaleita joissa on vain häivähdys vihertävää sävyä. Juuri tällaiset sävyt miellyttivät minua eniten. Myös lasitteiden pinnat olivat posliinilla kenties hieman miellyttävämpiä. Aivan ohuena tosin liian kiiltäviä, mutta tarpeeksi paksuna himmeän mattaisia, joita haettiinkin. 12
4. Ajatuksia lopuksi Tutkimuksen teko oli hyvin mielenkiintoista ja sitä olisi voinut jatkaa vaikka loputtomiin tekemällä aina uusia ja uusia kokeiluja ja säätämällä lasitteita ja värisävyjä yhä eteenpäin. Kuitenkin pääsin mielestäni varsin hyviin tuloksiin jo näilläkin testeillä, sillä tavoitteen mukaisia lasitepintoja saatiin aikaiseksi. Tavoitteenani oli vaalean, vihreähkön mattalasitteen tekeminen värioksideilla värjäämällä, ja tämä tavoite saavutettiin. Kuitenkin aion jatkaa lasitteiden kehittelyä varmasti varsinaisen tutkimuksen jälkeenkin. Mielenkiintoista olisi myös koettaa saada aikaiseksi muita kuin vihreän sävyjä, käyttämällä muita oksideja, kuten rautaa tai kobolttia. Tutkimuksen aikataulu ei täysin pitänyt paikkaansa, sillä monet muut työt veivät paljolti tutkijan aikaa. Aloitin tutkimuksen kyllä aluksi vauhdilla ryhtymällä heti lasitteiden tekoon ja koepolttoihin mutta sitten tuli hieman taukoa tekemiseen ja etenkin raportointiin. Koepolttoja tuli myös tehtyä pari enemmän kuin mitä alun perin oli suunnitelmissa mutta se on kai aivan normaalia, kun tutkimuksen edetessä tuleekin uusia mielenkiintoisia kokeilumahdollisuuksia mieleen. Minulle tutkimuksen tekemisessä vaikeinta on juuri järjestelmällisyys ja tarkkuus ja siinä varmasti on yhä edelleen paljon kehittämistä. Minulla on tapana yleensä tehdä ensin ja miettiä sitten. Usein tuntuu että monia virheitä ja uudelleen tekemisiä voitaisiin välttää paremmalla suunnittelulla ja suuremmalla tarkkuudella. Toisaalta olen sitä mieltä että virheet eivät välttämättä aina ole pahasta, sillä niistä voi avautua aivan uusia ja hyvinkin mielenkiintoisia tutkimuskohteita. Tärkeää olisikin kai löytää jonkunlainen tasapaino järjestelmällisyyden ja suunnitelmallisuuden sekä ennakkoluulottomuuden ja kokeilunhalun välillä. 13
Lähteet: Clark, Kenneth: The Potter s Manual, Macdonald & Co (Publishers) Ltd, 1983 Cooper, Emmanuel: Electric Kiln Pottery, B. T. Batsford Ltd, 1982 Green, David: Understanding Pottery Glazes, Faber and Faber Limited, 1963 Riegger, Hal: Electric Kiln Ceramics, Van Nostrand Reinhold Limited, 1978 Salmenhaara, Kyllikki: Keramiikka - Massat, Lasitukset, Työtavat, Otava, 1983 14
Liite 1 Lasite: M A Maasälpä FFF K7... 55,000 Dolomiitti... 5,000 Bariumkarbonaatti... 20,000 Kaoliini Standard Porcelain. 10,000 Kvartsi FFQ... 10,000 ========= 100,000 BaO 0,334* 16,505 7,769 CaO 0,203* 3,674 4,725 MgO 0,172* 2,240 4,010 K2O 0,145* 4,395 3,366 Na2O 0,144* 2,883 3,356 P2O5 0,001* 0,058 0,029 TiO2 0,000 0,008 0,007 Al2O3 0,462 15,181 10,739 SiO2 2,834 54,915 65,931 Fe2O3 0,003 0,133 0,060 MnO 0,000* 0,007 0,007 Cost: Calculated LOI: 5,898 Imposed LOI: Si:Al: 6,139 SiB:Al: 6,139 Thermal Expansion: 8,198 Formula Weight: 310,179 Recipe Date: 2010-04-27 Today s Date: 27.4.2010 ID: n/a Location: Typecodes: Batch Size: 0 15
Liite 2 Lasite: M B ========================================= Maasälpä FFF K7... 60,000 Dolomiitti... 10,000 Bariumkarbonaatti... 15,000 Kaoliini Standard Porcelain. 10,000 Kvartsi FFQ... 5,000 ========= 100,000 BaO 0,195* 12,236 5,531 CaO 0,293* 6,737 8,322 MgO 0,267* 4,409 7,582 K2O 0,122* 4,717 3,470 Na2O 0,122* 3,097 3,462 P2O5 0,001* 0,063 0,031 TiO2 0,000 0,009 0,008 Al2O3 0,382 15,964 10,846 SiO2 2,136 52,623 60,680 Fe2O3 0,002 0,138 0,060 MnO 0,000* 0,008 0,008 Cost: Calculated LOI: 4,796 Imposed LOI: Si:Al: 5,594 SiB:Al: 5,594 Thermal Expansion: 8,316 Formula Weight: 243,970 Recipe Date: 2010-04-27 Today's Date: 27.4.2010 ID: n/a Location: Typecodes: Batch Size: 0 16
Liite 3 Lasite: M C Maasälpä FFF K7... 50,000 Dolomiitti... 15,000 Bariumkarbonaatti... 10,000 Kaoliini Standard Porcelain. 20,000 Kvartsi FFQ... 5,000 ========= 100,000 BaO 0,112* 8,166 3,561 CaO 0,363* 9,696 11,555 MgO 0,344* 6,606 10,959 K2O 0,092* 4,142 2,939 Na2O 0,088* 2,586 2,788 P2O5 0,001* 0,052 0,025 TiO2 0,000 0,007 0,006 Al2O3 0,368 17,877 11,717 SiO2 1,771 50,668 56,362 Fe2O3 0,003 0,193 0,081 MnO 0,000* 0,007 0,006 Cost: Calculated LOI: 4,904 Imposed LOI: Si:Al: 4,810 SiB:Al: 4,810 Thermal Expansion: 7,957 Formula Weight: 210,012 Recipe Date: 2010-04-27 Today s Date: 27.4.2010 ID: n/a Location: Typecodes: Batch Size: 0 17
Liite 4 Lasite: MK A Nefeliinisyeniitti... 35,000 Dolomiitti... 20,000 Liitu FC-7... 5,000 Kaoliini Standard Porcelain. 20,000 Kvartsi FFQ... 20,000 ========= 100,000 CaO 0,508* 17,061 18,853 MgO 0,355* 8,570 13,184 K2O 0,066* 3,708 2,440 Na2O 0,071* 2,622 2,622 Al2O3 0,278 16,990 10,327 SiO2 1,416 50,918 52,523 Fe2O3 0,001 0,131 0,051 Cost: Calculated LOI: 2,540 Imposed LOI: Si:Al: 5,086 SiB:Al: 5,086 Thermal Expansion: 7,859 Formula Weight: 167,105 Recipe Date: 2010-04-27 Today s Date: 27.4.2010 ID: n/a Location: Typecodes: Batch Size: 0 18
Liite 5 Lasite: MK B Nefeliinisyeniitti... 30,000 Dolomiitti... 25,000 Liitu FC-7... 5,000 Kaoliini Standard Porcelain. 20,000 Kvartsi FFQ... 20,000 ========= 100,000 CaO 0,515* 20,044 21,705 MgO 0,383* 10,713 16,149 K2O 0,049* 3,230 2,083 Na2O 0,052* 2,253 2,208 Al2O3 0,222 15,676 9,336 SiO2 1,150 47,952 48,469 Fe2O3 0,001 0,131 0,050 Cost: Calculated LOI: 2,545 Imposed LOI: Si:Al: 5,192 SiB:Al: 5,192 Thermal Expansion: 7,869 Formula Weight: 144,140 Recipe Date: 2010-04-27 Today s Date: 27.4.2010 ID: n/a Location: Typecodes: Batch Size: 0 19
Liite 6 Lasite: MK C Nefeliinisyeniitti... 25,000 Dolomiitti... 30,000 Liitu FC-7... 10,000 Kaoliini Standard Porcelain. 20,000 Kvartsi FFQ... 15,000 ========= 100,000 CaO 0,570* 28,158 29,776 MgO 0,362* 12,856 18,925 K2O 0,033* 2,748 1,730 Na2O 0,034* 1,874 1,793 Al2O3 0,159 14,318 8,327 SiO2 0,754 39,915 39,400 Fe2O3 0,001 0,131 0,049 Cost: Calculated LOI: 2,545 Imposed LOI: Si:Al: 4,731 SiB:Al: 4,731 Thermal Expansion: 8,452 Formula Weight: 113,594 Recipe Date: 2010-04-27 Today s Date: 27.4.2010 ID: n/a Location: Typecodes: Batch Size: 0 20
Liite 7 Lasite: MV A Nefeliinisyeniitti... 55,000 Bariumkarbonaatti... 20,000 Dolomiitti... 5,000 Kaoliini Standard Porcelain. 10,000 Kvartsi FFQ... 10,000 ========= 100,000 BaO 0,311* 16,477 7,947 CaO 0,159* 3,084 4,064 MgO 0,159* 2,215 4,064 K2O 0,173* 5,620 4,411 Na2O 0,197* 4,217 5,029 Al2O3 0,539 18,984 13,761 SiO2 2,379 49,335 60,693 Fe2O3 0,001 0,068 0,031 Cost: Calculated LOI: 5,733 Imposed LOI: Si:Al: 4,411 SiB:Al: 4,411 Thermal Expansion: 9,063 Formula Weight: 289,774 Recipe Date: 2010-04-27 Today s Date: 27.4.2010 ID: n/a Location: Typecodes: Batch Size: 0 21
Liite 8 Lasite: MV B ========================================= Nefeliinisyeniitti... 50,000 Bariumkarbonaatti... 20,000 Dolomiitti... 10,000 Kaoliini Standard Porcelain. 15,000 Kvartsi FFQ... 5,000 ========= 100,000 BaO 0,242* 16,587 7,893 CaO 0,247* 6,208 8,073 MgO 0,247* 4,460 8,073 K2O 0,124* 5,245 4,062 Na2O 0,139* 3,851 4,531 Al2O3 0,431 19,678 14,073 SiO2 1,632 43,868 53,247 Fe2O3 0,001 0,103 0,047 Cost: Calculated LOI: 6,358 Imposed LOI: Si:Al: 3,784 SiB:Al: 3,784 Thermal Expansion: 9,189 Formula Weight: 223,549 Recipe Date: 2010-04-27 Today's Date: 27.4.2010 ID: n/a Location: Typecodes: Batch Size: 0 22
Liite 9 Lasite: MV C ========================================= Nefeliinisyeniitti... 50,000 Bariumkarbonaatti... 15,000 Dolomiitti... 15,000 Kaoliini Standard Porcelain. 5,000 Kvartsi FFQ... 15,000 ========= 100,000 BaO 0,153* 12,135 5,393 CaO 0,314* 9,084 11,032 MgO 0,314* 6,526 11,032 K2O 0,102* 4,952 3,581 Na2O 0,118* 3,776 4,150 Al2O3 0,293 15,417 10,298 SiO2 1,549 48,076 54,499 Fe2O3 0,000 0,033 0,014 Cost: Calculated LOI: 4,006 Imposed LOI: Si:Al: 5,292 SiB:Al: 5,292 Thermal Expansion: 8,838 Formula Weight: 193,610 Recipe Date: 2010-04-27 Today's Date: 27.4.2010 ID: n/a Location: Typecodes: Batch Size: 0 23