PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 04.09.2008 Dnro ESA 2006 Y 234 114 ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä Savon ympäristökeskukseen 31.7.2008. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Juha Pajunen Joutsan maantie 564 51310 Levä TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Kangasniemen kunta kiinteistötunnus 213 411 1 33 Joutsan maantie 564 51310 Levä Kiinteistöjen omistaja Juha ja Titta Pajunen Joutsan maantie 564 51310 Levä Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Kiinteistö sijaitsee haja asutusalueella. Kiinteistön käyttöön ei ole suunnitteilla muutoksia. Kiinteistöllä oleva asuinrakennus sijaitsee noin 20 metrin päässä pilaantumasta. Kiinteistön käytössä oleva kaivo sijaitsee pilaantumasta noin 35 metriä itään. Kohde rajautuu pohjoisessa Joutsan maantiehen, idässä ja etelässä metsään ja lännessä asuinkiinteistöön. Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Ilmoitus koskee vanhan päivittäistavarakaupan yhteydessä ollutta polttonesteiden jakeluasemaa. Pajuset ovat ostaneet kiinteistön Kangasniemen Osuuspankilta (lainhuuto 24.8.1998). Kiinteistöllä oli tuolloin vanha kauppa ja postirakennus sekä talousrakennus. Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI 50100 S:t Michel, Finland www.miljo.fi/esa
2/10 Kaikki polttoaineen jakeluun liittyneet välineet oli jo tuolloin viety pois. Pajuset purkivat samana vuonna päärakennuksen pois. Vuonna 1999 Pajuset kaivoivat kaupan perustukset pois ja samalla he tekivät omakotitalon perustukset. Asuntalo valmistui vuonna 2000. Kiinteistö on asuinkäytössä ja sillä sijaitsee vuonna 2000 rakennettu uusi omakotitalo, autotalli, puuliiteri sekä puulämmityskeskus. Jakeluasematoiminta on käynnistynyt kiinteistöllä hakemuksen mukaan 1960 luvun alussa ja päätynyt vuonna 1991. Toimintaa ovat harjoittaneet Fabian Suuronen vv. 1960 1982, Leila ja Pentti Manninen vv. 1982 1989 sekä Tuula Närhi vv. 1989 1991. Kiinteistön nykyiset omistajat eivät ole hakemuksen mukaan harjoittaneet kiinteistöllä polttonesteiden vähittäismyyntiä tai varastointia. Jakelualueella on ollut neljä jakelumittaria ja kaksi mittarijalustaa, jotka kaikki on poistettu. Asemalla on myyty bensiiniä, polttoöljyä sekä seosbensiiniä. Teräksiset säilöit sekä kiinteistön lämmitykseen käytetty teräksinen öljysäiliö on poistettu. Alueen pilaantuneisuutta ei ole tutkittu aiemmin. Kunnostuskohteen maaperän, pohja ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Perusmaa kiinteistön alueella on hiekka. Kiinteistön piha alueella pinnoitteena on pääosin nurmi. Kallion pintaa ei havaittu maksimissaan 3,0 metrin syvyyteen ulotetussa maannäytteenotossa. Pinta ja pohjavesitiedot Kiinteistön vesijohdon materiaali on muovia. Kiinteistöllä muodostuvat jätevedet johdetaan hakemuksen mukaan muoviviemärissä umpikaivoon. Salaojavedet imeytetään maaperään. Kiinteistön välittömässä läheisyydessä ei sijaitse yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Lähin vesistö on kohteesta noin 600 metriä etelään sijaitseva Puulan Sikosalmi. Puhdistussuunnitelma Tehdyt tutkimukset Kiinteistön maaperän tilaa on tutkittu FCG IP Tekniikka Oy:n toimesta Öljyalan palvelukeskuksen toimeksiannosta. Maanäytteenotto tehtiin 6 pisteestä raskaan porakoneen avulla käyttäen maaputkikalustoa. Tutkimukset ulotettiin syvimmillään noin 3 metrin syvyyteen. Maanäytteet otettiin jatkuvana näytesarjana enintään yhden metrin kokoomanäytteinä tai selkeästi havaituin maalajikerroksin. Kaikista näytteistä tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollista haitta aineiden esiintymistä koskevat aistinvaraiset havainnot. Lisäksi 8 näytteestä määritettiin hiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlag kenttäanalyysein. PetroFlagkenttäanalyysien suurin kokonaishiilivetypitoisuus (853 mg/kg) havaittiin näytteessä PT6/1,0 2,0 m. Samassa näytteessä havaittiin laboratorioanalyysissä öljyhiilivetypitoisuus (C 5 C 40 ) 2000 mg/kg. Tutkimuksen perusteella entisellä polttoaineiden jakelu /säiliöalueella on öljyhiilivedyillä (C 10 C 40 ) pilaantuneita maa aineksia, joiden pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) asettamat kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa aineksia esiintyy syvyydellä 0 2
3/10 metriä. Pilaantuneen alueen laajuus on noin 50 m 2, jossa pilaantuneeksi luokiteltuja maaaineksia on noin 100 m 3 itd. Raportin mukaan entisen lämmitysöljysäiliön alueelle tehdyssä näytepisteessä pilaantuneisuutta ei todettu. Maaperän pilaantuneisuus rajoittuu entiselle jakelualueelle jätevesien imeytyskentän välittömään läheisyyteen. Asuinrakennuksen hanasta otettiin vesinäyte (N1). Vesinäytteestä analysoitiin kevyiden (C 5 C 10 ), keskiraskaiden (C 10 C 22 ) ja raskaiden (C 22 C 40 ) öljyhiilivetyjakeiden sekä BTEX yhdisteiden, MTBE:n, TAME:n, 1,2 dikloorietaanin ja 1,2 dibromietaanin pitoisuudet. Vesinäytteessä ei todettu tutkituilta osin analyysimenetelmän määritysrajat ylittäviä haitta ainepitoisuuksia. Kunnostustarpeen arviointi ja puhdistuksen tavoitetaso Riskitarkastelun perusteella riski haitta aineille altistumiselle ilman, hengityksen, suoran ihokosketuksen tai suun kautta on olemassa. Leviämisriskin ja pilaantuneisuudesta johtuvan kohteen maankäytön sekä maaperän käsittelyn rajoituksen poistamiseksi kohteen maaperä esitetään kunnostettavaksi. Kohde esitetään kunnostettavaksi haitta ainekohtaisiin Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (annettu 1.3.2007, astunut voimaan 1.6.2007) mukaisiin viitearvoihin. Koska kohde sijaitsee kaavoittamattomalla taajama alueella ja kohteessa on asuintalo, niin tavoitetasoina esitetään käytettäväksi asetuksen mukaisia alempia ohjearvoja. Mikäli tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä, tarkastellaan jatkotoimenpiteitä erikseen laadittavan riskiarvion perusteella. Pohjaveden kunnostamiseksi ei esitetä aktiivisia toimenpiteitä, koska pohjavedessä ei todettu vertailuarvoja ylittäviä haitta aineiden pitoisuuksia eikä enää kunnostuksen jälkeen ole vaaraa öljyhiilivetyjen kulkeutumisesta pohjaveteen. Kunnostuksen toteutus Kohteen maaperän laadun, maaperää pilaavien haitta aineiden (keskiraskaat tisleet) koostumuksen ja pilaantumisen laajuus huomioiden kustannustehokkain kunnostusmenetelmä on massanvaihto, jossa pilaantuneet maa ainekset poistetaan ja kaivannot täytetään pilaantumattomilla maa aineksilla. Kohteessa ei ole esteitä massanvaihdon toteuttamiseksi. Mikäli massanvaihdon lisäksi tarvitaan muita kunnostusmenetelmiä, esimerkiksi biologisia, esitetään ne erikseen hyväksyttäväksi ympäristöviranomaiselle. Kaivetut pilaantuneet maa ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä ao. luvan omaavalle vastaanottajalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Kaivantoon voi kertyä vettä (pohja ja sadevettä) kunnostuksen aikana. Mikäli vedessä todetaan olevan öljyä, vesi esim. pumpataan paikalle tuotuun säiliöön ja toimitetaan imuautolla luvan omaavaan käsittelypaikkaan (tai suoraan imuautolla kaivannosta). Vedestä voidaan myös paikanpäällä poistaa öljy ja johtaa vesi tämän jälkeen viemäriin tai maahan. Työskentely alue aidataan huolellisesti ja kulkuväylä suojataan huolellisesti. Pilaantuneiden maa ainesten kaivu aloitetaan entiseltä jakelualueelta kairauspisteen Pt6 alueelta ja kaivua jatketaan pilaantuneisuuden suuntaan. Kaivusyvyyden tällä alueella arvioidaan olevan syvimmillään n. 2,0 metriä. Pilaantuneet maat pyritään lastaamaan suoraan auton lavalle ilman välivarastointia. Pilaantuneisuuden levinneisyyttä seurataan työn aikana.
4/10 Kuljetuskaluston reitit suunnitellaan niin, etteivät haitta aineet leviä kunnostustyömaan ulkopuolelle. Tarvittaessa autojen ajoreitille levitetään pilaantumatonta maa ainesta. Kaivannot täytetään pilaantumattomilla muualta tuoduilla tai kohteesta kaivetuilla alle haittaaineiden tavoitetasojen olevilla maa aineksilla. Kaivantoihin ajettava täytemaa tiivistetään riittävän ohuina kerroksina huomioiden käytettävä tiivistyskalusto. Alueella ei saa käyttää kipinöintiä aiheuttavia työkaluja eikä kipinöintiä aiheuttavia työmenetelmiä. Kaivutyössä mahdollisesti tavattavat poistettavat jakelutoimintaan liittyvät rakenteet kuljetetaan luvan ko. jätteen käsittelyyn omaaviin käsittelypaikkoihin. Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Kunnostustyö päättyy, kun kaikki haitta aineita yli tavoitetason sisältävät pilaantuneet maa ainekset on poistettu tai muuten todetaan haitta aineiden laadun ja määrän olevan sellaisia, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lisäksi alueelta on tarvittavat rakenteet poistettu, kaivannot täytetty tiivistäen pilaantumattomalla kitkamaalla ja tiealue entisöity vastaamaan ennen kaivua ollutta tilannetta. Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maa ainesten lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseilla ja havainnoilla. Kaivettavista maaaineksista otetaan tarkastusnäytteitä maalajikerroksittain ja esiintyvien haitta aineiden sekä kaivun laajuuden mukaan, kuitenkin vähintään yksi pohjanäyte ja yksi seinämänäyte kaivantoa kohti. Maaperänäytteiden öljyhiilivetypitoisuuksia seurataan aistinvaraisin havainnoin, fotoionisaatiomittarilla (PID) sekä kenttäanalyyseilla (esim. PetroFLAG kemiallinen kenttäanalyysi). Kenttähavaintojen ja analyysien perusteella maa ainekset lajitellaan tarkasti ja ohjataan pitoisuuksien mukaan oikeaan vastaanottopaikkaan. Kenttäanalyysien tuloksista n. 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Maaperän jäännöspitoisuudet määritetään kaivantojen pohjalta ja seiniltä otetuista näytteistä laboratoriossa. Ennen laboratorioon lähettämistä kyseiset näytteet on ensin todettu kenttäanalyyseillä riittävän puhtaiksi. Kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi näytettä. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä siten, että jokaisen seinän ja pohjan osan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä. Työmaan laadunvalvoja käyttää valvonnassa apunaan MVR mittaria. Selvitys ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Ulkopuolisten pääsy työmaa alueelle estetään aitauksin ja varoituskyltein. Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Haitta aineiden leviäminen ympäristöön vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Pilaantuneiden maiden kaivutyö toteutetaan siten, että maa aineksia ei levitetä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvää öljyistä vettä ei johdeta puhdistamattomana maastoon. Kunnostustyössä noudatetaan SOILI ohjelman työturvallisuus ja työsuojeluohjeita, sekä tiealueella työskentelyä koskevia työohjeita.
Aikataulu 5/10 Kunnostustyö on suunniteltu suoritettavaksi Soili ohjelman laatiman aikataulun mukaisesti vuonna 2008, huomioiden kuitenkin ÖSR:n kunnostuksiin vuosittain käytettävissä olevat varat. Työn arvioitu kesto on 2 3 työvuoroa. Mikäli kunnostukseen käytetään massanvaihdolle vaihtoehtoista tai sitä täydentävää menetelmää, arvioidaan aikataulu uudelleen ko. menetelmää koskevassa suunnitelmassa. Raportointi Urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa, johon myös valvoja ja viranomaiset voivat halutessaan tehdä merkintöjä. Kunnostustyömaan valvoja pitää kirjaa kohteesta kaivetuista ja pois kuljetetuista maa aineksista, tilavuuspainosuhteista, pitoisuuksista, sijoituspaikoista ja ajankohdista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla työmaalla kunnostuksen aikana. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti, joka toimitetaan tilaajan toimesta Etelä Savon ympäristökeskukselle ja Kangasniemen kunnan ympäristöviranomaiselle työn päättymisen jälkeen. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ETELÄ SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä Savon ympäristökeskus hyväksyy Kangasniemen kunnassa osoitteessa Joutsan maantie 564 sijaitsevan kiinteistön 213 411 1 33 pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Kiinteistöltä on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden mineraaliöljypitoisuus ylittää raskaiden jakeiden osalta 600 mg/kg ka, keskiraskaiden jakeiden osalta 300 mg/kg ka ja kevyiden jakeiden osalta 100 mg/kg ka. Bentseenin osalta maaperä puhdistetaan arvoon 0,2 mg/kg, tolueenin osalta arvoon 5 mg/kg, etyleenibentseenin osalta arvoon 10 mg/kg, ksyleenien osalta arvoon 10 mg/kg ja MTBE TAME:n (summa) osalta arvoon 5 mg/kg. Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin ohjearvopitoisuuksiin päästään. Maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 75 ja 78 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa kiinteistön puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava viikkoa ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristö
Jätteen käsittely ja kuljetus Puhdistushankkeen seuranta 6/10 keskuksen kirjaamoon, Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. 4. Maaperän puhdistuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan saastuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen tai käsiteltävä ilmoituksessa esitetyllä tavalla. 5. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle tai maankaatopaikalle. 6. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 14 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. 7. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haittaaineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen sekä pölyäminen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. 8. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. 9. Kiinteistölle jäävien maiden haitta ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. 10. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto, käsittely ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Päätöksen perustelut 7/10 12. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä Savon ympäristökeskukseen. 13. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällytettävä tutkimusraportit, työn aloitus ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä Savon ympäristökeskukseen sekä Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. 14. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja kiinteistölle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on kiinteistön puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä Savon ympäristökeskukselle. Etelä Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle kiinteistölle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella pitkän ajan kuluessa polttoaineiden jakelutoiminnan seurauksena. Alueen maaperän pilaantuminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 :n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Asuinkiinteistöille asetuksessa on annettu alemmat ohjearvot. Määräyksessä 1 lueteltujen aineiden osalta on annettu siinä esitetyt arvot. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haittaaineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräykset 2 7) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jät
8/10 teiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräykset 8 14) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (1072/1993) 77 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) MAKSU 344 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 8 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Öljyalan Palvelukeskus Oy Kohdenumero 51310 9 128 PL 1405 00101 Helsinki lasku mukana
9/10 Tiedoksi Kangasniemen kunta, kunnanhallitus Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Juha ja Titta Pajunen valvoja Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Kangasniemen kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Yli insinööri Tapani Aura Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely
VALITUSOSOITUS LIITE Etelä Savon ympäristökeskuksen päätökseen 04.09.2008 DIAARINUMERO ESA 2006 Y 234 114 Valitusviranomainen Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelle osoitetulla kirjallisella valituksella. Valitus on jätettävä Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käynti ja postiosoite: Jääkärinkatu 14, 50100 MIKKELI Telefax: 020 490 4509 Puhelin: 020 490 106 Aukioloaika: klo 8.00 16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valitusaika Päätös on annettu 04.09.2008. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 06.10.2008 kello 16.15. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.