Kaakkois- Aasia Jospa laittaisin joitakin kuvia taannoiselta reissultani muidenkin ihmeteltäväksi. Kyseessä on reissu Kaakkois- Aasiaan ja vähän muuallekin pari vuotta sitten. Kaikkiaan reissulle tuli kilometrejä hiukka vajaa 30 000 ja maita laskujen mukaan 28. Mutta siis asiaan. Ensimmäinen kuva kertoo turkkilaisen hotellin asiakaspalvelusta. Tuumin, että on kovin kuuma paikka mopolle tuossa pihalla ja kun jonkin ajan kuluttua vilkaisin, oli Transu saanut oman aurinkovarjon. Siitä eteenpäin mennessä oli Turkissa välillä sangen vuoristoista, parhaimmillaan kaksi ja puoli kilometriä merenpinnasta ja sen huomasi mopon suorituskyvyssä.
Armenian puolella sain kuvaan mopon lisäksi Ararat- vuoren, jonka jotkut ehkä kaukaisesti muistavat Raamatusta. Iraniin saavuttaessa kävi ilmi, että he ovat sangen kiinnostuneita turisteista - tai ainakin saada itsensä valokuvattua.
Öljynvaihdossa ei Iranissa juuri kursailtu, vaan sen voi tehdä vaikka jalkakäytävällä kuten tässä Bamissa. Pakistanin puolella oli täyden palvelun bensa- asema.
Ja täyden palvelun poliisisaattue ties kuinka monen sadan kilometrin matkalla. Kuten näkyy, skootteri on koko perheen kulkuneuvo (Sukkur, Pakistan)
Reissun ensimmäinen kellahtaminen tuli Intian itäreunalla. Oli liukasta vähän sateen jäljiltä. Intiassa kiipesin vuoristoon. Kuvassa takana on Kanchenjunga, joka olisi kuulemma Himalajan kolmanneksi korkein huippu. Kuva on läheltä Darjeelingia.
Myanmariin pääsee - jos tahtoo - maksamalla oppaan, hallituksen oppaan, huoltoauton ja hotellit etukäteen. Liityin ryhmään motoristeja, jotta kulut olisivat siedettävät. Alkuun oli lieviä vaikeuksia, kun monsuunisateet olivat romahduttaneet 4 ensimmäistä siltaa. Onneksi kyläläiset auttoivat kuskaamalla mopot veneillä ja omatekoisilla lautoilla jokien yli. Tässä Transu risteilylle lähdössä. Pääkaupunki Naypyidawssa vastassa oli pari kohteliasta turistipoliisia hienoine kiinalaisine custompyörineen.
Thaimassa, Khao Lakissa eksyin Asia Nomad MC:n tiloihin oluelle. Khao Lak kärsi pahoin tsunamista kymmenen vuotta sitten ja kuuluisa partiolaiva 813 on edelleen siellä, mihin tsunami sen kuskasi - noin 2 km rannasta.
Eteenpäin, Malesiaan, joka on motoristille mukava maa. Siellä on sallittua ajaa isoillakin pyörillä. Kuvassa mopo on kuuluisien Petronas Twin Towersien edessä, mutta torneja ei mitenkään saanut kokonaan kuvaan. Singaporen tulli sanoi, että Transu ei pääse maahan, koska ei ole lähetystöstä etukäteen hankittua paperia nimeltä International Circulation Permit, joten piti lähteä takaisin pohjoiseen. Em. paperin sai muuten rajalta Thaimaasta Malesiaan siirryttäessä, mutta Singapore on per... siis erilainen. Thaimaasta eteenpäin Kambodzaan, jossa oli tietysti pakko käydä Anchor Watissa ihmettelemässä.
Kambodzassa kävi liikenneonnettomuus. Skootteri tuli yhtäkkiä vasemmalta eteen ja löysin itseni tien pinnasta. Mopo liukui päin nakkikioskia, mutta onneksi se ei kärsinyt kohtaamisesta. Rukan melkein uusi ajopuku kärsi. Siihen tuli monta reikää ja petyin tuotteen laatuun pahasti. Hieman meni pasmat sekaisin, kun minulla ei ollut liikennevakuutusta Kambodzassa ja tapahtumaa todisti poliisi, joka seisoi ao. risteyksessä. Hän kuitenkin auttoi minut ja mopon ylös ja kysyi vain, onko kaikki hyvin. Skootteri oli tiessään ja minäkin pyrin poistumaan paikalta nopeasti. Harmi, että kuva jäi ottamatta. Tässä kuitenkin kuva, kun olin laastaroinut Transun jeesusteipillä. Sivulaukku sai vähän uudenlaisen muotoilun, mutta muuten matka jatkui normaalisti.
Kambodzasta Laosiin ja Vientianeen. Matkalla totesin Malesiassa vaihdetun takarenkaan Bridgestonen TrialWingin todella liukkaaksi märällä asfaltilla. Mutta Vientianessa piti ottaa riemukaarikuva. Laosista ajelin Ystävyyden siltaa pitkin takaisin Thaimaahan ja Chiang Mayn kautta Mae Sariangiin, jossa iskari antautui lopullisesti. Ihmettelinkin jo matkalla uutta ääntä montuissa. Mae Sariangista Mae Sotiin kulkeva tie oli todella monttuinen ja oli melkoinen kokemus ajaa se ilman iskunvaimennusta. Itse asiassa pomputtelua jatkui Bangkokiin asti. Siellä tallatessani näin mopon, joka oli muutettu liikkuvaksi grilliksi. Tässä vihje grilliherkuista pitäville!
Bangkokissa mopo sitten pakattiin arkkuun ja laivattiin Espanjaan. Espanjassa odotellessani bongasin Orange County Chopperin.
Jälleennäkeminen Valenciassa. On the road again. Nyt Gibraltarissa. Taustalla kuuluisa apinavuori.
Piti vielä käväistä Afrikassa eli Marokossa. Sielläkin palvelu oli hyvää ja Transu sai viettää yön hotellin ravintolan terassilla. Marokosta laivalla Ranskaan ja mutkitellen seuraavaan laivaan, jolla päädyin Helsinkiin. Säätiedotus oli sellainen, että matkalla olisi ollut kylmää ja jäistä, joten viimeiset 100 km Transu kulki kärryssä. Tässä vielä matkareitti kartalla.