Biohajoavista raaka-aineista biokaasua ja arvokomponentteja

Samankaltaiset tiedostot
Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle?

Raportti 1 (6) Alueraportti Keuruu. Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke)

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Kerääjäkasveista biokaasua

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

Kierrätystä, uusia tuotteita ja yhteistyötä kiertotalouden esimerkkejä CIRCWASTE-hankkeesta

Circwaste-hanke Keski-Suomessa

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Rakennusjätteet Keski-Suomessa

CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2

Väliraportti

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Biomassaresurssin kokonaishyödyntäminen

Resurssiviisas Lapinjärvi

Alueraportti Saarijärvi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

VSS Biopower Oy:n sijoittaja- ja tiedotustilaisuus Pyhäjärvi-instituutti

Regional circular economy models and best available technologies for biological streams

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen,

Raportti 1 (11) Biomassapotentiaali. Saija Rasi, Elina Virkkunen ja Sari Luostarinen

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa projektipäällikkö Tuula Raukola

Siipikarjanlannasta biokaasua

Sinustako biokaasuyrittäjä?

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Kommenttipuheenvuoro. Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy Finlandia-talo VTT beyond the obvious 1

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

VTT kohti 2020-lukua. Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ilmastotyöhön esimerkkinä CIRCWASTE -hanke Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus SYKE #circwaste

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Biobisnestä Pirkanmaalle

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

CIRCWASTE- FINLAND - Kohti kiertotaloutta

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

KOKOEKO-seminaari Case Germany Novel technologies for organic waste treatment Orgaanisten jätteiden käsittelyteknologiat Thorsten Ahrens Ostfalia

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

CIRCWASTE-FINLAND Kohti kiertotaloutta -hanke

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA.

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa Tuula Raukola

Pyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI)

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

CIRCWASTE-Finland Hankeilmeen esittely

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Sinustako biokaasuyrittäjä?

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

hyödyntäminen viljelyssä

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Rikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus

5. Circwaste -hanke: Digitaalisuus ja logistiikka

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials

KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA MAIDONTUOTANNON SIVUVIRTOJEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN

Biodieselin (RME) pientuotanto

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

Biovakan yritysesittely

Transkriptio:

Biohajoavista raaka-aineista biokaasua ja arvokomponentteja Saija Rasi Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus

Kiertotalouden aihepiiriin liittyvä hankkeita Lukessa / Jyväskylän toimipisteessä Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa) Mannersuomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020, rahoittajana toimivat Euroopan maaseudun kehittämisrahasto ja Keski-Suomen ELY keskus (2016-2018) AVARE Adding value in resource effective food systems Era-SUSFOOD2 (2018-2021) PASS-BIO Plug flow reactor based Acid fermentation for Small- Scale BIOrefineries Era-FACCE SURPLUS (2018-2021) CIRCWASTE Towards circular economy Resource efficient food system EU-Life IP (2016-2022) LIFE15 IPE FI 004 CIRCWASTE-FINLAND 2 19.4.2018

Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski- Suomeen (BiKa) www.jamk.fi/bika Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima ja yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa toteuttama Tavoitteena löytää Keski-Suomesta potentiaaliset alueet toteuttaa biokaasuliiketoimintaa Työpajojen avulla muodostetaan yritysryhmiä ja kumppanuuksia Etsitään toimivia liiketoimintamalleja yhdessä yrittäjien kanssa Tavoitteena tunnistaa Keski-Suomesta 4 6 potentiaalista kohdealuetta Keski-Suomessa riittävä biomassapotentiaali & riittävä käyttöaste biokaasuliiketoiminnan tuotteille kannattavaa liiketoimintaa Päätavoitteena on saada muodostettua 4-6 alueellista yritysryhmää, jotka lähtevät valmistelemaan biokaasuinvestointeja 3 19.4.2018

BiKa Työpajoja pidetty kahdeksalla paikkakunnalla 1-3 työpajaa / paikkakunta, eri teemoilla Lisäksi muita tilaisuuksia (mm. kaasuauton esittelyä) Käsiteltäviä aiheita ollut mm. Biokaasun tuotannon perusteet Kannattavuus ja investoinnit Liikennekäyttö ja tankkaus Liiketoimintamahdollisuudet Reaktoritekniikka Raportteja mm. Mädätysjäännöksen ominaisuudet, käsittely ja hyödyntäminen Biokaasulaitoksen hankinnassa huomioitavat asiat Liiketoimintamallit (esimerkkejä) Keski-Suomen biomassapotentiaali 4 19.4.2018

Biometaanipotentiaali kunnittain 5 19.4.2018

Ravinnepotentiaali kunnittain 6 19.4.2018

AVARE Adding value in resource effective food systems Luken koordinoima kolmivuotinen hanke, aloitus 1.5.2018 Partnerit: University of applied Science Müenster (Saksa), Technische Universität Berlin (TUB) (Saksa), Swedish University of Agricultural Science (SLU) (Ruotsi) ja Østfoldforskning - Ostfold Research (Norja) Taustalla jätehierarkian tavoitteet ensisijaisesti ihmisravinnoksi tarkoitettu ruoka päätyy ihmisravinnoksi Sivuvirtojen käytössä pyritään siihen, että ne hyödynnetään arvokomponentteina This transnational project is part of the ERA-Net SUSFOOD2 with funding provided by national/regional sources [MMM, PM-BLE, RCN, FORMAS] and cofunding by the European Union s Horizon 2020 research and innovation programme. 7 19.4.2018

AVARE Ruokahävikin ja sivuvirtojen käyttökohteissa etsitään parhaita ratkaisuja noudattaen jätehierarkiaa 8 19.4.2018

PASS-BIO Plug flow reactor based Acid fermentation for Small-Scale BIOrefineries 2018-2021 Technische Universität Berlin (TUB) (Saksa, koordinaattori), Luonnonvarakeskus, Ecole Centrale de Lille (ECL) (Ranska) Tavoitteena luoda kustannustehokas bioreaktorimoduuli vaihtuville raaka-aineille, jolla voidaan tuottaa lyhytketjuisia karboksyylihappoja tai metaania Alueelliset rahoittajat: BMBF, MMM, ANR 9 19.4.2018

PASS-BIO tavoitteet Screening system for adjusted microbe and enzyme addition depending on the feedstock Cheap and easy-to-operate plug-flow type digester Monitoring of gradients for real-time process optimization and flexible operation Development of an expert system to achieve lower risks of severe process failures Thin slurry (recirculate) separation and suitable sterilization for the application as feedstock in a polyunsaturated fatty Acid production process based on heterotrophic microalgae and proof-of-concept 10 19.4.2018

CIRCWASTE / Luke Valtakunnalisen jätesuunnitelman toteuttamisen edistäminen Luken osuus: Ruokaan liittyvät actionit juha-matti.katajajuuri@luke.fi Resurssitehokas tuotanto Hävikin vähentäminen ja jakelun tehostaminen Vihannestuotannon sivutuotteiden hyödyntäminen Biomassa-atlaksen kehittäminen https://www.luke.fi/biomassa-atlas/ eeva.lehtonen@luke.fi Esim. lanta, peltobiomassat, puu: sijainti, määrä, ominaisuudet Kierrätyslannoitteet viljan täsmäviljelyssä liisa.pesonen@luke.fi Lannat tehokkaammin biokaasuprosessiin: Sian lietelannan separointi laskeuttamalla, lietelannan ja kuivalannan yhteiskäsittelyn optimointi This transnational project is part of the ERA-Net SUSFOOD2 with funding provided by national/regional sources [MMM, PM-BLE, RCN, FORMAS] and cofunding by the European Union s Horizon 2020 research and innovation programme. 11 LIFE15 IPE FI 004 19.4.2018 CIRCWASTE-FINLAND

CIRCWASTE: sian lietelannan laskeutus / alustavia tuloksia Kuiva-aine sedimentoituu lietevarastossa halpa separointimenetelmä: P, ka, metaanintuottopotentiaali? Kuiva-ainepitoisuus vaikuttaa suuresti laskeutumisnopeuteen Ohut liete, ka 1-3 % tehokas laskeutusaika n. 7 h/m lietekorkeutta 3 m lietettä = 20 h Paksumpi liete, ka 5-7 % laskeutusaika n. 55 vrk/m lietettä Käytännöllisyys testataan maatilalla Metaanintuotto: pohjasakan (0-25 % tai 0-50 % korkeus) kuljetus biokaasulaitokselle taloudellisempaa Esim. lietelannan (ka 4,6 %) BMP 125 kwh/t, pohjasakan (ka 9,3 %) BMP 219 kwh/t eli pohjasakan energiasisältö 75 % korkeampi per tonni 12 LIFE15 IPE FI 004 19.4.2018 CIRCWASTE-FINLAND

CIRCWASTE: sian lietelannan laskeutus / alustavia tuloksia: N/P-suhde N/P-suhde määrittää, kuinka paljon lietettä voidaan levittää P-rajoituksen puitteissa ja vastaako ravinnesisältö kasvin tarpeita Sikatilojen pelloilla usein liikaa P Esimerkki: ohra / Hyvä viljavuusluokka (max 5 kg P/ha, 100 kg N/ha, N/Psuhde 20): Raakalietelantaa voi levittää vain 8 t/ha, ja kasvi saa vain 17 kg N/ha Laskeutuksen jälkeen 50 % lietekorkeudelta pumpattua päällysnestettä voi levittää 55 t/ha ja kasvi 86 kg N/ha (86 % tarpeesta) Pohjasakka lähtee biokaasulaitokselle jatkojalostus ka P N Liuk.N N/P Ohralle Ohralle Ohralle N % kg/t kg/t kg/t suhde t/ha kg P/ha kg N/ha Raaka lietelanta 3,9 0,6 2,2 1,3 3 8 5 17 Separoitu 50 % päällysneste 0,8 0,1 1,6 1,2 17 56 5 86 Separoitu 50 % pohjasakka 7,0 1,2 2,8 1,4 2 4 5 12 13 LIFE15 IPE FI 004 19.4.2018 CIRCWASTE-FINLAND

Kiitos! Saija Rasi Ville Pyykkönen saija.rasi@luke.fi ville.pyykkonen@luke.fi p. 029 532 6469 p.029 532 6736 14 19.4.2018