ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 56/12/1 Dnro PSAVI/123/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 56/12/1 Dnro PSAVI/123/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 18.6.2012 1 ASIA Eläinsuojan toiminnan olennaista muuttamista koskeva ympäristölupa, Tornio LUVAN HAKIJA Koskinen Jarmo ja Tina Koskisentie 212 95990 TORNIO

SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 3 Jätteet ja varastointi... 4 Muut ympäristönsuojelunäkökohdat... 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 5 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 5 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunto... 6 Muistutukset ja mielipiteet... 7 Hakijan kuuleminen ja vastine... 7 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 7 Ympäristöluparatkaisu... 7 Lupamääräykset... 7 Eläinsuojan sijainti... 7 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 7 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 8 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 9 Jätteet ja varastointi... 10 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 10 Muut määräykset... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 11 Luvan myöntämisen edellytykset... 11 Lupamääräysten perustelut... 12 Eläinsuojan sijainti... 12 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 12 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 13 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 14 Jätteet ja varastointi... 14 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 15 Muut määräykset... 15 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 15 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 16 Korvattava päätös... 16 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 16 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 16 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 17 Ratkaisu... 17 Perustelut... 17 Oikeusohjeet... 18 MUUTOKSENHAKU... 18

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Jarmo ja Tina Koskisen eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 12.10.2011. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijaitsee Tornion kaupungissa keskustaajamasta noin 15 kilometriä koilliseen Alaraumon kylällä tilalla Koivukumpu RN:o 851-423-28-34 osoitteessa Koskisentie 212, 95990 Tornio. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a -kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Toiminnalla on Lapin ympäristökeskuksen 30.10.2001 myöntämä ympäristölupa. Tornion yleiskaavassa tila sijoittuu paikallisesti arvokkaalle kulttuuriympäristö alueelle (kaavamerkintä sk/p). Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukeen sopimuskaudesta 2007 eteenpäin. Yleiskuvaus toiminnasta Tilalla on Lapin ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa 70 lypsylehmän, 42 hiehon ja 37 vasikan pitämiseen eläinsuojassa. Tilan maidontuotantoa laajennetaan ja olemassa olevaan navettaan rakennetaan laajennusosat niin, että eläinsuojaan voidaan sijoittaa 130 lypsylehmää, 80 hiehoa ja 30 vasikkaa. Tilan vuosittainen tuotanto laajennuksen jälkeen on 1 300 000 kiloa maitoa. Tilan eläinsuoja on muodoltaan L-kirjaimen muotoinen, jossa lypsykarjapihatto sijaitsee pidemmässä osassa ja nuorkarjaosasto rakennuksen lyhyemmällä osalla. Laajennusosa rakennetaan nykyisen lypsykarjapihaton jatkeeksi ja nuorkarjasiiven jatkeena sijaitseva rehuvarasto muutetaan kylmäpihatoksi vanhemmille hiehoille. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lietelantajärjestelmän piirissä on eläimistä lypsylehmät ja alle kuuden kuukauden ikäiset vasikat sekä 30 hiehoa, jotka ovat 6 12 kuukauden

4 ikäisiä. Tilan loput 50 hiehoa, (1-2 vuotta) oleskelevat navetan kylmäpihatto-osassa, jossa on kuivikepohja. Eläinsuojan lietekuilut toimivat valutusperiaatteella. Nykyisen navetan läheisyydessä navetan itäpuolella sijaitsee 2 200 m 3 :n lietesäiliö. Eläinsuojan länsipuolella, rakennuksen sisäpihalla, sijaitsee 800 m 3 :n lietelantasäiliö. Nykyiset lietesäiliöt jäävät edelleen käyttöön. Lisäksi rakennetaan uusi 2 000 m 3 :n lietesäiliö eläinsuojan itäpuolelle nykyisen lietesäiliön läheisyyteen. Näin lietelannan varastointitilavuutta tulee tilalla olemaan yhteensä 5 200 m 3. Lietesäiliöt ovat betonirakenteisia ja kattamattomia. Vanhemmat hiehot oleskelevat navetan kylmäpihatossa, joka jatkuu jaloittelualueena pihaton ulkopuolella. Kylmäpihaton pinta-ala on 150 m 2, josta kuivitetun alueen ala on 144 m 2. Kuivikepohjan reunojen korkeus 0,6 metriä ja kuivikkeen paksuus 0,5 metriä. Kuivikemateriaalina käytetään olkea, turvetta ja haketta. Kuivikepohja tyhjennetään kerran vuodessa. Tarvittaessa kuivikepohja varastoidaan jaloittelualueen yhteydessä olevalle tiivispohjaiselle betonilaatalle. Pihaton jatkeena olevan jaloittelualueen pinta-ala on noin 1500 m 2, josta tiivispohjaisen alueen osuus on 300 m 2, ja loppuosa vaihtopohjaista aluetta. Jaloittelualue sijoittuu ikään kuin eläinsuojan muodostamalle sisäpihalle rajautuen itäpuolelta eläinsuojarakennuksen lypsykarjapihatto-osaan. Jaloittelualuetta ei ole katettu. Jaloittelualueen tiivispohjaisen alueen vieressä, navettarakennuksen sisäpihalla sijaitsee myös eläinsuojan 800 m 3 :n lietesäiliö. Jaloittelualueen ympärillä on reunat ja aloittelualueen tiivispohjainen osa on kallistettu (1 %) lietesäiliöön päin. Lisäksi tiivispohjaisella alueella on varattu 36 m 2 :n (6 m x 6 m) suuruinen alue kuivikepohjan varastointiin tarvittaessa. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita kertyy hakemuksen mukaan 260 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan umpikaivoon. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä olevaa peltoa yhteensä 154 hehtaaria, josta omaa on 120 hehtaaria ja vuokrapeltoa 34 hehtaaria. Hakemuksen mukaan lanta levitetään pellolle keväällä (viikot 19 23) ja kesällä (viikot 26 32). Jätteet ja varastointi Hakemuksen mukaan toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä: kuolleet eläimet (3 t/v), muovia (2 t/v), metalliromua (0,5/v), jäteöljyä (0,5 t/v), akkuja ja loisteputkia (20 kg/v), kasvinsuojeluaineita (5 l/v), lasia (200 kg/v), paperia ja pahvia (0,2 t/v) ja pilaantunutta rehua (10 t/v) sekä yhdyskuntajätettä (2 t/v). Kuolleet eläimet haudataan omalle maalle ja pilaantunut rehu levitetään lannoitteeksi pellolle. Jäteöljy ja muut ongelmajätteet toimitetaan kaupungin ongelmajätekeräykseen, metallit, muovi ja lasi kaupungin jäteasemalle kierrätykseen sekä yhdyskuntajäte jätteenkeräykseen. Tilalla on 7 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu laponestolaitteella. Paloviranomainen on tarkastanut polttoöljysäiliön heinäkuussa vuonna 2010. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita yhteensä noin 800 litraa, jotka säilytetään lukittavassa tilassa katon alla. Kasvinsuojeluaineita pyritään hankkimaan vain kullakin käyttökerralla tarvittava määrä, korkeintaan 20 litraa. Ylijäävät aineet säilytetään lukitussa kaapissa. AIV-hapot säilytetään ulkona 1000 ja 2000 litran konteissa. Suursäkeissä olevat väkilannoitteet säilytetään konehallissa.

Muut ympäristönsuojelunäkökohdat 5 Hakemuksen mukana eläimiä ei laidunneta. Esikuivattua säilörehua valmistetaan laakasiiloihin 2 600 tonnia ja pyöröpaaleihin 400 tonnia vuodessa. Puristeneste johdetaan laakasiilosta puristenestekaivoon. Maidon keräily tilalta tapahtuu joka toinen päivä. Eläinkuljetus- ja rehuautot käyvät tilalla noin kerran kuukaudessa. Vasikoita välitetään noin 60 kappaletta ja teuraseläimiä noin 30 kappaletta vuodessa. Lantaa levitetään keväällä, kesällä ja syksyllä yhteensä noin 250 kuormaa vuodessa. Laajennuksen jälkeen viljaviljelystä luovutaan ja koko peltoalaa viljellään nurmena. Säilörehusta tehdään kaksi satoa, ensimmäinen vähän ennen juhannusta ja toinen elokuun alkupuolella. Säilörehua ajetaan laakasiiloihin noin 175 kuormaa vuodessa. Lisäksi tehdään noin 400 säilörehupaalia. Tila saa käyttövetensä omasta porakaivosta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Hakemuksen mukaan liete levitetään letkulevittimellä maan pintaan, jolloin se imeytyy hyvin maahan. Uuden navetan yhteyteen rakennetaan uusi lietesäiliö ja lantavarastot riittävät jatkossakin 12 kuukauden tarpeeseen. Kynnöspellolle levitetty liete mullataan välittömästi. Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat suunnitellusta eläinsuojasta noin 400 ja 600 metrin etäisyydellä luoteessa. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tilakeskus ei sijaitse suojelualueilla tai luokitelluilla pohjavesialueilla, eikä näiden alueiden läheisyydessä. Toiminta-alue sijoittuu Kaakamojoen vesistöalueen Tieksonjoen valuma-alueelle (66.004). Tieksonjoki sijaitsee tilakeskuksesta noin 800 metrin päässä länsi-lounaassa. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Hakemuksen mukaan uuden navetan käyttöönoton jälkeen toiminta ei poikkea olemassa olevasta toiminnasta muutoin kuin määrältään. Lisääntyvä liikenne ja karjamäärä ei aiheuta harvaan asutulla alueella merkittävää haittaa. Merkittävää meluhaittaa toiminnasta ei aiheudu. Lieviä hajuhaittoja ilmenee lietteen levityksen aikana, jolloin syntyy lieviä ammoniakkipäästöjä. Muita päästöjä ympäristöön ei synny. Lietesäiliön kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja vuodot korjataan välittömästi. Lietteenkuljetuskalusto pidetään kunnossa. Lietteen levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen ohjeita. Navetta rakennetaan paloturvallisuusohjeiden mukaan ja navettaan asennetaan palovaroitusjärjestelmä. Polttoainesäilö sijaitsee suoja-altaassa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 6 Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunto Hakemusta on täydennetty 22.2.2012 uuden lietesäiliön rakennepiirroksella ja selvityksellä hiehopihatosta ja jaloittelualueesta. Lisäksi vastineen yhteydessä on esitetty kartta uusista peltoalueista, uusi asemapiirros ja lietesäiliön rakennepiirros. Asiakirjojen mukaan rakennettavan lietesäiliön koko on 2 000 m 3 alkuperäisessä hakemuksessa ilmoitetun 1240 m 3 :n sijasta. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Tornion kaupungin virallisella ilmoitustaululla 13.3. 12.4.2012. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Tornion kaupungin teknisessä keskuksessa. Hakemusasiakirjoihin on voinut tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaista. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Tornion kaupungilta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta. 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Lapin ELY-keskus) Lapin ELY-keskus toteaa, että eläinsuoja sijaitsee Tornion yleiskaavan kaavamerkintäalueella paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueen perinteinen rakenne ja rakentamisen mittakaava tulee säilyttää, mutta kaava ei aseta esteitä eläinsuojan laajentamiselle. Toiminnan mahdolliset vesistövaikutukset kohdistuvat Kaakamojoen vesistöalueen Tieksonjoen vesimuodostumaan (66.004). Kemijoen vesienhoitosuunnitelmassa Tieksonjoen tilaa ei ole luokiteltu tietojen puuttumisen vuoksi. Maatalouden osalta vesimuodostumaan on kohdistettu maatalouden nykykäytännön mukaisia toimenpiteitä, jotka ovat ympäristötuen perustuen mukaisia toimenpiteitä. Perustoimenpiteiden lisäksi viljelijät voivat valita kuormitusta vähentäviä ympäristötuen lisätoimenpiteitä. Eläinten tuottama lanta käytetään peltojen lannoitteeksi. Vesistöjä rehevöittävän fosforin huuhtoutumisriski nurmiviljelypelloilta riippuu maassa olevan helppoliukoisen fosforin määrästä sekä lannoitus- ja lannanlevityskäytännöistä. Huuhtoumariski on suurin rannan läheisyydessä olevilla pelloilla. ELY-keskus toteaa, että hakemuksessa esitetty lietesäiliötilavuus ei ole riittävä. Vaadittava lietetilavuus tulee laskea haetun eläinmäärän mukaan ja tilavuudessa tulee huomioida pesu- ja sadevedet sekä jaloittelualueelta johdettavat vedet. Hakemuksen mukana olevissa piirustuksissa on laskettu vaadittava lietetilavuus 126 lypsylehmän mukaan. ELY-keskus huomauttaa, että hakemuksessa on laskettu lietteenlevitykseen vaadittu peltoala 50 hiehon mukaan, vaikka lupaa haetaan 80 hieholle. Lopullinen eläinmäärä on varmistettava hakijalta oikeiden lietetilavuus- ja peltoalalaskentojen varmistamiksi. Eläinsuojaan ja sen toimintaan liittyvät rakenteet tulee rakentaa ja mitoittaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (ohje MMM-RMO C4) ja kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeiden mukaisesti. Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat yksikköön tulee tehdä eläinsuojan valmistumisesta ilmoitus vähintään kuukausi ennen

Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine 7 eläinsuojan käyttöönottoa ja ELY-keskukselle tulee varata tilaisuus tarkastaa rakennelmat ennen niiden käyttöönottoa. Lannan levitykseen käytettävissä olevista ulkopuolisten omistamista peltoaloista tulee olla kirjalliset sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. ELY-keskus toteaa, että ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen tiedossa ei ole mitään sellaisia seikkoja, jotka estäisivät ympäristöluvan myöntämisen hakemuksen mukaiselle toiminnalle. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Aluehallintovirasto on 27.4.2012 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen Lapin ELY-keskuksen lausunnosta. Hakija on antanut vastineen 24.5.2012. Vastineen yhteydessä hakija on toimittanut myös uuden asemapiirroksen ja lietesäiliöpiirroksen sekä karttakuvat ja selvityksen uudesta peltoalueesta. Hakija on ostanut uutta peltoa 28.21 hehtaaria. Vastineessa hakija esittää laskemat lannan varastointitilan tarpeelle ja toteaa, että uusi lietesäiliö tullaan rakentamaan tilavuudeltaan 2 000 m 3 :n suuruisena. Lietesäiliön tilavuustarve on laskettu 130 lypsylehmän, 50 vanhemman hiehon, 30 nuoremman hiehon ja 30 vasikan mukaan. Lietettä on laskettu syntyväksi eläimistä vuosittain seuraavasti: lehmä 24 m 3, hiehot 15 m 3 ja vasikka 4 m 3. Sadevesivaraksi on laskettu lietesäiliöihin 0,3 metriä, mikä aiheuttaa noin 400 m 3 :n tilavuuden varattavaksi sadevedelle. Hakija toteaa, että vanhemmat hiehot oleskelevat myös jaloittelualueella, josta virtsa johdetaan kokoojakaivoon ja edelleen lietesäiliöön. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Eläinsuojan sijainti Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää Jarmo ja Tina Koskiselle ympäristöluvan eläinsuojan toiminnan laajentamiselle Tornion kaupungin Alaraumon kylässä Koivukumpu- tilalla. 1. Koivukumpu (RN:o 851 423 28 34) nimiselle tilalle sijoittuvaan 7.2.2012 päivätyn ja 10.5.2012 muutetun asemapiirroksen osoittamaan eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 130 lypsylehmää, 80 hiehoa ja 30 vasikkaa (yhteensä 1062 eläinyksikköä). Uusi lietelantasäiliö on sijoitettava 10.5.2012 päivätyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 2. Eläinsuojissa muodostuva lietelanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säiliörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4).

8 Lietelannan, navetan pesuvesien, säilörehun puristenesteen ja lietesäiliöön kertyvien sadevesien 12 kuukauden varastotilaa on oltava käytettävissä vähintään 5317 m 3. Eläinsuojan yhteydessä oleva lietesäiliöt tulee täyttää alhaaltapäin. Lietesäiliöt tulee aidata riittävän korkealla aidalla. Kestokuivikepohja on tarvittaessa varastoitava jaloittelualueen tiivispohjaiselle osa-alueelle. Eläinsuojan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen sekä jaloittelualueen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjata mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Säilörehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä lannoitteena. 3. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 4. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 126 hehtaaria peltoa tai lannanluovutussopimuksia. Luvan saajan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. 5. Lietelannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. 6. Lietelanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä ja kesällä kasvukauden aikaan.

9 Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmentä metriä lähempänä vesistöä. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitellulla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Jaloittelualue ja laiduntaminen 7. Eläinsuojan yhteyteen rakennettava jaloittelualue tulee rakentaa siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen ja pohjaveden pilaantumisvaaraa ei synny. Jaloittelualueen etäisyys vesistöstä tai talousvesikaivosta tulee olla vähintään 50 metriä. Tiivispohjaista aluetta oltava vähintään 300 m 2. Ympäristön valumavesien kulkeutuminen jaloittelualueelle tulee estää joko sijoittamalla jaloittelualue muuta maanpintaa korkeammalle tai estämällä valumavesien pääsy alueelle reunoilla tai kaivettavalla ojalla. Jaloittelualueen peruskuivatus tulee varmistaa alueen salaojituksella, josta vedet tulee ohjata lietelantasäiliöön. Tiivispohjainen jaloittelualue tulee pinnoittaa noin 15 cm:n paksuisella betonilaatalla tai 3 4 cm:n paksuisella asfalttipinnoitteella. Pintamateriaalin alapuolisen rakennekerroksen tulee estää routavauriot. Jaloittelualueelle kertynyt lanta tulee tarvittaessa siirtää lannan varastointiin varatulle alueelle. Vaihtopohjaisen jaloittelualueosan pintamateriaali tulee vaihtaa tarvittaessa, mutta vähintään kahden vuoden välein. Materiaali tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Suunnitelma jaloittelutarhasta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa Lapin ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. Eläimiä laidunnettaessa laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laiduneläinten väliaikaiset juottopaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista.

Jätteet ja varastointi 10 8. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 9. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suojaallasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. 10. Jätehuolto on hoidettava Tornion kaupungin alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet, kuten loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjunta-aineet on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa. Pilaantunut rehu on varastoitava tiivispohjaisella alustalla ennen sen hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. 11. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Poikkeuksellisissa tapauksissa ne voidaan hävittää muulla kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Syrjäisillä alueilla, johon Lapin maakunta kuuluu, voidaan kuolleet eläimet kunnaneläinlääkärin luvalla haudata maahan. Eläimiä ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävästä rinteestä, eikä alueelle, jota tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Lapin ELY-keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot muodostuneista lantamääristä tiedot lannan levitysaloista ja vastaanottosopimuksista tiedot toiminnassa muodostuneista jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista

Muut määräykset 11 tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista 13. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. 14. Häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ELY-keskukselle. 15. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 16. Eläinsuojan laajennuksen valmistumisesta on ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle viimeistään kuukausi ennen sen käyttöönottoa ja varattava valvontaviranomaiselle mahdollisuus rakenteiden tarkistamiseen. Tuotannon lisääntymisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukainen eläinsuojan toiminta sekä luvanhakijan asiantuntemus täyttävät laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Eläinmäärän ja eläinaineksen koostumuksen perusteella lasketun eläinyksiköiden mukaan kysymys ei ole yli 2,5 -kertaisesta laajennuksesta, mikä katsottaisiin uudeksi toiminnaksi. Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan pienten tai keskisuurten eläinsuojien laajennuksissa suositeltava etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on vähintään 100 metriä. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset.

Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan sijainti 12 Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Alueella voimassa oleva Tornion yleiskaava ei aseta esteitä eläinsuojan laajentamiselle. Koska Kaakamojoen vesistöalueelle on keskittynyt runsaasti maataloutta ja maatalous on yleisesti vesistöjen tilaan vaikuttava kuormitustekijä, on maatalouden vesistökuormitukseen mm. eläinsuojien toimintaan ja peltojen viljelytekniikkaan, tarpeen kiinnittää erityistä huomiota, jotta vesien tila ei heikkene. Lupapäätöksessä on annettu lannanlevitystä koskevat lupamääräykset ja selvitetty, että toiminnanharjoittajalla tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen. Lupamääräyksessä 16 on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan eläinsuojan toiminnan ja lannanvarastointisäiliöiden sijoittaminen hakemuksessa esitettyihin paikkoihin. Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen pohjapiirustuksissa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräys 1) Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lietelannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja muut säiliöihin johdettavat nesteet. Tilalla tarvitaan säiliötilavuutta lietelannan ja pesuvesien, puristenesteen varastointia ja jaloittelualueen tiivispohjaiselta osalta lietesäiliöön johdettavia sadevesiä varten yhteensä 4 920 m³. Kattamattomiin lietesäiliöihin kertyvä sade- ja sulamisvesien varalle varastotilavuutta tarvitaan 397 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu lietesäiliöiden pinta-ala x 0,3 m. Tilalla on lietelannan varastointitilaa lietelantasäiliöissä yhteensä 5 200 m 3. Laskelmien mukaan varastointitilaa lietelannan, navetassa syntyvien pesuvesien, säilörehun puristenesteen ja avosäiliöihin ja jaloittelualueen tiivispohjaiselle osalle kertyvien sadevesien 12 kuukauden varastointiin tarvitaan tilalla yhteensä 5 317 m 3. Laskennallisesti lietesäiliötilavuutta ei ole aivan riittävästi eläinmäärään nähden. Laskelmissa 50 hiehon tuottama lanta on kuitenkin otettu huomioon lietelantatilavuutta laskettaessa, vaikka naudat oleskelevat kylmäpihatossa kestokuivikepohjalla, jolloin osa virtsasta imeytyy kuivikkeisiin, eikä näin kerry lietelantasäiliöön. Hakemuksen mukaan kylmäpihaton kuivikepohja tyhjennetään kerran vuodessa, jolloin se voidaan tyhjentää suoraan pellolle lannoitteeksi. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan kestokuivikepohja voidaan hyväksyä lantavarastoa korvaavaksi, jos kylmäpihaton pohjan pinta-ala on riittävän suuri sillä olevaan eläinmäärään nähden. Pinta-ala vaatimuksena on naudoilla vähintään yksi neliömetri 70:ää elopainokiloa kohti. Koska hiehopihaton pinta-ala on 150 m 2 ja hiehoja oleskelee alueella noin 50, ei edellä kuvattu pinta-alavaatimus aivan täyty. Kestokuivikepohja voidaan kuitenkin tarvittaessa tyhjentää myös eläinsuojan ja lietesäiliön tiivispohjaiselle alueelle, joka on yhteydessä tiivispohjaiseen jaloittelualueen osaa.

13 Kyseiselle alueelle voidaan laskennallisesti sijoittaa noin 300 m 3 kuivalantaa. Betonilaatta on kallistettu lietesäiliöön päin, jolloin mahdolliset virtsaiset nesteet valuvat lietesäiliöön. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan varastointitilavuutta on riittävästi. Hajuhaittojen syntymistä eläinsuojan ympäristössä vähennetään täyttämällä lietesäiliö nestepinnan alapuolelta. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säilörehun puristenesteen hallitsematon pääsy ympäristöön tulee estää pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (lupamääräys 2) Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Jos sosiaalitilojen wc-vesiä käsitellään paikan päällä, on katsottu tarpeelliseksi, että ympäristöön wc-vesistä aiheutuvaa kuormitusta on vähennettävä vähintään yhtä paljon, kun vastaavia asuinkiinteistöjen asumisjätevesien kuormitusta vaaditaan vähennettävän valtioneuvoston hajajätevesistä annetun asetuksen (209/2011) mukaisesti. (lupamääräys 3) Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, ettei peltoja ylilannoiteta eikä ylilannoituksesta tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä aiheuteta ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa tai 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Hakijalla on lannanlevitykseen käytettävissä 154 hehtaaria peltoa. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 4) Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 5) Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisalueita ja niiden suojavyöhykkeitä. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei

14 ole hakemushetkellä peltoa pohjavesialueella, on ympäristöluvassa katsottu tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. (lupamääräys 6) Jaloittelualue ja laiduntaminen Jaloittelualue tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Hakemuksen mukaan tarkoitus on rakentaa kylmäpihaton yhteyteen iso jaloittelualue, joka koostuu tiivispohjaisesta ja vaihtopohjaisesta osa-alueesta. Jaloittelualueen pinta-ala määräytyy eläinsuojelulain (247/1996) perusteella. Jaloittelualue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi, jos sen pinta-ala on pienempi kuin 20 m 2 /täysikasvuinen nauta. Kun jaloittelualue on pinta-alaltaan yli 20 m 2 /täysikasvuinen nauta kohti, on kyseessä ns. laaja jaloittelualue, jolloin tiivispohjaisen alueen alaksi riittää 300 m 2, ja loppuosa voi olla vaihtopohjaista aluetta. Ulkopuolisten vesien pääsy jaloittelualueelle on estettävä pinnan muotoilulla tai maapenkereellä. Jaloittelualueen valumavedet eivät saa valua hallitsemattomasti ympäristöön, vaan ne tulee johtaa umpikaivoon tai lietesäiliöön. Jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma jaloittelualueen toteutuksesta tulee toimittaa valvontaviranomaisen tarkastettavaksi. Laiduntamisesta on annettu määräys ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen ehkäisemiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympäristössä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. (lupamääräys 7) Jätteet ja varastointi Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 8 ja 9) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Toimittamalla ongelmajätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 10) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. Syrjäisillä alueilla eläinperäisen jätteen hautaaminen on kunnaneläinlääkärin luvalla mahdollista. Eläinten hautaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön asetusta eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä. (1192/2011). (lupamääräys 11)

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 15 Muut määräykset Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (lupamääräys 12) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 13) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeuksellisissa tilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle mm. onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 14) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (lupamääräys 15) Käyttöönottoilmoituksen avulla varmistetaan toiminnan lupamääräysten mukainen toteuttaminen ja näin helpotetaan valvontaa. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (lupamääräys 16) VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lapin ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon seuraavasti: Hakija on vastineessaan vastannut lietelannan varastointitilavuuden riittävyyteen toimittamalla vastineen liitteenä uudet suunnitelmat rakennettavas-

16 ta lietesäiliöstä. Vastineen ja suunnitelman mukaan lietesäiliö rakennetaan 760 m 3 suurempana kuin alkuperäisessä hakemuksessa on esitetty. Lupamääräyksessä 2 on määrätty lietelannan varastointitilavuudesta ja jaloittelualueelle kertyvästä lannasta lupamääräyksessä 7. Eläinsuojien ja lannanvarastointitilojen rakenteisiin liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksessä 2. Lupamääräyksessä 4 on otettu huomioon ELY-keskuksen lausunnossa esitetty vaatimus, että vuokra- ym. sopimukset lannanlevityspeltoaloista ovat ajan tasalla ja esitettävissä valvontaviranomaiselle tarvittaessa. Luvan saaja on velvoitettu ilmoittamaan valvontaviranomaiselle eläinsuojan valmistumisesta mahdollista tarkastamista varten lupamääräyksen 16 mukaisesti. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupaviranomainen voi määrätä, että lupa raukeaa, jos luvan mukaista toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden (5) vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Luvan saajan on viimeistään vuoden 2022 kesäkuun loppuun mennessä jätettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä hakemukseen vaadittavien muiden selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista eläinsuojan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä eläinsuojan toimintaa koskeva kirjanpito vuodelta 2021. Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Lapin ympäristökeskuksen Koivukummun tilalle 30.10.2001 myöntämän ympäristöluvan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami-

17 sesta on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 6, 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 59, 81, 96 ja 100 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 19, 21 23 ja 30 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6 ja 15 :t Jätelaki (646/2011) 149 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Lupa-asian käsittelymaksu on 1 740 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Alle 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on 1 740 euroa. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteenä olevan maksutaulukon mukaan alle 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Lupahakemuksen käsittelyn työmäärä on vastannut uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, joten lupamaksu on taulukon mukainen perusmaksu 1 740 euroa.

Oikeusohjeet 18 Valtionneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtionneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Juha Anttila Seija Schroderus-Härkönen Päätöksen tekemiseen on osallistunut ympäristöneuvos Juha Anttila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Seija Schroderus-Härkönen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 029 5017 668 tai 029 501 7500. SSH/hh Liite Valitusosoitus Päätös Tiedoksi Hakija Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Tornion kaupunki Tornion kaupunki / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 18.7.2012, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.