Pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen Koutaniemen Sivolanniemeltä, Kajaani

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 63/12/2 Dnro PSAVI/50/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA Pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen Koutaniemen Sivolanniemeltä, Kajaani LUVAN HAKIJA Kajaanin kaupunki / Kajaanin Vesi -liikelaitos Onnelantie 10 87100 KAJAANI

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Hankkeen tarkoitus... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Veden tarve... 5 Vedenhankinnan vaihtoehdot... 5 Otettavan veden määrä ja laatu... 6 Suunnitellut työt... 6 Pohjavesitutkimukset ja tutkimustulokset... 6 Vedenoton vaikutusten tarkkailu... 7 HANKETTA KOSKEVA SOPIMUS... 7 HANKKEEN VAIKUTUKSET... 7 Vaikutus pohja- ja pintavesioloihin... 7 Vaikutus luontoon... 8 Vaikutus yleisiin tai yksityisiin etuihin... 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Muistutukset ja vaatimukset... 8 Hakijan selitys ja hakemuksen täydennys... 11 Hakemuksen täydennys... 11 Hakijan selitys... 12 Hakijan selityksestä ja hakemuksen täydennyksestä kuuleminen... 15 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 16 KÄSITTELYRATKAISU... 16 PÄÄASIARATKAISU... 16 LUPAMÄÄRÄYKSET... 16 Vedenottamoalue ja -rakenteet... 16 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus sekä rakentamisaika... 16 Pohjavedenottomääräykset... 17 Veden käsittely- ja tarkkailumääräykset ja raportointi... 17 Kunnossapitomääräys... 17 Määräys veden saannin estymisen varalta... 17 Ohjaukset... 18 RATKAISUN PERUSTELUT... 18 Käsittelyratkaisun perustelut... 18 Pääasiaratkaisun perustelut... 18 Lupamääräysten perustelut... 18 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 19 KÄSITTELYMAKSU... 20 Ratkaisu... 20 Perustelut... 20 Oikeusohjeet... 20 MUUTOKSENHAKU... 21

3 HAKEMUS Kajaanin kaupunki / Kajaanin Vesi -liikelaitos on 9.9.2011 aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt lupaa pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen Koutaniemen Sivolanniemeltä Kajaanin kaupungissa hakemukseen liitetystä suunnitelmasta tarkemmin ilmenevällä tavalla. HANKKEEN KUVAUS Hankkeen tarkoitus Kajaanin Vesi -liikelaitoksen (myöhemmin Kajaanin Vesi) toiminta-alue käsittää Kajaanin keskustaajama-alueen reuna-alueineen. Lisäksi kaupungin haja-asutusalueella toimii 14 pääosin osuuskuntamuotoista vesihuoltolaitosta, joille Kajaanin Vesi -liikelaitos toimittaa talousveden. Vesijohtoverkosto puuttuu vain harvaanasutulta kaupungin eteläisten kylien alueelta. Vesilaitoksella on käytössään kahdeksan pohjavedenottamoa, joiden yhteenlaskettu sallittu vedenottomäärä on 14 700 m 3 /vrk. Käytännössä lupien mukaista kokonaisvesimäärää ei ole mahdollista hyödyntää ilman, että pohjaveden laatu heikkenee tai pumppauksesta aiheutuu haittaa pohjavesialueille. Todellinen käytettävissä oleva kokonaisvesimäärä nykyisiltä vedenottamoilta on alle 10 000 m 3 /vrk. Kajaanin Veden vedenhankinta on keskittynyt kaupungin keskustan pohjoispuolella sijaitsevalle Matinmäen Mustikkamäen pohjavesialueelle, jossa sijaitsevilta viideltä pohjavedenottamolta saadaan noin 93 % pumpattavasta kokonaisvesimäärästä. Kaupungin luoteisosassa sijaitsevalla Koutaniemen pohjavesialueella sijaitsevan Sivolanniemen pohjavedenottamon käyttöönoton avulla lisätään vedenhankinnan varmuutta ja turvataan kaupungin vedensaanti vedenjakelun häiriötilanteissa sekä mahdollisten pohjaveden pilaantumistapausten varalta. Sivolanniemen tutkitulta vedenottoalueelta on tarkoitus ottaa pohjavettä käyttöön keskimäärin 1 200 m 3 /vrk johdettavaksi Kajaanin Veden vesijohtoverkostoon. Yleiskuvaus hankkeesta Koutaniemen pohjavesiesiintymä on länsi-, pohjois- ja itäosiltaan Oulujärveen rajoittuva deltamainen harjumuodostuma. Alueella tavattavat maakerrokset ovat pääosin hienojakoisia ja vallitsevina maalajeina ovat hieno hiekka sekä siltti. Harjumuodostuman ydinosassa tavataan karkeampia hiekkavaltaisia maakerroksia. Maakerrosten paksuus on huomattavan suuri, kerrosten ulottuessa syvimmillään yli 60 metrin syvyyteen. Alueella ei tutkimustulosten perusteella ole pohjavesitason yläpuolelle kohoavia, pohjaveden virtausta rajoittavia kalliokynnyksiä. Koutaniemen pohjavesialue käsittää kaksi erillistä valuma-aluetta, joiden välinen vedenjakaja sijoittuu pohjavesiesiintymän keskiosaan, Iso Kuorelammen alueelle. Vedenjakaja-alueelta pohjaveden virtaus suuntautuu länteen Sivolanniemen suuntaan sekä itään kohti pohjavesiesiintymän itäosaa. Itäpuolisella valuma-alueella sijaitsee Koutaniemen nykyinen pohjavedenottamo.

Nykyinen vedenhankinta Pohjavesialueen länsiosassa sijaitsevan, pohjavesitutkimusten tulosten perusteella rajatun vedenottokohteen valuma-alueen kokonaispinta-ala on noin 2,8 km 2. Pinta-alan perusteella arvioitu esiintymän kokonaisantoisuus on noin 1 800 m 3 /vrk. Koepumppauksen tulosten perusteella tutkitulta koepumppauspaikalta jatkuvasti käyttöön saatavaksi vesimääräksi on arvioitu 1 200 m 3 /vrk. Pinta-alaltaan 10 201 m 2 :n laajuiselle Sivolanniemen vedenottamoalueelle rakennetaan 1 2 siiviläputkikaivoa. Kaivoista otettava raakavesi on tarkoitus johtaa rakennettavaa, noin 2,5 km:n pituista yhdysvesijohtoa pitkin itä koillispuolella sijaitsevalle Koutaniemen pohjavedenottamolle liitettäväksi kaupungin nykyiseen vesijohtoverkostoon. Raakavesi alkaloidaan nykyiselle Koutaniemen pohjavedenottamolle rakennettavassa alkalointilaitoksessa. Kajaanin Vesi -liikelaitoksen toiminta-alue käsittää Kajaanin keskustaajama-alueen reuna-alueineen. Lisäksi haja-asutusalueella talousvettä jakaa 12 vesihuoltolaitosta, joista 9:n toiminta on osuuskuntamuotoista ja kolmen pienemmän laitoksen toiminnasta vastaa tarkoitusta varten perustettu yhtymä. Kaikista Kajaanin alueen vesijohtoverkostoista 2/3 on Kajaanin Veden verkostoa ja 1/3 haja-asutusalueiden vesihuoltolaitosten verkostoa. Kajaanin Vesi toimittaa talousveden kaikille vesihuoltolaitoksille. Vesijohtoverkoston piirissä on noin 97 % kaupungin väestöstä. Vesijohtoverkosto puuttuu vain harvaan asutulta eteläisten kylien alueelta. Kajaanin Vedellä on käytössään seuraavat pohjavedenottamot: 4 pohjavesialue pohjavesiesiintymän antoisuus m 3 /vrk vedenottamo vedenottolupa käyttö v. 2010 m 3 /vrk m 3 /vrk 14 950 Hannusranta 1 800 856 Heteranta 5 000 2 844 Matinmäki - Mustikkamäki Matinmäki 3 000 1 761 Mustikkamäki 1 400 / 1 700 * 362 Salmijärvi 1 400 / 1 700 * 1 166 Koutaniemi 6 000 Koutaniemi 500 100 Apajakangas 50 Kuusiranta 10 Linnaharju 7 100 Linnaharju 1 000 372 Yhteensä 28 100 14 100/14 700 7 471 * Lupamäärä sidottu läheisten vesistöjen vedenkorkeuksiin Linnaharjun pohjavesialue ja vedenottamo sijaitsevat Vieremän kunnan alueella. Oman tuotantonsa lisäksi Kajaanin Vesi ostaa talousvettä Vaalasta. Ostettu vesimäärä vuonna 2010 oli noin 86 m 3 /vrk.

5 Pohjaveden ottamisen tarkoitus Veden tarve Kaupungin luoteisosassa sijaitsevalla Koutaniemen pohjavesialueella sijaitsevan Sivolanniemen pohjavedenottamon käyttöönoton avulla lisätään vedenhankinnan varmuutta ja turvataan kaupungin veden saanti vedenjakelun häiriötilanteissa sekä mahdollisten pohjaveden pilaantumistapausten varalta. Sivolanniemen vedenottamon käyttöönottoa puoltavat suojainen sijainti asutukseen ja pohjavettä uhkaaviin toimintoihin nähden. Sivolanniemen pohjavedenottamo tullaan liittämään Kajaanin Veden nykyiseen vedenjakelujärjestelmään. Kajaanin Veden toiminta-alueen vedenkulutusennuste on esitetty seuraavassa taulukossa. Väestöennuste perustuu Kainuun maakunta -kuntayhtymän omavaraislaskelmaan 2009. vedenkulutusennuste yksikkö 2010 2020 2030 Asukasmäärä hlöä 38 140 39 730 40 500 Liittyjämäärä hlöä 37 000 38 540 39 290 Liittymisprosentti % 97 97 97 Ominaiskulutus l/as/vrk 200 200 200 Vedenkulutus m 3 /vrk 7 500 7 700 7 900 Vedenhankinnan vaihtoehdot Toiminta-alueen vesihuollon turvaamiseksi tarvitaan Sivolanniemen vedenottamolta käyttöön esiintymän antoisuutta vastaava vesimäärä. Tutkimusten perusteella alueelta otettava vesimäärä ehdotetaan säädeltäväksi siten, että keskimääräinen vedenottomäärä on enintään 1 200 m 3 /vrk vuosikeskiarvona laskettuna. Lisävedenhankinnan kannalta Kajaanin merkittävimmät pohjavesialueet esiintymien antoisuus huomioiden ovat kaupungin keskustan luoteispuolella sijaitseva Koutaniemen I luokan pohjavesialue (arvioitu kokonaisantoisuus 6 000 m 3 /vrk) sekä samaan harjujaksoon kuuluva, Koutaniemen länsipuolella sijaitseva Ärjänsaaren II luokan pohjavesialue (arvioitu kokonaisantoisuus 2 100 m 3 /vrk). Ärjänsaari on Oulujärven saari, joka sijaitsee noin 3,4 km:n etäisyydellä Koutaniemen rantavyöhykkeeltä länteen. Koutaniemen pohjavesialueella, tutkitun Sivolanniemen vedenottamon itäpuolella toimii jo nykyisin Kajaanin Veden omistama Koutaniemen vedenottamo, josta toimitetaan noin 40 m 3 /vrk sen omalle Koutaniemen toiminta-alueelle ja noin 60 m 3 /vrk kahdelle vesihuolto-osuuskunnalle. Verkostot eivät ole yhteydessä Kajaanin keskustaajaman vesijohtoverkostoon. Koutaniemen pohjavesialueen sijainti suhteessa nykyiseen vesijohtoverkostoon sekä vedenkulutuksen painopistealueeseen nähden on lisävedenhankinnan kannalta edullisin.

Otettavan veden määrä ja laatu Kajaanin Vesi on edellä mainitulla perusteella päätynyt kaupungin vedenhankinnan turvaamiseksi Sivolanniemen pohjavedenottamon rakentamiseen. Pinta-alan perusteella arvioitu esiintymän kokonaisantoisuus on noin 1 800 m 3 /vrk. Koepumppauksen tulosten perusteella tutkitulta koepumppauspaikalta jatkuvasti käyttöön saatavaksi vesimääräksi on arvioitu 1 200 m 3 /vrk. Sivolanniemen tutkitulta vedenottoalueelta on tarkoitus ottaa pohjavettä käyttöön keskimäärin 1 200 m 3 /vrk johdettavaksi Kajaanin Veden vesijohtoverkostoon. Pohjavesinäytteiden analyysitulosten perusteella pumppauspaikalta käyttöön saatava pohjavesi on lievästi hapanta ja hyvin pehmeää. Pohjavesi täyttää kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Vedenottopaikan yläpuolinen valuma-alue on luonnontilaista metsämaastoa, jossa ei ole pohjaveden laatua vaarantavia toimintoja. Raakavesi alkaloidaan nykyiselle Koutaniemen pohjavedenottamolle rakennettavassa alkalointilaitoksessa. 6 Suunnitellut työt Pohjavesitutkimukset ja tutkimustulokset Pohjavesi otetaan käyttöön alueelle rakennettavista yhdestä kahdesta siiviläputkikaivosta ja raakavesi johdetaan rakennettavaa yhdysvesijohtoa (dn 160) pitkin itä koillispuolella sijaitsevalle Koutaniemen pohjavedenottamolle, liitettäväksi Kajaanin Veden nykyiseen vesijohtoverkostoon. Sivolanniemen ja Koutaniemen vedenottamoiden välisen rakennettavan yhdysvesijohdon pituus on noin 2,5 km. Raakavesi alkaloidaan nykyiselle Koutaniemen pohjavedenottamolle rakennettavassa alkalointilaitoksessa. Kulku vedenottamoalueelle tapahtuu Heinirannantieltä erkanevaa Sivolanniementietä pitkin. Etäisyys Heinirannantieltä vedenottamoalueelle on noin 1,6 kilometriä. Sivolanniemen vedenottamoon liittyvät vedenotto-, vedensiirto- ja vedenkäsittelyjärjestelyt on suunniteltu toteutettavaksi 2011 2014. Hankkeen rakennuskustannuksiksi on arvioitu 1 125 000 euroa. Tutkimuskohteessa, harjumuodostuman länsipäässä parhaiten vettä johtava, keskikarkeasta hiekasta koostuva harjumuodostuman ydinosa sijoittuu kapealle, pohjavesiesiintymän keskiosaan sijoittuvalle vyöhykkeelle. Kairaustulosten perusteella parhaiten vettä johtavat hiekkakerrokset ulottuvat tutkimusalueella noin 20 metrin syvyyteen. Syvemmällä maakerrokset vaihtuvat hienojakoisemmiksi. Pohjaveden havaintoputkista tehtyjen mittaushavaintojen perusteella pohjavedenpinta sijaitsee harjumuodostuman länsiosassa, tutkitun vedenottokohteen valuma-alueella tasovälillä +123,25 +123,76 (mittaukset ennen koepumppauksen käynnistämistä 14.9.2009). Pohjaveden pinta on ylimmillään valuma-alueen itäosassa ja alimmillaan harjumuodostuman länsireunalla, Oulujärven ranta-alueella. Pohjaveden päävirtaussuunta on idästä länteen. Alueella ei ole havaittavissa merkittäviä lähdepurkautumia, mutta tutkimustulosten perusteella pohjaveden arvioidaan purkautuvan Oulujärveen Sivolanniemen alueella pohjavesiesiintymän länsipäässä.

Vedenoton vaikutusten tarkkailu Tutkitun vedenottopaikan eteläpuolella sijaitsevan Sivolanlammen vedenpinta on noin 5 metriä alueen vallitsevaa pohjavedenkorkeutta ylempänä. Havaintojen perusteella kyseessä on tiivispohjainen lampi, joka ei ole yhteydessä pohjavesiesiintymään. Pumppauspaikan koillispuolella sijaitsevien, toisiinsa yhteydessä olevien Kuorelampien vedenpinnat puolestaan ovat lähellä alueen vallitsevaa pohjavedenpinnan tasoa ja lammet ovat todennäköisimmin yhteydessä pohjavesiesiintymään. 14.9. 13.10.2009 suoritetun koepumppauksen keskimääräinen tuotto oli noin 1 080 m 3 /vrk (vaihtelu 720 1 400 m 3 /vrk). Pumppauksen vaikutuksesta pohjavedenkorkeus aleni pumppauspaikalla noin 1,7 m. Tarkkailutulosten perusteella koepumppauksen vaikutusalue ulottui koillissuunnassa noin 700 metrin etäisyydelle ja lounaissuunnassa noin 400 metrin etäisyydelle pumppauspaikalta. Pohjavedenkorkeuden alenemat tarkkailupisteissä olivat 0,2 0,4 m. Koepumppauksella ei ollut vaikutusta pohjavesialueella sijaitsevien lampien (Sivolanlampi ja Kuorelammet) vedenkorkeuksiin tai luonnonolosuhteisiin. Vedenoton vaikutus lähimmän kaivon (vedenottokaivo K1) vedenkorkeuteen oli vähäinen, noin 0,2 m. Lähiympäristössä ei ole muita talousvesikäytössä olevia kaivoja eikä lähteitä, joihin vedenotolla olisi haitallisia vaikutuksia. Vedenotolla ei ole myöskään vaikutuksia Koutaniemen nykyisen vedenottamon käytölle. Vedenottamon vedenoton sekä pohjaveden korkeuden ja laadun seuraamiseksi hakija laatii tarkkailuohjelman. Säännöllinen pohjavesitarkkailu aloitetaan ennen vedenottamon käyttöönottoa. 7 HANKETTA KOSKEVA SOPIMUS Kajaanin kaupungilla on 5.1.2012 vahvistetun sopimuksen perusteella käyttöoikeus 10 201 m 2 suuruiseen maa-alueeseen vedenottamoa varten tilasta Sivolanhiekka RN:o 8:159. HANKKEEN VAIKUTUKSET Vaikutus pohja- ja pintavesioloihin Koepumppauksen vaikutuksia pohjaveden korkeusasemaan tarkkailtiin yhteensä 11 havaintoputkesta sekä yhdestä pumppauspaikan lounaispuolella sijaitsevasta talousvesikaivosta. Lisäksi seurattiin vedenkorkeuksia pohjavesialueella, koepumppauspaikan lounais- ja itäpuolella sijaitsevissa lammissa (Sivolanlampi ja Kuorelammet) sekä pohjavesiesiintymään rajautuvassa Oulujärvessä. Tutkitun vedenottopaikan lounaispuolella sijaitsevaa, koepumppauksen seurantapisteenä ollutta vedenottokaivoa K1 lukuun ottamatta kohteen ympäristössä ei ole talousvesikäytössä olevia vedenottokaivoja, joihin vedenotto vaikuttaisi vedenpintaa alentavasti. Koepumppauksen seurantatulosten perusteella vedenoton vaikutus lähimmän kaivon vedenpintaan on vähäinen, noin 0,2 metriä, eikä tule heikentämään syvälle pohjavesiesiintymän parhaiten vettä johtaviin maakerroksiin ulotetun kaivon käyttömahdollisuuksia. Tutkittu Sivolanniemen vedenottamo ja kohteesta noin 2,2 kilometriä itäkoilliseen sijaitseva Koutaniemen pohjavedenottamo sijaitsevat pohjavedenjakajan toisistaan erottamilla erillisillä valuma-alueilla. Välissä sijaitse-

vasta pohjavedenjakajasta johtuen tutkitusta kohteesta suoritettavalla vedenotolla ei tule olemaan vaikutusta Koutaniemen nykyisen vedenottamon käytölle. Sivolanniemen vedenottamoa ympäröivä lähialue tullaan varaamaan yksinomaan vedenhankintakäyttöön. Vedenottamoaluetta lukuun ottamatta vedenotosta ei aiheudu vaikutuksia pohjavesialueen nykyiseen käyttöön. 8 Vaikutus luontoon Vaikutus yleisiin tai yksityisiin etuihin Tutkimustulosten perusteella alueella muodostuvan pohjaveden arvioidaan purkautuvan Oulujärveen pohjavesiesiintymän länsipäässä Sivolanniemen alueella. Purkautuminen tapahtuu pääosin vesipinnan alapuolella, eikä alueella ole tutkimusten yhteydessä havaittu lähteitä, joihin vedenotto vaikuttaisi haitallisesti. Lopullisesti vedenotosta aiheutuvat ympäristövaikutukset määritellään vedenoton aikana suoritettavan säännöllisen pohjavesitarkkailun perusteella. Sivolanniemen vedenottoalueen lähiympäristössä ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole talousvesikäytössä olevia vedenottokaivoja, joihin vedenotto voisi vaikuttaa haitallisesti. Hankkeesta ei hakijan mukaan aiheudu ennalta arvioiden korvattavaa vahinkoa tai haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kajaanin kaupungissa 3.10. 2.11.2011 sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Lisäksi Kajaanin kaupungin kaavoitusviranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto. 1. Kainuun ELY-keskus / ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että alueelle ei ole esitetty lupahakemuksen yhteydessä pohjaveden suoja-alueen perustamista. ELY-keskus on katsonut, että suoja-alueen perustaminen parantaisi pohjaveden suojelua vedenottamon ympärillä ja todennäköisesti selkeyttäisi maankäyttöä ja sen suunnittelua. Koutaniemen pohjavesialueen vedenotto on ollut nykyisin vähäistä pohjavesialueen koko antoisuuteen nähden. Uuden vedenottamon perustamisella turvattaisiin pohjaveden saantia tulevaisuudessa ja parannettaisiin Kajaanin kaupungin vesihuollon toimintavarmuutta. ELY-keskus on katsonut, että luvan antamiselle pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen ei ole esteitä. Vedenoton vaikutusten tarkkailu on kuitenkin huomioitava lupamääräyksissä. Pohjaveden laadun ja korkeuden tarkkailu on aloitettava hyvissä ajoin ennen vedenottamon käyttöönottoa ja tarkkailun on oltava riittävän laaja. Tarkkailuohjelma tulee toimittaa ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailuohjelmaa laadittaessa voidaan ottaa huomioon Koutaniemen ottamon nykyinen tarkkailu ja myös

vedenottamolle laadittava talousvesiasetuksen (461/2000) mukainen valvontatutkimusohjelma, jotta voidaan välttää päällekkäisiä selvityksiä. Mikäli tarkkailun yhteydessä ilmenee vedenotosta johtuvia haitallisia muutoksia pohjaveden tilaan, on vedenottoa rajoitettava. Pohjaveden tarkkailutiedot, kuten korkeusmittausten tulokset, veden laatutiedot ja vedenottomäärien tiedot tulee toimittaa ELY-keskukselle. Korkeustiedot ja laatutiedot tulee toimittaa sähköisesti valtakunnallisen pohjavesijärjestelmän kanssa yhteensopivassa muodossa. Myös vedenottamon valmistumisesta ja käyttöönotosta on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle. 2. Kajaanin kaupunki / ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto 3. AA ja BB 4. CC 5. EE ja FF Lupajaosto on Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että pohjaveden ottaminen tulee mitoittaa niin, ettei siitä aiheudu haitallisia vaikutuksia alueen pohjavesilammille. Sivolanniemen pohjavedenottamo sijoitetaan hakemuksen mukaan alueelle, joka on aiemmin ollut maa-ainesten ottoalueena. Monttualue on pääosin metsittynyt hyvin ja sille on alkanut muodostua humuskerrosta, mikä on tärkeä pohjaveden suojelun kannalta. Vedenottamolle ei ole hakemuksessa esitetty perustettavaksi suojavyöhykettä, jolla alueella vedenottamon läheisyydessä harjoitettavia toimintoja voitaisiin rajoittaa. Lupajaosto pitää tärkeänä, että vedenottamon ympärille määrätään riittävä suoja-alue, jolloin pohjavettä pilaavien toimintojen sijoittumista voidaan rajoittaa suojaaluemääräyksillä. Alueen asutus on Sivolanniemen vesiyhtymän vesijohdon piirissä. Vesiyhtymällä ei ole vahvistettua toiminta-aluetta. Jätevesihuolto on hoidettu kiinteistökohtaisesti. Soramontun pohjalle sijoitettavalle vedenottamolle voi huuhtoutua lumien sulavesien ja entistä yleisimmiksi käyneiden rankkasateiden mukana maaperän pintakerroksissa olevia epäpuhtauksia, mikä tulee ottaa huomioon pohjavesikaivorakenteita suunniteltaessa. Muistuttajat ovat todenneet, että hakija on ilmoittanut, ettei lähialueilla ole talousvesikäytössä olevia kaivoja. Muistuttajien mökkitilalla Männikkö 205-403-8-19 on ollut ja on edelleen käytössä oleva kaivo. Muistuttaja on todennut, että hän käyttää BB:n omistaman kaivon vettä juomavetenä. Kaivo sijaitsee noin 400 metrin päästä vedenottamolta. Muistuttajaa huolestuttaa kaivon pohjaveden aleneminen hakijan raportin mukaisesti jopa 0,4 metriä. Pohjaveden aleneminen on suuri ongelma kesätaloudessa. Kaivovesi on tähän asti riittänyt kolmelle kesätaloudelle Männikkö, Kaislikko RN:o 8:153 sekä DD:n omistamalle tilalle Koivuranta RN:o 8:154. Muistuttaja ehdottaa ja toivoo, että Kajaanin Vesi asentaa esimerkiksi avaimella toimivan vesihanan pumppaamon viereen, josta juomaveden voi tarvittaessa hakea. Muistuttajat kertovat, että heidän talonsa sijaitsee Koutaniemen Sivolanniemellä osayleiskaava-alueella, jonka viereen on rakenteilla pohjavedenottamo. Alue kuuluu Koutaniemi Vuoreslahti Sarvivaara osayleiskaa- 9

vaan ja talo on kaavan mukaisella rakennuspaikalla. Pohjavedenottamon lähisuojavyöhykkeen (jäljempänä pvs1) raja rajoittuu kaavassa osoitetun rakennuspaikan viereen, missä heidän talonsa sijaitsee. Talon jätevesiratkaisu on tehty Kajaanin kaupungin hyväksymän suunnitelman perusteella ja täyttää kaikki uusimmat vaatimukset. Muistuttajien jätevesihuolto toimii siten, että harmaat vedet johdetaan maahanimeyttämöön ja vessan vedet sekä astianpesukoneen vedet umpikaivoon. Maahanimeyttämö on sijoitettu kauemmaksi ja etäämmälle psv1- alueesta, Juuttaanniemen tien toiselle puolelle. Alueella ei ole yleistä jätevesiverkostoa. Käyttövesi tulee Sivolanniemen vesiyhtymän verkosta, joka saa vetensä Kajaanin Veden vedenottamosta Kuorelammen läheltä. Muistuttajat kiistävät Kajaanin Veden väitteen, ettei hankkeesta aiheutuisi ennalta arvioiden korvattavaa vahinkoa tai haittaa yksityiselle tai yleiselle edulle. Vedenottamon rakentaminen lähelle taloa tulee tiukentamaan sekä asumis- että jätevesimääräyksiä ja sitä kautta nostamaan rakentamis- ja asumiskustannuksia. Pohjavedenottamon koepumppauksen vaikutusalue ulottuu talon kohdalle ja myös nykyinen maahanimeyttämö on tällä vaikutusalueella. On selvää, että seuraava maahanimeyttämö ei tule saamaan toimenpidelupaa nykyisen viereen (imeyttämöiden toiminta-aika ennen kyllästymistä on rajallinen, noin 10 15 vuotta). Kukaan viranomainen ei muistuttajan mukaan tulisi antamaan uutta lupaa nykyisen viereen, jos vedenottamo on 200 metrin päässä. Lisäksi tulevan vedenottamon vaikutusalue tulee varmuudella laajentamaan kaavaan merkittyä pvs1-aluetta. Kajaanin Veden johtaja ei ollut osannut vastata kysyttäessä seuraavan maahanimeyttämön mahdollista paikkaa koskevaan kysymykseen. Muistuttajien mielestä Kajaanin Veden väite, ettei ottamosta aiheudu haittaa, pitäisi pystyä todistamaan. Myöskään Kajaanin kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja ei osannut vastata, missä seuraava maahanimeyttämö sijaitsisi. Muistuttajien mielestä pahin tilanne asumiselle olisi se, että päättävä viranomainen keksii, että kaikki heidän jätevetensä on pantava umpikaivoon, koska vedenottamo olisi niin lähellä. Heidän asumiskustannuksensa nousisivat ylitsepääsemättömiksi. Heidän mielestään yleinen etu ei voi tapahtua yksityisen edun kustannuksella ja vaikeuttaen kaavan mukaista asumista ja rakentamista. Jos näin tulisi tapahtumaan, silloin Kajaanin Veden on oltava valmis korvaamaan kaikki heille aiheutuvat lisäkustannukset. Muistuttajat vaativat Kajaanin Vettä korvaamaan kaikki uuden vedenottamon aiheuttamat lisäkustannukset koskien heidän asumistaan ja elämistään nykyisellä asuinpaikalla. Lähtökohtana olisi pidettävä sitä, että uusi maahanimeyttämö rakennettaisiin vanhan viereen. Siitä ylimenevät kustannukset tulee Kajaanin Veden maksettavaksi, olipa kyse maahanimeyttämön siirrosta rantaa kohti taikka jokin toinen jätevesiratkaisu. Kajaanin Vesi on velvollinen korvaamaan kaikki uuden vedenottamon aiheuttamat ennalta arvaamattomat lisäkustannukset ja edunmenetykset, joita tässä ei luetella. Kajaanin Vesi ei ole tutkinut ja ottanut huomioon talon läheistä sijaintia ja tulevia mahdollisia lisäkustannuksia asumisessa hanketta laatiessaan ja sijoituspaikkaa suunnitellessaan. Uuden vedenottamon sijainti ei saisi haitata kaavan mukaista asumista ja rakentamista, kun alueella on oikeusvai- 10

Hakijan selitys ja hakemuksen täydennys Hakemuksen täydennys kutteinen osayleiskaava. Vedenottamo on tulossa aivan kaavoitettujen rakennuspaikkojen viereen, vaikka asumiselle kaavoittamatonta aluetta Sivolanniemellä on paljon. Niillä alueilla asumisen, maatalouden ja liikenteen aiheuttamat riskit olisivat pienemmät vedenottamonkin kannalta. Aluehallintovirasto on 4.11.2011 varannut hakijalle tilaisuuden antaa selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Lisäksi hakijaa on pyydetty täydentämään hakemustaan selvityksellä kiinteistön Koutala RN:o 8:208 maahanimeytyskentän jätevesien vaikutuksista pohjaveden laadulle, hakijan arviolla pohjavedenottamon suoja-alueen perustamisen tarpeellisuudesta sekä kaavatiedoilla. Hakija on 1.12.2011 aluehallintovirastoon saapuneessa selityksessä ja hakemuksen täydennyksessä todennut seuraavaa: Kajaanin Vesi toteaa, että kiinteistöllä oleva harmaiden vesien imeytyskenttä sijaitsee Sivolanniemen tutkitun vedenottoalueen lounaispuolella, noin 200 metrin etäisyydellä rakennettavasta vedenottokaivosta. Teholtaan suunniteltua maksimivedenottomäärää vastanneen, kuukauden mittaisen koepumppauksen perusteella vedenoton vaikutusalue ulottuu lounaissuunnassa imeytyskentän kohdalle. Vaikutusalue on rajattu siten, että pumppauksen aiheuttama alenema vaikutusalueen rajalla on 0,0 metriä. Koepumppauksen perusteella arvioituna vedenotto ei siis tule merkittävästi vaikuttamaan pohjavedenpinnan korkeusasemaan ja pohjaveden virtausolosuhteisiin imeytyskentän alueella. Vedenoton vaikutusalueen lounaispuolisella pohjavesiesiintymän reunaosalla ja myös imeytyskentän alueella pohjaveden päävirtaussuunta on luontaisesti ja vedenottotilanteessa lounaaseen, kohti Oulujärven rantavyöhykettä. Imeytyskentän mahdollinen pohjavettä kuormittava vaikutus suuntautuu molemmissa tilanteissa pohjaveden päävirtaussuuntaa noudattaen pääosin lounaaseen (poispäin vedenottamosta). Vedenottamolta käyttöön saatava pohjavesi muodostuu valtaosin koillispuolisella, pohjaveden virtaussuuntaan nähden yläpuolisella valumaalueella, jossa ei ole pohjaveden laatua vaarantavia toimintoja. Koepumppauksen aikana seurattiin pumpattavan pohjaveden laatua sekä laadussa vedenoton seurauksena mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Pumppauksen lopetusnäytteestä tehtiin laaja vedenlaatumääritys, jonka mukaan vesi täyttää kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Pumpattu vesi oli koko koepumppauksen ajan hyvälaatuista. Jätevesien vaikutusta kuvaavat kemiallisen hapenkulutuksen arvo sekä ammoniumtypen pitoisuus olivat koko koepumppauksen ajan alle määritysrajojen. Edellä esitettyihin, koepumppauksen aikaisiin seurantamittauksiin sekä veden laadun seurantatuloksiin perustuen harmaiden jätevesien imeytyskentästä ei käsityksemme mukaan tule aiheutumaan haitallisia vaikutuksia Sivolanniemen vedenottamon veden laadulle. Lopullisesti vedenoton vaikutusalueen laajuudesta ja pumpattavan pohjaveden laadun pysyvyydestä voidaan varmistua vasta vedenottamon käytön aikaisen pohjavesiseurannan perusteella. Suoja-alueen perustamisen tarpeellisuudesta Kajaanin Vesi mainitsee, että Koutaniemi Vuoreslahti Sarvivaaran vahvistetussa osayleiskaavassa ko- 11

ko Koutaniemen pohjavesiesiintymä on rajattu vedenhankinnalle tärkeäksi pohjavesialueeksi (kaavamerkintä pv-1) ja pohjavesiesiintymän keskeisin osa pohjaveden ottamon lähisuojavyöhykkeeksi (kaavamerkintä pvs1). Kaavaan rajattu lähisuojavyöhyke kattaa molemmat vedenottamoalueet (Sivolanniemen ja Koutaniemen vedenottamot) ja niiden väliin jäävän, parhaiten vettä johtavan harjumuodostuman ydinosan. Sivolanniemen vedenottamon osalta lähisuojavyöhyke kattaa koko vedenottamoalueen sekä keskeisimmän osan virtaussuuntaan nähden yläpuolisesta vedenottamon valuma-alueesta/pohjaveden muodostumisalueesta. Yleiskaavamääräyksissä on kattavat ohjeet siitä, minkälaisia toimintoja pohjavesialueelle ja lähisuojavyöhykkeelle ei saa sijoittaa pohjaveden laadun turvaamiseksi. Käsityksemme mukaan kaavassa esitettyjen rajausten ja kaavamääräysten avulla voidaan estää pohjavettä vaarantavien toimintojen sijoittuminen Sivolanniemen vedenottamon valuma-alueelle. Luvanhakijan vedenottamoalueeksi vuokraama maa-alue kattaa vedenottokohdetta ympäröivän vanhan maa-ainesten ottoalueen eteläisimmän osan. Laajan vedenottamoalueen muodostamisella varmistetaan, ettei kyseiselle kaivualueen osalle sijoitu muuta kuin vedenottoon liittyvää toimintaa. Vesilain mukaisen suoja-alueen muodostaminen on pitkä prosessi, joka yleensä edellyttää katselmustoimituksen pitämistä. Suoja-aluepäätöksistä on usein valitettu ylempiin oikeusasteisiin ja suoja-alueen muodostamiseen liittyvissä korvauskysymyksissä on yhä näkemyseroja. Näistä syistä vesilain mukaisten suoja-alueiden määrä on jäänyt verrattain vähäiseksi ja viimeisten 20 vuoden ajan ne on pääosin korvattu pohjavesialuekohtaisten suojelusuunnitelmien avulla. Suojelusuunnitelman laatiminen kestää yleensä alle vuoden, mikä on varsin lyhyt aika verrattuna vesilain mukaisen suoja-alueen muodostamiseen. Suojelusuunnitelman tavoitteet ovat samat kuin vesilain mukaisessa suoja-aluemenettelyssä. Usein suojelusuunnitelma on sisällöltään ja selvityksiltään kattavampi kuin vesilain mukainen suoja-aluesuunnitelma. Mikäli osayleiskaavassa rajattuja suoja-alueita ja niitä koskevia kaavamääräyksiä ei katsota pohjaveden laadun turvaamisen kannalta riittäviksi, on suojelusuunnitelman laatiminen käsityksemme mukaan paras menettelytapa Koutaniemen pohjavesialueella sijaitsevien vedenottamoiden toiminnan turvaamiseksi. 12 Hakijan selitys 1. Kainuun ELY-keskus / ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Hakijan mukaan suoja-alueen tarvetta on tarkasteltu 29.11.2011 päivätyssä lupahakemuksen täydennyksessä. Tiivistetysti voidaan todeta, että pohjavesialueella voimassaolevassa Koutaniemi Vuoreslahti Sarvivaaran osayleiskaavassa rajattu pohjavedenottamon lähisuojavyöhyke kattaa Sivolanniemen vedenottamoalueen sekä keskeisimmät osat vedenottamon valuma-alueesta / pohjaveden muodostumisalueesta. Yleiskaavamääräyksissä on kattavat ohjeet siitä, minkälaisia toimintoja pohjavesialueelle ja lähisuojavyöhykkeelle ei saa sijoittaa pohjaveden laadun turvaamiseksi. Hakijan käsityksen mukaan kaavassa esitettyjen rajausten ja kaavamääräysten avulla voidaan estää pohjavettä vaarantavien toimintojen sijoittuminen Sivolanniemen vedenottamon valuma-alueelle. 2. Kajaanin kaupunki / ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Hakija toteaa, että koepumppauksen aikana seurattiin vedenoton mahdollisia vaikutuksia vedenpinnan korkeuksiin pumppauspaikan lounais- ja itä-

puolilla sijaitsevissa lammissa (Sivolanlampi ja Kuorelammet). Seurantamittausten perusteella vedenotosta ei ole odotettavissa muutoksia pohjavesialueella sijaitsevien lampien vedenkorkeuksiin eikä lampien luonnonolosuhteisiin. Asian varmistamiseksi pohjavesiesiintymään yhteydessä olevien lampien vedenkorkeuksien seuranta tullaan sisällyttämään Sivolanniemen pohjavedenottamon säännöllisiin tarkkailutoimenpiteisiin. Hakijan vedenottamoalueeksi vuokraama maa-alue kattaa vedenottokohdetta ympäröivän vanhan maa-ainesten ottoalueen eteläisimmän osan. Laajan vedenottamoalueen muodostamisella varmistetaan alueelle muodostuneen kasvillisuuden ja humuskerroksen säilyminen sekä estetään muun kuin vedenottoon liittyvän toiminnan sijoittuminen alueelle. Suojavyöhykkeen perustamista koskevassa asiassa hakija viittaa 29.11.2011 päivättyyn lupahakemuksen täydennykseen sekä edellä Kainuun ELY-keskuksen lausuntoa koskien esitettyyn. 3. AA ja BB Kajaanin Vesi on lupahakemuksessaan todennut, että tutkitun vedenottopaikan lounaispuolella sijaitsevaa koepumppauksen seurantapisteenä ollutta vedenottokaivoa K1 lukuun ottamatta kohteen ympäristössä ei ole talousvesikäytössä olevia vedenottokaivoja, joihin vedenotto vaikuttaisi vedenpintaa alentavasti. Männikön tila sijaitsee selvästi koepumppauksen perusteella määritetyn vedenoton vaikutusalueen ulkopuolella, Oulujärven rannalla. Lähellä järven rantaa sijaitsevan vedenottokaivon vedenpinta noudattelee Kajaanin Veden käsityksen mukaan lähinnä järven vedenkorkeuden vaihteluita, eikä Sivolanniemen ottamolla suoritettavalla vedenotolla ole vaikutusta kyseessä olevan alueen vedenpinnan tasoihin. 4. CC Hakija viittaa selityksenä edellä Männikön tilalla sijaitsevaa kaivoa koskien esitettyyn. 5. EE ja FF Hakija toteaa, että teholtaan suunniteltua maksimivedenottomäärää vastanneen koepumppauksen perusteella vedenoton vaikutusalue ulottuu lounaissuunnassa imeytyskentän kohdalle. Vaikutusalue on rajattu siten, että pumppauksen aiheuttama alenema vaikutusalueen rajalla on 0,0 metriä. Koepumppauksen perusteella arvioituna vedenotto ei siis tule merkittävästi vaikuttamaan pohjaveden korkeusasemaan ja pohjaveden virtausolosuhteisiin imeytyskentän alueella. Vedenoton vaikutusalueen lounaispuolisella pohjavesiesiintymän reunaosalla ja myös imeytyskentän alueella pohjaveden päävirtaussuunta on luontaisesti ja vedenottotilanteessa lounaaseen, kohti Oulujärven rantavyöhykettä. Imeytyskentän mahdollinen pohjavettä kuormittava vaikutus suuntautuu molemmissa tilanteissa pohjaveden päävirtaussuuntaa noudattaen pääosin lounaaseen (poispäin vedenottamosta). Vedenottamolta käyttöön saatava pohjavesi muodostuu valtaosin koillispuolisella valuma-alueella, jossa ei ole pohjaveden laatua vaarantavia toimintoja. Koepumppauksen aikaisten vedenlaadun seurantatulosten perusteella pumpattu vesi oli koko koepumppauksen ajan hyvälaatuista. Jätevesien vaikutusta kuvaavat kemiallisen hapenkulutuksen arvo sekä ammo- 13

niumtypen pitoisuus olivat koko koepumppauksen ajan alle määritysrajojen. Koepumppauksen aikaisten seurantamittausten sekä veden laadun seurantatulosten perusteella tarkasteltuna harmaiden jätevesien imeytyskentästä ei ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia Sivolanniemen vedenottamon veden laadulle eikä esteitä uuden imeyttämön sijoittamiselle nykyiseen paikkaan ole nähtävissä. Lopullisesti vedenoton vaikutusalueen laajuudesta ja pumpattavan pohjaveden laadun pysyvyydestä voidaan varmistua vasta vedenottamon käytön aikaisen pohjavesiseurannan perusteella. Muistuttajien tekemiin korvausvaatimuksiin hakija vastaa, että jätevesien johtamisesta tärkeillä pohjavesialueilla voidaan säätää kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä (Ympäristönsuojelulaki 19 ). Yleinen käytäntö on kieltää määräyksissä jätevesien johtaminen tai imeyttäminen maahan pohjavesialueilla. Tällöin vedenottamon rakentamisesta ei aiheudu lisävelvoitteita kiinteistöjen jätevesien käsittelylle eikä korvausvelvoitteita vedenottajalle. Sivolanniemen alueen vedenhankintamahdollisuuksia ja pohjavesiesiintymän hydrogeologista rakennetta on selvitetty useassa eri tutkimusvaiheessa. Parhaiten vettä johtava, keskikarkeasta hiekasta koostuva harjumuodostuman ydinosa sijoittuu kapealle, pohjavesiesiintymän keskiosaan sijoittuvalle vyöhykkeelle. Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on koillisesta lounaaseen. Valuma-alueella muodostuvan pohjaveden mahdollisimman tehokas käyttöönotto edellyttää vedenottopaikan sijoittamista harjumuodostuman ydinosaan, valuma-alueen alimpaan kohtaan, jossa yläpuolisen valuma-alueen ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on mahdollisimman suuri. Koutaniemen pohjavesiesiintymän läntisellä valuma-alueella pohjavedenpinta on alimmillaan vedenottokohteeksi valitulla alueella. Mikäli vedenottokohdetta siirretään pohjavesiesiintymässä koillissuuntaan, jää osa valuma-alueella muodostuvasta vedestä hyödyntämättä. Pohjavesialueella suoritettujen tutkimusten perusteella paksuimmat, hyvin vettä johtavat maakerrokset todettiin valitulla vedenottoalueella. Vedenottamon sijoituspaikka on siis tarkkaan harkittu ja perustuu alueen pohjavesiolosuhteista käytettävissä olevaan tutkimusaineistoon. 14

15 Hakijan selityksestä ja hakemuksen täydennyksestä kuuleminen Aluehallintovirasto on 7.12.2011 pyytänyt Kainuun ELY-keskukselta lausuntoa hakijan selityksen ja hakemuksen täydennyksen johdosta. 1. Kainuun ELY-keskus / ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on 5.1.2012 päivätyssä lausunnossaan todennut hakijan arvioineen, että Sivolanniemen vedenottamolla hyvälaatuisen pohjaveden saatavuus turvattaisiin ennen kaikkea kaavoituksen ja suojelusuunnitelman avulla. Koutaniemi Vuoreslahti Sarvivaaran vahvistetussa yleiskaavassa on annettu pohjaveden suoja-aluetta koskevia määräyksiä, jotka edistävät uudenkin vedenottamon kannalta pohjaveden suojelua. Toisaalta kaavaan merkitty Koutaniemen vedenottamon suoja-alue ei ulotu kokonaan uuden vedenottamon vaikutusalueelle. Kaavan laatimisen aikaan ei nykyinen vedenottamon paikka ole ollut tiedossa ja näin ollen kaavassa ja sen määräyksissä ei ole huomioitu luvankohteena olevaa vedenottamopaikkaa. Uuden vedenottamon suojelun kannalta kaava ei ole siis täysin ajantasainen. Suojelusuunnitelmamenettely on nykyisin yleisesti käytetty pohjaveden suojelukäytäntö. Suojelusuunnitelman etuna on, että sen yhteydessä riskit kartoitetaan yksityiskohtaisesti koko pohjavesialueella. Suojelusuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ja suositukset voidaan ottaa myöhemmin huomioon esimerkiksi kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä tai ympäristölupaharkinnan tausta-aineistoina, mutta suojelusuunnitelmalla ei ole suoraa oikeusvaikutusta. Näin ollen suojelusuunnitelman laatiminen on epävarmempi menettely pohjaveden pitkäaikaisen suojelun kannalta verrattuna oikeusvaikutteisen suoja-alueen perustamiseen. Käytännössä pohjavedensuojeluun liittyvä viranomaisharkinta tapahtuu nykyisin useimmin silloin, kun eri toimintoja käsitellään ympäristönsuojelulain tai maankäyttö- ja rakennuslain mukaisien lupien tai ilmoituksien yhteydessä. Suoja-alueen perustamisella voidaan vaikuttaa sellaisiin toimiin, jotka voivat vaikuttaa pohjaveden laatuun, mutta joita ei käsitellä erityisesti lupa- ja ilmoitusmenettelyjen kautta. Toisaalta vedenottamon suoja-alueen perustamisen jälkeen voi lupaharkinta muuttua selkeämmäksi ja pohjaveden suojelu mahdollisesti huomioidaan suuremmalla todennäköisyydellä myös muussa maankäytön suunnittelussa, koska suoja-aluemääräyksillä on suora oikeusvaikutus. ELY-keskus on katsonut, että suoja-alueen perustaminen olisi pitkällä tähtäimellä hyödyllistä vedenottamon veden laadun turvaamiseksi.

16 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Tämän asian ratkaisemiseen sovelletaan vesilain (264/1961) säännöksiä. PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Kajaanin Vesi -liikelaitokselle luvan pohjavedenottamon rakentamiseen Kajaanin kaupungin Koutaniemen kylässä sijaitsevaan tilaan Sivolanhiekka RN:o 8:159 kuuluvalle määräalalle ja luvan ottaa vedenottamosta pohjavettä. Rakentamistoimenpiteistä ja pohjaveden ottamon käyttämisestä ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vedenottamoalue ja -rakenteet 1. Rakennettava vedenottamo siiviläputkikaivoineen tulee rakentaa hakemussuunnitelmaan liitettyjen asemapiirustusten "Koord.järjestelmä ETRS- GK27 / N2000 T:\ TVMAA2\Vuokraalueet\403-8-159.XY H. Klemetti. 09.08.2011" MK 1:2 000 ja Kajaanin Vesi -liikelaitos, Onnelantie 10. 08.08.2011 MK 1:7 500 osoittamaan paikkaan sekä hakemussuunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla. 2. Vedenottamoalue on aidattava ja varustettava selvästi näkyvillä tauluilla, joista käy ilmi ottamon omistaja ja tarpeelliset yhteystiedot. 3. Vedenottamoalueella on maan pintakerros säilytettävä mahdollisimman ehjänä. Rakennustöiden valmistuttua ottamoalue on siistittävä ja saatettava ympäristöön sopeutuvaksi. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus sekä rakentamisaika 4. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava vedenottamon rakennustöiden aloittamisesta aluehallintovirastolle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Vedenottamon rakennustyöt on tehtävä neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 6. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (jäljempänä ELYkeskus) ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. Lisäksi vedenoton aloittamisesta on ilmoitettava erikseen kirjallisesti ELY-keskukselle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

17 Pohjavedenottomääräykset 7. Vedenottamosta saadaan ottaa vettä enintään 1000 m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamokaivo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Veden tuhlausta on vältettävä. 8. Vedenottamoalueella on sallittu ainoastaan veden ottoon ja käsittelyyn liittyvä toiminta. 9. Vedenottamoa on käytettävä niin, ettei kenellekään aiheuteta enempää vahinkoa tai haittaa kuin veden saamista tarkoittavan yrityksen toteuttamiseksi on ilman kohtuuttomia kustannuksia välttämätöntä. Veden käsittely- ja tarkkailumääräykset ja raportointi Kunnossapitomääräys Määräys veden saannin estymisen varalta 10. Ennen verkostoon johtamista on vesi käsiteltävä niin, että se täyttää yleisten vesilaitosten vedelle asetetut laatuvaatimukset. 11. Luvan saajan on tarkkailtava otettavan pohjaveden määrää, laatua ja korkeutta ja veden ottamisen ympäristövaikutuksia ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmaan on otettava erikseen tilalla Männikkö RN:o 8:19 sijaitseva talousvesikaivo sekä pohjavesiesiintymän yhteydessä sijaitsevat Sivolanlampi ja Kuorelammet. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen vedenottamon käyttöönottoa. 12. Mikäli tarkkailun yhteydessä ilmenee vedenotosta johtuvia haitallisia muutoksia pohjaveden tilaan, on vedenottoa rajoitettava. 13. Pohjaveden tarkkailutiedot, kuten korkeusmittausten tulokset, veden laatutiedot ja vedenottomäärien tiedot, tulee toimittaa ELY-keskukselle. Korkeustiedot ja laatutiedot tulee toimittaa sähköisesti valtakunnallisen pohjavesijärjestelmän kanssa yhteensopivassa muodossa. 14. Luvan saajan on pidettävä pohjaveden ottamoon, pohjavesien tarkkailuun ja vedenottamoalueeseen kuuluvat rakenteet ja laitteet kunnossa sekä alue joka suhteessa mahdollisimman puhtaana. Kaikki pohjavedenottoa varten tarpeelliset aineet ja tarvikkeet on sijoitettava ja varastoitava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa pohjavedelle. 15. Mikäli vedenottamon rakentamisesta tai sen käyttämisestä on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen, luvan saajan on, ellei asiasta ole sovittu, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetyin toimenpitein. Mikäli korvauksista tai toimenpiteistä ei sovita, asianosaiset voivat saattaa asian aluehallintoviraston ratkaistavaksi jäljempänä olevassa ohjauksessa mainitulla tavalla.

18 Ohjaukset Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta vahingosta aiemman ratkaisun estämättä vaatia aluehallintovirastoon toimitettavalla hakemuksella. Mikäli tämän luvan hyväksikäyttö aiheuttaa melkoista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta luvan ehtoja muuttaa tai, mikäli haitta on huomattava, peruuttaa lupa. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Pääasiaratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut Tämä asia on tullut vireille 9.9.2011. Asia on ratkaistava vesilain (264/1961) säännösten nojalla, koska näitä säännöksiä on sovellettava vuoden 2011 loppuun saakka vireille tulleiden vesitalousasioiden ratkaisemiseen. Pohjaveden ottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen siitä on tarpeen Kajaanin kaupungin vedenhankinnan turvaamiseksi. Hankkeella turvataan veden saanti vedenjakelun häiriötilanteissa sekä mahdollisten pohjaveden pilaantumistapausten varalta. Luvan saaja on 5.1.2012 vahvistetulla sopimuksella saanut käyttöoikeuden vedenottamoalueeseen. Otettavan veden määrä on rajattu pohjaveden laadun turvaamiseksi tasolle, joka koepumppausten perusteella on alueelta pumpattavissa ilman oleellisia vaikutuksia ympäristön tilaan. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Vedenottamon rakentamisesta ja veden ottamisesta ei aiheudu asutus- ja elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella tai muutakaan yleiseltä kannalta huomattavaa vahingollista muutosta alueen ympäristön oloissa. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Rakentamista ja rakenteita koskevat määräykset varmistavat sen, että rakentaminen tapahtuu suunnitellulla tavalla ja ulkopuolisten pääsy vedenottamoalueille estyy. Tarkkailumääräyksillä varmistetaan veden oton ja sen vaikutusten riittävä seuranta.

19 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1.Kainuun ELY-keskus ja 2. Kajaanin kaupunki / ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto ovat vaatineet pohjavedenottamon suoja-alueen määräämistä. Luvan saaja ei ole hakemuksessaan esittänyt suoja-alueen perustamista, eikä hakemukseen sisälly suoja-aluesuunnitelmaa ja ehdotusta suoja-aluemääräyksiksi. Näin ollen aluehallintovirasto ei ole voinut kuulla viranomaisia ja asianosaisia näiltä osin. Asiakirjoista saadun selvityksen perusteella alueella on Koutaniemi Vuoreslahti Sarvivaaran osayleiskaava, jonka mukaan koko Koutaniemen pohjavesiesiintymä on rajattu vedenhankinnalle tärkeäksi pohjavesialueeksi ja pohjavesiesiintymän keskeisin osa pohjaveden ottamon suojavyöhykkeeksi. Aluehallintovirasto katsoo edellä esitetty huomioon ottaen, että vesilaki, ympäristönsuojelulaki ja tämä lupapäätös riittävästi suojaavat pohjaveden puhtauden säilymistä ja hylkää vaatimukset suoja-alueen perustamisesta. Ympäristönsuojelulain 8 kieltää pohjaveden pilaamisen johtamalla ainetta sellaiseen paikkaan tai käsittelemällä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Aluehallintovirasto katsoo, että suoja-alueen perustaminen ei ole tarpeen, koska alueelle on mahdollista laatia vapaaehtoinen suojelusuunnitelma. Vesilain mukaisen suoja-alueen muodostaminen on usein varsin pitkällinen prosessi, joka yleensä on edellyttänyt katselmustoimituksen pitämisen. Lisäksi suoja-aluepäätöksistä on usein valitettu ylempiin oikeusasteisiin ja suoja-alueen muodostamiseen liittyvissä korvauskysymyksissä on yhä näkemyseroja. Suojelusuunnitelma on parempi siinä mielessä, että se kattaa koko pohjavesialueen, eikä ole pelkästään ottamokohtainen. Suojelusuunnitelma on usein myös sisällöltään kattavampi kuin suoja-alueen perustamisen yhteydessä tehdyt selvitykset. Suojelusuunnitelman laadinta on menettelynä huomattavasti joustavampi kuin vesilain mukainen suojaaluemenettely, minkä johdosta myös sen ylläpito ja päivittäminen on helpompaa. Muilta osin aluehallintovirasto viittaa pääasiaratkaisuun sekä lupamääräyksiin ja niiden perusteluihin. 3. AA:n ja BB:n ja 4. CC:n muistutusten osalta viitataan tarkkailua koskevaan lupamääräykseen 11 ja lupamääräykseen 15. 5. EE ja FF ovat muistuttaneet muun muassa kiinteistönsä jätevesien maahanimeyttämöstä ja vaatineet hakijaa korvaamaan uudesta vedenottamosta aiheutuvat kustannukset. Aluehallintovirasto viittaa edellä muun muassa 1. Kainuun ELY-keskuksen vaatimuksista annettuun lausuntoon. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 9 luku 6, 8 1 momentti ja 15 1 momentti, Vesilaki (587/2011) 19 luku 3 1 momentti Ympäristönsuojelulaki 8 1 momentti

20 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu määrätään asian vireilletuloajankohtana voimassa olleiden säännösten nojalla. Käsittelymaksu on 3 660 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla mainitun asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vedenottamislupaa (ottomäärä yli 500 m 3 /vrk) koskevan asian käsittelymaksu on 3 660 euroa. Oikeusohjeet Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) 7 1 ja 2 momentti

21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jorma Rantakangas Marjo Torro Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jorma Rantakangas ja esitellyt ympäristölakimies Marjo Torro (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 654 tai 0295 017 500. MT/am Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Suomen ympäristökeskus Kainuun ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Kajaanin kaupunki, Ympäristönsuojeluviranomainen Kajaanin kaupunki, Kaavoitusviranomainen

Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 12.10.2012, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.