1 LUPAPÄÄTÖS Nro 43/12/1 Dnro PSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.5.2012 ASIA LUVAN HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, Siikajoki Keskitalo Lassi Joensuuntie 98 92350 Revonlahti
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Eläintilat ja tuotanto... 4 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 4 Jätteet ja varastointi... 5 Muu toiminta... 5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Asutus ja maankäyttö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 5 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 6 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä... 6 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 6 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Hakemuksen täydentäminen... 6 Hakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunto... 6 Hakijan vastine... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 Ympäristöluparatkaisu... 8 Lupamääräykset... 8 Eläinsuojat... 8 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 8 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 9 Jaloittelualueet ja laiduntaminen... 10 Jätteet ja varastointi... 10 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 11 Muut määräykset... 12 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 Luvan myöntämisen edellytykset... 12 Lupamääräysten perustelut... 13 VASTAUS LAUSUNTOON... 16 Luvan voimassaolo... 17 Lupamääräysten tarkistaminen... 17 Korvattava päätös... 17 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 17 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 17 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 18 Ratkaisu... 18 Perustelut... 18 Oikeusohje... 18 MUUTOKSENHAKU... 19
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Lassi Keskitalon eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 1.3.2011. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Siikajoen kunnan Revonlahden kylään tilalle Keskitalo 748-411-25-70. Tilakeskuksen osoite on Joensuuntie 98, 92350 Revonlahti. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojan toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohdan perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojaa vastaavaa toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Olemassa olevalla eläinsuojalla on toistaiseksi voimassa oleva Ruukin kunnan valvontalautakunnan antama ympäristölupamenettelylain mukainen lupa (1.4.1997, 1 ), joka sisältää naapuruussuhdelain mukaisen sijoitusratkaisun ja terveydensuojelulainmukaisen sijoituspaikan hyväksymisen. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudeksi 2007 2013. Hakijoilla on pellonvuokrasopimukset 40,25 hehtaarin alasta. Lannanluovutussopimuksilla luovutetaan lietelantaa noin 1 250 m³ ja kuivalantaa 800 tonnia vuodessa käytettäväksi toisen viljelijän pelloilla. Hakijoiden tilan alueella on voimassa 25.6.2001 hyväksytty Ruukin Revonlahden oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Eläinsuoja sijoittuu maatilojen talouskeskusten alueelle (AM). Eläinsuojan ympärille on merkitty vähimmäissuojaetäisyys uusille rakennuspaikoille. Ympäristö on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA). Hakijan tilasta luoteeseen on myös maatilan talouskeskusalue. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa tilakeskus on mk-4-merkityllä alueella. Merkintä tarkoittaa maaseudun kehittämisen kohdealuetta, jossa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen veden-
laadun parantamiseen. Alue on kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta arvokasta. 4 Toiminta Eläintilat ja tuotanto Tilalla on yhteensä 160 emolehmää, 3 siitossonnia, 40 hiehoa ja 80 alle puolivuotiasta vasikkaa. Poikiville ja poikineille emolehmille on kylmäpihatto, johon mahtuu 100 lehmää vasikoineen. Ylimääräiset vasikat toimitetaan välitykseen puolivuotiaina. Lehmät poikivat kahdessa jaksossa, puolet syksyllä ja puolet keväällä. Ritilänavetassa ja pihaton seinustalla katoksessa on paikat vasikattomille emolehmille sekä uudistamista varten kasvatuksessa oleville hiehoille. Lisäksi siellä on astutuskausien välillä 3 sonnia. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Navetassa on lietelantamenetelmä. Tilakeskuksessa on kattamaton lietesäiliö, jonka tilavuus on 750 m³. Lietekuilujen tilavuus on 216 m³. Lietesäiliö täytetään altapäin. Kylmäpihatossa on erilliset makuu- ja ruokinta-alueet. Betonisella makuualueella on kestokuivikepohja. Alueen pinta-ala on 512 m² ja reunojen korkeus 110 cm. Pihaton seinustalla olevan katetun betonipohjaisen alueen pinta-ala on 320 m² ja reunojen korkeus 50 cm. Katoksessa on ruokinta- ja juottopaikka sekä suojainen makuualue. Kuivike on olkea ja turvetta. Pohjat tyhjennetään 1 2 kertaa vuodessa. Tuotantorakennuksen päätyyn rakennettavan katetun betonipohjaisen kuivalantalan pinta-ala on 485 m² ja tilavuus 1 700 m³. Lantalassa on noin 3 metriä korkeat seinät kahdella sivulla ja takaseinän korkeus on 5,2 metriä. Neljännellä reunalla on 50 cm:n korkuinen luiska. Tuotantorakennuksen ja lantalan välissä on betonilaatta. Vedet laatalta johdetaan umpisäiliöön. Sonni ja 30 emolehmää vasikoineen laiduntavat 4 kuukautta vuodessa. Karja on ulkona ympäri vuorokauden. Laidunalaa on 20 hehtaaria. Eläimet juovat vesijohtovettä juottoaltaasta ja niille on tarjolla lisärehua kiertävällä ruokintapaikalla. Eläinsuojissa muodostuva hyvin vähäinen määrä jätevesiä johdetaan lietesäiliöön. Sinne johdetaan myös sosiaalitiloista käsien- ja vaatteidenpesuvedet. Hakija tekee esikuivattua säilörehua pyöröpaaleihin noin 2 500 tonnia vuodessa. Lannanlevitykseen on käytettävissä yhteensä noin 265 hehtaaria peltoa, josta omaa peltoa on noin 125 hehtaaria, vuokrapeltoa noin 40 hehtaaria ja
sopimuspeltoa noin 100 hehtaaria. Lannasta 70 % levitetään keväällä ja loppu kesällä. Hakijan on tarkoitus rakentaa myöhemmin jaloittelutarha. Nykyisin pihaton päädyssä on betonilaatta, jonka kautta eläimet kulkevat laitumelle. 5 Jätteet ja varastointi Kuolleet eläimet, 10 20 kpl vuodessa, toimitetaan käsiteltäviksi Honkajoki Oy:lle. Muovijäte, neljä tonnia vuodessa ja lannoitesäkkejä 0,4 tonnia toimitetaan kierrätykseen. Jäteöljyt, loisteputket ja akut toimitetaan kunnan ongelmajätepisteeseen. Pilaantuneet rehut levitetään peltoon. Apteekki ottaa vastaan eläinten lääkintään liittyvät jätteet. Tilalla varastoidaan enimmillään 4 700 litraa polttoöljyä. Säiliössä on laponesto. Muita öljytuotteita on enintään 200 litraa konehallissa. Vuosittain käytetään 80 litraa kasvinsuojeluaineita, jotka säilytetään lukitussa tilassa. Apulannan vuotuinen käyttömäärä on 80 tonnia. Säkit varastoidaan ulkona peitettynä. Muu toiminta Eläinkuljetus käy tilalla 10 20 kertaa vuodessa. Tilan omalla kalustolla haetaan säilörehupaaleja kolme kertaa viikossa. Tilalla käytetään kunnallisen vesijohtoverkon vettä. Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Asutus ja maankäyttö Eläinsuojat sijoittuvat Siikajoen kunnan Revonlahden kylään noin kaksi kilometriä Revonlahden taajamasta etelään. Alue on maatalousvaltaista. Etäisyys eläinsuojarakennuksen päätyyn rakennettavasta kuivalantalasta luoteeseen lähimpään naapurin asuinrakennukseen on karttatarkastelun perusteella noin 60 metriä ja seuraavaan noin 260 metriä. Joen vastarannalla alle 300 metrin etäisyydellä on kolme asuinrakennusta. Kylmäpihatosta on lyhyimmillään noin 70 metriä Siikajoen rantaan. Lietesäiliö on rannasta katsottuna karjarakennuksen takana. Eläinsuoja ja lantavarastot sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaalla Revonlahden maisema-alueella. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tuotantorakennukset tai lantavarastot eivät sijaitse pohjavesialueella tai suojelualueella. Toimintoja ei sijaitse havaituilla tulva-alueilla. Tuotantorakennukset, lantavarastot ja osa lannanlevityspelloista sijaitsee Revonlahden vesistöalueella (59.112). Lannanlevityspeltoja on myös Var-
puojan (57.019), Vuolunojan alaosan (57.094) ja Pirkanojan (57.015) vesistöalueilla. Kaikki vesistöalueet laskevat Siikajoen alaosan alueelle. 6 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Hakemuksen mukaan toiminnan jatkaminen ei tuo lisävaikutuksia ympäristöön. Suunnitteilla on parantaa olosuhteita siten, että hajuhaitat vähenevät ja pihapiiri siistiytyy. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Tilalla on tulipalojen varalle hälytysjärjestelmä sekä paloletkuja. Sähkökatkojen aikainen sähkönsaanti on turvattu aggregaatilla. Vesikatkojen aikana vettä saadaan säiliöautolla tai suoraan vesistöstä. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Hakemuksen mukaan tilalla pyritään käyttämään parasta mahdollista järkevää tekniikkaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 13.10.2011 seuraavilla tiedoilla: eläinten sijoittaminen karjarakennuksiin, laiduntaminen, lannanlevitys, kuivalannan varastointi, jaloittelutarhan käyttö, säilörehun määrä, kemikaalien käyttö, toiminnan ympäristövaikutukset, poikkeustilanteisiin varautuminen, toiminnassa syntyvät jätteet, paras käytettävissä oleva tekniikka ja peltokartat sekä 24.4.2012 uuden lantalan piirustukset. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Siikajoen kunnan ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 11.11. 12.12.2011. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Siikajoen kunnassa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Siikajoen kunnalta, Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Lausunto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Toiminnalle on myönnetty ympäristölupa 1.4.1997. Eläinsuojasta ei ole tehty ilmoitusta ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Tilalla 18.9.2009
tehdyssä tarkastuksessa on todettu, että nykyinen lupa ei vastaa nykyisin eläinsuojilta edellytettyä ympäristönsuojelun tasoa ja sen tähden toiminnalle tulee hakea uusi ympäristölupa. Nykyinen lupapäätös on lausunnon liitteenä. Tuotantorakennus, lantasäiliöt tai lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella tai suojelualueella. Toimintoja ei sijaitse havaituilla tulvaalueilla. Lietelantaa, virtsaa tai muita jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle. Hakemuksen mukaan on tarkoitus rakentaa uusi jaloittelutarha. Lupamääräyksiin on syytä asettaa määräykset jaloittelutarhan suunnitelman hyväksyttämisestä valvontaviranomaisella ennen hankkeen toteuttamista. Tuotantorakennus sijaitsee Ruukin Revonlahden osayleiskaavan maatilojen talouskeskusten alueella (AM). Tuotantorakennuksen ympärille on merkitty maatilan suojavyöhyke. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 17.2.2005) on eläinsuoja alueella, joka on osoitettu mk-4-merkinnällä. Merkintä mk tarkoittaa maaseudun kehittämisen kohdealuetta. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Kohde sijaitsee myös maakuntakaavassa osoitetulla kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella. Tuotantorakennukset, lannanvarastointisäilöt ja osa lannanlevityspelloista sijaitsee Revonlahden alueella (57.012) vesistöalueella, joka laskee Siikajoen alaosan alueelle. Lisäksi lannanlevityspeltoja sijaitsee Varpuojan (57.019), Vuolunojan alaosan (57.094) ja Pirkanojan (57.015) vesistöalueilla, jotka myös laskevat Siikajoen alaosan alueelle. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015: Osa 2) todetaan, että Siikajoen alaosan ekologinen tila on tyydyttävä, jolloin nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden lisäksi tarvitaan lisätoimenpiteitä. Keskeiset maataloutta koskevat lisätoimenpiteet Siikajoella ovat: - toteutetaan laajamittaisesti lisätoimenpiteitä, jotka optimoivat peltojen lannoitusta ja vähentävät korkeita peltomaan fosforipitoisuuksia ja ravinnetaseita, - toteutetaan toimenpiteitä lannan ravinteiden huuhtoutumisriskien pienentämiseksi, - perustetaan peltojen suojavyöhykkeitä ja monivaikutteisia kosteikkoja. Lupamääräyksissä tulisi huomioida vesienhoitoalueelle kohdistuvat tavoitteet. Vesienhoidon tehostamiseksi hakijan tulee seurata lannan varastointi-, käsittely- ja levittämistekniikkojen kehittymistä. 7
Lupahakemuksessa todetaan, että tilalle on suunniteltu rakennettavaksi uusi kuivalantala, mutta hakemuksesta puuttuvat suunnitelmat mitoituksineen. Hakijan tulisi tarkentaa hakemustaan tältä osin. 8 Hakijan vastine Aluehallintovirasto on 15.12.2011 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista. Hakija ei ole esittänyt vastinetta. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Lassi Keskitalon eläinsuojien toiminnalle Siikajoen kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupamääräykset Eläinsuojat 1. Eläinsuojiin saa sijoittaa enintään 160 emolehmää vasikoineen, 3 siitossonnia ja 40 hiehoa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 2. Eläinsuojissa muodostuva lietelanta, kuivalanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet tulee varastoida vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen tulee olla vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, lietesäiliöihin kertyvien sadevesien ja pesuvesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 1 000 m³. Kuivalannan varastointitilaa tulee olla käytettävissä vähintään 2 320 m³. Kuivalantalassa tulee olla umpinaiset seinät kolmella sivulla ja katto. Lisäksi neljännellä reunalla eläinsuojarakennuksen suuntaan on oltava vähintään 50 cm:n korkuinen ajoluiska ja sen ulkopuolella tiivispohjainen kuormauslaatta. Luvan saajan tulee toimittaa rakennettavan kuivalantalan suunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Lantala on rakennettava 31.12.2012 mennessä. Edellä mainittu lannanvarastointitilavuus tulee olla käytettävissä silloin, kun emolehmätuotanto on tämän luvan mukaisessa maksimilaajuudessa. Lan-
tavarastojen tilavuuden tulee vastata eläinsuojissa kulloinkin olevien eläinten vuosittain tuottaman lannan määrää. Eläinsuojan rakenteiden ja käytön tulee estää lannan tai niistä johtuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Eläinsuojien katoilta kertyvät sade- ja sulamisvedet tulee johtaa lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjata mahdolliset niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa orgaanisen aineksen (BHK 7 ) kuormitusta on vähennettävä vähintään 80 %, kokonaisfosforin vähintään 70 % ja kokonaistypen vähintään 30 %. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. 9 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 3. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskukselle lannanluovutussopimus. Tilalla on oltava käytettävissä eläinsuojissa kulloinkin olevaa eläinmäärää vastaava lannanlevitysala. Luvan mukaisella suurimmalla eläinmäärällä peltoala on vähintään 83 hehtaaria. Luvan saajan hallussa olevista lannanlevityspelloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lisäksi lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve. 4. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lanta tulee levittää siten, ettei lannan levitysalojen läheisyydessä asuville aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä.
5. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmenen metriä lähempänä vesistöä tai valtaojaa. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun eläinmäärän mukaan laskettuun levitysalaan mukaan. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 10 Jaloittelualueet ja laiduntaminen 6. Lupakaudella mahdollisesti perustettava jaloittelutarha tulee varustaa reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelutarhan rakenteista ja jätevesien käsittelystä tulee toimittaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. Laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty laitumella siten, etteivät ne aiheuta päästöjä vesistöön, epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laiduntavien eläinten pääsy vesistöön tulee estää. Jätteet ja varastointi 7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjes-
tettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä reunallisella alustalla. 8. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu kaksivaippainen säiliö. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan alustan tulee olla tiivis. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä. 9. Jätehuolto on hoidettava Siikajoen kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet, esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjunta-aineet, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, esimerkiksi muovi, paperi, pahvi, metalli, lasi, on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. Pilaantunut rehu on varastoitava tiivispohjaisella alustalla. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. 10. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen tai käsiteltävä muulla kunnan eläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastoinnin tapahtua jäähdytetyssä varastotilassa tai erillisessä kylmäsäilytyskontissa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. 11 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot toteutuneista lantamääristä - tiedot lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista - tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat
- tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. 12 Muut määräykset 12. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin, viemäriin tai muu syy aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. Lannanlevityksessä tulee noudattaa peltojen sijaintikunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. 13. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 14. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 15. Toiminnan muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kyseessä on olemassa olevan eläinsuojan toiminta, jolla on ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Toiminta sijoittuu yleiskaava-alueelle ja on kaavamerkintöjen mukaista. Karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi alueella. Etäisyys olemassa olevasta eläinsuojarakennuksesta lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 80 metriä ja uudesta kuivalantalasta noin 60 metriä. Kuivalantalan sijoittaminen suunniteltuun paikkaan on mahdollista, kun otetaan huomioon, että lantalassa on umpinaiset seinät lähimmän naapurin suuntaan kolmella sivulla ja se on katettu. Lisäksi kuivalannasta vapautuu hajuhaittoja aiheuttavia yhdisteitä merkittävästi vähemmän kuin lietelannasta. Eläinsuojan toiminnassa hajua aiheutuu muun muassa lannan varastoinnista, käsittelystä ja levityksestä. Päätöksessä on annettu lannan varastointiin ja levittämiseen liittyviä hajujen vähentämistä koskevia määräyksiä ja selvitetty, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen. Hakijan peltoja ei ole pohjavesialueella. Eläinsuojatoiminta täyttää luvan myöntämisen edellytykset hakemuksessa esitetyllä paikalla luvassa määrätyssä laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 mukaan Siikajoen alaosa ekologinen tila on tyydyttävä. Hyvä tila tulee saavuttaa vuoteen 2021 mennessä nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä. Suurin ongelma on veden happamuus. Tässä päätöksessä vesienhoitosuunnitelma on huomioitu antamalla määräyksiä lannanlevityksestä. 13 Lupamääräysten perustelut Luvan määräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksessa esitettyjen eläinmäärien perusteella. Ulkokatoksessa on mahdollista pitää eläimet, joille ei ole merkitty paikkoja pohjapiirroksiin. Katoksessa on suojaista makuualuetta sekä ruokinta- ja juottopaikka. (lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja virtsa sekä muut säiliöihin johdettavat vedet. Tilavuudesta voidaan vähentää neljän kuukauden laidunkauden aikana 30 emolehmän, niiden vasikoiden sekä yhden sonnin laitumelle jättämän lannan määrä. Tilalla on lietelannan varastointitilavuutta hakemuksen mukaan 966 m³. Säiliötilavuutta tarvitaan lietelannan ja pesuvesien varastointia varten yhteensä noin 920 m³. Sadevesien varastointitilavuutta tarvitaan lietesäiliössä noin 80 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu lietesäiliöissä pinta-ala x 0,3 m. Pihatossa ja ulkokatoksessa syntyy kuivalantaa noin 2 300 m³ vuodessa, kun huomioidaan vuotuinen laitumelle jäävän lannan määrä. Kuivalannan varastointia varten rakennetaan kuivalantala, jonka ti-
lavuus on 1 700 m³. Kuivikepohjien tilavuus on yhteensä noin 725 m³. Lantavarastojen tilavuus riittää 12 kuukauden aikana syntyvän lannan varastointiin. Kuivalantalassa tulee olla umpinaiset seinät ja katto ympäristö- ja viihtyvyyshaittojen vähentämiseksi. Lähimpään naapuriin on matkaa noin 60 metriä. Uuden lantavaraston ja naapurin 100 metrin etäisyyssuosituksesta voidaan poiketa, kun kyseessä on kuivalannan varastointi ja lanta varastoidaan suojatusti. Eläinsuojan suuntaan lantala voi olla avonainen lannankäsittelyn helpottamiseksi. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä lantavarastot vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Hakija on ilmoittanut, ettei eläinsuojan wc:tä käytetä nykyisin. Valtioneuvoston asetuksessa (209/2011) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla määritetään vaadittavat puhdistustehot. Ympäristönsuojelulain 4 :n 1 momentin ensimmäinen kohdan mukaan haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maaperää ei saa pilata ja 8 :n pohjaveden pilaaminen on kielletty. (lupamääräys 0). Lannan levitystä varten on oltava riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 2,5 emolehmää tai siitossonnia, 3,5 hiehoa (12 24 kk), 4,5 lehmävasikkaa (6 12 kk) ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 0) Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 0) Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta 14
kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee ravinteiden ja lannan huuhtoutuminen vesistöön estää. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisalueita ja niiden suojavyöhykkeitä. (lupamääräys 0) Jaloittelualueen tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaisen tarkastettavaksi. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laidunnuksesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. Rajoittamalla eläinten pääsyä laitumelta veteen, vähennetään suoraa ravinnekuormitusta vesistöön. (lupamääräys 0) Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 0 ja 0) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Toimittamalla ongelmajätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 0) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eloperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. (lupamääräys 0) Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viran- 15
omainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimusten ja levitysalojen raportoinnilla varmistetaan, että käytettävissä oleva peltoala ja sopimukset kattavat tilalla vuodessa muodostuneen lannan määrän. Valtioneuvoston asetus (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (lupamääräys 0) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 0) Ilmoitusvelvollisuus poikkeuksellista tilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle mm. onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 0) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittyminen voi luoda mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (lupamääräys 0) Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (lupamääräys 0) 16 VASTAUS LAUSUNTOON Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon siten, että lupamääräyksessä 0 velvoitetaan luvan saaja rakentamaan lisää kuivalannan varastointitilavuutta ja toimittamaan suunnitelmat tiedoksi ELYkeskukselle ennen rakentamista. Lupamääräyksessä 0 velvoitetaan luvan saaja toimittamaan mahdollisesti rakennettavan jaloittelutarhan suunnitelmat samoin ELY-keskukselle ennen rakentamista. Lupamääräyksessä 0 on määrätty, että toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimi-
alaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lietelannan, virtsan ja muiden jätevesien levittämisestä pohjavesialueelle on myös määrätty. 17 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään vuoden 2022 helmikuun loppuun mennessä jätettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä muiden selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista eläinsuojan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä eläinsuojan toimintaa koskeva kirjanpito vuodelta 2021. Korvattava päätös Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Ruukin kunnan valvontalautakunnan hakijan eläinsuojan toiminnalle antaman ympäristölupamenettelylain mukaisen luvan (1.4.1997, 1 ). PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 6 8, 41 43, 45, 52, 55, 56 ja 100 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17
18 Jätelaki (1072/93) 4, 6 ja 15 :t Jätelaki (646/2011) 149 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 740 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Hakijan eläinsuojien yhteenlaskettu eläinmäärä vastaa 75 150 lypsylehmän eläinsuojaa, josta käytetään nimitystä muu eläinsuoja aluehallintoviraston maksuista annetussa asetuksessa. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan muun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Lupahakemuksen käsittelyn työmäärä on vastannut uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, joten lupamaksu on taulukon mukainen perusmaksu 1 740 euroa. Käsittelymaksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Oikeusohje Valtiovarainministeriön asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)
19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Juha Anttila Raili Pärjälä Päätöksen on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Anttila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 356 8705 tai vaihde 020 636 1020. RP/es Liite Valitusosoitus Päätös tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat Siikajoen kunta Siikajoen kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 13.6.2012, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.