Viikon makroteemat Tilastojulkaisut Viikon kalenteri Ennusteet Vastuunrajoitus Markkinakatsaus Viikko 51/2017 Brexit neuvottelut siirtyvät kauppasuhteisiin Globaali talous noususuhdanteen huippuvaiheessa Markkinakatsaus ilmestyy seuraavan kerran 15.1.2018. Toivotamme lukijoillemme hyvää ja rauhallista Joulua! Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen
Brexit neuvottelut siirtyvät kauppasuhteisiin Viime perjantaina EU:n 27 jäsenvaltion päättäjät ilmoittivat, että Iso-Britannian eroneuvotteluissa on ensimmäisen vaiheen neuvotteluissa päästy riittäviin tuloksiin. Näissä neuvotteluissa sovittiin päälinjat niin Britannian maksusitoumuksista EU:lle, Irlannin rajakysymyksestä sekä EU:n ja Iso-Britannian kansalaisten oikeuksista. Seuraavaksi Brexit-neuvotteluissa siirrytään toiseen vaiheeseen, jossa aloitetaan käsittelemään tulevia kauppasuhteita. Niistäkin voidaan kuitenkin odottaa hankalia. Varsinaiset Brexit-neuvottelut saivat lähtölaukauksensa, kun Iso-Britannia antoi 29. maaliskuuta 2017 eroilmoituksensa Euroopan unionille ja siten käynnisti EU:n sopimuksen artikla 50:n mukaiset kaksivuotiset eroneuvottelut. Sen mukaisesti Iso-Britannia olisi eroamassa EU:sta 29. maaliskuuta 2019. Eropäätös ja haasteelliset neuvottelut ovat jakaneet brittejä. Varsinaisessa kansanäänestyksessä hienoinen enemmistö, 51,9 prosenttia, kannatti eroa. Pääministeri Theresa Mayn johdolla Britannian päättäjät ovat kuitenkin laajasti vakuuttaneet, että Brexit tarkoittaa Brexitiä. Peräytymismahdollisuus näyttää etenkin nyt neuvottelujen toiseen vaiheeseen siirryttäessä minimaaliselta. 2
Brexit neuvottelut siirtyvät kauppasuhteisiin Iso-Britannian hallitus toivoo varsinaisen eropäivän 29.3.2019 aloittavan kahden vuoden siirtymäajan, minkä aikana Iso- Britannian ja EU:n väliset suhteet pysyisivät nykyisellään. Brittihallitus haluaa Iso-Britannian jättävän EU:n sisämarkkinat sekä tulliliiton, mutta toivoo voivansa neuvotella maalleen suotuisan kauppasopimuksen ja pitää osan EU-jäsenyyteen liittyvistä eduista. Tällainen neuvottelu ei kuitenkaan näytä mahdolliselta siitä syystä, että EU:n ensisijainen tavoite neuvotteluissa on pitää EU yhtenäisenä. Sen vuoksi Iso- Britannialle ei voida sallia EU-eron johtavan parempiin ehtoihin kuin EU:n jäsenenä pysyessä. Kun huomioidaan, että kattavan kauppasopimuksen neuvotteleminen on yleensä kestänyt kauan, jopa kymmenen vuotta, niin kauppaneuvotteluille varattu aika on todella lyhyt. Iso- Britannialla on aikaa vain ensi vuoden lokakuuhun, mikäli sopimuksen ratifioimiseen niin EU:n kaikissa jäljelle jäävissä jäsenmaissa kuin Iso-Britannian parlamentissa varataan tarvittava aika. Siirtymäaika toki helpottaisi tätä tiukkaa neuvottelujen aikatakarajaa. Mikäli siirtymävaiheesta sovitaan, on EU ilmoittanut, että uusi kauppasopimus astuisi voimaan tammikuusta 2021 lähtien. 3
Brexit neuvottelut siirtyvät kauppasuhteisiin Kauppaneuvottelujen lopputulos vaikuttaa merkittävästi niin Iso-Britannian kuin sen kauppakumppaneiden talouksiin. Jos varsinaista kauppasopimusta ei saataisi aikaiseksi, kävisi Iso- Britannia kauppaa EU-maiden kanssa Maailman kauppajärjestö WTO:n ehtojen mukaisesti. Lyhyellä aikavälillä näyttää todennäköiseltä, että brittien kauppaehdot huononevat, kaupankäyntiin kohdistuu häiriöitä ja yleinen epävarmuus kasvaa. Nämä heikentävät Iso-Britannian BKT:n kasvupotentiaalia ja pitänee myös palkkojen nousun vaimeana. Iso-Britannian BKT:n kasvu on pysynyt varsin vakaana koko kuluvan vuoden ajan. Vuoden kolmannella neljänneksellä BKT kasvoi 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Suurin kasvuvaikutus saatiin yksityisestä kulutuksesta. Sen sijaan investointien kasvu hiipui ja ulkomaankaupassa Britannian vienti heikentyi, mutta tuonti lisääntyi. Teollisuudessa talouden luottamus on kuitenkin vahvaa. Teollisuuden ostopäällikköindeksi oli marraskuussa korkeimmillaan neljään vuoteen lukemassa 58,2. Sentimenttiä kohottivat niin uudet tilaukset, vahva tuotanto kuin työllisyysodotukset. Teollisuuden luottamusta on vahvistanut heikko punta. Valuuttakurssin heikentyminen on pitkälti myös inflaation kiihtymisen taustalla - vuosi-inflaatio oli marraskuussa 3,1 prosenttia. Viime aikoina punta on pysynyt suhteellisen vakaana, mutta uskomme puntaan kohdistuvan ensi vuonna yhä heikentymispaineita. Englannin keskuspankki piti viime viikon kokouksessaan ohjauskoron ja arvopaperiostot ennallaan, mutta nosti edellisessä marraskuun kokouksessa ohjauskorkonsa 0,5 prosenttiin. Keskuspankki arvioi, että rahapolitiikkaan täytyy tulevina vuosina tehdä vielä lisäkiristyksiä. Me näemme kuitenkin todennäköisempänä sen, että Brexit-neuvottelujen lopputulos heikentää Iso-Britannian BKT:n kasvua ja palkkojen nousua niin, että Englannin keskuspankki joutuu pitämään ohjauskorkonsa ennallaan seuraavan kahden vuoden ajan. 4
Globaali talous noususuhdanteen huippuvaiheessa Vuosi 2017 päättyy globaalin talouden ja sen lähiajan näkymien osalta varsin positiivisissa tunnelmissa. Talouden aktiviteetista ja sentimentistä kertovat indikaattorit kääntyivät vahvaan nousuun niin meillä kuin muualla vuoden 2016 jälkipuoliskolla ja ne ovat pysyneet vahvoilla tasoillaan koko kuluneen vuoden. Presidentti Trumpin politiikan ansioksi ei tätä kiihdytystä voi pistää. Yhdysvaltojen kasvua piristi nettoviennin kasvun vahvistumisen lisäksi energiasektorin elpyminen, joka näkyi yritysten laiteinvestointien kasvuna. Euroalueella Euroopan keskuspankin rahapolitiikan vaikutukset vyöryivät myös entistä vahvemmin läpi kotimaiseen kysyntään ja erityisesti investointeihin, joita siivitti osaltaan maailmankaupan ja globaalin teollisuustuotannon kasvun tuntuva vauhdittuminen vuoden 2016 loppupuolelta alkaen. Hyvin keskeinen ajuri globaalille suhdannespurtille viimeisen puolentoista vuoden aikana on ollut kuitenkin Kiina, jonka vuosina 2014-15 toteuttama rahapolitiikan elvytys näkyi viiveellä Kiinan investointi- ja teollisuusvetoisen kasvun kiihtymisenä juuri sopivasti ennen tämän vuoden lokakuussa pidettyä kommunistisen kansankongressin kokousta. 5
Globaali talous noususuhdanteen huippuvaiheessa Johtopäätöksemme on näin vuoden päättyessä, että läntinen maailma on saavuttanut tänä vuonna yhdessä kehittyvien talouksien kanssa noususuhdanteen huippuvaiheen, jolla on suhdannekierrossa aina omat tunnusmerkkinsä. Kun edellisestä buumivaiheesta on vuosikymmen aikaa, niin on syytä kerrata, mitä nämä syklin huipun merkit oikein ovat. Talouden suhdanteessa elpymisvaihe muuttuu suhdanteen huippuvaiheeksi, kun laajapohjainen talouskasvu ei enää tarvitse toteutuakseen talouspolitiikan, eli raha- ja finanssipolitiikan tukea, ja kun talouskasvu on nopeampaa kuin talouden pitkän ajan kestävä kasvuvauhti, ns. potentiaalinen kasvu. Tässä suhdannevaiheessa talouden vapaat tuotantoresurssit ehtyvät ja kasvu jatkuessaan törmää ennen pitkää resurssirajoitteisiin eli kokee merkittävää niukkuutta tuotantopanoksista. Buumivaiheessa investoinnit normaalisti kasvavat, kun sekä kotitaloudet että yritykset ovat hyvin luottavaisia tulevaisuuteensa. Lisäksi yritysvoitot ovat korkealla tasolla ja odotukset tulevista voitoista ovat niin yrityksillä kuin sijoittajilla hyvin positiiviset, mikä heijastuu osakemarkkinoilla korkeina osakkeiden arvostustasoina. 6
Globaali talous noususuhdanteen huippuvaiheessa Vahvistunut kysyntä yhdistyneenä matalaan työttömyysasteeseen näkyy työntekijäpulana, mikä normaalisti kasvattaa työntekijöiden palkkapyyntöjä. Yritykset selviävät työvoimakustannusten noususta nostamalla valmistamiensa hyödykkeiden ja palveluiden hintoja, mikä puolestaan kiihdyttää inflaatiota. Kiihtyneestä inflaatiosta seuraa reaalipalkkojen lasku, minkä takia työntekijät vaativat entistä suurempia palkankorotuksia. Niiden seurauksena syntyy palkkainflaatiospiraali, jossa palkat ajavat kiinni kiihtyvää kuluttajahintainflaatiota. Buumivaiheessa hyvin vahva optimismi tulevasta kasvusta saattaa synnyttää sijoittajissa liiallista optimismia tulevien riskiä sisältävien sijoitusten tuottojen suhteen tai johtaa realistiseen tuottopotentiaaliin nähden liian suuriin investointeihin. Nämä epärealistiset odotukset romuttuvat normaalisti, kun rahapolitiikan kiristymisen myötä korot nousevat taltuttamaan inflaatiopaineita ja rahoitusmarkkinoiden vakautta uhkaavia riskejä. Kun vuoden lopussa katseet ovat jo tulevassa vuodessa, on keskeisimpänä kysymyksenä mielessämme se, miten paljon talouskasvulle on vielä tilaa ilman, että inflaatiopaineet nostavat päätänsä. Näin on siksi, että näemme keskeisissä talouksissa todellakin merkkejä siitä, että taloussuhdanne on saavuttanut buumivaiheensa, lakipisteensä. Buumissa syntyvät siemenet suhdanteen uudelle heikkenemiselle. Avain sille, milloin kasvun tila on käytetty ja talouskasvu kääntyy hiipuvaan suuntaan, on resurssien niukentuminen ja siitä seuraava kustannustason nousu, myös rahoituksen hinnan osalta. Kaikki edellä mainittu heikentää yritysten kannattavuutta. Kun kannattavuus heikentyy riittävän paljon, vetäytyvät yritykset investoinneista ja työllistämisestä. Työttömyys kääntyy nousuun ja tämä synnyttää talouteen negatiivisen kierteen. 7
Globaali talous noususuhdanteen huippuvaiheessa Pidämme hyvänä suhdanteen vaiheiden kuvaajana koko yrityssektorin yritysvoittojen (kansantalouden tilinpidon voittojen eikä vain listattujen yhtiöiden voittojen) suhdetta bruttokansantuotteeseen, mikä kuvaa koko yrityssektorin voittomarginaalia. Käännepisteiden bongaamiseen se ei sellaisenaan kelpaa, sillä se aika, mikä voittomarginaalin huipusta on mennyt taantuman alkuun, on vaihdellut. Globaalin suhdanteen vahvistuminen on myös näkynyt yritysvoittojen sekä investointien vauhdittumisena viimeisen 12 kuukauden aikana. Tämä piristyminen toki saattaa olla rakenteellista, mutta ainakin osittain se liittyy vahvasti kysynnän voimistumiseen suhdanteen mukana. Olemme taipuvaisia ajattelemaan globaalin kasvun olevan vielä jonkin matkaa omavoimaista. Samalla tavoin resurssien niukentuessa talouden olosuhteet muuttuvat heikommaksi omavoimaisesti. Joskus tarvitaan jonkinlainen shokki, joka herättää kotitaloudet ja yritykset säästämään, sijoittajat vetäytymään riskin ottamisesta, kun väärinhinnoittelut riskiä sisältävissä sijoituksissa paljastuvat, ja epärealistiset tuotto-odotuskuplat puhkeavat. Shokit heiluttavat jo heikentynyttä taloutta, jossa oma heikompaan suuntaan vievä suhdannedynamiikka on ollut käynnissä. Tämän takia taantuman riski kasvaa, kun talous toimii resurssirajoitteensa tuolla puolen. Vuosi 2018 tuskin alkaa taantumatunnelmissa, päinvastoin. On hyvin mahdollista, että näemme analyytikoiden nostavan BKT:n kasvuennusteita keskeisten talouksien osalta ja myös Suomen osalta. Tällainen ympäristö normaalisti edistää riskinottoa sijoitusmarkkinoilla. Ja kun aivan lähietäisyydellä ei keskeisissä talouksissa näy merkkejä siitä, että inflaatio olisi äkisti kiihtymässä pysyy korkotaso edelleen elvyttävällä tasolla. Osakkeille ei ole vaihtoehtoa on kenties vallitseva ajattelutapa niin kauan, kun merkit suhdanteen taittumisesta eivät nouse pintaan. 8
Viikon keskeiset tilastojulkaisut Jatkavatko euroalueen luottamusbarometrit yhä vahvoina? Euroalue: kuluttajaluottamus, joulukuu (to 21.12.) Saksa: Liike-elämän luottamus (IFO), joulukuu (ti 19.12.) Euroalueelta on luvassa vain vähän tilastoja, mutta huomio keskittyy joulukuun kuluttajaluottamukseen. Kuluttajaluottamus on noussut tasaisesti kesästä lähtien ja saavutti marraskuussa korkeimman tasonsa sitten vuoden 2001, vaikkakin osakemarkkinoilla nähtiin silloin heiluntaa ja vähittäismyynti oli vaimeaa verrattuna vahvaan kuluttajaluottamukseen. Arvioimmekin euroalueen kuluttajaluottamuksen tulevan joulukuussa hieman alas lukemaan -0,5 marraskuun lukemasta 0,1. Yleisesti kuluttajien sentimentti on kuitenkin vahvaa, eikä ole näköpiirissä luottamuksen välitöntä heikentymistä ensi vuoden alussa. Myös Saksasta saadaan mielenkiintoinen luottamusbarometri tiistaina, kun julkaistaan liike-elämän luottamusta kuvaava IFOindeksi joulukuulta. Marraskuussa luottamus kohosi ennätyskorkealle. Markkinoilla analyytikkoyhteisö odottaa luottamuksen pysyneen joulukuussa ennallaan lukemassa 117,5. 9
Viikon keskeiset tilastojulkaisut USA:sta seurataan verouudistusta sekä inflaatiolukuja USA: Yksityisen kulutuksen hintaindeksi (pe 22.12.) Ruotsin keskuspankin korkopäätös (ke 20.12.) Japanin keskuspankin korkopäätös (to 21.12.) Yhdysvalloissa viikon suurin mielenkiinto kohdistuu maan kongressiin ja verouudistuksen viimeisiin äänestyksiin edustajainhuoneessa sekä senaatissa viikon puolivälin tienoilla. USA:n tilastojulkistuksista seurataan varsinkin perjantain yksityisen kulutuksen hintaindeksiä (PCE-deflaattori), joka on keskuspankki Fedin tarkasti seuraama inflaatiomittari. Marraskuussa inflaatiomittarin odotetaan kiihtyneen 1,5 prosenttiin lokakuun 1,4 prosentista, mikä antaisi lisäviitteitä siitä, että inflaatio on hiljalleen kiihtymässä kesän aikana nähdystä erittäin syvästä hidastumisen jälkeen. Viikolla saadaan myös rahapolitiikkapäätökset niin Ruotsin kuin Japanin keskuspankeilta. Odotamme Ruotsin keskuspankin pitävän ohjauskorkonsa ennallaan -0,50 prosentissa, mutta ilmoittavan valtiolainojen osto-ohjelmansa lopettamisesta. 10
Kalenteri: 18.-22.12.2017 CET Country Indicator Period Cons. fc Our fc Previous Mon, Dec 18 00:50 Japan Tankan Large Enterprices Manufacturing Q4 25 02:30 China Building 70 Cities Price Index November 99.8 11:00 Eurozone HICP ex energy and food 16:00 US NAHB-Wells Fargo Housing Market December 70 70 Tue, Dec 19 10:00 Germany IFO - Business Climate December 117.5 10:00 Germany IFO - Expectations December 111 10:00 Germany IFO - Current Assessment December 124.4 14:00 US Housing Starts November 1250K 1.3M 14:00 US Building Permits November 1275K 1.3M Wed, Dec 20 09:30 Sweden Repo rate decision 1/3/2018-0.5-0.5-0.5 16:00 US Existing Home Sales November 5.53M 5.5M Thu, Dec 21 01:05 UK Consumer Confidence December -12-12 04:00 Japan BoJ Policy Rate 12/21/2017-0.1-0.1 08:00 Denmark Consumer Confidence December 7.6 08:00 Denmark Retail Sales November -1.8 09:00 Sweden Economic Tendency Survey December 114.1 09:00 Sweden Consumer Confidence (CCI) December 108 09:00 Sweden Manufacturing Confidence December 121.9 14:30 US Initial Jobless Claims W49 225K 14:30 US Philly Fed December 21.0 22.7 14:30 US Chicago Fed National Activity Index November 0.6 16:00 Eurozone Consumer Confidence advance December 0.1 Fri, Dec 22 08:00 Denmark GDP Q3-0.6 08:00 Finland Unemployment Rate November 7.3 08:00 Germany GfK Consumer Confidence Survey December 10.7 09:30 Sweden Retail Sales, sa November 0.1 09:30 Sweden Retail Sales November / 2.6 10:00 Norway Unemployment Rate (NAV) December 2.3 2.3 10:30 UK GDP July 0.4/1.5 0.4 / 1.5 14:30 US Durable Goods Orders November 1.8/ -0.8 / 1.6 14:30 US Capital Goods Shipment Nondef ex Air November 1.1 14:30 US PCE Deflator November 0.3/1.8 0.1 / 1.6 14:30 US PCE Core November 0.1/1.5 0.1 / 1.1 16:00 US New Home Sales November 651K 685K 16:00 US U. of Mich. Sentiment 97.2 96.8 Figures are reported in percent month-on-month/year-on-year if not otherwise stated Sources: and Bloomberg. Analyst: Eva Dorenius, +46 8 701 5054, evdo01@handelsbanken.se 11
Handelsbankenin korko- ja valuuttaennusteet Ohjauskorot 15.12.2017 Q1 2018 Q2 2018 Q3 2018 End 2018 End 2019 Euroalue, EKP -0,40-0,40-0,40-0,40-0,30-0,10 USA, Fed 1,38 1,63 1,63 1,88 1,88 1,13 UK, BoE 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 Ruotsi, Riksbanken -0,50-0,50-0,50-0,25 0,00 0,50 Norja, Norges Bank 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 Pitkät korot 10 v. Saksa 0,32 0,60 0,80 0,90 0,90 0,80 USA 2,34 2,30 2,20 2,10 2,00 1,80 UK 1,17 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 Ruotsi 0,72 1,10 1,30 1,40 1,30 1,10 Norja 1,59 1,70 1,70 1,70 1,70 1,70 Suomi 0,49 0,80 1,00 1,15 1,15 1,00 Valuutat 15.12.2017 Q1 2018 Q2 2018 Q3 2018 End 2018 End 2019 EUR/USD 1,18 1,15 1,15 1,15 1,20 1,25 USD/JPY 112,63 103,00 100,00 98,00 97,00 92,00 EUR/SEK 9,94 9,45 9,35 9,25 9,15 9,10 EUR/NOK 9,76 9,20 9,10 9,00 9,00 8,90 EUR/GBP 0,88 0,92 0,94 0,95 0,95 0,95 USD/CNY 6,61 6,75 6,80 6,75 6,60 6,40 EUR/CNY 7,80 7,76 7,82 7,76 7,92 8,00 Lähde: Handelsbanken 12
Handelsbankenin Markkinakatsaus Handelsbanken julkaisee tämän Markkinakatsauksen palveluna asiakkailleen. Julkaisun tarkoituksena on antaa yleistä tietoa, eikä julkaisua näin ollen voi yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana. Pyrimme siihen, että analyysien ja ennusteiden laatimiseen käyttämämme lähteet ja työskentelymenetelmät ovat luotettavia. Emme kuitenkaan vastaa ennusteissa ja analyyseissa olevien tietojen virheettömyydestä ja täydellisyydestä emmekä lähdeaineistossa mahdollisesti olevista puutteista. Handelsbanken ei vastaa niistä tappioista, joiden voidaan olettaa syntyvän seurauksena siitä, henkilö on toiminut tässä julkaisussa esitetyn mukaisesti tai hyödyntää siinä annettuja tietoja. 13
Vastuunrajoitus Analyysit: vastuunrajoitus, joka on Svenska Handelsbanken AB:n (julk) yksikkö (jatkossa SHB ), vastaa analyysiraporttien koostamisesta. SHB:llä on Ruotsin viranomaisten myöntämä toimilupa ja valvova viranomainen on Ruotsin Finanssivalvonta. Kaikki analyysiraportit perustuvat kaupankäynti- ja tilastopalveluista saatuihin tietoihin ja muihin tietoihin, jotka SHB arvioi luotettaviksi. SHB ei kuitenkaan itse ole vahvistanut tietojen todenperäisyyttä eikä voi taata tiedon paikkansapitävyyttä, virheettömyyttä tai täydellisyyttä. SHB, sen hallituksen jäsenet, toimihenkilöt, työntekijät tai kukaan muu henkilö ei lain sallimissa puitteissa vastaa minkäänlaisista tappioista, riippumatta siitä, syntyykö tappio seurauksena analyysiraportin tai sen sisällön käytöstä tai muulla tavoin raporttiin liittyen. SHB:tä tai sitä lähellä olevia yrityksiä, toimihenkilöitä, hallituksen jäseniä tai työntekijöitä ei missään olosuhteissa tule asettaa vastuuseen toiselle henkilölle syntyneestä välillisestä tai välittömästä vahingosta, joka syntyy tämän käytettyä analyysiraportissa olevaa tietoa, mukaan lukien mahdollinen saamatta jäänyt voitto, ilman rajoituksia, vaikka SHB:lle nimenomaan on annettu tiedoksi tällaisten vahinkojen mahdollisuus tai todennäköisyys. SHB:n analyysiraporteissa olevat mielipiteet ovat SHB:n ja sen tytäryhtiöiden työntekijöiden näkemyksiä. Ne kuvastavat kunkin analyytikon henkilökohtaista näkemystä tällä hetkellä ja voivat muuttua. Ei ole olemassa takuita siitä, että tulevat tapahtumat ovat yhteneväiset näiden näkemysten kanssa. Jokainen raportissa nimetty analyytikko vakuuttaa myös, että näkemykset, jotka tässä esitetään ja jotka kuuluvat analyytikolle, kuvastavat tarkoin hänen henkilökohtaisia käsityksiään niistä yrityksistä tai arvopapereista, jotka analyysiraportissa mainitaan. SHB:n analyysiraporttien tarkoituksena on ainoastaan antaa tietoa. Analyysiraporteissa olevaa tietoa ei tule pitää henkilökohtaisena suosituksena tai henkilökohtaisena sijoitusneuvona, eikä analyysiraportteja tai näkemyksiä tule pitää sijoituspäätöksen tai strategisen päätöksen perustana. Tämä asiakirja ei myöskään ole itsessään tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä osa tällaista tarjousta eikä kehoitus tehdä arvopapereiden myyntiä tai ostoa koskeva tarjous. Asiakirjaa ei myöskään, kokonaan tai osittain, tule käyttää pohjana mahdolliselle sopimukselle tai muulle sitoumukselle eikä sitä tule käyttää tällaisen sopimuksen tai sitoumuksen yhteydessä. Ei ole varmaa, että historiallinen kehitys toistuu, eikä historiallista kehitystä tule pitää osoituksena tulevasta kehityksestä. Sijoitusten arvo ja niistä saatava tuotto voi sekä laskea että nousta, ja sijoittaja voi menettää kaikki sijoittamansa varat. Sijoittajalle ei taata voittoja sijoituksistaan, ja hän voi menettää varojaan. Muutokset valuuttakursseissa voivat aiheuttaa muihin maihin tehtyjen sijoitusten arvon ja niistä saatavien voittojen nousun ja laskun. Tämä analyysituote päivitetään säännöllisesti. Raportti ei sisällä lain käyttöön tai verotukseen liittyviä näkökulmia, jotka ovat kytköksissä liikkeeseenlaskijan suunniteltuihin tai olemassa oleviin velkakirjaemissioihin. Tärkeää tietoa analyyseista SHB:n työntekijät, analyytikot mukaan lukien, saavat korvausta, jonka perustana on yrityksen kokonaiskannattavuus. Analyytikoille suoritettava korvaus ei perustu yksittäisiin corporate finance- tai joukkovelkakirjamarkkinapalveluihin. Mitään osaa analyytikkojen korvauksesta ei ole kytketty tai tulla kytkemään suoraan tai epäsuorasti analyysiraporteissa ilmaistaviin yksittäisiin suosituksiin tai käsityksiin. SHB ja/tai sen tytäryhtiö voi tarjota sijoituspankkipalveluita ja muita palveluita, mukaan lukien corporate banking -palvelut ja arvopaperineuvontaa, yrityksille, jotka mainitaan analyysissamme. Voimme toimia neuvonantajana ja/tai välittäjänä niille yrityksille, jotka analyysissamme mainitaan. SHB voi myös tavoitella corporate finance -toimeksiantoja näistä yrityksistä. Käymme omissa nimissämme asiakkaiden kanssa arvopaperikauppaa niillä arvopapereilla, jotka mainitaan analyyseissamme. Siksi meillä voi eri ajankohtaina olla joko pitkä tai lyhyt positio tällaisissa arvopapereissa. Voimme myös toimia arvopapereiden markkinatakaajana kaikkien niiden yritysten osalta, jotka mainitaan analyysiraporteissamme. [Lisätietoa ja - selvityksiä on saatavilla analyysiraporteissamme.] SHB, sitä lähellä olevat yritykset, asiakkaat, toimihenkilöt, hallituksen jäsenet tai työntekijät voivat omistaa tai pitää hallussaan arvopapereita, jotka mainitaan analyysiraporteissa. Handelsbanken-konsernin eettisten ohjeiden mukaisesti pankin hallituksen ja kaikkien Handelsbankenin työntekijöiden tulee omassa toiminnassaan pankin sisällä ja muita toimeksiantoja hoitaessaan noudattaa korkeita eettisiä periaatteita. Pankilla on myös ohjeet analyysia varten. Ohjeiden tarkoitus on varmistaa analyytikoiden ja analyysiosaston loukkaamattomuus ja riippumattomattomuus sekä tunnistaa todelliset ja mahdolliset eturistiriidat, jotka koskevat analyytikkoja tai pankkia, sekä ratkaista sellaiset mahdolliset ristiriidat poistamalla ne tai vähentämällä niitä ja/tai soveltuvilta osin julkistaa ne. Osana eturistiriitojen hallintaa Handelsbanken on ottanut käyttöön rajoituksia ( tietoesteitä ) analyysiosaston ja muiden Handelsbankenin osastojen välisessä viestinnässä. Analyysiosasto on organisatorisesti erotettu Corporate Finance -osastosta ja muista sellaisista osastoista, joilla on vastaavia työtehtäviä. Analyysiosaston ohjeisiin sisältyy sääntöjä siitä, miten analyytikoille saa maksaa korvauksia, bonuksia ja palkkaa, millaisiin markkinointiaktiviteetteihin analyytikko saa osallistua, miten analyytikon tulee hoitaa omat ja lähipiirinsä arvopaperikaupat jne. Lisäksi analyytikon ja analyysin kohteena olevan yhtiön välistä viestintää on rajoitettu. Tarkemmat tiedot Handelsbankenin eettisistä oheista ovat saatavilla Handelsbankenin verkkosivustolla osoitteessa www.handelsbanken.com/about the bank/investor relations/corporate social responsibility/ethical guidelines. Tämä asiakirja on tarkoitettu Suomessa toimiville sijoittajille. Joillakin lainkäyttöalueilla jakelu saattaa olla laissa kielletty, ja henkilön, joka jollain tavoin vastaanottaa asiakirjan, tulee itse varmistua mahdollisista rajoituksista ja ottaa ne huomioon.
Yhteystiedot Capital Markets Macro Research Ann Öberg Head of Macro Research and Trading Strategy & Chief Economist +46 8 701 28 37 Lena Fahlen Deputy Head +46 8 701 83 29 Sweden Petter Lundvik USA, Special Analysis +46 8 701 33 97 Johan Löf Economist +46 8 701 5093 Eva Dorenius Web Editor +46 8 701 50 54 Finland Tiina Helenius Head, Macro Research +358 10 444 2404 Janne Ronkanen Senior Analyst +358 10 444 2403 Denmark Jes Asmussen Head, Macro Research +45 46 79 12 03 Rasmus Gudum-Sessingø Denmark +45 46 79 16 19 Bjarke Roed-Frederiksen China and Latin America +45 46 79 12 29 Norway Kari Due-Andresen Head, Macro Research, Norway; UK +47 22 39 70 07 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Marius Gonsholt Hov Senior Economist, Norway +47 22 39 73 40 Halfdan Grangård Senior Economist, Norway +47 22 39 71 81 Trading Strategy Claes Måhlén Chief Strategist +46 8 463 45 35 Martin Jansson Senior Commodity Strategist +46 8 461 23 43 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Andreas Skogelid Senior Strategist FI +46 8 701 56 80 Pierre Carlsson Strategist FX +46 8 463 46 17 Lars Henriksson Foreign Exchange Strategist +46 8 463 45 18 Regional Sales Copenhagen Kristian Nielsen +45 46 79 12 69 Gothenburg Jaan Kivilo +46 31 774 83 39 Gävle Petter Holm +46 26 172 103 Helsinki Mika Rämänen +358 10 444 62 20 Linköping Fredrik Lundgren +46 13 28 91 10 Luleå/Umeå Ove Larsson +46 90 154 719 Luxembourg Snorre Tysland +352 274 868 251 Malmö Fredrik Lundgren +46 40 243 900 Oslo Petter Fjellheim +47 22 82 30 29 Stockholm Malin Nilén +46 8 701 27 70 London Ray Spiers +44 207 578 86 12 Toll-free numbers From Sweden to N.Y. & Singapore 020-58 64 46 From Norway to N.Y. & Singapore 800 40 333 From Denmark to N.Y. & Singapore 8001 72 02 From Finland to N.Y. & Singapore 0800 91 11 00 Within the US 1-800 396-2758 15