Korpilahden Osuuspankin TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016
SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-17 Toimintakertomus 18-19 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 20-21 Rahoituslaskelma 22-54 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot 55-63 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 64 Hallituksen allekirjoitus 64 Hallintoneuvoston lausunto 64 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja Korpilahden Osuuspankin korkokate ja liikevoitto olivat alhaisempia kuin edellisvuonna. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta hieman vähemmän arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi alhaisella tasolla. Talletus- ja luottokannat kääntyivät kasvuun. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta alhaisempi. OP Ryhmä Avainlukuja 2016 2015 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 568 1 174-51,6 Kulujen suhde tuottoihin, % 70,0 50,9 19,1 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,0 6,4-3,4 Ydinpääoman (CET1) 61,8 65,1-3,3 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 10 12 Jäsenet 3 085 3 023 62 Korpilahden Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat yhteenliittymän, josta säädetään laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jatkui vuonna 2016 pitkäaikaista keskiarvoa hitaampana. Vuoden aikana luottamus talouteen horjui erityisesti Britannian EU-jäsenyydestä järjestämän kansanäänestyksen vuoksi. Talouskehitys ja luottamus kohenivat kuitenkin jälleen vuoden lopulla. Euroalueen inflaatio jäi etenkin alkuvuonna vähäiseksi. Euroopan keskuspankki (EKP) laski maaliskuussa ohjauskorkonsa nollaan ja talletuskorkonsa -0,4 prosenttiin. Lisäksi EKP laajensi arvopapereiden osto-ohjelmaansa. Euribor-korot laskivat edelleen hieman EKP:n toimien seurauksena. Pitkät korot nousivat vuoden lopulla, mutta jäivät vuoden alkua matalammalle. Suomen talous alkoi vähitellen elpyä. Rakentaminen kasvoi vahvasti, ja kulutus hyvää vauhtia. Viennin kehitys oli edelleen vaisua. Työttömyys kääntyi laskuun, ja kotitalouksien luottamus vahvistui selvästi vuoden lopulla. Kuluttajahintojen nousu jäi vähäiseksi. Asuntomarkkinat piristyivät, ja asuntojen hinnat nousivat maltillisesti. Kotitalousluottokanta jatkoi viime vuonna vajaan kolmen prosentin kasvuaan. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokannan kasvu hidastui alle viiteen prosenttiin. Luottojen kysynnän odotetaan vilkastuvan alkuvuonna. Talletuskannan kasvu hidastui julkisyhteisö- ja yritystalletusten
2 heikomman kehityksen seurauksena. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi nettomerkintöjen lisääntymisen sekä hyvän markkinakehityksen ansiosta. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Korpilahden Osuuspankki myi Tuotto-osuuksia vuoden aikana 865 tuhannella eurolla (1 291). Tuotto-osuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuottoosuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2016 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2017 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut osan Tuotto-osuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Joulukuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 79 tuhatta euroa lisäosinkoa. Korpilahden Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankin konserniin kuului pankin lisäksi tytäryrityksenä Kiinteistö Oy Korpilahden Pankkitalo. Pankki ei ole laatinut konsernitilinpäätöstä. Konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankin tulos Korpilahden Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % 2014 Tuotot Korkokate 957 1 030-7,1 1 163 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 478 700-31,7 217 Palkkiotuotot, netto 534 505 5,7 443 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot - 4-100 2 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 36 296-87,8 1 809 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 39 47-16,8-15 Liiketoiminnan muut tuotot 12 13-8,5 9 Yhteensä 1 099 1 565-29,7 2 464 Tuotot yhteensä 2 057 2 595-20,7 3 627 Kulut Henkilöstökulut 642 593 8,3 541 Muut hallintokulut 561 505 11,1 502 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 26 22 20,9 212 Liiketoiminnan muut kulut 211 202 4 241 Kulut yhteensä 1 440 1 322 8,9 1 496 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 49 99-50,8 351 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 568 1 174-51,6 1 781
3 Liikevoitto aleni vertailukaudesta. Korkokate aleni matalan korkotason johdosta. Henkilöstökulut kasvoivat hieman. Arvonalentumiset luotoista ja muista sioumuksista laskivat vertailukaudesta ja suhteutettuna luotto- ja takauskantaan ne pysyivät matalalla tasolla. Sijoituskiinteistöjen nettotuottoja alensi pienet kertaluonteiset korjaukset. Vertailukaudella tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko 79 tuhatta euroa. OVY Vakuutus Oy maksoi lisäosinkoja enemmän vertailukaudella kuin vuonna 2016. Lisäksi vertailukaudella myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat hieman. Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta, omaisuudenhoidosta ja takauksista kasvoivat. Sen sijaan arvopapereiden välityspalkkioita kertyi hieman edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset 298 tuhatta euroa. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Talletuksista 8 10-17,2 Luotonannosta 305 261 16,5 Maksuliikkeestä 275 278-1 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 27 32-15,4 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 73 68 7,4 Takauksista 4 3 30,7 Vakuutusten välityksestä 141 148-4,9 Muut 100 88 13,4 Yhteensä 932 888 5 OP-bonukset -298-289 3,3 Palkkiotuotot yhteensä 634 600 5,8 Palkkiokulut 100 94 6,5 Palkkiotuotot, netto 534 505 5,7 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 97 242-59,8 Vähennykset -49-143 -66 Arvonalentumisten nettomäärä 49 99-50,8 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0,1-0,1
4 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % 31.12.2014 Tase 87 387 83 513 4,6 85 341 Luotot 73 764 70 128 5,2 74 428 Saamistodistukset - 90-100 210 Osakkeet ja osuudet 10 139 10 192-0,5 8 369 Talletukset 67 492 64 253 5 63 065 Oma pääoma 16 842 16 099 4,6 13 801 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 3 735 3 020 23,7 3 622 Osuuspankin tase kasvoi 87 387 tuhanteen euroon. Pankin taseesta myönnetty luottokanta ja talletusten määrä kasvoivat. Saamistodistuksia vuoden 2016 lopussa ei ollut. Oma pääoma kasvoi 16 842 tuhanteen euroon. Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 17 158 tuhatta euroa, joka on 782 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta kasvoi 5,2 prosenttia ja oli vuoden lopussa yhteensä 73 764 tuhatta euroa (70 128 1 ). Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Näitä välitettyjä luottoja oli vuoden lopussa yhteensä 11 732 tuhatta euroa. Ongelmasaamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Ongelmasaamiset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 1 631 1 214 34,4 Yli 90 päivää erääntyneet saamiset 841 217 286,6 Järjestämättömät 517 510 1,5 lainanhoitojoustosaamiset Todennäköisesti maksamatta jäävät 273 486-43,8 saamiset Terveet lainanhoitojoustosaamiset 2 534 1 152 119,9 Ongelmasaamiset yhteensä 4 165 2 366 76,0 Taukukossa esitetyt järjestämättömät saamiset sisältävät saamiskohtaiset arvonalentumiset. Yli 90 pv erääntyneenä saamisena esitetään jäljellä oleva pääoma sellaisesta saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Lainahoitojoustosaamisena esitetään saamiset, joiden ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Lainanhoitojoustosaamisten määrään on vaikuttanut Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tarkentunut ohjeistus. Todennäköisesti maksamatta jäävinä saamisina esitetään heikompien luottoluokkien omaavat saamiset. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2015.
5 Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 522 523 Prosenttia taseesta 0,6 0,6 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 208 1 153 Prosenttia taseesta 1,4 1,4 Käypä arvo 1 254 1 206 Nettotuotto, % 5,2 4,1 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 1 730 1 676 Prosenttia taseesta 2,0 2,0 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Pankilla ei ole sijoituksia kiinteistösijoitusyhtiöissä. Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 2,0 prosenttia taseesta (2,0) oli edellisvuoden tasolla. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä olevia kiinteistöjä on taseessa 522 tuhatta euroa, josta tilikaudella ei kirjattu arvonalennuksia eikä aikaisempina tilikausina tehtyjä arvonkorotuksia peruutettu. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 51 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöt Pankilla ei ole sijoituksia kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin. Sijoituskiinteistöihin ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Tilikauden päättyessä sijoituskiinteistöihin ei sisältynyt arvonkorotuksia. Tilikauden aikana sijoituskiinteistöillä ei tehty kauppaa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OP Yrityspankki Oyj:ltä, olivat 1 211 tuhatta euroa (1 071). Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 10 123 tuhatta euroa (10 123). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 33 207 30 560 8,7 Säästämistilit 4 358 4 437-1,8 Sijoittamistilit 29 927 29 257 2,3 Valuuttatalletukset 0 0 3,3 Yhteensä 67 492 64 253 5 Muut velat 12 26-52,3 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 67 505 64 280 5
6 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Vuoden lopussa ei ollut velkoja luottolaitoksille, kuten ei ollut edellisvuoden lopussakaan. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Korpilahden Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 4,6 prosenttia 16 842 tuhanteen euroon (16 099). Osuuspääoma kasvoi 8,8 prosenttia 4 805 tuhanteen euroon (4 414). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 319 tuhatta euroa (313), lisäosuuksiin 101 tuhatta euroa (178) ja Tuotto-osuuksiin 4 486 tuhatta euroa (4 000). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 865 tuhatta euroa ja irtisanottujen osuus 565 tuhatta euroa. Irtisanotut lisäosuudet 101 tuhatta euroa (76) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi Tuotto-osuuksille vuodelta 2015 korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä 116 tuhatta euroa. Lisäosuuspääomalle maksettiin korkoa vuodelta 2015 yhteensä 2 tuhatta euroa. Jäsenpääomalle ei maksettu korkoa. Osuuspankin osuuskunnan kokouksessa on päätetty lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Lisäosuudet palautetaan asiakkaille heinäkuussa 2017. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 3 186 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 44 861 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankki on päättänyt lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Kaikki lisäosuudet palautetaan omistaja-asiakkaille normaalin irtisanomisajan puitteissa heinäkuussa 2017. Jos irtisanottua lisäosuusosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi
7 Muut oman pääoman erät Veroperusteiset varaukset palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Aikaisemmin tehtyjä arvonkorotuksia ei peruutettu arvonkorotusrahastosta tilikauden aikana. Poistoero säilyi ennallaan, luottotappiovarausta kasvatettiin 65 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 16 458 15 997 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 101 178 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 1 882 1 830 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu - 498-1 338 Suunniteltu voitonjako - - Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä - 228-178 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 17 716 16 488 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 17 716 16 488 Omat varat yhteensä 17 716 16 488 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 60 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin.
8 Kokonaisriski 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 55 51 Vähittäisvastuut - - Kiinteistövakuudelliset vastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 119 113 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 4 542 4 342 Yritysvastuut pk-yritykset 4 283 3 991 Yritysvastuut - Muut 259 351 Vähittäisvastuut 2) 9 319 6 097 Kiinteistövakuudelliset 8 019 5 019 Muut vähittäisvastuut 1 300 1 078 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 9 818 10 224 Muut erät 1 684 1 640 Luottoriski yhteensä 25 538 22 467 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 3 153 2 874 Yhteensä 28 691 25 341 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 61,75 65,1 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 61,75 65,1 Vakavaraisuussuhde 61,75 65,1 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman *19,7 19,5 vakavaraisuussuhde (CET1) *syyskuussa 2016 Pääomavaateet 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omat varat 17 716 16 488 Minimipääomavaade + puskurivaateet * 3 013 2 661 Omien varojen ylijäämä 14 703 13 828 Omat varat 17 716 16 488 Basel I lattian pääomavaatimus 3 605 3 534 Omien varojen ylijäämä 14 110 12 954 *Minimivaade 8 %, kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä mahdollinen maakohtainen muuttuva lisäpääomavaatimus
9 Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki OP Yrityspankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa noin 170 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, Helsingin Seudun Osuuspankki, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut.
10 Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Vuoden 2015 alussa tuli voimaan sääntelyä, joka koskee luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua. Tämän lisäksi kesällä 2016 viranomaistaholta on tullut tarkentavaa ohjeistusta näiden säännösten soveltamisesta. Kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin liikkeeseen laskemien sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittajan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän pankkien kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Kriisinratkaisuviranomainen on määrittämässä vuodelle 2016 kriisinratkaisulain mukaista minimäärää OP Ryhmän tasolla. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2016 2015 2014 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,0 6,4 9,9 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,6 1,3 1,7 Omavaraisuusaste, % 21,4 21,5 18,6 Kulu-tuotto-suhde, % 70 50,9 41,2 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu
11 Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinottokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinottokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto valvoo keskusyhteisön antamien ryhmätasoisten sisäisen valvonnan sekä riskinotto ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteiden toteuttamista pankissa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet, vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinottokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinottokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinottokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskien hallinta perustuu asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, vahvaan ammattitaitoon, kattavaan dokumentointiin ja vakuuksiin. Keskeisessä asemassa luottoriskien hallinnassa on päivittäinen luottoprosessi ja sen laatu. Asiakkaan riittävä velanhoitokyky on kaiken luotonmyönnön edellytys. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, voimassa olevaan ja ajantasaiseen luottoluokitukseen ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Henkilöasiakkaiden maksukyvyn riittävyys varmistetaan myös koronnousun varalta. Asiakkaat voivat suojautua koronnousulta käyttämällä luotoissaan kiinteää korkoa tai korkokattoa. Luotonmyönnössä vältetään korkeita luototussuhteita. Asiakkaille tarjotaan takaisinmaksun turvaavia vakuutuksia sairauden ja työttömyyden varalle.
12 Pankin arvio yritysasiakkaan velanhoitokyvystä ja luottoriskistä muodostuu luottoluokittelusta ja maksukäyttäytymistiedoista, ja tarpeen mukaan tilinpäätösanalyysistä ja ennusteista, yritystutkimuksen laatimista dokumenteista, asiakasvastaavan tekemästä tarvekartoituksesta, luottokelpoisuusarvioista sekä mahdollisista muista dokumenteista. Ennakoitavissa oleviin ongelmiin reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat, joiden taloudellisen tilan kehitystä, luottoriskin määrää ja maksukäyttäytymistä halutaan tarkastella tavallista tiiviimmin, otetaan erityisseurantaan. Uusluotonannolle ja luottokannalle on asetettu luottoluokittaisia tavoitearvoja, jotta luottosalkun laatu säilyy hyvänä. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti suhteessa asetettuihin limiitteihin, valvontarajoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi seurataan luottosalkun laatua ja rakennetta, vakuuksien kattavuutta sekä ongelmasaamisia. Luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisia vastuita samalta asiakkaalta tai asiakaskokonaisuudelta, joiden yhteismäärä vähennyserien jälkeen on vähintään 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Säännösten mukaan yksittäisen asiakasriskin enimmäismäärä saa olla enintään 25 prosenttia omista varoista, keskusyhteisön luvalla enintään 40 prosenttia. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2016 yhteensä 17 716 tuhatta euroa. Pankilla ei ole yhtään sellaista asiakaskokonaisuutta, jonka asiakasriski ylittäisi 10 prosenttia omista varoista. Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan OP Yrityspankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. OP Osuuskunta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä on antanut jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan osuuspankkien yhteenliittymän tasolla. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotuloriski eli korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, jolloin korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja ehdoilla sekä OP Ryhmässä käytössä olevien korkoriskin
13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit johdannaissuojausmallien mukaisesti, joista keskeisin on euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtojen suojaus koronvaihtosopimuksilla. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2016 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Vuoden lopussa Korpilahden osuuspankilla oli pääkonttori Korpilahden keskustassa osoitteessa Martinpolku 23. Rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sijaitsee Korpilahden keskustassa osoitteessa Korpilahdentie 5. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa OP Vakuutuksen vakuutuspalveluita myös asiamiehen kautta. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa.
14 Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 62 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 3 085. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Pankin henkilökunnan lukumäärä tilikauden päättyessä oli 9 toimitusjohtaja mukaan lukien. Tilikauden 2015 päättyessä henkilökunnan lukumäärä oli 12 ja siihen sisältyi yksi osaaikaeläkkeellä ollut toimihenkilö. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Korpilahden Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 22.3.2016. Kokoukseen osallistui 10 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 22 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 15. Jäsenet valitaan
15 osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2016 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta Hallitus Toimitusjohtaja Pankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Nimitysvaliokunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Nimitysvaliokunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Nimitysvaliokunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi nimitysvaliokunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 4 sekä toimitusjohtaja. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 13. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia,
16 toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto (suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi) Puheenjohtaja Annamari Maukonen, lehtori, Jyväskylä (2015-2018) Varapuheenjohtaja Terttu Kuoppala, terveyskeskusavustaja, Jyväskylä (2015-2018) Muut jäsenet Tero Einonen, myyjä, Jyväskylä (2014-2017) Pentti Hakanen 1, aluemestari, Jyväskylä (2014-2017) Jari Hiekkataipale, aluepäällikkö, Jyväskylä (2015-2018) Kaisa Hoppula 1, yrittäjä, Jyväskylä (2016 2019) Jari Jokinen, autoilija, Jyväskylä (2014-2017) Kosti Kotalahti, maatilateknikko, Jyväskylä (2014-2017) Eino Lahtinen, lakimies, Jyväskylä (2015-2018) Ismo Maksimainen, maanviljelijä, Jyväskylä (2016-2019) Sirkku Mennala, maanviljelijä, Jyväskylä (2014-2017) Ritva Mutila 1, talouspäällikkö, Jyväskylä (2016-2019) Hannu Niemi, maanviljelijä, Jyväskylä (2015-2018) Erkki Pitkänen, myyjä, Jyväskylä (2016-2019) Matti Saltiola, maanviljelijä, Jyväskylä (2016-2019) 1 Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Jari Rantanen, s. 1955, merkonomi, kauppias, Jyväskylä. Keskeinen työkokemus: kauppias; Kauppatalo Rantanen vuodesta 1978 alkaen. Pankin hallituksen jäsen 1.1.1993 alkaen. Varapuheenjohtaja Tarja Simola, s. 1961, puistopuutarhuri, maaseutuyrittäjä, Jyväskylä. Keskeinen työkokemus: maaseutuyrittäjä; Simolan mansikka- ja villisikatila vuodesta 1985 alkaen. Pankin hallituksen jäsen 11.11.2014 alkaen ja varapuheenjohtaja 18.11.2014 alkaen. Muut jäsenet Tuomas Kupsala, s.1967, KTM, EMBA, toimitusjohtaja, Jyväskylä. Keskeinen työkokemus: sijoitusasiantuntija; Keski-Suomen Osuuspankki; 1999-2001, sijoituspäällikkö; Kirkkohallitus; 2001-2002, pankinjohtaja; Nivalan Osuuspankki; 2002-2009, toimitusjohtaja; Korpilahden Osuuspankki; vuodesta 2009 alkaen. Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: OP Osuuskunta; hallintoneuvoston jäsen, OP Osuuskunta; hallintoneuvoston riskienhallintavaliokunnan asiantuntijajäsen Pankin hallituksen jäsen 6.4.2009 alkaen.
17 Kari Kuusniemi, s. 1970, metsätalousinsinööri, LKV, Jyväskylä. Keskeinen työkokemus: metsäpalvelupäällikkö; Stora Enso Oyj; 2014 alkaen, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys 1995 2014; josta toiminnanjohtaja 2004 2014, Pankin hallituksen jäsen 11.11.2014 alkaen. Rauno Takala, s. 1955, varatuomari, toimitusjohtaja, Jyväskylä. Keskeinen työkokemus: toimitusjohtaja, lakimies; RT-Notariaatti Oy; alkaen. Pankin hallituksen jäsen 10.12.2008 alkaen. Toimitusjohtaja Tuomas Kupsala, s. 1967, KTM, EMBA, pankin palvelukseen ja toimitusjohtajaksi vuonna 2009. Johtoryhmän kokoonpano Pankilla ei ollut johtoryhmää tilikauden aikana. Tilintarkastajat Osuuskunnan kokouksen valitsemana vuoden 2016 tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, vastaavana tilintarkastajana KHT Johanna Gråsten. Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan sisäinen tarkastus suoritti osuuspankin tarkastuksen 14.11. - 18.11.2016. Tulevaisuuden näkymät Luottamus talouden näkymiin on vahvistunut niin Suomessa kuin vientimarkkinoilla. Suomen talouden kasvu jatkuu kuluvana vuonna maltillisena aiempaa laajemmalla pohjalla. EKP on ilmoittanut jatkavansa elvyttävää politiikkaa kuluvana vuonna. Linjauksen mukaan ohjauskorot säilyvät matalina koko vuoden. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Korpilahden Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2016 oli 10 919 292,79 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 497 688,80 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 0,5 prosenttia ja Tuotto-osuudelle 3,25 prosenttia, eli yhteensä 132 874,47 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 364 814,33 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.
18 KORPILAHDEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 Korkotuotot 1 099 098,11 Korkokulut 141 676,66 KORKOKATE 957 421,45 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 478 132,97 Muista yrityksistä 478 132,97 Palkkiotuotot 634 299,69 Palkkiokulut 100 326,04 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0,00 Arvopaperikaupan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 36 185,16 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 39 419,56 Liiketoiminnan muut tuotot 11 786,07 Hallintokulut 1 203 319,68 Henkilöstökulut 641 878,44 Palkat ja palkkiot 548 277,59 Henkilösivukulut 93 600,85 Eläkekulut 73 856,19 Muut henkilösivukulut 19 744,66 Muut hallintokulut 561 441,24 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 26 089,00 Liiketoiminnan muut kulut 210 543,82 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 48 735,12 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 568 231,24 Tilinpäätössiirrot 65 000,00 Tuloverot 5 542,44 Tilikauden verot 1 203,08 Aikaisempien tilikausien verot 0,01 Laskennallinen vero 4 339,35 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 497 688,80 1.1. - 31.12.2015 1 241 653,08 211 291,49 1 030 361,59 699 795,02 699 795,02 599 501,00 94 222,67 3 850,17 3 850,17 295 509,07 47 370,77 12 879,07 1 098 014,11 592 546,32 493 916,72 98 629,60 76 427,19 22 202,41 505 467,79 21 578,36 202 372,46 98 957,01 1 174 122,08-324 324,90 160 104,33 154 399,65 5 704,68 1 338 342,65 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 497 688,80 1 338 342,65
19 KORPILAHDEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2016 31.12.2015 VASTAAVAA Käteiset varat 306 197,29 186 873,94 Saamiset luottolaitoksilta 1 211 296,97 1 070 596,35 Vaadittaessa maksettavat 649 066,26 530 741,47 Muut 562 230,71 539 854,88 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 73 763 588,82 70 127 547,40 Muut 73 763 588,82 70 127 547,40 Saamistodistukset 0,00 90 000,00 Muilta 0,00 90 000,00 Osakkeet ja osuudet 10 139 294,57 10 191 931,57 Johdannaissopimukset 59 693,78 38 036,11 Aineelliset hyödykkeet 1 684 009,10 1 640 139,37 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 1 137 151,33 1 082 621,30 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 521 975,80 522 670,10 Muut aineelliset hyödykkeet 24 881,97 34 847,97 Muut varat 49 553,35 50 540,23 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 125 561,02 71 758,49 Laskennalliset verosaamiset 47 702,83 45 248,87 VASTAAVAA YHTEENSÄ 87 386 897,73 83 512 672,33 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 528,02 0,00 Luottolaitoksille 528,02 0,00 Vaadittaessa maksettavat 528,02 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 67 504 741,47 64 279 570,36 Talletukset 67 492 281,12 64 253 449,34 Vaadittaessa maksettavat 63 287 606,55 57 703 357,41 Muut 4 204 674,57 6 550 091,93 Muut velat 12 460,35 26 121,02 Muut 12 460,35 26 121,02 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 20 820,77 8 430,29 Muut velat 200 834,80 175 325,12 Muut velat 189 686,80 161 055,12 Pakolliset varaukset 11 148,00 14 270,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 465 822,40 663 414,11 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 68 192 747,46 65 126 739,88 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 2 351 988,21 2 286 988,21 Vapaaehtoiset varaukset 2 351 988,21 2 286 988,21 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 4 804 700,00 4 414 284,00 Jäsenosuudet 318 600,00 312 800,00 Lisäosuudet 0,00 101 484,00 Tuotto-osuudet 4 486 100,00 4 000 000,00 Muut sidotut rahastot 1 116 269,27 1 143 442,54 Vararahasto 1 116 269,27 1 116 269,27 Käyvän arvon rahasto 0,00 27 173,27 Vapaat rahastot 1 503 249,32 1 503 249,32 Muut rahastot 1 503 249,32 1 503 249,32 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 8 920 254,67 7 699 625,73 Tilikauden voitto (tappio) 497 688,80 1 338 342,65 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 16 842 162,06 16 098 944,24 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 87 386 897,73 83 512 672,33 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 170 888,41 147 824,38 Takaukset ja pantit 170 888,41 147 824,38 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 3 563 915,41 2 872 376,07 Muut 3 563 915,41 2 872 376,07 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 3 734 803,82 3 020 200,45