Reposaari 08 297 03 23.6.2015
Kuopion kaupunki 1 (17) Sisällys KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI... 3 1 SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1 Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2 Pohjavesimuodostumasta riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä luonnonsuojelualueet... 4 1.3 Vedenotto ja vedenkäsittely sekä suojavyöhykkeet... 4 1.4 Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu sekä tarkkailu... 5 1.5 Pohjavesialueen maankäyttö... 7 1.5.1 Kaavatilanne ja kunnallisten määräysten maankäyttörajoitukset... 7 1.5.2 Nykyinen maankäyttö... 11 2 SUUNNITELMA-ALUEEN TOIMINNAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT RISKIT... 12 2.1 Asutus... 12 2.1.1 Nykytilanne... 12 2.1.2 Asutuksen riskien arviointi... 13 2.2 Maatalous... 13 2.3 Metsätalous... 13 2.3.1 Nykytilanne... 13 2.3.2 Metsätalouden riskien arviointi... 13 2.4 Öljy- ja polttoainesäiliöt sekä sähkönjakelumuuntajat... 13 2.4.1 Nykytilanne... 13 2.4.2 Öljy- ja polttoainesäiliöiden sekä sähkönjakelumuuntajien aiheuttamien riskien arviointi 14 2.5 Tie- ja vesiliikenne...14 2.5.1 Nykytilanne...14 2.5.2 Liikenteen riskien arviointi...14 2.6 Maa-ainesten otto... 15 2.7 Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet... 15 2.8 Muut toiminnot... 15 2.9 Tulvat... 15 2.9.1 Tulvista aiheutuvien riskien arviointi... 15 3 SUUNNITELMA-ALUETTA KOSKEVAT TOIMENPIDESUOSITUKSET...16 4 LÄHTEET... 17
Kuopion kaupunki 2 (17) KUVAT JA TAULUKOT Kuvat Kuva 1. Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu eri havaintopisteissä vuosina 2004 2007. Kuva 2. Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta. Kuva 3. Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan mukainen pohjavesialueen rajaus. Kuva 4. Valtion ympäristöhallinnon mukainen pohjavesialuerajaus. Kuva 5. Maankäyttömuodot Reposaaren pohjavesialueella. Taulukot Taulukko 1. Raakaveden laatu vuosina 2005 2007 (valvontatutkimusohjelma). Taulukko 2. Vedenlaatutiedot vuosina 2003, 2004 ja 2007 (Oiva). Taulukko 3. Reposaaren pohjavesialueella sijaitsevat muuntajat. Taulukko 4. Pohjavesialueen riskitoimintoja koskeva toimenpide-ehdotukset ja toimintasuositukset. LIITTEET Liite 1. Sijaintikartta pohjavesialueesta. Liite 2. Yleiskartta pohjavesialueesta. Liite 3. Pohjavesialueen kallioperäkartta. Liite 4. Pohjavesialueen maaperäkartta. Liite 5. Pohjavesialueen hydrogeologia. (Viranomaiskäyttö) Liite 6. Pohjavesialueelle sijoittuvat riskitoiminnot. Reposaaren pohjavesialueen suojelusuunnitelman laatimisesta ovat vastanneet Kuopion kaupunkiympäristön palvelualueelta Päivi Rissanen, Linda Niskanen, Jenni Ikonen ja Jermu Pehkonen.
Kuopion kaupunki 3 (17) ALUKSI Tämä Reposaaren pohjavesialueen suojelusuunnitelma sisältää tiedot alueen pohjavesioloista, pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista sekä aluekohtaiset suositukset toimenpiteistä, joilla toimintojen vaikutuksia pohjaveteen voidaan ehkäistä tai vähentää. Suunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä Kuopion pohjavesialueiden suojelusuunnitelman yleisen osan kanssa. Yleinen osa sisältää koonnin pohjavesiä koskevasta lainsäädännöstä, Kuopion kaupungin paikallisista määräyksistä sekä yleiskuvaukset pohjavedelle pilaantumisvaaraa aiheuttavista toiminnoista ja tekijöistä. Yleisen osan loppuun on koottu kaikille Kuopion pohjavesialueille yhteiset toimenpidesuositukset. 1 SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS Reposaaren I-luokan pohjavesialue muodostuu noin kymmenen hehtaarin kokoisesta Reposaari-nimisestä saaresta ja sen rantavesialueista. Reposaari on pieni osa luodekaakko-suuntaista pitkittäisharjua. Saaren pituus on 0,8 km, leveys 0,2 km ja kokonaispinta-ala 10,86 ha. Rantaviivan pituus on noin kaksi kilometriä. Sijaintikartta pohjavesialueesta on esitetty suunnitelman liitteenä 1. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 0,24 km 2. Pinta-alasta varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta on 0,12 km 2. Reposaari sijaitsee Kuopion Julkulan kaupunginosassa noin kuusi kilometriä Kuopion keskustasta luoteeseen. Yleiskartta pohjavesialueesta on esitetty suunnitelman liitteenä 2. 1.1 Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia Kallio- ja maaperä Pohjavesialueen kallioperä on noin 3,1 2,6 miljardia vuotta vanhaa arkeeista kallioperää, jonka pohjagneissikompleksiin kuuluvia kivilajeja ovat tonaliitti-, trondhjemiitti-, granodioriittigneissi ja migmatiitti. Pohjavesialueen kallioperäkartta on esitetty suunnitelman liitteenä 3. Alueen maaperää on selvitetty lukuisin täry- ja painokairauksin. Maaperä on saaren eteläkärjessä hiesua ja hietaa, kerrospaksuuden ollessa keskimäärin 15 metriä. Keski- ja pohjoisosat ovat hiekkaa. Saaren länsireunan kerrospaksuudet vaihtelevat noin 15 18 metrin välillä ja itäreunan kerrospaksuudet vaihtelevat kymmenen metrin molemmin puolin. Saaren keskiosan kerrospaksuudet vaihtelevat yhden ja kahdenkymmenenkolmen metrin välillä. Reposaaren pohjavesialueen maaperäkartta on esitetty suunnitelman liitteenä 4.
Kuopion kaupunki 4 (17) Hydrogeologia Reposaaren pohjavesialueen muodostaa pääosaltaan pitkittäisharjumuodostuma, jonka kerrostumat ulottuvat paikoin yli 20 metrin syvyyteen Kallaveden pinnan tasosta. Pohjavedenpinta on normaaliolosuhteissa muutamia senttimetrejä Kallaveden vesipinnan yläpuolella ja se noudattelee järven pinnanvaihteluja. Pintaveden viipymä maaperässä on hyvin lyhyt. Luonnontilassa pohjaveden virtaussuunta on Kallavettä kohden. Pohjois-Savon ELY-keskus on arvioinut Reposaaren pohjaveden määrälliseltä ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Alueen arvioitu antoisuus on noin 150 200 m 3 /vrk, kun vuotuisesta sademäärästä (600 mm) imeytyy 50 % pohjavedeksi. Rantaimeytyksen avulla vettä saadaan tuotettua noin 5 000 m 3 /vrk. Pohjavesialueen hydrogeologia on esitetty suunnitelman liitteenä 5. 1.2 Pohjavesimuodostumasta riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä luonnonsuojelualueet Reposaaren pohjavesialue rajautuu kauttaaltaan Kallavesi-nimiseen vesistöön. Veden pinnankorkeus vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Matalimmillaan veden pinnankorkeus on maaliskuun lopussa ja korkeimmillaan kevättulvan aikaan touko-kesäkuun vaihteessa. Pinnankorkeuteen vaikuttaa myös Kallaveden säännöstely. Vuosien 1974 2012 välisenä tarkastelujaksona Kallaveden vedenkorkeuden keski- ja ääriarvot ovat olleet seuraavat: ylivesi 82,93 m, alivesi 81,50 m ja keskivesi 82,07 m (N2000 korkeusjärjestelmä). Kallaveden pinnankorkeuden mittauspiste sijaitsee Itkonniemellä. Valtion ympäristöhallinnon vuonna 2013 tekemän luokittelun mukaan Kallaveden ekologinen tila on hyvä. Alueen pohjoisosassa sijaitsee helppokulkuinen, metsää kasvava suoalue. Reposaaren pohjavesialueella ei ole Natura- tai muita luonnonsuojelualueita. 1.3 Vedenotto ja vedenkäsittely sekä suojavyöhykkeet Vedenottamon kulutusalue ja ottolupa Reposaareen itärannalla sijaitsee Kuopion Vesi Liikelaitoksen omistama vedenottamo. Vedenottamo on käyttöönotettu vuonna 1984 Kuopion keskeisen kaupunkialueen käyttö- ja lisävedenottamoksi korvaamaan silloin käytössä ollutta pintavedenottamoa. Ottamolta ei ole johdettu vettä vuoden 2007 jälkeen. Ottamon toiminta perustuu Itä-Suomen vesioikeuden 10.10.1983 myöntämään vedenottolupaan. Vedenottoluvan mukainen enimmäisottomäärä on 5 000 m 3 /vrk. Ottamolle ei ole ollut tarvetta hakea vesilain (587/2011) 4:12 :n mukaisia suoja-alueita.
Kuopion kaupunki 5 (17) Vedenotto ja vedenkäsittely Ottamon vesi on pääasiassa harjuun suotautuvaa Kallavettä. Raakavesikaivot (3 kpl) sijaitsevat ydinharjussa noin 25 50 metrin etäisyydellä rannasta. Kaivoista kaksi on ollut pääasiallisessa vedenottokäytössä ja kolmatta on käytetty raakaveden laadun parantamiseen pumppaamalla siitä vettä takaisin järveen (suojapumppaus). Pohjavettä on pumpattu keskimäärin 2 200 m 3 vuorokaudessa. Vedenkäsittelymenetelmänä on käytetty biologista hidassuodatusta raudan ja mangaanin poistamiseksi. Ottamolta vesi on johdettu syöttövesijohtoa pitkin mantereen puolella olevaan Pajulahden alkalointilaitokseen, jossa vesi on käsitelty lipeällä ja hypokloriitilla sekä UV-suodatettu ennen kulutukseen johtamista. 1.4 Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu sekä tarkkailu Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu Pohjavesialueella on asennettu yhteensä yhdeksän rautaista havaintoputkea, joista viisi on ollut vedenottoon liittyvässä pinnankorkeuden tarkkailussa vuosina 2004 2007 (kuva 1). Pohjaveden pinta on ollut matalimmillaan syyskuussa 2006 (havaintoputkessa 1, + 81,26 m mpy N2000) ja korkeimmillaan kesäkuussa 2004 (HP2, + 82,39 m mpy). Havaintoputkien nykyisestä toimintakunnosta ei ole tietoa. 82,6 82,4 82,2 82 81,8 81,6 81,4 81,2 81 80,8 80,6 15.1.2004 15.1.2005 15.1.2006 15.1.2007 Kuva 1. Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu eri havaintopisteissä vuosina 2004 2007. 1 HP2 HP3 4 HP5
Kuopion kaupunki 6 (17) Järven vedenpinnan korkeuden on todettu vaikuttavan pohjaveden laatuun. Kun vedenpinta on korkealla, pääsee humuspitoista järvivettä kaivoihin, jolloin raudan ja humuksen määrä pohjavedessä lisääntyy. Valvontaohjelman mukainen tarkkailu ja tulokset Reposaaren talousveden laatua on seurattu terveydensuojeluviranomaisen kanssa yhteistyössä laaditun valvontatutkimusohjelman mukaisesti (sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000). Ottamon raakavedestä on kerran viikossa tutkittu sameus, väri, ph, alkalitetti, sähkönjohtavuus sekä kemiallinen hapenkulutus. Kerran kuukaudessa tehtäviä määrityksiä ovat olleet rauta, mangaani, ammonium, koliformiset bakteerit, E.coli, enterokokit ja pesäkkeiden lukumäärä. Taulukossa 1 on esitetty pitoisuuksien minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo vuosina 2005 2007. Taulukoiden 1 ja 2 tietoja on verrattu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (STMA 461/2000) mukaisiin laatuvaatimuksiin ja -suositusarvoihin talousvetenä käytettävälle vedelle sekä vesienhoitoasetuksen (VHA 1040/2006, muutos 341/2009) liitteen 7A mukaisiin ympäristölaatunormeihin pohjavedelle niiltä osin kuin laatuominaisuuksista on ollut tietoa. Taulukko 1. Raakaveden laatu vuosina 2005 2007 (valvontatutkimusohjelma). Parametri, yksikkö Sameus, NTU 96 1,64 0,043 14,6 Väri 96 21,30 5 150 ei epätavallisia muutoksia ei epätavallisia muutoksia ph 96 6,59 6,4 8 6,5 9,5 Alkaliteetti, mmol/l 91 0,98 0,124 1,5 Sähkönjohtavuus µs/cm 96 235,07 112 286 2500 Kemiallinen hapenkulutus, COD mg/l 94 3,40 2,25 5,3 5,0 Rauta µg Fe/l 86 7327,22 923 16916 200 Mangaani, µg Mn/l 87 273,97 77 500 50 Koliform. bakt, pmy/100 ml 16 0,00 0 0 0 E.coli, pmy/100 ml 13 0,00 0 0 0* Enterokokit, pmy/100 ml 16 0,00 0 0 0* Kokonaiskovuus, mmol/l 10 0,76 0,65 0,86 Kalsiumkovuus, mmol/l 12 0,34 0,22 0,46 Reposaaren vedenottamo STMA 461/2000 n ka min max vaatimus*/ suositus Ympäristölaatunormit pohjavedelle, VNA (341/2009) Vedenottamon raakavesi on rantaimeytyvää pohjavettä. Vesi on pehmeää ja melko neutraalia. Vesi sisältää runsaasti rautaa ja mangaania sekä melko paljon humusta. Veden hygieeninen laatu on pääosin hyvä. Tarkkailussa ei ole todettu haitta-aineille asetettujen ympäristölaatunormien ylityksiä. Pohjois-Savon ELY-keskus on seurannut Reposaaren vedenottamokaivon (VOKA1) vedenlaatua vuosina 2003 ja 2004 (taulukko 2) sekä ammoniumtypen ja heterotrofisten bakteerien määrää Reposaaren ottamolta lähtevästä vedestä loppuvuodesta 2007.
Kuopion kaupunki 7 (17) Taulukko 2. Vedenlaatutiedot vuosina 2003, 2004 ja 2007 (Oiva). Parametri, yksikkö VOKA1 2003 2004 Alkaliteetti,mmol/l 1,01 0,91 Vedenottamon hana 2007 STMA 461/2000 vaatimus*/ suositus Ympäristölaatunormit pohjavedelle, VNA (341/2009) Ammonium typpenä, mg/l 0,1 0,1 0,05 0,4 0,2 Koliformiset bakteerit, kpl/100 ml 0 0* Fekaaliset enterokokit, kpl/ml 0 0* Heterotrofiset bakteerit, kpl/ml - - 0,33 Kalsium, mg/l 0,33 0,35 Kokonaiskovuus, mmol/l 0,71 0,71 Kemiallinen hapen kulutus CODMn, mg/l 3,3 3,7 5 Mangaani, µg/l 290 260 50 Rauta, µg/l 7530 6890 200 ph 6,6 6,6 6,5 9,5 Sameus, FNU 1,38 1,62 ei epätavallisia muutoksia Sähkönjohtavuus, µs/cm 245 214 2500 Väriluku, mg Pt/l 20 20 1.5 Pohjavesialueen maankäyttö 1.5.1 Kaavatilanne ja kunnallisten määräysten maankäyttörajoitukset Kaavoituksella ohjataan rakentamista ja maankäytön sijoittumista. Reposaaren pohjavesialueella voimassa olevia kaavoja ovat Kuopion seudun maakuntakaava sekä Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaava. Maakuntakaava Alueella on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 3.7.2008. Maakuntakaavassa (kuva 2), alue on alueen erityisominaisuutta osoittavalla merkinnällä Tärkeä pohjavesialue, pv 11.651 ja vedenottamo -kohde.
Kuopion kaupunki 8 (17) Kuva 2. Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta. Yleiskaava Alueella on voimassa Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaava (kuva 3), jonka Kuopion kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 11.12.2000. Kaavassa pohjavesialue on osoitettu osa-aluemerkinnällä Pohjavesialue pv-1. Alueella on noudatettava erityisiä pohjaveden ja vedenhankintavesistön suojeluun tähtääviä kaavamääräyksiä 237 ja 238, jotka ovat samat kaikilla ns. vanhan Kuopion yleiskaava-alueilla olevilla pohjavesialueilla. Alueella on voimassa toimenpiderajoitus pohjavesien suojelemiseksi (yleiskaavamääräys 123). Reposaari on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Reposaaren ja mantereen välissä on laivaväylä.
Kuopion kaupunki 9 (17) Kuva 3. Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan mukainen pohjavesialueen rajaus. Kuvassa 4 on valtion ympäristöhallinnon rajaus, jossa pohjavesialueen rajaus on merkitty sinisellä katkoviivalla ja varsinainen muodostumisalue yhtenäisellä viivalla. Maakuntakaavan ja yleiskaavan rajaukset poikkeavat valtion ympäristöhallinnon rajauksesta noudattelemalla varsinaisen muodostumisalueen rajausta.
Kuopion kaupunki 10 (17) Kuva 4. Valtion ympäristöhallinnon mukainen pohjavesialuerajaus. Asema- ja ranta-asemakaava Reposaaren pohjavesialueella ei ole asema- tai ranta-asemakaavoja. Kunnallisten määräysten maankäyttörajoitukset Kuopion ympäristönsuojelumääräyksiin sisältyvät seuraavat Reposaaren pohjavesialuetta koskevat erityismääräykset: Alueelle ei saa rakentaa vesikäymälää. Muut talousjätevedet tulee käsitellä 2- osaisessa saostuskaivossa ja maasuodattamossa tai muulla siihen puhdistusteholtaan rinnastettavalla menetelmällä (6.1 ). Yhtenäinen hakkuuaukio saa pohjavesialueilla olla tilakohtaisesti enintään kolmen hehtaarin suuruinen. Hakkuuaukioon luetaan kaikki sellaiset alueet, joilla ei ole varttunutta taimikkoa. Maaperän muokkauksissa on käytettävä mahdollisimman kevyttä muokkausmenetelmää, jossa paljastettavan mineraalimaan osuus voi olla korkeintaan 20 % (11.2 ). Reposaaren pohjavesialuetta koskevat myös kaikilla Kuopion pohjavesialueilla voimassa olevat kunnalliset pohjavesialuemääräykset. Ko. määräysten sisällöstä on kerrottu tarkemmin suojelusuunnitelman yleisessä osassa kohdassa 6.2.
Kuopion kaupunki 11 (17) 1.5.2 Nykyinen maankäyttö Alue on kokonaisuudessaan Kuopion kaupungin omistuksessa. Reposaari on pääosin metsämaata. Asutusta, joka alueella on loma-asutusta, on noin 8 % pinta-alasta. Tässä tapauksessa muut alueet käsittävät pohjavesialuerajauksen sisään jäävät vesistöt, jotka muodostavat 55 % pinta-alasta. Maankäyttömuodot on esitetty kuvassa 5. 55 % 37 % Metsämaa 8,9 ha Asutus 2,0 ha Muut alueet 13,1 ha (vesistö) 8 % Kuva 5. Maankäyttömuodot Reposaaren pohjavesialueella.
Kuopion kaupunki 12 (17) 2 SUUNNITELMA-ALUEEN TOIMINNAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT RISKIT Tähän lukuun on koottu tiedot Reposaaren pohjavesialueelle sijoittuvista toiminnoista sekä arvioitu niiden aiheuttamia riskejä pohjaveden muuttumis- ja pilaantumisvaaran ja mahdollisen vedenhankinnan kannalta. Riskitoiminnat on esitetty kartalla suunnitelman liitteenä 6. 2.1 Asutus 2.1.1 Nykytilanne Rakennuskanta ja rakentaminen Pohjavesialueella sijaitsee kolmetoista loma-asuinrakennusta, joista yksi on muutettu vedenottamon huoltorakennuksiksi. Pääosin rakennuskanta on valmistunut 1930- ja 1960-lukujen välisenä aikana. Vedenhankinta ja jätevesien käsittely Reposaaren pohjavesialue ei kuulu minkään Kuopiossa toimivan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen. Pohjavesialueen kiinteistöjen talousvesilähteenä on kantovesi, jonka asukkaat tuovat mukanaan mantereelta. Pesuvetenä käytetään järvivettä. Alueen jätevesien käsittely on hoidettu kiinteistökohtaisesti. Haja-asutusalueiden saostus- ja umpikaivolietteiden muodostumista ja käsittelyn koskevan kyselyn (2009) mukaan kyselyyn vastanneiden mukaan pohjavesialueen kaikissa kiinteistöissä on kuivakäymälä. Neljällä kiinteistöistä on harmaiden vesien käsittelyjärjestelmänä 1- tai 2- osainen saostuskaivo ja maaimeytys. Loput kiinteistöt eivät ole ilmoittaneet käsittelyjärjestelmää tai eivät käsittele kiinteistöllä syntyviä jätevesiä. Pohjavesialueella ei ole viemäriverkostoa, jätevedenpumppaamoja tai -puhdistamoita. Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuoteen 2020 ei pohjavesialuetta ole esitetty jätevesiviemäröinnin selvitysalueeksi. Lämmitysjärjestelmät Pohjavesialueen pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on puulämmitys, jolla ei ennalta arvioiden ole pohjavesivaikutuksia. Osalla kiinteistöjä ei ole lainkaan kiinteää lämmityslaitetta. Käytettävissä olevien tietojen mukaan alueella ei sijaitse öljylämmitystä, energiakaivoja tai muita maalämpöjärjestelmiä.
Kuopion kaupunki 13 (17) 2.1.2 Asutuksen riskien arviointi Reposaaren pohjavesialueen nykyisen loma-asutuksen aiheuttama pohjaveden pilaantumisvaara on vähäinen. Loma-asutuksen jätevesien käsittely sekä kiinteistöjen käyttö ja hoito voivat vaikuttaa paikallisesti pohjaveden laatuun. Kaikki kiinteistöjen jätevedet imeytyvät alueelle ja edelleen rantaimeytyksen kannalta tärkeään vesistöön. 2.2 Maatalous Alueella ei harjoiteta maataloutta eikä alueella ole viljely- tai laidun käytössä olevia alueita. 2.3 Metsätalous 2.3.1 Nykytilanne Metsätalous on pohjavesialueen päämaankäyttömuoto. Alue on maastotyypiltään kangasmaata ja pääpuulajina on mänty. Alueen puustosta suurin osa oli kartoitushetkellä uudistuskypsää. Vedenottamoalue oli taimikolla. Kuopion kaupunki on laatinut alueelle metsänhoitosuunnitelman, jonka mukaan alueella ei tulla tekemään metsänhoidollisia toimenpiteitä vuosina 2014 2024. 2.3.2 Metsätalouden riskien arviointi Reposaaren pohjavesialueella metsätaloudesta ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. 2.4 Öljy- ja polttoainesäiliöt sekä sähkönjakelumuuntajat 2.4.1 Nykytilanne Öljy- ja polttoainesäiliöt Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ja Kuopion kaupungin rakennusvalvonnan tietojärjestelmän mukaan pohjavesialueella ei sijaitse öljy- tai polttoainesäiliöitä. Mahdollisista muista pohjavesialueella sijaitsevista öljysäiliöistä ja niiden käytöstä tai kunnosta ei ole tietoa.
Kuopion kaupunki 14 (17) Sähkönjakelumuuntajat Pohjavesialue sisältyy Kuopion Energia Oy:n sähkönjakelun toiminta-alueeseen. Yhtiöltä saadun tiedon mukaan pohjavesialueella sijaitsee yksi sähköyhtiön omistama sähkönjakelumuuntaja. Taulukkoon 3 on kerätty tietoa muuntajan rakenteesta sekä sen sisältämä öljymäärä. Muuntaja on tyypiltään pylväsmuuntaja ja se on maaperäsuojaamaton. Muuntajassa käytetään mineraaliöljyn sijasta rypsiöljyä. Taulukko 3. Reposaaren pohjavesialueella sijaitsevat muuntajat. Tunnus Rakenne Rakentamisvuosi Öljysuojaus Koko (kva) Öljymäärä (noin kg) Etäisyys ottamolle (m) M320 Pylväs 1980 ei 200 360 200 2.4.2 Öljy- ja polttoainesäiliöiden sekä sähkönjakelumuuntajien aiheuttamien riskien arviointi Reposaaren pohjavesialueella sijaitseva pylväsmuuntaja aiheuttaa kohtalaisen pohjaveden pilaantumisvaaran, koska muuntajassa käytetty öljy on rypsiöljyä. 2.5 Tie- ja vesiliikenne 2.5.1 Nykytilanne Tieliikenne Alueelle ei ole tieyhteyttä mantereelta eikä alueella ole yleisiä teitä. Talvella alueelle on mahdollista päästä autolla jäätietä pitkin. Vedenottamoalueelle johtavaa huoltotietä saaressa on noin 500 metriä. Vesiliikenne Reposaaren pohjavesialuetta ympäröivässä vesistössä on kesäisin paljon veneliikennettä sekä talvisin autoliikennettä (jäätie Julkulan rannasta). Reposaaren ja mantereen väliin on yleiskaavaan merkitty veneväylä. Liikenne väylällä on todennäköisesti vapaaaikaan liittyvää veneilyä. 2.5.2 Liikenteen riskien arviointi Reposaareen pohjavesialueella olevan maastoliikenteen aiheuttama pohjaveden pilaantumisvaara on vähäinen. Vesiliikenteen aiheuttaman pohjaveden pilaantumisvaaran muodostavat lähinnä päästöt veneistä (öljy- ja polttoainevuodot). Luonnontilassa virtaussuunnan ollessa todennäköisesti vesistöä kohden, on pohjaveden pilaantumisriski vähäinen. Mahdollisen ottotoiminnan aikana virtaussuunta kääntyy rantaimeytymisen vuoksi, jolloin polttoainevuodoista aiheutuva pilaantumisriski kasvaa.
Kuopion kaupunki 15 (17) 2.6 Maa-ainesten otto Alueella ei ole maa-ainesten ottotoimintaa eikä yleis- tai maakuntakaavoihin ole alueelle merkitty maa-ainesten ottoon soveltuvia alueita. 2.7 Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pohjavesialueella ei sijaitse ympäristöhallinnon ylläpitämän maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI-rekisteri) mukaan tunnettuja pilaantuneita maa-alueita. 2.8 Muut toiminnot Pohjavesialueella ei sijaitse muita toimintoja kuten yrityksiä tai vapaa-ajan harrastealueita. 2.9 Tulvat Suomen Ympäristökeskus ja ELY-keskus ylläpitävät tulvakarttapalvelua. Reposaaren alue kuuluu kartoitettuihin alueisiin, joilla kerran kahdessakymmenessä vuodessa ja sitä harvemmin tapahtuvien tulvien aiheuttamaa tulvavaaraa on tutkittu. Erityisiä tulvavaara alueita Reposaaressa ovat sen pohjoisosa sekä lounaisranta. 2.9.1 Tulvista aiheutuvien riskien arviointi Tulvavesistä voi aiheutua kohtalaista pohjaveden pilaantumisvaaraa. Reposaareen vedenottokaivot sijaitsevat noin 25 50 metrin etäisyydellä rannasta. Tulvatilanteissa Kallaveden vesipinta voi nousta saaren rantavallien yläpuolella, jolloin pintavesiä pääsee imeytymään suoraan vettä hyvin johtaviin harjun keskiosiin. Muutokset voisivat vaikuttaa rantaimeytyvän pohjaveden viipymäaikaan ja lisätä epäpuhtauksia raakavedessä.
Kuopion kaupunki 16 (17) 3 SUUNNITELMA-ALUETTA KOSKEVAT TOIMENPIDESUOSITUKSET Seuraavaan taulukkoon (taulukko 4) on koottu Reposaaren pohjavesialueen toimintoja koskevat toimenpidesuositukset. Kuopion kaikille pohjavesialueille yhteiset toimenpidesuositukset on esitetty suojelusuunnitelman yleisen osan kohdassa 7. Lisäksi pohjavesialueita koskevat sitovat kunnalliset määräykset, joista on selostettu yleisen osan kohdassa 6.2. Taulukko 4. Pohjavesialueen riskitoimintoja koskevat toimenpide-ehdotukset ja toimintasuositukset. Toiminta Toimenpidesuositus Vastuutaho Aikataulu Vedenhankintaselvitykset Reposaaren pohjavesialueen luokitus tarkistetaan. POSELY/ Y, Kuopion Vesi 2015 ja KYP/ kunnallistekninen suunnittelu Maankäyttö Pohjavesialueen rajaus muutetaan yleiskaavassa yhteneväksi valtion ympäristöhallinnon pohjavesialuerajauksen kanssa KON / strateginen maankäytön suunnittelu seuraava kaavantarkistus Öljysäiliöt ja muuntajat Reposaaren pohjavesialueella sijaitseva pylväsmuuntaja tulee öljysuojata. KYP/ ympäristönsuojelupalvelut (tiedottaminen) ja Kuopion Energia Oy (toteuttaminen) 1.1.2015 mennessä.
Kuopion kaupunki 17 (17) 4 LÄHTEET Selvitykset ja suunnitelmat Itä-Suomen vesioikeus. Päätös: Kuopion kaupungin Reposaaren pohjavedenottamon perustaminen ja vesijohdon rakentaminen Kallaveteen. n:o 75/Va/83. Kuopion Vesi. Kuopion Veden toimittaman talousveden valvontatutkimusohjelma vuosilta 2005 ja 2012. Hatva, Tuomo. Havaintoja pohjavesialueiden sekä tekopohjavesi- ja rantaimeytyslaitosten vedenlaadusta, Suomen ympäristökeskuksen moniste 255 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40852/sykemo_255.pdf?sequence =1 Vallin, Sami, Pohjois-Savon ELY-keskus. 2012. Pohjois-Savon vedenottamoiden rantaimeytymis- ja tulvariskikartoitus. Kuopion kaupunki. 2013. Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020. Maankäyttösuunnitelmat Ympäristöministeriö. 3.7.2008. Kuopion seudun maakuntakaava. Hallinto-oikeus. 20.6.2002. Päätös: Kuopio keskeisen kaupunkialueen yleiskaava. Kuopion kaupunki. 22.4.2002. Merkintäkirjasto, Yleiskaavamerkinnät ja määräykset. Tietojärjestelmät ja aineistot Ympäristöhallinto. Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA, www.ymparisto.fi/oiva Ympäristöhallinto. Maaperän tilan tietojärjestelmä MATTI, https://tyvi.elma.fi/ Kuopion kaupungin paikkatietopalvelu TAAVI Geologian tutkimuskeskuksen maaperä- ja kallioperätutkimusaineistot, www.gtk.fi/ Linkit http://tulvakartat.ymparisto.fi/sl/viewer.html?viewer=tulvakarttapalvelu (24.3.2014)