Maisemanhoitoyrittäjän käsikirja HANNELE PARTANEN ARTO MUTIKAINEN TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 Nurmijärvi 2008
Maisemanhoitoyrittäjän käsikirja Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus / ProAgria Arto Mutikainen TTS tutkimus TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 ISSN 1458-7858 ISBN 978-951-788-397-9 Nurmijärvi 2008
TTS PL 5 (Kiljavantie 6) 05201 RAJAMÄKI Tekijä(t) Hannele Partanen, Arto Mutikainen Julkaisun nimi Maisemahoitoyrittäjän käsikirja Julkaisusarja ja numero TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Maaliskuu 2008 Toimeksiantaja Maa- ja metsätalousministeriö Tutkimuksen nimi Maisemanhoitoyrittäjyys on mahdollisuus Tiivistelmä Kiinnostus hoidettuun maaseutumaiseen ympäristöön on lisääntynyt. Maiseman- ja luonnonhoito on jo osoittautunut olevan yksi mahdollisuus sekä maatiloille että muille maaseutuyrittäjille. Tilausta on sekä erityisosaamiselle että monitoimiurakoitsijoille. Monialaisten maatilojen määrä nousee Suomessa. Maa- metsätalouden tietopalvelukeskuksen tilaston mukaan yli kolmannes tiloista harjoittaa päätoimialan lisäksi muutakin yritystoimintaa. Monialaisista tiloista 42 % on viljatiloja ja yleisin sivutoimiala on koneurakointi. Tiloista erityisesti kasvinviljelytilat ovat kiinnostuneita maisemanhoitoyrittäjyydestä. Tämän osoittaa mm. se, että vuoden 2006 aikana pidetyillä Maisemanhoitoyrittäjyys-kursseilla on enemmistö kurssilaista ollut kasvinviljelytiloilta. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja TTS tutkimus ovat MMM:n rahoituksella tehneet tämän oppaan avuksi alalle aikoville tai jo toimiville maisemanhoitoyrittäjille, jotka tarvitsevat käytännön läheistä tietoa päätöksenteon tueksi. Opas tarjoaa tietoa maisemanhoitoyrittäjän asiakkaista, heidän tarjoamistaan töistä ja niihin liittyvistä vaatimuksista, töiden kustannuksista ja hinnoittelusta, käytettävistä koneista ja laitteista sekä tarjousten ja sopimusten tekemisestä. Oppaassa käsitellään myös työn laatuun, tuotteistamiseen ja markkinointiin sekä yritysten verkostoitumiseen liittyviä kysymyksiä. Oppaan sisällön perustana on maisemanhoitotyön laadun ja hoitokriteereiden kehittämiseen tehty työ, hankittu tietous töiden kustannustasoista hinnoittelusta ja erilaisten työkoneiden käyttöedellytyksistä sekä yhteistyössä viheralan toimijoiden ja asiakasryhmien saatu käytännön tietämys. Lisäksi on hyödynnetty aikaisempien tutkimusten ja hankkeiden tuloksia. Oppaan lisäksi hankkeen tuloksia on siirretty käytäntöön tiedottamalla ja kouluttamalla alueellisesti ja valtakunnallisesti. Valtakunnallinen hanke on hyödyttänyt alueellisia hankkeita antamalla uusinta tietoa maisemanhoitoyrittäjyyden kehittämiseksi. Alueelliset hankkeet ovat puolestaan antaneet tietoa käytännön kokemuksista. Hankkeissa on selvitetty alueen maaseutuyrittäjien mahdollisuudet ja halukkuus maisemanhoitotöihin sekä yrittäjien asiakaskunta. Maisemanhoitoyrittäjyyden kehittämisessä on nyt käytössä runsaasti perustietoa sekä yrittäjistä että asiakkaista. Kun maiseman- ja luonnonhoitotyö muuttuu selkeäksi yritystoiminnaksi, niin samalla työn arvostus nousee. Maisemanhoitoyrittäjälle sopivia töitä ovat muun muassa tienvarsien niitto ja tienvarsiojien siistiminen, viljelemättömien alueiden hoito tai viljelyyn palauttaminen, niittyjen hoito, pajukkojen raivaus ja muut raivaustyöt, näkymien avaukset sekä ranta-alueiden siivous ja perkaus. Lisää esimerkkejä löytyy oppaan sivuilta. Kiinnostusta viljelemällä ja niittämällä hoidettavia alueita kohtaan lisää myös uudistettu B-alueiden (maisemapellot ja erityyppiset niityt) hoitoluokitus, joka on hyvä työväline kuntien käyttöön maisemanhoitotöiden tarvetta ja työmenetelmiä suunniteltaessa. Avainsanat maisemanhoito, yrittäjyys, viherympäristöurakointi, urakointisopimus, niitto ISBN 978-951-788-397-9 ISSN 1458-7858 Kieli Suomi Yksikkö TTS tutkimus, luonnonvara-ala: maatalous PL 5, 05201 Rajamäki puh (09) 2904 1200 Sivuja 50 Myynti TTS PL 5, 05201 RAJAMÄKI puh (09) 2904 1200 http://www.tts.fi Hinta (vain verkkoversiona)
SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 1 LUONTO- JA MAISEMAPALVELUT... 5 2 MAISEMANHOITOYRITTÄJÄN ASIAKKAAT... 6 2.1 Kunnat ja seurakunnat... 6 2.2 Ympäristökeskukset... 8 2.3 Metsähallitus... 10 2.4 Metsäkeskukset ja metsänhoitoyhdistykset... 12 2.5 Museovirasto... 12 2.6 Tiehallinto ja tiepiirit... 14 2.7 Tiekunnat... 15 2.8 Voimayhtiöt... 16 2.9 Maanviljelijät... 17 2.10 Yritysten tarjoamat työtilaisuudet... 18 2.11 Maaseudun yhdistykset... 19 2.12 Yksityiset ihmiset... 20 2.13 Erityiskysymyksiä asiakkaiden kanssa... 20 3 4 5 6 7 8 9 10 11 TYÖN LAATU JA HOITOSUUNNITELMAT... 22 TUOTTEISTAMINEN... 23 MARKKINOINTI... 26 VERKOSTOITUMINEN... 27 KUSTANNUKSET JA HINNOITTELU... 29 7.1 Kustannuslaskenta... 29 7.2 Hinnoittelu... 30 TARJOUKSET JA SOPIMUKSET... 33 VAKUUTUKSET... 35 RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA... 36 KONEET... 38 KUVAAJAT AM Arto Mutikainen, TTS tutkimus AT Aila Tarvainen, ProAgria Uusimaa / maa- ja kotitalousnaiset AS Aune Sinkkonen HK Helsingin kaupunki HP Hannele Partanen, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus KK Kirsi Kujala, Lahden kaupunki MP Marja Pälikkö, Uudenmaan ympäristösuojelupiiri MS Matti Seppälä, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus RS Riikka Söyrinki, ProAgria Pirkanmaa / maa- ja kotitalousnaiset SP Seppo Pentti TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 3
JOHDANTO Maiseman- ja luonnonhoito on osoittautunut olevan yksi mahdollisuus sekä viljelijöille että muille maaseutuyrittäjille. Tilausta on sekä erityisosaamiselle että monitoimiurakoitsijoille. Alalle on kiinnostusta ja sen tarpeisiin on syntynyt palveluita tarjoavia yrityksiä. Maisemanhoitoyrittäjyyteen liittyvät työt ovat monipuolisia ja ammattitaitoa vaativia. Maisemanhoitoyrittäjä hoitaa alueita arvoniityistä käyttöniittyihin, luonnonsuojelualueista kylämaisemiin. Samalla kun yrittäjä hoitaa maisemaa ja luontoa, hän hoitaa myös ihmisen hyvinvointia. Maisemanhoitoyrittäjyyden kehittämiseksi on tärkeintä, että alan kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Tarjottavia palveluja ei vielä tunneta tarpeeksi ja asiakkaat eivät osaa kysyä niitä. Alan yrittäjyyden kehittyminen omana toimialana nostaa myös maiseman- ja luonnonhoidon arvostusta. Maisemanhoitoyrittäjän käsikirjaan on koottu yhteen keskeisimmät alaan liittyvät asiat. Asiakkaista on kerrottu, millaisia töitä heillä on tarjolla ja miten yrittäjä voi töitä tarjota. Käsikirjassa painotetaan työn laatua ja tuotteistamista. Muita keskeisiä asioita ovat muun muassa kustannustietous ja tarjousten teko. Koneiden esittelyssä selviää, kuinka monipuolisesti eri koneita voidaan käyttää maisemahoitotöissä. Käsikirjaan koottujen nettisivujen esimerkkien avulla lukija pääsee lähelle työn arkipäivää ja saa ideoita oman toimintansa kehittämiseen. Maisemanhoitotyön tuloksena maisema muuttuu. Pusikosta on tullut kaunis koivikkolaidun. AS TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 4
1 LUONTO- JA MAISEMAPALVELUT Luonto- ja maisemapalveluilla tarkoitetaan luonnon ja kulttuurimaiseman hoitoon ja käyttöön liittyviä palveluja. Käytännön maastotöiden lisäksi palvelut voivat sisältää työtehtävinä inventointeja, suunnitelmien tekoa, työnjohtoa ja valvontaa. Luonnonhoitopalveluita ovat muun muassa perinnebiotooppien ja rakennettujen perinnemaisemien kunnostus- ja hoitotyöt rantojen ja rantaniittyjen raivaustyöt, niitto ja laidunnus metsien ja soiden luonnonhoitotyöt vesistöjen ja kalakantojen hoitotyöt vesiensuojelutyöt Maisemanhoitopalveluita ovat muun muassa kuntien ja taajamien avoimien alueiden hoito liikenneympäristöjen viheralueiden hoito ranta-alueiden siivous ja näkymien avaaminen maisemointityöt Luonnon käyttöön liittyviä palveluja ovat muun muassa retkeily- ja virkistyskohteiden perustaminen ja hoito liikuntapaikkojen perustaminen ja hoito tieisännöinti ja yksityisteiden kunnossapitotyöt kiinteistöjen ja pihapiirien huolto- ja kunnostustyöt sähkölinjojen raivaus puunkorjuu erityiskohteilla riistanhoitotyöt Lisätietoja Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmän sivut www.maaseutupolitiikka.fi/luontojamaisemapalvelut Luontoyrittäjien nettitietopankki www.luontoyrittaja.net MP TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 5
2 MAISEMANHOITOYRITTÄJÄN ASIAKKAAT 2.1 Kunnat ja seurakunnat Kunnat ja seurakunnat ovat merkittäviä maanomistajia, joilla on metsää, avoimia alueita ja puistoja. Kunnat ovat joutuneet kustannussäästöjen vuoksi vähentämään omaa viheralueita hoitavaa työvoimaansa. Ne ovat aktiivisesti etsimässä keinoja, miten viheralueiden hoitotyöt saataisiin tehtyä uudella tavalla, esimerkiksi antamalla töitä yksityisille yrittäjille. Myös kuntaliitokset tulevat lisäämään alueurakointien kysyntää ja työtilaisuuksia. Aiheina voi olla esimerkiksi eri kuntien välisten ulkoilureittien hoito tai yhteisen tiemaiseman avoimien alueiden niittäminen. Kuntien yhdistyminen vaikuttaa siihen, että niiden alueiden hoidon pitäisi olla samantasoista. Kaikki tarjottava hoito joudutaan myös kilpailuttamaan virallisesti. Seurakunnilla on useita rakennuksia ja niihin liittyviä maa-alueita, esimerkiksi seurakuntakeskusten ympäristöt ja leirikeskusten ympäristöt. Näille alueilla on niittyjä, peltoja, hoitamattomia pusikoituvia peltoja sekä umpeutuvia metsänreunoja ja näkymiä. Seurakuntien ostopalvelujen määrä tulee lisääntymään lähivuosina. Samalla kun seurakuntia yhdistetään seurakuntayhtymiksi, niiden hoidettavien alueiden pinta-alat laajanevat. Yksi tavallisimpia töitä on alueiden umpeutumisen estäminen. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi vesakonmurskaimella. AT. Tavoitteena asukkaiden viihtyvyys Kunnat ostavat ulkopuolisilta yrittäjiltä useimmiten sesonkiluonteista ja erityistä konekantaa vaativaa työtä. Peltoheittojen kehittäminen takaisin pelloiksi tai niityiksi tai umpeutuneiden maisemien raivaaminen kiinnostavat kuntia ja kaupunkeja. Myös rakentamattomat tontit voivat kuulua maisemanhoitoyrittäjän työalueisiin. Yhteistä alueiden hoidolle on se, että niiden hoidosta on tärkeää tiedottaa asukkaille. Samalla asukkaat saadaan ymmärtämään alueiden hoidon tavoitteita. Maisemanhoitoyrittäjä on jonkin verran julkisuuden henkilö tehdessään töitä asukkaiden lähialueilla. Maisemanhoitoyrittäjä voi hoitaa kuntien maaseutumaisia alueita asukkaille virkistykseksi ja myyvin termein. Voidaan jopa puhua kunnallisista maisematuotteista. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 6
Viljapellot, kukkaraidat pelloilla, kukkaniityt, perhosniityt ja niittypolut ovat esimerkkejä halutuista alueista. Monet kunnat ovat luokittaneet viheralueensa Viheralueiden hoitoluokitus luokituksen mukaisesti. Siinä A-luokka koskee rakennettuja viheralueita, B-luokka avoimia viheralueita ja C-luokka taajamametsiä. Tämä luokitus on syytä tuntea, kun tekee töitä kunnille. Maisemanhoitoyrittäjän kannalta on tärkeää, että he hoitavat alueita laadukkaasti, hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Sekä kunnat, seurakunnat että maisemanhoitoyrittäjät haluavat työn olevan kustannustehokasta ja sopimusten pitkäikäisiä. Tarjolla olevia töitä Erilaisten viheralueiden perustamis- ja hoitotyöt Niitto-, viljely- ja raivaustyöt peltojen viljely niittyjen hoito pajukoituvien peltojen hoito tienpientareiden ja polkujen varsien niitto siimaniittopalvelu vesakon ja joutoalueiden raivaus Metsänhoito suojametsien reuna-alueiden hoito taajamien lähimetsät Muut rantojen ja ranta-alueiden hoito, kaislikon niitto alueiden kevätsiivous jätehuolto levähdysalueiden hoito kalusteiden ja rakenteiden kunnossapito maansiirtotyöt ojien kaivuu ja kunnossapito Liikuntapaikkojen hoito hiihtolatujen, luistelualueiden ja talviuintipaikkojen hoitotöitä nurmi-, pallo- ja yleisurheilukenttien, uimarantojen ja venesatamien hoito sekä luonto- ja vesiliikuntapaikkojen hoito liikuntapaikkojen perustaminen Muista taajama-alueilla ole tietoinen viheralueiden hoitoluokituksesta ole valmis kertomaan asukkaille tehtävistä töistä valita töihin myös kevyempää kalustoa, jolla voidaan liikkua ahtaissa paikoissa suunnitella tarkoin kaluston liikuttaminen ja töiden ketjutus, koska alueet voivat olla hajallaan ja pieniä suunnitella, mihin niittojäte viedään pitää kiinni sovituista aikatauluista, koska asukkaiden palaute on nopeaa TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 7
Maisemapeltoja viljelemällä säilytetään kaupunkien avoimia alueita. HK. Lisätietoja Jos olet kiinnostunut kunnan tarjoamista töistä, niin ota yhteyttä joko kunnan tekniseen toimeen tai ympäristötoimeen. Noin sadassa kunnassa on vihertoimi, lopuissa työ kuuluu kunnan rakennusmestarille tms. Kunnan liikuntatoimi on myös mahdollinen työn tarjoaja. Seurakuntien töistä tietää seurakuntapuutarhuri tai kiinteistöpäällikkö. Maaseutuyrittäjien mahdollisuudet viherympäristötöissä julkaisu, nro TR 14 www.tts.fi > TTS tutkimus > julkaisut Viheralueiden hoitoluokitusta koskeva tieto: www.vyl.fi > kirjakauppa > tuotteet > Viheralueiden hoitoluokitus 2.2 Ympäristökeskukset Ympäristöhallinto vastaa yksityismaiden (kunnat, yhteisöt ja yksityiset maanomistajat) luonnonsuojelusta. Alueellisilla ympäristökeskuksilla on päävastuu näiden alueiden hoidosta ja alueiden arvojen säilyttämisestä. Ympäristökeskuksilla ei ole merkittävästi omia henkilöitä hoitotöiden toteuttamiseen. Töitä toteutetaan hanketyövoimalla muun muassa työllisyystöinä tai ostamalla urakoitsijoilta. Tällä hetkellä ympäristökeskuksilla on ympäristöön hoitoon liittyviä EU- hankkeita sekä YM:n ja MMM:n kautta rahoitettuja hankkeita. Hankkeiden toteuttamiseen käytännössä tullaan tarvitsemaan ammattitaitoisia yrittäjiä. Siksi yrittäjän kannattaa olla valmis markkinoimaan osaamistaan ympäristökeskuksille. Hankkeiden tarjoamat työt ovat erittäin sopivia maiseman- ja luonnonhoidon yrittäjälle. Esimerkiksi luonnonsuojeluun liittyvissä hankkeissa voi kyseessä olla lintuvesien hoito tai riistanhoito. Hoitotoimet ovat jatkuvia, pitkäaikaisia tai kertaluonteisia. Esimerkiksi perinnebiotooppeja raivataan, niitetään ja laidunnetaan vuosittain. Jatkuviin hoitotöihin palkataan mielellään luontokohteiden lähellä asuvia ammattilaisia. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt jo vuosien ajan yhteistyötä luontokohteiden hoitoon erikoistuneen urakoitsijan kanssa. Kokemukset ovat olleet hyviä. Suunnittelun ja työnjohdon kustannukset ovat jääneet pieniksi ja hoitotyön tavoitteet ovat toteutuneet. Urakoitsija on sitoutunut kohteiden hoitamiseen hankkimalla TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 8
soveltuvaa laitteistoa ja tarvittaessa myös kehittänyt sitä. Samaa urakoitsijaa on käytetty muun muassa uhanalaisten lintu- ja kasvilajien elinympäristöjen hoidossa sekä merenrantaniittyjen kunnostamisessa. Mönkijään voi liittää monenlaisia työkoneita, esimerkiksi niittolaitteen merenrantaniityn niittämiseksi. MP. Tarjolla olevia töitä Perinnemaisematyöt raivaus, rakenteiden kunnostus, rumentavien rakennusten purkaminen sekä maisemainventointi peruskunnostuksen jälkeinen jatkohoito esimerkiksi niittämällä tai laiduntamalla Kulttuuriympäristöjen hoito vanhojen rakennusten ja rakennelmien kunnostus maisemanhoitoraivaukset maisemaa rumentavien rakennusten purku ulkoilu- ja virkistysalueiden hoito soramonttujen maisemointi Luonnonsuojelu- ja vesistöhankkeet lintuvesien hoito, pesimäpaikkojen rakentaminen riistanhoito vesikasvuston niitto rantojen raivaus suojavyöhykkeiden hoito roskien ja uppopuiden poisto pienten jokien entisöinti Ulkoilu- ja virkistyskäyttö luontopolkujen, nuotiopaikkojen sekä ulkoilureittien hoito TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 9
Muista arvostaa hoitosuunnitelmassa korostettua luonnon monimuotoisuutta käyttää koneissa biopolttoainetta olla aktiivinen ja kysyä itse hankkeista ja niiden tarjoamista töistä markkinoida osaamistasi ympäristökeskukselle Lisätietoja Jos olet kiinnostunut ympäristökeskuksen tarjoamista töistä, ole yhteydessä lähimmän ympäristökeskuksen luonnonsuojeluryhmään tai vesistöryhmään, riippuen omasta kiinnostuksestasi. Kerro, millaisia palveluja tarjoat ja millä alueilla. Voit myös tiedustella meneillään olevia hankkeita ja niiden tarjoamia työmahdollisuuksia. www.ymparisto.fi > alueelliset ympäristökeskukset > lähin ympäristökeskuksesi > yhteystiedot Meneillään olevat hankkeet www.ymparisto.fi > alueelliset ympäristökeskukset > lähin ympäristökeskuksesi, hakusana esimerkiksi järvikunnostukset. 2.3 Metsähallitus Metsähallinnolla on vastuullaan valtion maiden luonnonsuojelu. Luonnonsuojelualueita ovat kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut luonnonsuojelualueet, jotka on perustettu lailla tai asetuksella. Alueiden hoidosta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut Luontopalvelu käyttää pääsääntöisesti omia metsureita, mutta paikoin ja ajoittain (erityisesti keväällä ja kesällä) tekijöistä on pulaa. Silloin tekijöitä palkataan talon ulkopuolelta. Luontopalvelujen työt ovat tuntitöitä tai urakoita. Hajallaan olevien, pienien suojelualueiden sekä vastaavien retkeilykohteiden hoitotöiden toteuttamiseen toivotaan ostopalveluita. Metsähallituksen tavoitteena on myös saada kaikkien valtion mailla olevat perinnebiotoopit hoidon piiriin. Pääosa näistä sijaitsee suojelualueilla. Metsähallitus tarjoaa myös erilaisia rakentamiseen liittyviä töitä. MS. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 10
Metsätalous puolestaan ostaa palveluina alan yrittäjiltä lähes kaikki puunkorjuutyöt ja puutavaran kuljetukset. Samoin merkittävä osa metsänhoito- ja metsänparannustöistä ostetaan. Maiseman- ja luonnonhoidon tarpeet otetaan huomioon suunnittelussa ja työt toteutetaan käytännön metsänhoitotyössä. Metsähallitus suunnittelee laajojen alueiden huoltopalveluiden ostoa, esimerkiksi kansallispuiston kokonaishuollon kilpailuttamista ja hankintaa. Palvelujen ostoon vaikuttaa oman työn ja ostopalvelun käytön kustannusvertailu. Metsähallitus haluaa maisemanhoitoyrittäjän olevan osaava ja luotettava. Tilatun hoidon halutaan olevan jatkuvaa. Esimerkiksi saaristossa etsitään yrittäjiä ja paikallisia, joita koulutetaan alueiden hoitoon. Tavoitteena on yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa saada riittävästi töitä sekä valtion että yksityisten mailta. Yrittäjällä pitää myös olla riittävästi alueita, jotta hänen kannattaa investoida koneisiin ja veneisiin. Useat töistä ovat tavallisuudesta poikkeavia, joten aiempi kokemus on etu. Tällöin yrittäjä osaa työt ilman suurta perehdyttämistä. Kansallispuistoja hyödyntää noin sata luontomatkailuyritystä, joiden palveluksessa on keskimäärin viisi työntekijää. Maisemanhoitoyrittäjä voi tarjota palvelujaan myös heille. Tarjolla olevia töitä Metsien ja soiden ennallistaminen ojalinjojen aukaisu, polut, lahopuun tuottaminen, pienaukotus, puunkuljetus Luonnonhoitotyöt perinnebiotooppien ja rakennettujen perinnemaisemien raivausja hoitotyöt o raivaukset, niitot, laidunaidat, laidunsopimus, jalopuiden vapauttaminen, lehtojen hoito lintuvesien ja kosteikkojen hoito riistanhoitotyöt Rakentaminen lintutornit, luontopolut ja reitit, pitkokset, opasteet, portaat parkkipaikat, tulipaikat, pöytä-penkkirakenteet polttopuiden hankinta ja kuljetus, jätehuolto, kiinteistönhoito Muista hoito perustuu aina hoitosuunnitelmaan noudattaa luonnonsuojelualueiden hoidon periaatteet suositusta oltava turvavarusteet (metsurivarusteet, öljyvahingot) oltava veneilytaidot saaristokohteilla Lisätietoja Jos olet kiinnostunut metsähallituksen tarjoamista töistä, ota yhteyttä lähimpään puistonjohtajaan. www.metsa.fi > luontopalvelut > valitse oman alueesi alueyksikkö > puistojohtajat. Puistonjohtajat tietävät alueensa töistä ja voivat myös välittää palvelu- ja yhteystietosi eteenpäin. Luonnonsuojelualueiden hoidon periaatteet www.metsa.fi > luonnonsuojelu > suojelualueiden hoito ja käyttö > hoidon periaatteet TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 11
Voit katsoa valmisteltavana ja viimeisteltävänä olevat suunnitelmat. Kunkin suunnitelman kohdalta löytyy lisätietojen antaja. Hän tietää myös tarjolla olevista töistä. www.metsa.fi > hoidon ja käytön suunnittelu suojelualueilla. 2.4 Metsäkeskukset ja metsänhoitoyhdistykset Alueelliset metsäkeskukset toteuttavat metsänomistajien mailla muun muassa luonnonhoitohankkeita. Niiden työt ovat erilaisia työmäärältään ja osaamisen vaatimukseltaan. Siksi töitä toteutetaan vaihtelevasti palkkaamalla tilapäistyövoimaa, oman henkilöstön työnä ja ostamalla palveluja yrittäjiltä ja yrityksiltä. Yksityiset metsänomistajat voivat saada tukea metsäluonnon hoitoon kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella. Hankkeet suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä metsäkeskuksen kanssa, mutta käytännön töiden toteutuksessa voidaan käyttää yrittäjiä. Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat metsänomistajille palveluja, joita toteutetaan joko omana työnä tai ostamalla osittain yrityksiltä. Puuntuotantoon ja hakkuuseen liittyvien palvelujen lisäksi ne voivat tarjota maisema- ja luontopalveluja asiakkailleen. Metsänhoitoyhdistyksillä on palveluksessaan metsureita ja yhteistyökumppaneina koneyrittäjiä, joilta hankitaan osa töiden toteutuksesta. Yrittäjä voi myydä myös nuoren metsän hoitopalvelua ja energiapuunkorjuuta. Näitä korvataan osaksi Kemera-rahoilla (kts. rahoitusmahdollisuudet -kohta). Muista Yksityinen metsänomistaja voi vähentää metsäverotuksessa kuluja myös luonnon- ja maisemanhoidon osalta. Lisätietoja Jos olet kiinnostunut metsänhoitoyhdistyksen tarjoamista töistä, etsi oman alueesi paikallinen yhdistys ja ota yhteyttä toiminnanjohtajaan. www.mhy.fi > yhteystiedot. Esittele oma osaamisesi ja konekalustosi. Metsäluonnonhankkeista saat tietoa www.metsakeskus.fi > palvelut > metsäluonnonhoito > metsäluonnon hoitohankkeet. www.metsavastaa.net > metsän omistaminen > valtion tuet yksityismetsätaloudelle > nuoren metsän hoito 2.5 Museovirasto Museovirasto vastaa muinaisjäännösalueiden hoidosta. Se antaa myös neuvoja ja myöntää luvan hoitaa muinaisjäännöskohdetta. Muinaisjäännösten hoidolla tarkoitetaan arkeologisen kohteen ja sitä ympäröivän maiseman hoitoa. Merkittävä osa Museoviraston kohteista hoidetaan työllisyystöinä. Kohteiden valinnassa painotetaan muun muassa maisemallista arvoa ja kohteen liittyvyyttä elinkeinojen kehittämiseen. Maisemanhoitotyöt tehdään kohteilla yleensä ilman koneiden apua perinteisin työtavoin. Lisäksi käytetään pintapaineeltaan kevyitä koneita. Jokaiselle hoidettavalle muinaisjäännösalueelle tehdään hoito- ja käyttösuunnitelma. Maisemanhoitoyrittäjän on oltava valmis toteuttamaan hoitosuunnitelmia erittäin tarkasti. Hoidettavien alueiden arvoina ovat muun muassa historialliset arvot, luonnon monimuotoisuus sekä kulttuurimaiseman säilyminen. Arvojen pitää säilyä ja mahdollisesti myös lisääntyä hoidon kuluessa. Muinaisjäännösten hoidossa voidaan yhdistää työllistettävien ja maisemanhoitoyrittäjän työtä kohteen hoidossa. Peruskunnostuksen voivat tehdä työllistettävät, joilla TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 12
on ammattitaitoinen työnjohtaja, esimerkiksi maisemanhoitoyrittäjä. Jatkohoitoon voidaan palkata maisemanhoitoyrittäjä, jolloin työllistettävien ryhmä vapautuu uusien alueiden peruskunnostukseen. Työn valvonnasta vastaa Museovirasto, koska kohteet ovat lain suojaamia. Museovirasto voi myös tehdä alueelle hoitosuunnitelman, jolloin maanomistaja hoitaa sitä esimerkiksi erityistukien avulla. Maanomistaja voi halutessaan tilata hoitotyön maisemanhoitoyrittäjältä ja korvata työn osaksi tai kokonaan erityistukikorvauksella. Tarjolla olevia töitä työnjohtopalvelu kohteen peruskunnostus puuston harvennus, vesakon raivaus, niittyjen kunnostaminen pysäköintipaikkojen, polkujen ja muiden palvelujen rakentaminen jatkohoitoon liittyvät palvelut niitot (pienet alueet, laajat monen hehtaarin niittoalueet), laidunnus alueen poluston ja muiden rakenteiden kunnossapito, muinaisjäännöskohteen kunnon tarkkailu, yleinen huolehtiminen alueen kunnosta rakennusten siirtopalveluja Muista vaatii erittäin tarkan hoitosuunnitelman toteuttamisen työ tilataan mieluiten paikallisilta yrittäjiltä työ tilataan palveluitaan virastolle tarjonneilta tai muutoin tunnetuilta yrittäjiltä Lisätietoja Jos olet kiinnostunut tarjottavista töistä, voit lähettää tietoa itsestäsi ja kysymyksiä osoitteeseen hoitoyksikkö@nba.fi. Muinaisjäännösten hoitoyksikkö laittaa viestin jatkopostina oikealle henkilölle. www.nba.fi > arkeologia > muinaisjäännösten hoito > yhteystiedot Esimerkkejä kohteista www.nba.fi, > arkeologia > muinaisjäännösten hoito > hoidon toteutus > hoidetut kohteet 2007. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 13
2.6 Tiehallinto ja tiepiirit Tiet voidaan jakaa 1) tiehallinnon hoitovastuulla oleviin pääteihin, 2) kunnan teihin, jotka yleensä ovat asemakaava-alueella sijaitsevia teitä ja 3) yksityisteihin, joiden hoidosta vastaa joko kunta tai tiekunnat. Maaseudun pieniä teidenhoitotöitä on näillä kaikilla tietyypeillä. Kunnat ovat ulkoistaneet teiden kunnossapidon eikä niillä ole omaa kalustoa tehtävään. Kuntien kanssa yhteistyötä tekevät erityisesti maaseudun koneurakoitsijat ja yksityisteiden kouluttautuneet tieisännöitsijät. Tiehallinto tiepiireineen toimii liikenneympäristöjen hoidossa tilaajavirastona, jolla ei ole itsellään käytännön hoitotöihin kalustoa eikä työntekijöitä. Suuntaus on kohti nykyistä laajempia ja pitkäkestoisempia hankintoja, joissa laatuvaatimukset korostuvat. Viheralueiden hoidon lisäksi töihin voi kuulua myös teiden talvihoitoa ja sorateiden kunnostusta. Tienvarsien viheralueiden ja kulttuuriympäristönkohteiden hoitoon liittyvät palvelut ostetaan avoimilta markkinoilta kilpailuttamalla. Lähes kaikki erikoistyöt sisällytetään pääurakoitsijan urakkaan, työtä tilataan harvoin erillisurakkana. Töille asetetaan tietyt pätevyys-, toimivuus- ja laatuvaatimukset, joiden täyttämisestä urakoitsijan on oltava selvitys. Urakointisopimukset voivat olla jopa seitsemän vuotta. Tarjolla olevia töitä Liikenneympäristöjen viheralueiden hoito niitto vesakkojen raivaus tienvarsien ja levähdysalueiden puhtaanapito jätehuolto sekä rakenteiden ja istutusten hoito Tienvarsien niitto enimmäkseen käytössä on km-niitto isoilla teillä erityisalueilla tarvitaan kohdeniittoa erityisalueille paikallistiet, matkailutiet ja museotiet voivat vaatia tarkempaa niittosuunnitelmaa, jotta kauniit tienreunusmaisemat säilyvät ja lisääntyvät Alueurakan lisäksi tiepiiri voi tilata esimerkiksi metsäalueet eritasoliittymien rampeissa meluvallit, jotka on metsitetty kapeita alueita vanhan valtatien ja uuden maantien välissä maisemallisilla perusteilla tehtäviä harvennushakkuita hirviaidat raivataan muutaman vuoden välein esimerkiksi raivaussahalla. kohteet, jotka ovat jääneet pois hoitourakasta tai tulleet hoidettaviksi kesken urakointikauden TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 14
Yrittäjiltä tilataan sekä hirviaitojen rakentamista että niiden jatkuvaa hoitoa. RS. Muista Kaikkien tiealueilla työskentelevien pitää käydä Tieturva 1 -koulutus. Vesakonraivaus- ja niittotöiden työ- ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi on turvallisuusohje. Lisätietoja Jos olet kiinnostunut tiepiirin tarjoamista töistä, niin ota yhteyttä tiepiirin ympäristövastaavaan. Hän tietää kertoa tiemestarien nimet. Nämä puolestaan tietävät alueidensa pääurakoitsijat. Ottamalla yhteyttä pääurakoitsijoiden yhteyshenkilöihin, voit kysyä ja tarjota esimerkiksi niitto-, raivaus- ja puunkaatopalveluja. Tiepiirin tarvitsemista kulttuurimaisemaan liittyvistä erityistöistä tietää parhaiten tiepiirin ympäristövastaava. www.tiehallinto.fi, hakusana Tieturvakoulutus. Viherhoito tieympäristössä sekä niittoja vesakonraivaustöiden turvallisuusohje: www.tiehallinto.fi, > tienpito > kunnossapito > tietoa palveluntuottajille > urakoitsijoille > kunnossapidon alueurakoiden laatuvaatimukset. 2.7 Tiekunnat Yksityisteiden tienpidosta vastaavat tieosakkaiden muodostamat tiekunnat. Tieosakkaiden ikääntyminen ja kustannussäästöjen hakeminen lisäävät kysyntää alan palveluita tarjoaville yrittäjille. Maisemanhoitoyrittäjä voi tarjota palveluksiaan myös useammalle tiehoitokunnalle. Tällöin alueiden hoito tulee edullisemmaksi, koska työt voidaan muun muassa aikatauluttaa sopivin vuosikierroin. Syntyvät työkokonaisuudet voivat olla urakoitsijalle kiinnostavampia kuin hajanaiset työt. Varsinaisen tien kunnossapidon lisäksi palveluun voi sisältyä tiemaisemien hoito. Tiekunnat voivat myös tilata yhdessä esimerkiksi tienreunojen siistimisen kaksi kertaa vuodessa ja metsänhoitoteiden niiton kerran vuodessa. Hyviä markkinointitilaisuuksia ovat esimerkiksi kunnassa järjestettävät yksityistietilaisuudet, joihin yrittäjän kannattaa mennä mukaan. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 15
Yksityisen tiekunnan on kilpailutettava hankintansa julkisesti, mikäli julkisen tuen suuruus on yli puolet hankinnan arvosta ja tiettyjen kynnysarvojen ylittyessä (mm. palveluhankinnassa kansallinen kynnysarvo on 15 000 euroa, alv 0 %). Tarjolla olevia töitä lanaukset, hiekoitus tienvarsien niitto ja raivaus siisteydestä huolehtiminen auraukset, aurausviitoitukset ja ojien kunnosta huolehtiminen Lisätietoja Jos olet kiinnostunut tiekunnan tarjoamista töistä, niin saat tietoa tiekunnista joko kunnasta tai tiepiiriltä. Kunnalla on yksityistierekisteri ja tiepiirillä on rekisterit vilkkaammista, valtionapuun oikeutetuista teistä. www.tieyhdistys.fi > yksityistiet > TIKO-tieisännöitsijäkoulutus 2.8 Voimayhtiöt Johtoaukeita hoidetaan noin kuuden vuoden välein urakoitsijoilla miestyövoimin tai koneellisesti. Raivauksessa käytetään raivaus- ja moottorisahatyötä, metsäkoneita ja jopa helikoptereita. Johtoaukeiden hoitoa varten tehdyt raivausohjeet koskevat etupäässä säilytettävän puuston määrää ja laatua. Alueilla on myös yhä enemmän luonnonhoidollista ja maisemallista merkitystä. Johtoaukeiden raivausmenetelmät, kiertoajat ja raivausten ajankohdat voidaan suunnitella siten, että luonnon monimuotoisuus otetaan paremmin huomioon ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Samoin esimerkiksi jos lenkkipolku kulkee lähellä voimajohtoaukeata tai alue muuten liittyy virkistysalueeseen, kiinnostus hoitoon lisääntyy. Tulevaisuudessa maisemallisesti tärkeitä kohteita aletaan raivata tiheämmällä kierrolla. Tällöin alueiden hoitoon haluttaneen käyttää maiseman- ja luonnonhoitoon erikoistuneita urakoitsijoita. Tarjolla olevia töitä johtoaukeiden raivaus maiseman- ja luonnon huomion ottava johtoaukeiden hoito Muista Voimayhtiöillä on johtoaukeita varten tehdyt raivausohjeet Lisätietoja Jos olet kiinnostunut johtoaukeiden hoitamisesta, ota yhteyttä voimanjohdon omistajaan. Esimerkiksi paikallinen sähköyhtiö tietää yhteystiedot. Voimanjohdon omistajalta TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 16
saat tiedot siitä, miten pääset tarjoamaan heille töitä: www.fingrid.fi > johtoaukea ja selvitykset, luonnon monimuotoisuus 2.9 Maanviljelijät Myös viljelijät tilaavat luonnon- ja maisemanhoitoon liittyviä töitä tilan ulkopuoliselta urakoitsijalta. Tähän on päädytty, jos itsellä ei ole töihin aikaa, sopivaa konekantaa tai riittävää ammattitaitoa. Viljelijöiden ostopalvelut tulevat lisääntymään tilakokojen edelleen kasvaessa. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä antaa mahdollisuuksia maatalouteen liittyvään ympäristönhoitoon, luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen ja maisemanhoitoon. Maanviljelijät voivat hakea erityisympäristötukea kulujen kattamiseen. Erityisympäristötuet ovat maatalouteen sidotut. Selvitysten mukaan tällä hetkellä 10 20 % erityistukisopimustiloista on halukas palveluiden ostamiseen. Ongelmana on se, että tukitaso ei välttämättä kata palveluiden ostohintaa. Erityistukisopimusten tehneiden viljelijöiden nimilistat eivät ole yleisesti saatavilla. Markkinointia voi tehdä esimerkiksi alan lehdissä ja paikallisissa lehdissä. Tarjolla olevia töitä suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito, vuosittaiset niitot perinnebiotooppien raivaus- ja hoitotyöt metsän reuna-alueiden kunnostaminen ja hoito laidunnus kosteikkojen ja laskeutusaltaiden perustaminen ja hoito Lisätietoja erityistuista www.mavi.fi > viljelijätuet > maatalouden ympäristötuki Suojavyöhykkeiden hoito on esimerkki viljelijöiden ostamasta palvelusta. HP. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 17
2.10 Yritysten tarjoamat työtilaisuudet Yritysten ja yhteisöjen alueiden hoito voi olla tulevaisuudessa iso mahdollisuus maisemanhoitoyrittäjälle. Keskeisimpiä hoidon tarpeessa olevia alueita ovat matkailukeskusten lähellä olevat maaseutumaiset alueet. Yrityksillä voi olla omistuksissaan paljon arvokkaita maisema- ja luontoalueita. Maisemanhoidon lisäksi matkailuyrityksillä voi olla tarvetta erilaisiin retkeilykohteiden töihin kuten luontoreittien ja -rakenteiden huoltoon ja ylläpitoon sekä polttopuuja jätehuoltoon. Myös talviliikuntapaikkojen sekä kiinteistöjen huolto ja kunnostus voivat tarjota työtehtäviä palveluja tarjoaville yrityksille. Luonnonhoito voi olla myös osa yrityksen asiakkaille tarjottua kokonaispalvelua. Esimerkiksi jotkut puunhankintayritykset tarjoavat sopimusasiakkailleen luonnonhoitotöitä, jotka yleensä ostetaan yksityisiltä yrittäjiltä. Hoitotöillä voidaan parantaa liike- ja teollisuusalueiden ilmettä. Urakoitsijat voivat vastata yrityksen virkistys- ja edustustiloista sekä niiden ympäristöjen kunnossapidosta. Laajat avoimet alueet yrityskeskittymien ympärillä ovat myös mahdollisia työkohteita. Asiakkaana voi olla esimerkiksi Ilmailulaitos, jolloin yrittäjän työnä voisi olla lentokenttien viereisten avoimien alueiden niitot ja kasvuston pois kerääminen. Matkailuyritysten perinnemaisemien hoito sopii maisemanhoitoyrittäjän työksi. PS. Muista Selvitä oman alueesi yritysten ympäristöjen tilanne. Tarjoa aktiivisesti yrityksille tuotteistettuja palveluja, esimerkiksi niittopalvelua. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 18
2.11 Maaseudun yhdistykset Kyläyhdistykset, muut yhdistykset ja säätiöt Kylille luonnon- ja maisemanhoidolla on merkitystä asuinviihtyisyyden ja alueen vetovoimaisuuden kannalta. Kyläyhdistysten lisäksi kalastuskunnat, virkistysalueyhdistykset, metsänhoitoyhdistykset sekä muut yhdistykset ja säätiöt voivat toimia luonto- ja maisemapalvelujen tilaajana alan yrityksiltä. Yhdistykset ovat kiinnostuneita muun muassa kylämaiseman ja tienpiennarten umpeen kasvamisen torjunnasta maiseman ja luonnonhoitoon liittyvistä niitoista rantojen hoidosta ympäristönhoitoon liittyvien töiden suunnittelusta vesistöjen hoitotöistä rakennusten ja rakennelmien korjaamisesta retkeily- ja virkistyskohteiden hoito- ja huoltotöistä Muista Selvitä, onko lähialueen kylille tehty maisemanhoitosuunnitelmia. Selvitä, onko kylillä haussa kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä hankkeita toimintaryhmille. Ole aktiivinen markkinoija. Lisätietoja Tehdyistä kylien maisemanhoitosuunnitelmista voi saada tietoa kunnalta tai kyläyhdistyksiltä. Myös toimintaryhmillä voi olla tietoa sekä tehdyistä että tulevista suunnitelmista. www.mmm.fi > Maaseutuja ja rakentaminen > Leader toimintaryhmät. Suomen kylätoiminnan nettisivut www.kylatoiminta.fi. Kylien omat nettisivut. Metsästysseurat Metsästysseuroilla tulee lähitulevaisuudessa olemaan tarvetta riistanhoitopalveluista seuran jäsenistön ikääntyessä ja kaupungistuessa. Nykyisin metsästäjiä on noin 300 000, joista osa on ilman metsästysmaita. Seurojen jäsenistä suurin osa asuu kunnan ulkopuolella, osa on myös kaupunkimetsästäjiä. Tällöin he eivät osallistu työhön vaan korvaavat rahallisesti osan riistanhoidosta. Riistanhoitoon on tulossa tulevaisuudessa enemmän euroja ja vähemmän vapaaehtoista työtä. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 34 (2008) 19