KIERTOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET JA MAA-AINES 1.10.2018 FT Mari Pantsar Johtaja, Sitra
Kestävyyskriisin ensimmäiset kasvot: ilmastokriisi
Kestävyyskriisin toiset kasvot: biodiversiteettikriisi - Luonnoneläinten yksilömäärä maapallolla on 40 viime vuoden aikana jo puolittunut. - Lintujen määrä Ranskan maaseudulla on vähentynyt n. 30 % 15 vuodessa. Lentävien hyönteisten määrä saksalaisilla luonnon-suojelualueilla romahtanut 25 vuodessa lähes 75 %. - Luonnossa kaikki liittyy kaikkeen. Jos hyönteiset häviävät, niitä seuraavat pian perässä linnut, sitten linnuista ravintonsa saavat nisäkkäät, sitten vuorostaan niistä riippuvaiset hyönteiset ja niin edelleen. - Noidan kehä: Ilmaston lämpeneminen lisää maaperän köyhtymistä, mikä taas lisää ilmaston lämpenemistä.
Kestävyyskriisin kolmannet kasvot: Tuhlailukriisi Miksi heitämme pois noin 80 % kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista ja käytämme niitä tehottomasti? Raaka-aineiden tarve kasvaa 2030 mennessä Keskimäärin materiaaleja käytetään Euroopassa vain kerran 10-15 % rakennusmateriaaleista menee jätteeksi rakennusaikana 31 % ruuasta menee hukkaan. Suomessa määrä tarkoittaa noin 300-400 miljoonaa kg/v. Lähteet: EEA, GSA, UN FAO, EU, McKinsey, Luke Autojen keskimääräinen käyttöaste on noin 8 % Toimistojen käyttöaste on noin 40 % Viljelysmaa, yli + 200 % Vesi + 137 % Teräs + 57 % Energia + 32 %
Arvioita kiertotalouden liiketoimintapotentiaalista Kasvanut globaali talouden tuotto vuoteen 2030: $4,5 biljoonaa 1 Vuoteen 2050: $25 biljoonaa 1 Vuoteen 2030 2-3 miljardin euron 2 vuosittainen liiketoimintapotentiaali Suomessa kuudella eri sektorilla Nettohyöty Euroopalle vuoteen 2030: 1,8 biljoonaa euroa 3 Säästöt EU-maissa toimiville yrityksille: 600 miljardia euroa 4 Sources: 1 Lacy & Rutqvist, 2015. Waste to Wealth. Accenture Strategy. 2 Sitra & McKinsey, 2015. The opportunities of a circular economy for Finland. 2 Sitra & Gaia Consulting, 2015. The economic value and opportunities of nutrient cycling for Finland. 3 Ellen MacArthur Foundation, 2015. Growth within: a circular economy vision for a competitive Europe. 4 European Commission, 2015. Circular economy package.
KIERROLLA KÄRKEEN SUOMEN TIEKARTTA KIERTOTALOUTEEN 2016-2025
Maailmanlaajuisesti uniikki tiekartta Vähintään 3 miljardin euron lisäarvopotentiaali kansantaloudelle Eri sektoreiden ilmastopäästöissä 13-66 % vähennyspotentiaali (Deloitte 2017) Hallitus: Suomesta kiertotalouden globaali suunnannäyttäjä Potentiaali jopa 75 000 uudelle työpaikalle Suomessa (Club of Rome 2016)
Elinkaari jatkuu uudessa kierrossa 1 Kestävä ruokajärjestelmä 2 Metsäperäiset kierrot 3 Tekniset kierrot Käyttö Tuotteiden käyttö jatkuu mahdollisimman pitkään, niitä huolletaan ja tarvittaessa korjataan. Kuluttaja Kuluttajien kysyntä synnyttää kestävien tuotteiden ja hyödykkeiden tarjonnan. Yritykseltä yritykselle Yritykseltä yritykselle hankinnoissa painottuvat helposti vaihdettavat ja huollettavat osat kertakäyttöisten sijaan. Kauppa Kauppa myy palveluita tavaroiden sijaan ja kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista, materiaaleista ja elinkaaren loppuvaiheen jatkokäytöstä. Jakelu Jakelussa käytetään eri sektoreiden yhteiskuljetuksia ja kuljetusvälineitä sekä uusiutuvia polttoaineita. 4 Liikkuminen ja logistiikka 5 Yhteiset toimenpiteet Alkutuotanto Alkutuotannon raaka-aineet ovat pääomaa, jonka hyvä huolenpito on kestävien ratkaisujen edellytys. Materiaalien prosessointi Materiaaliprosessien suunnittelulla vähennetään valtavien raaka-ainemäärien jalostuksen energiantarvetta ja tehdään sivuvirtojen hyödyntäminen mahdolliseksi. Valmistava teollisuus Valmistava teollisuus tarjoaa pitkäikäisiä tuotteita, joita voidaan korjata, huoltaa ja joiden materiaalit erotellaan elinkaaren lopussa.
Tiekartan projekteja liittyen maaperään Luodaan orgaanisten kierrätysravinteiden markkinaa (PT). Edistetään sekundääristen raaka-aineiden hyödyntämistä, mukaan lukien jätelain tulkinta ja ympäristölupamenettelyn sujuvoittaminen (PT). Sivuvirtojen hyödyntämisen showcase-verkosto. Uusiomateriaalien hyödyntäminen maarakentamisessa. Kuntien tekninen toimi kiertotalouden mahdollistajana. Maaperän hiilinielukapasiteetin maksimointi (kannusteet maaperän hiilinieluille?). Vaihtoehtoisten proteiinilähteiden vallankumous, esim. palkokasvit.
Hiilipilotti - Maaperästä ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Maataloudessa on potentiaalia sitoa ilmakehän hiiltä maaperään ja näin myös pienentää Itämeren ravinnekuormitusta. Sitra on käynnistänyt kenttätason pilottihankkeen yhdessä Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteenlaitoksen kanssa. 100 maatilan verkosto on mukana pilotoimassa ratkaisuja. 1 Kestävä ruokajärjestelmä Pariisin ilmastokokous 2015: 0,04 % vuosittainen lisäys maaperän hiilessä kompensoisi ihmisen aiheuttamat vuosittaiset CO2 päästöt Mitä seuraavaksi? Ratkaisut osaksi EU:n maatalouspolitiikkaa ja kansainvälisen hiilensidontaohjelman käynnistäminen Lue lisää hankkeesta täältä!
Kiitos! Mari Pantsar @maripantsar sitra.fi seuraavaerä.fi @sitrafund