TUTIMUSOSIO Julkaistavissa 1..1 ainuun maakuntapuntari 1, AS unnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus kainuulaisten mielipiteistä: 1 ainuulaiset kantavat huolta maaseudulla asuvien ja huono-osaisten elinoloista ainuun asukkaat kantavat huolta maaseudulla asuvien ja huono-osaisten elinoloista. Hyväosaisten uskotaan pärjäävän tulevaisuudessa entistä paremmin, käy ilmi AS unnallisalan kehittämissäätiön maakunnan asukkaiden näkemyksiä kartoittavasta tutkimuksesta. ainuulaiset suhtautuvat maakuntahallintoon myönteisemmin kuin suomalaiset keskimäärin. aksi kolmesta haluaa ainuun yhdeksi uudistuksen maakunnista. Soteuudistuksen jälkeen kunnille jäävät tehtävät halutaan kuitenkin säilyttää kunnilla. ainuulaiset pitävät maakuntavaaleja eurovaaleja tärkeämpänä. Äänestämässä maakuntavaaleissa kävisi kaksi kolmesta kainuulaisesta. Ehdokkaaksi vaaleihin olisi kysyttäessä lähdössä joka seitsemäs ja maakunnalliseen lautakuntaan joka viides kainuulainen. Neljä viidestä ei pidä hyvänä, että sama henkilö olisi ehdolla useissa eri vaaleissa. Maakuntajohtajan haluaisi valita suoralla vaalilla yli puolet maakunnan asukkaista. Maakunnallista aloiteoikeutta pitää tärkeänä kolme viidestä. ainuulaiset ovat vähemmän kiinnostuneita luottamustehtävistä kuin kansalaiset keskimäärin maassamme. ainuussa luotetaan neuvolapalveluissa ja perusterveydenhuollossa julkiseen palveluntarjontaan, erikoislääkäripalveluissa yksityiseen. Tuoreimmassa maakuntiin kohdistetussa tutkimuksessa asukkaat puntaroivat elinolojen kehitystä maakunnassa, alueellista itsehallintoa, osallistumista ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä sote-palveluiden valinnanvapautta. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia ainuun osalta.
Maaseudulla asuvien ja huonotuloisten elinolot huolettavat ainuussa Näkemyksiä oman maakunnan elinolojen kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin lista väestöryhmiä. Heiltä kysyttiin, millaiseksi he näkevät näiden väestöryhmien elinolojen kehittyvän omassa maakunnassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. On vain yksi väestöryhmä, jonka kohdalla enemmistö ( %) kainuulaisista odottaa elinolojen kehittyvän parempaan suuntaan, hyvätuloiset. uuden väestöryhmän elinolojen otaksutaan maakunnassa kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Nämä ovat huonotuloiset ( %), viljelijät ( %), maaseudulla asuvat ( %), eläkeläiset/ikääntyneet ( %), opiskelijat ( %) ja työttömät ( %). aksi viidestä (0 %) pelkää oman itsensä elinolojen heikentyvän. ainuulaisten odotukset eri väestöryhmien elinolojen muutoksesta poikkeavat jonkin verran koko maan väestön keskiarvosta. ainuulaiset ovat keskimäärää useammin huolissaan viljelijöiden, opiskelijoiden ja oman itsensä elinolojen kehittymisestä. Suoria maakuntavaaleja kannatetaan rajoja ehdokkaaksi asettautumiselle Tutkimuksessa selvitettiin mielipiteitä maakuntavaaleista ja maakuntavaltuustosta. Valtaosa ( %) kainuulaisista pitää hyvänä sitä, että kansalaiset voivat vastaisuudessa valita päättäjät maakuntiin suorilla vaaleilla. Reilu kolmannes ( %) kainuulaisista sanoo, että kunnanvaltuustojen pitäisi valita päättäjät maakuntaan kuntakohtaisten kiintiöiden puitteissa. ainuussa asuvat ovat taipuvaisia rajaamaan maakuntavaaliehdokkaaksi asettautumista. Lähes neljä viidestä ( %) katsoo, että samojen ihmisten ei pidä olla päättämässä valtakunnan, maakuntien ja kuntien asioista. Vajaa kaksi viidesosaa ( %) ilmoittaa, että ehdokkuuden rajaaminen eri vaaleissa olisi epädemokraattista. Lähes puolet ( %) olettaa, että maakuntavaltuustolla ei tule olemaan todellista päätösvaltaa. aksi viidestä ( %) uskoo, että maakuntavaltuusto kykenee toimimaan vastuuntuntoisesti koko maakunnan edun huomioon ottaen. Joka toinen ( %) olettaa maakuntavaltuuston ajavan suurten kaupunkien asiaa. Miltei puolet ( %) arvioi, että maakuntavaltuusto tulee olemaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä. ainuulaisten mielipiteet poikkeavat koko maan väestön näkemyksistä. ainuulaiset suhtautuvat maakuntavaaleihin ja maakuntavaltuuston toimintamahdollisuuksiin myönteisemmin kuin koko väestö maassa keskimäärin. ainuulaiset suhtautuvat maakuntahallintoon myönteisemmin kuin suomalaiset keskimäärin Suhtautumista maakuntauudistukseen ja maakunnalliseen itsehallintoon selvitettiin kuudella asenneväittämällä. Enemmistö ( %) kainuulaisista pitää nykyistä 1 maakunnan jakoa hyvänä perustana sote- ja maakuntauudistukselle. Enemmistölle ( %) on tärkeää, että oma maakunta on yksi uudistuksessa perustettavista maakunnista.
Joka toinen (0 %) yhtyy väittämään, jonka mukaan maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin. Eri mieltä on vain neljännes ( %). Neljännes ( %) ilmoittaa, että maakunnat eivät tarvitse minkäänlaista itsehallintoa. Puolet torjuu ajatuksen (0 %). Ajatus kuntien lakkauttamisesta ja kaikkien tehtävien siirtämisestä maakunnille tyrmätään ainuussa ( %). Reilu neljännes ( %) kannattaa ja yli puolet ( %) vastustaa maakuntaveroa. ainuulaiset suhtautuvat maakuntahallintoon myönteisemmin kuin suomalaiset keskimäärin. Reilu neljännes siirtäisi jatkossa kulttuuripalvelut, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset maakunnan vastuulle Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko sote-uudistuksen jälkeen kunnille jääviä tehtäviä. Heiltä kysyttiin, mitkä kaikki kunnille jäävistä tehtävistä ovat sellaisia, jotka tulisi myös siirtää maakunnan vastuulle. Tulosten mukaan ei juuri löydy asioita, joita enemmistö haluaisi siirtää maakunnan vastuulle. Eniten kannatusta kohdentuu kulttuuripalveluihin ( %), lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin ( %) sekä elinkeinojen edistämiseen (yritysten toimintaedellytykset, yritysneuvonta jne.) ( %). ainuulaisten keskuudessa on keskimäärää enemmän niitä, jotka siirtäisivät kulttuuripalvelut sekä lukiot ja ammatilliset oppilaitokset maakuntien vastuulle. Maakuntavaalit eurovaaleja tärkeämmät Vastaajilta kysyttiin, kuinka tärkeiksi he kokevat eri tavat vaikuttaa päätöksiin ja toimintatapoihin hallinnon eri tasoilla. Selvästi tärkeimmäksi vaikuttamisen kanavaksi kysytyistä koetaan äänestäminen eduskuntavaaleissa. Neljä viidestä kainuulaisesta ( %) pitää tätä melko tärkeänä tapana vaikuttaa. Mahdollisuutta äänestää kuntavaaleissa pitää tärkeänä neljä viidestä ( %), maakuntavaaleissa neljä viidestä ( %) ja eurovaaleissa kaksi kolmesta ( %). ainuulaisten näkemykset poikkeavat vain hieman koko maan väestöstä. Äänestäminen eri vaaleissa ja suoravaikuttaminen on aavistuksen vähemmän tärkeää kuin koko maassa keskimäärin. aksi kymmenestä kainuulaisesta voisi miettiä valtuustoehdokkuutta okonaisuutena luottamustehtävistä suuresti kiinnostuneiden osuudet ovat suhteellisesti kauttaaltaan jokseenkin pieniä mutta absoluuttisesti suuria. ainuulaisista viidesosa pitäisi kunnallisessa lautakunnassa ( %) sekä maakunnallisessa lautakunnassa ( %) toimimista vähintään melko mieluisana. uudesosa (1 %) kainuulaisista voisi lähteä maakuntavaaliehdokkaaksi pyydettäessä. ainuulaiset ovat vähemmän kiinnostuneita luottamustehtävistä kuin kansalaiset keskimäärin maassamme.
ainuussa luotetaan neuvola- ja yleislääkäripalveluissa julkiseen palvelutarjontaan Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (sote-uudistus) yhteydessä on puhuttu valinnanvapaudesta. äytännössä tämä tarkoittaisi, että julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset ja yksityiset toimijat (kuten yritykset, järjestöt ja säätiöt). Seitsemästä palvelusta neljä on sellaisia, joissa julkiseen luotetaan enemmän kuin yksityiseen. Nämä ovat äitiys- ja lastenneuvolapalvelut ( % valitsisi julkisen, 1 % yksityisen), yleislääkäripalvelut ( % julkinen, % yksityinen), hammashoitopalvelut ( % valitsisi julkisen, % yksityisen) sekä ikääntyneiden palveluasuminen ( % valitsisi julkisen, % yksityisen) Yksityisiin palveluihin kohdentuu enemmän kiinnostusta erikoislääkäripalveluissa ( % valitsisi yksityisen, 0% julkisen), fysioterapiapalveluissa (1 % valitsisi yksityisen, % julkisen) ja ikääntyneiden kotihoidossa ( % valitsisi yksityisen, % julkisen). ainuulaiset luottavat hammashoidossa keskimäärää useammin julkisiin palveluntarjoajiin ja ikääntyneiden kotihoidossa sekä fysioterapiassa yksityisiin verrattuna maan koko väestöön. Tutkimuksen toteutus AS unnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti antar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa toukokuussa 1. Haastatteluja tehtiin ainuussa. Vastaajat edustavat maakunnan 1 - vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on ainuussa suurimmillaan lähes kymmenen prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan 1 - vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan aineistoon. oko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää.1 haastattelua. oko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on noin yksi prosenttiyksikkö suuntaansa. Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 000-00.
uvio 1-1. JOS AJATTELEE VUOTTA ETEENPÄIN, MILLAISISI ARVIOI ERI VÄESTÖRYHMIEN ELINOLOJEN EHITTYVÄN OMASSA MAAUNNASSAAN: AINUU (%). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIÄÄN MUUTU HUONOM- PAAN SUUNTAAN Hyvätuloiset Yrittäjät aupungissa asuvat Lapsiperheet Oman itsensä elinolot Lapset ja nuoret Yksin asuvat (sinkut) Palkansaajat Opiskelijat Työttömät Eläkeläiset ja Ikääntyneet Maaseudulla asuvat Huonotuloiset Viljelijät 1 0 0 1 0 0 0 unnallisalan kehittämissäätiö 1
uvio 1-1v. MITEN ARVIOI VÄESTÖRYHMIEN ELINOLOJEN EHITTYVÄN MAAUNNASSA: AINUU () vs. OO MAA (M, %). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIÄÄN MUUTU HUONOM- PAAN SUUNTAAN Lapset ja nuoret Eläkeläiset ja Ikääntyneet Yrittäjät Palkansaajat Opiskelijat Viljelijät Työttömät Lapsiperheet Yksin asuvat (sinkut) aupungissa asuvat Maaseudulla asuvat Hyvätuloiset Huonotuloiset M M M M M M M M M M M M M 1 1 1 1 1 1 1 1 0 1 1 1 Oman itsensä elinolot M 0 0 0 0 unnallisalan kehittämissäätiö 1
uvio -1. SUHTAUTUMINEN MAAUNTAVAALEJA JA -VALTUUS- TOJA OSEVIIN VÄITTÄMIIN: AINUU (%). SAMAA JOSEEN- IN SAMAA JOSEEN- IN ERI ERI "On hyvä, että kansalaiset voivat valita päättäjät maakuntiin suorilla vaaleilla" (v1) aikki 0 "unnanvaltuustojen pitäisi valita päättäjät maakuntavaltuustoon kuntakohtaisten kiintiöiden puitteissa" (v) aikki 1 "Samojen ihmisten ei pidä olla päättämässä valtakunnan, maakuntien ja kuntien asioista" (v) aikki 1 "Ehdokkuuden rajaaminen eri vaaleissa olisi epädemokraattista" (v) aikki 0 "Maakuntavaltuusto tulee olemaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä" (v) aikki 1 "Maakuntavaltuustolla ei tule olemaan todellista päätösvaltaa" (v) aikki "Maakuntavaltuusto kykenee toimimaan vastuuntuntoisesti koko maakunnan edun huomioon ottaen" (v) aikki 1 0 "Maakuntavaltuusto ajaa lähinnä suurten kaupunkien asiaa ja etuja" (v) aikki 1 1 0 0 0 0 unnallisalan kehittämissäätiö 1
uvio -1v. SUHTAUTUMINEN MAAUNTAVAALEJA JA -VALTUUSTOJA OSEVIIN VÄITTÄMIIN: AINUU () vs. OO MAA (M, %). SAMAA JOSEEN- IN SAMAA JOSEEN- IN ERI ERI "On hyvä, että kansalaiset voivat valita päättäjät maakuntiin suorilla vaaleilla" "unnanvaltuustojen pitäisi valita päättäjät maakuntavaltuustoon kuntakohtaisten kiintiöiden puitteissa" "Samojen ihmisten ei pidä olla päättämässä valtakunnan, maakuntien ja kuntien asioista" "Ehdokkuuden rajaaminen eri vaaleissa olisi epädemokraattista" "Maakuntavaltuusto tulee olemaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä" "Maakuntavaltuustolla ei tule olemaan todellista päätösvaltaa" "Maakuntavaltuusto kykenee toimimaan vastuuntuntoisesti koko maakunnan edun huomioon ottaen" "Maakuntavaltuusto ajaa lähinnä suurten kaupunkien asiaa ja etuja" M M M M M M M M 0 0 0 unnallisalan kehittämissäätiö 1 0 1 1 1 1 0 0 1 1 1 1 1 1 1 1 0 1
uvio -1. SUHTAUTUMINEN MAAUNTAHALLINTOA OSEVIIN VÄITTÄMIIN: AINUU (%). SAMAA JOSEEN- IN SAMAA JOSEEN- IN ERI ERI "Maakuntien toimintaa tulisi vastaisuudessa rahoittaa maakuntaverolla" (v1) aikki 1 1 "untien kaikki tehtävät pitäisi siirtää maakunnille ja lakkauttaa samalla kaikki kunnat" (v) aikki 0 "Maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin" (v) aikki 1 1 "Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa" (v) aikki 1 "Nykyinen 1 maakunnan jako on hyvä perusta uudistukselle" (v) aikki 1 1 1 1 "Minulle on tärkeää, että oma maakuntani on yksi uudistuksessa perustettavista maakunnista" (v) aikki 0 0 0 unnallisalan kehittämissäätiö 1
uvio -1v. SUHTAUTUMINEN MAAUNTAHALLINTOA OSEVIIN VÄITTÄMIIN: AI- NUU () vs. OO MAA (M, %). SAMAA JOSEEN- IN SAMAA JOSEEN- IN ERI ERI "Maakuntien toimintaa tulisi vastaisuudessa rahoittaa maakuntaverolla" M 1 1 "untien kaikki tehtävät pitäisi siirtää maakunnille ja lakkauttaa samalla kaikki kunnat" M 0 1 1 "Maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin" M 1 1 0 1 "Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa" "Nykyinen 1 maakunnan jako on hyvä perusta uudistukselle" M M 1 1 1 1 1 1 1 1 "Minulle on tärkeää, että oma maakuntani on yksi uudistuksessa perustettavista maakunnista" M 0 0 0 unnallisalan kehittämissäätiö 1 1 1 1
uvio -1. MITÄ AII SEURAAVISTA UNNILLE JÄÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ OVAT SELLAISIA, JOTA TULISI MYÖS SIIRTÄÄ MAAUNNAN VASTUULLE: AINUU (%). Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ulttuuripalvelut esim. teatterit Elinkeinojen edistäminen (yritysten toimintaedellyt. jne.) Tekniset palvelut (kadut, vesi, viemärit, puhtaanapito jne.) irjastopalvelut Liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet ja -palvelut Lasten päivähoito, varhaiskasvatus Vapaa sivistystyö (kansalais- ja työväenopistot jne.) Peruskoulut Ei mitään näistä Ei osaa sanoa unnallisalan kehittämissäätiö 1 1 1 1 1 1 0 0 0 0 uvio -1v. MITÄ AII SEURAAVISTA UNNILLE JÄÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ OVAT SELLAISIA, JOTA TULISI MYÖS SIIRTÄÄ MAAUNNAN VASTUULLE: AINUU vs. OO MAA (%). ulttuuripalvelut esim. teatterit Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset 1 Elinkeinojen edistäminen (yritysten toimintaedellyt. jne.) Tekniset palvelut (kadut, vesi, viemärit, puhtaanapito jne.) irjastopalvelut Liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet ja -palvelut Lasten päivähoito, varhaiskasvatus 1 1 1 1 1 1 1 AINUU OO MAA Vapaa sivistystyö (kansalais- ja työväenopistot jne.) Peruskoulut Ei mitään näistä Ei osaa sanoa 1 1 1 unnallisalan kehittämissäätiö 1 0 0 0 0
uvio -1. MITEN TÄRSI OEE SEURAAVAT TAVAT VAIUTTAA PÄÄTÖSIIN JA TOIMINTATAPOIHIN: AINUU (tekstejä osin lyhennetty, %). ERITTÄIN TÄRE- ÄSI MELO TÄR- EÄSI OVIN- AAN TÄR- EÄSI OLLEN- AAN TÄR- EÄSI Äänestäminen eduskuntavaaleissa ansalaisaloite lain säätämiseksi eduskunnassa/lainvalmist. ryhtymisestä Äänestäminen kuntavaaleissa Äänestäminen maakuntavaaleissa Äänestäminen eurovaaleissa Aloiteoikeus maakunnan toimintaa koskevissa asioissa Mahdollisuus äänestää 'maakuntajohtajaa' suorassa kansanvaalissa Mahdoll. äänestää 'kaupungin-/kunnanjohtajaa' suorassa kansanvaalissa unnallisalan kehittämissäätiö 1 0 0 0 1 1 1 1 0 1 1 1 1 1 1
1 uvio -1v. MITEN TÄRSI OEE SEURAAVAT TAVAT VAIUTTAA PÄÄTÖSIIN JA TOIMINTATAPOIHIN: AINUU () vs. OO MAA (M, %). ERITTÄIN TÄRE- ÄSI MELO TÄR- EÄSI OVIN- AAN TÄR- EÄSI OLLEN- AAN TÄR- EÄSI Äänestäminen eduskuntavaaleissa M Äänestäminen maakuntavaaleissa M 1 1 1 Äänestäminen kuntavaaleissa M 0 Äänestäminen eurovaaleissa Mahdollisuus äänestää 'maakuntajohtajaa' virkaansa suorassa kansanvaalissa Mahdollisuus äänestää 'kaupungin-/ kunnanjohtajaa' virkaansa suorassa kansanvaalissa Aloiteoikeus maakunnan toimintaa koskevissa asioissa ansalaisaloite lain säätämiseksi eduskunnassa tai lainvalmisteluun ryhtymisestä M M M M M 0 0 0 1 0 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0 unnallisalan kehittämissäätiö 1
uvio -1. JOS ITSEÄ PYYDETTÄISIIN MUAAN SEURAAVIIN YHTSUNNALLISIIN TEHTÄVIIN, UINA MIELUUSTI LÄHTISI MUAAN: AINUU (%). 1 ERITTÄIN MIELEL- LÄÄN MELO MIELEL- LÄÄN OVIN. MIELEL- LÄÄN LAIN- AAN MIE- LELLÄÄN Maakunnallisen toimielimen (e. lautakunta) jäseneksi unnallisen lautakunnan jäseneksi Valtuustoehdokkaaksi maakuntavaaleissa Valtuustoehdokkaaksi kunnallisvaaleissa 1 1 0 0 0 unnallisalan kehittämissäätiö 1 uvio -1v. JOS PYYDETTÄISIIN SEURAAVIIN YHTSUNNALLISIIN TEH- TÄVIIN, UINA MIELUUSTI LÄHTISI MUAAN: AINUU () vs. OO MAA (M, %). ERITTÄIN MIELEL- LÄÄN MELO MIELEL- LÄÄN OVIN. MIELEL- LÄÄN LAIN- AAN MIE- LELLÄÄN Valtuustoehdokkaaksi kunnallisvaaleissa M 1 Valtuustoehdokkaaksi maakuntavaaleissa M 1 0 unnallisen lautakunnan jäseneksi M 1 Maakunnallisen toimielimen (esim. lautakunta) jäseneksi M 1 0 0 0 0 unnallisalan kehittämissäätiö 1
uvio -1. JOS TARVITSISI SEURAAVIA PALVELUITA JA TARJOLLA OLISI JULINEN JA YSITYINEN PALVELUIDEN TARJOAJA, NIIN MITEN MENETTELISI: AINUU (%). 1 VALITSISI JULISEN VÄLIÄ UMMAN VALITSISI YSITYISEN Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Yleislääkäripalvelut Hammashoitopalvelut Ikääntyneiden palveluasuminen Ikääntyneiden kotihoito Erikoislääkäripalvelut Fysioterapiapalvelut 0 1 1 1 1 1 0 0 0 unnallisalan kehittämissäätiö 1 uvio -1v. JOS TARVITSISI SEURAAVIA PALVELUITA JA TARJOLLA OLISI JULINEN JA YSITYINEN PALVELUIDEN TARJOAJA, MITEN MENETTELISI: AINUU () vs. OO MAA (M, %). VALITSISI JULISEN VÄLIÄ UMMAN VALITSISI YSITYISEN Yleislääkäripalvelut Erikoislääkäripalvelut Hammashoitopalvelut Fysioterapiapalvelut Ikääntyneiden kotihoito Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut M M M M M M 0 1 1 1 1 0 1 1 1 1 Ikääntyneiden palveluasuminen M 0 0 0 unnallisalan kehittämissäätiö 1