Vesilain (587/2011) 1 luvun 7

Etelä-Suomi Päätös Nro 51/2014/2 Dnro ESAVI/35/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2014 ASIA Turun sataman laivaväylän ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointi, Turku HAKIJA Turun Satama Oy HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus, joka koskee Ruissalon eteläpuoleisen laivaväylän kunnostusruoppauksessa syntyvien massojen (noin 28 000 m 3 ) sijoittamista Rajakarin meriläjitysalueelle, on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 7.3.2014. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain (587/2011) 3 luvun 2 ja 3 :n 1 momentin kohta 8) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain (587/2011) 1 luvun 7 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 99/2009/2 mukaan kunnossapitotarkoituksessa ruopattavien massojen määrä on enintään 100 000 m 3 itd vuodessa ja massoja saadaan läjittää Rajakarin meriläjitysalueelle läjityssuunnitelman (3432-D1109, 2.10.2008) mukaisesti poisluettuna hakijan selityksessään 15.6.2009 ilmoittama läjitysalueen pienennysosa. Lupamääräyksen 5 mukaan läjitystä saa tehdä vain tason MW 2000-18 m alapuolelle, mutta läjitysalueen itäpuolella kulkevan väylän väyläalueella vain MW 2000-19 m alapuolelle. Lupamääräys 6 kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (8) Läjitysalueelle saa läjittää vain mereen läjityskelpoisia ruopattuja hyötykäyttöön kelpaamattomia pehmeitä massoja. Läjityskelpoisuuden arvioinnissa sovelletaan ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjetta (Ympäristöministeriö 2004. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. Ympäristöministeriön ympäristöopas 117). Organotinayhdisteiden osalta tason 2 arvona on kuitenkin 150 µg/kg (kuiva-ainetta normalisoituna) tributyyli- ja trifenyylitinan summapitoisuutena. Mikäli läjitettävien massojen haitta-ainepitoisuus on alle läjitysohjeen tason 1 raja-arvojen, massat ovat mereen läjityskelpoisia. Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuus on läjitysohjeen tasojen 1 ja 2 raja-arvojen välissä, massojen mereen läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti. Läjityskelpoisuuden arvioi ympäristölupavirasto. Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuus ylittää tason 2 rajaarvot, massat ovat mereen läjityskelvottomia. Mereen läjityskelvottomat ruoppausmassat on sijoitettava paikkaan, jolla on asianmukainen lupa kyseisten massojen sijoittamiseen. Lupaan sisältyi myös lupa aloittaa lupapäätöksen mukaiset työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallintooikeus (10.5.2011, Nro 11/0116/1) hylkäsi valitukset, mutta lisäsi lupamääräyksen 14 loppuun uuden kappaleen seuraavasti: Turun Sataman tulee välittömästi tämän päätöksen antamisen jälkeen aloittaa uusien Rajakarin meriläjityspaikkaa haitattomampien meri- tai muiden läjitysalueiden kartoittaminen. Selvitys kartoituksesta voidaan ja tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä yhdessä Lounais-Suomen ELYkeskuksen, Naantalin sataman ja muiden selvityksen tekijän tarpeellisiksi katsomien yhteistyötahojen kanssa. Selvitys tulee vuoden 2015 loppuun mennessä toimittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Korkein hallinto-oikeus on 21.6.2012 antamallaan päätöksellä taltionumero 1763 pysyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 31.12.2010 antamallaan päätöksellä nro 252/2010/4 hyväksynyt ruoppausalueiden 3/1, 3/2 ja 4/1 ruoppausmassojen (noin 70 000 m 3 ktr) läjittämisen päätöksen nro 99/2009/2 mukaiselle Rajakarin meriläjitysalueelle lukuun ottamatta näytepisteen 3/2/1 aluetta, jolla naftaleenipitoisuus ylitti tason 2. Päätös on lainvoimainen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 12.1.2012 antamallaan päätöksellä nro 6/2012/2 hyväksynyt ruoppausalueiden 4/3, 5/1, 5/2, 5/3 ja 4/2/1 (ruoppausalueen 4/2 länsiosa) ruoppausmassojen (noin 86 000 m 3 ktr) läjittämisen päätöksen nro 99/2009/2 mukaiselle Rajakarin meriläjitysalueelle lukuunottamatta osa-alueen 4/2/2 massoja, jotka ylittivät laatukriteeritason

3 (8) 2 polyaromaattisten hiilivetyjen (antraseenin ja fenantreenin) sekä sinkin osalta. Läjityskelpoisuuden arviointi oli voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Päätös on lainvoimainen. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Yleistä Turun Satama Oy:llä on tarve ruopata vuosien 2014 2015 aikana luvan nro 99/2009/2 puitteissa sataman päätuloväylän (Ruisssalon väylän) kohteissa 1 ja 2 massoja yhteensä noin 28 000 m 3 ja sijoittaa massat Rajakarin meriläjitysalueelle Kutuluodon länsipuolelle. Ruopattavat massat ovat osaksi samoilta alueilta kuin edellisessä hyväksymispäätöksessä (nro 6/2012/2), koska kaikkia ruoppauksia ei saatu valmiiksi hyväksymispäätöksen määräaikaan mennessä. Sedimenttitutkimukset Turun sataman päätuloväylän kunnossapitoruoppauksia tehdään, jotta varmistetaan väylän kulkusyvyys ja väylä saataisiin liitettyä valtion ylläpitämään Navi-järjestelmään. Järjestelmään liittäminen edellyttää virallisia harauksia, joilla osoitetaan väylän täyttävän viralliset syvyysvaatimukset. Ruoppausmassat ovat lähinnä löysää savea ja lietettä, joita kertyy väylille ja satama-altaisiin Aurajoen kuljettamina sekä laivaliikenteestä ja luonnon eroosion myötä. Turun sataman sisääntuloväylällä on rahtiliikennettä, matkustajalauttojen liikennettä ja veneilyä. Aikaisemman, vuonna 2010 tehdyn massojen läjityskelpoisuuden selvittämisen yhteydessä tutkitut ruoppausalueet 4/2 ja 4/3 olivat nyt tutkittujen ruoppausalueiden tuntumassa. Hakija on teettänyt loppuvuonna 2013 FCG:llä sedimenttitutkimuksia ruopattaviksi vuosina 2014 2015 aiotuilta kohteilta Turun sataman sisääntuloväylältä ja satama-altaasta (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n sedimenttitutkimusraportti P23402P001, 5.3.2014). Alueen 1 arvioitu ruoppausmäärä on 8 000 m 3 itd ja alueen 2 (käsittäen lähellä satamaa olevaa väyläosuutta ja osin satama-allasta) arviolta 20 000 m 3 itd. Vesisyvyys vaihteli alueella 1 välillä 11,3 11,8 m ja alueella 2 välillä 10,8 11,6 m. Tutkimusalueiden pohjatyyppi tulkittiin lähinnä transportaatiopohjaksi, jolloin sedimenttiä kerrostuu ajoittain, mutta ajoittain tapahtuu sedimenttien kulkeutumista ja sekoittumista uudelleen vesimassaan virtauksien ja potkurivirtausten johdosta. Tutkimuspisteessä NP1 (kauimpana satamasta) ja sen läheisyydessä todettiin esiintyvän myös eroosiopohjaa, jolla ei tapahdu hienoaineksen kerrostumista. Alueella todettiinkin soraa ja simpukoita osassa pintakerroksesta otettuja näytteitä. Tutkimuspisteiden koordinaatit (KKJ peruskoordinaatisto) olivat seuraavat:

4 (8) Alue 1 näytepiste 1 p: 6701 839, i:1564 633 näytepiste 2 p: 6702 185, i:1565 351 Alue 2 näytepiste 3 p: 6702 846, i:1566 193 näytepiste 4 p: 6703 030, i:1566 445 näytepiste 5 p: 6703 225, i:1566 739 Näytteitä otettiin 5 tutkimuspisteestä sedimentin pintakerroksesta (alueella 1 10 20 cm ja alueella 2 0 50 cm). Näytteet toimitettiin Eurofins Scientific Finland Oy:lle Tampereelle, joka toimitti näytteet analysoitavaksi yhtiön laboratorioihin Saksassa. Ruoppauskohteiden sedimenttien laatu Sedimentit olivat lähinnä liejusavea ja saviliejua; joissain paikoissa pinnalla esiintyi hieman hiekkaa. Näytteiden laskennallinen normalisointi tehtiin Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (Ympäristöministeriö 19.5.2004) mukaisesti savi- ja orgaanisen aineksen suhteen, koska haitta-aineet kiinnittyvät pääsääntöisesti kyseisiin fraktioihin. YM:n ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti arvioituna tutkituilla alueilla ei esiinny pintasedimenttiä (0 20 cm), jossa tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet ylittäisivät ruoppausmassojen laatukriteeritason 2, lukuunottamatta arseenipitoisuuden vähäistä ylitystä yhdessä osanäytteessä. Näin ollen sedimentit ovat puhtaampia kuin vuonna 2010 tutkitut ruoppausalueen 4/2 pintasedimentit. Nyt tehdyssä tutkimuksessa arseenin (NP1, NP2), antraseenin (NP3), bentoso(a)antraseenin (NP3, NP4, NP5), fenantreenin (NP3), TBT:n (NP1 NP5) sekä PCB-kongeneerin 180 (NP5) pitoisuudet sijoittuvat ruoppausmassojen laatukriteeritasojen 1 ja 2 välille, jolloin mereenläjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Tributyylitinan ja trifenyylitinan summapitoisuuden raja-arvo 150 µg/kg kuiva-ainetta ei ylity yhdessäkään näytteessä. Haitta-aineanalyysit tehtiin pintasedimentistä, joten koko ruopattavan sedimenttikerroksen keskipitoisuudet ovat vielä pienempiä. Ns. PIMA-asetuksen 214/2007 (valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista) mukaisia alempia ja ylempiä ohjearvoja ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia ei todettu minkään tutkitun haitta-aineen osalta (em. yhtä osanäytettä lukuun ottamatta, jonka arseenipitoisuus jäi sekin alle ylemmän ohjearvon). Kynnysarvotkin ylittyivät ainoastaan arseenin osalta ja sinkin osalta hienoisesti. Näin ollen sedimentti olisi PIMA-asetuksen ohjearvovertailun perusteella pilaantumatonta maaainesta, jossa on kohonneita arseenin ja sinkin pitoisuuksia. Ympäristölupaviraston päätöksen nro 99/2009/2 lupamääräyksen 6 mukaisesti kyseisten massojen läjityskelpoisuuden arvioi ympäristölupavirasto (nykyään aluehallintovirasto). Hakija esittää, että aluehallintovirasto hyväk-

Rajakarin läjitysalue 5 (8) syisi kyseiset massat läjityskelpoisiksi Rajakarin läjitysalueelle. Lisäksi hakija hakee lupaa aloittaa työt mahdollisista valituksista huolimatta. Rajakarin läjitysalue (69 ha) sijaitsee Turun kaupungin edustalla Pohjois- Airistolla, Järvistensaaren ja Kutuluodon länsipuolella. Sinne on vuosien 1998 2012 aikana läjitetty yhteensä noin 1 620 000 m 3 itd ruoppausmassoja. Ylin sallittu läjitystaso alueella on -18-19 m (MW 2000 ). Turun Satama on luvan nro 99/2009/2 perusteella tarkkaillut läjitysten vesistö- ja kalatalousvaikutuksia. FCG on vuonna 2013 tehnyt luotaustutkimuksia Rajakarin läjitysalueella ja sen lähiympäristössä. Turun Satama on läjittänyt Rajakarin läjitysalueelle 3.12.2009 jälkeen seuraavasti: Vuosi Määrä (proomu-m 3 ) 2009 2010 2011 24 600 2012 38 300 2013 42 000 yhteensä 104 900 Vuosittaiset ruoppausmäärät ovat olleet huomattavasti alle luvan salliman 100 000 m 3 itd vuodessa (kymmenen vuoden kuluessa). Laskennallisesti läjitysalueen maksimikapasiteetiksi on saatu 2 440 000 m 3 itd. Rajakarin meriläjitysalueen sallittu ylin läjitystaso on vielä kaukana. Läjitysalueen ulkopuolella ei ole luotauksissa havaittu massakertymiä kaakkoisosaa lukuun ottamatta, jossa havaittiin vuonna 2011 merkkejä läjitysmassan siirtymisestä alueen ulkopuolella olevaa syvännettä kohti. Nykyistä läjitysaluetta on tämän takia pienennetty alkuperäisestä alueen kaakkoisosassa. Turun Satama Oy:llä on yhdessä Naantalin sataman kanssa käynnissä ruoppausmassojen yhteismeriläjitysalueen selvitystyö. Tavoitteena on, että tarvittavat selvitykset valmistuvat vuonna 2015. Pilaantuneita ruoppausmassoja varten Turun alueella ei ole tällä hetkellä aluetta. Niitä varten on tarkasteltu mm. Pansion pengerallasta ja Lauttarannan aluetta. ASIAN KÄSITTELY Arviointi- ja hyväksymispyynnöstä ei ole nyt pyydetty lausuntoja, koska hakemus on jatkoa aikaisemmille Turun Sataman arviointipyynnöille (29.11.2011 ja 24.6.2010), joita käsiteltäessä aluehallintoviraston käytettävissä on ollut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunnan sekä Naantalin kaavoitus- ja ympäristölautakunnan lausunnot. Lisäksi ruopattavat massat ovat osaksi samoja kuin edellisessä hyväksymispäätöksessä (nro 6/2012/2).

6 (8) Aluehallintovirasto on pyytänyt hakijalta lisäselvityksiä, jotka on saatu 19.3.2014. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ruissalon väylältä ja osaksi satama-altaasta ruopattavaksi suunniteltujen, Turun Satama Oy:n hakemuksessa tarkoitettujen alueiden 1 ja 2 ruoppausmassat voidaan läjittää Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 99/2009/2 mukaiselle Rajakarin meriläjitysalueelle kyseisen päätöksen edellyttämällä tavalla, läjitysalueen kaakkoisosan myöhempi supistus huomioon ottaen. Läjityskelpoisuuden arviointi on voimassa vuoden 2016 loppuun asti. Perustelut Kun otetaan huomioon ruoppausmassojen sisältämien haitallisten aineiden vähäinen määrä, kyseessä olevat ruoppausmassat ovat mereen läjityskelpoisia. Sedimenttien normalisoidut haitta-ainepitoisuudet molemmilla ruoppausalueilla sijoittuvat näytteiden perusteella valtaosin ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen (2004) laatukriteeritason 1 alapuolelle. Muutamien haitta-aineiden tason 1 ylityksetkin ovat arseenia lukuun ottamatta vähäisiä. Tributyylitinan ja trifenyylitinan summapitoisuus 150 µg/kg ei ylity missään näytepisteessä. Taso 2 ei ylity yhden osanäytteen arseenipitoisuuden vähäistä ylitystä lukuun ottamatta minkään haitta-aineen osalta. Lisäksi haitta-aineiden määritykset tehtiin pintasedimentistä, joten koko ruopattavan sedimenttikerroksen keskipitoisuudet ovat todennäköisesti todettuja pienempiä. Ruoppauksista ja läjityksen käytännön toteutuksesta on annettu määräykset päätöksessä nro 99/2009/2, jossa on myös arvioitu Rajakarin läjitysalueen soveltuvuutta tarkoitukseen. Aikarajoitus on annettu sen vuoksi, että sedimentin laatu voi muuttua Aurajoen kuormitusvirtaaman ym. virtausten myötä. Sedimenttitutkimus ruoppausalueilta on tehty vuonna 2013. Sovelletut säännökset Vesilain (587/2011) 3 luvun 4, 8 ja 10 VALMISTELULUPA Perustelut Aluehallintovirasto myöntää Turun Satama Oy:lle luvan aloittaa nyt hyväksyttyjen ruoppausmassojen läjitystyöt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vakuuden asettaminen ei ole tarpeen. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa. Ruoppaukset läjityksineen liittyvät sataman toimintaan ja ovat tarpeen olemassa olevien laivaväylien kunnossapitämiseksi ja laivaliikenteen turvallisuuden vuoksi. Työt voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle huomattavaa haittaa ja olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Lupa liittyy Länsi-Suomen ympäristölupaviraston aiemmin

7 (8) Turun Satamalle myöntämään kunnostusruoppaus- ja läjityslupaan (päätös nro 99/2009/2). Sovelletut säännökset Vesilain (587/2011) 3 luvun 16 ja 17 KÄSITTELYMAKSU Käsittelymaksu on 880 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla aluehallintovirastojen vuosien 2014 ja 2015 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun vesilain mukaisen päätöksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 55 /h. Asian käsittelyyn on mennyt 16 tuntia. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Turun Satama Oy Juhana Herttuan puistokatu 21 20100 Turku Turun kaupunginhallitus Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto Naantalin kaupungin ympäristönsuojelutoimisto Varsinais-Suomen ELY-keskus/ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalous (sähköisesti) Liikenneviraston Meriväylät-yksikkö, Turun toimipiste Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin toimipaikan ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Turun kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

8 (8) MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus Päivi Jaara Hanna Pesonen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Hanna Pesonen.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 9.5.2014. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.