Hautaustoimen koulutus- ja neuvottelupäivät 4.9. 2015 Jyväskylä Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo HAUTAUSTOIMEN ASEMA KIRKON JA YHTEISKUNNAN MUUTOKSESSA Merkittävää työtä yhteiskunnalle ja kansalaisille Suomessa hautaustoimi ja seurakunnan jumalanpalveluselämään kuuluva hautaan siunaaminen ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa, vaikka hallinnollisesti onkin kysymys kahdesta eri toimialasta. Työntekijöille läheinen yhteistyö on arkea. Läheisensä hautaamista kirkkoherranvirastossa järjestävä ei luultavasti edes huomaa, että seurakunnan puolelta mukana on kaksi eri toimijaa. Tämä on esimerkki ihmisten kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta. Työ hautaustoimessa tärkeää yhteiskunnalle, kirkolle ja ennen muuta ihmisille, jotka ovat saattamassa läheistään viimeiseen lepoon. Se, että kirkko ylläpitää hautausmaita on merkittävä syy kuulua kirkkoon (84 %:lle). Kirkko siunaa hautaan noin 95 % suomalaisista. Viime vuonna (2014) toimitettiin lähes 50 tuhatta hautaan siunaamista, joihin osallistui 1 700 000 henkeä. Kysymyksessä on siis valtava kontaktipinta kirkolle. Samaan aikaan kun muiden toimitusten määrä ja niihin osallistuminen pienevät, hautaan siunaamiset ovat säilyttäneet asemansa. Hautaustoimi on sekä yhteiskunnalle välttämätöntä käytännöllistä työtä että ihmisten kohtaamista, tukemista, rinnalla kulkemista.
Kirkon yhteiskunnallinen tehtävä Suomen mallissa hautausmaat ovat seurakuntien ylläpitämiä. Ajattelen, että kansainvälisesti verraten mallimme on käytännöllinen ja yksinkertainen. Se on taloudellisesti melko kestävällä pohjalla ja yhteiskunnalle edullinen. Vainajan omaisten näkökulmasta hautapaikan valinnassa ja hautaustavassa on riittävästi vaihtoehtoja. Hautaustoimilaki velvoittaa luterilaiset seurakunnat pitämää yllä hautausmaita ja osoittamaan vainajalle hautapaikan kotikunnan seurakunnan/seurakuntayhtymän alueelta. Hautapaikka on pyydettäessä osoitettava tunnustuksettomalta alueelta. Seurakunnat palvelevat siis kaikkia alueellaan asuvia. Kysymys on yhteiskunnallisesta tehtävästä, jonka valtio on antanut kirkolle. Kirkon yhteiskunnallisten tehtävien korvaaminen muuttuu ensi vuoden (2016) alussa: osuus yhteisöveron tuotosta jää pois ja valtion budjetissa on jatkossa valtion korvaus kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä (114 m ), josta suurin osa (107 m ) tulee hautaustoimeen. Valtion korvaus ja hautaustoimen palvelumaksut ovat se resurssi, jolla seurakuntien täytyy jatkossa hoitaa hautaustoimi. Haastetta voi tulla, kun tiedossa on, että hautausten määrä tulee lisääntymään tulevien vuosikymmenien aikana ja jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa seurakuntien talouteen yleisesti.
Seurakuntarakenteiden muutokset ja hautaustoimi Esitys seurakuntarakenteiden muutoksesta kaatui kirkolliskokouksessa toukokuussa. Seurakuntarakenteen muutoksia saattaa silti tulla eri syistä myös tulevaisuudessa. Vaihtoehtoina ovat vapaaehtoinen seurakuntayhtymän muodostaminen tai seurakuntaliitos kappeliseurakuntineen. Joka tapauksessa näissä tilanteissa hautaustoimen vastuutahoissa tapahtuu muutoksia. Seurakuntalaisten kannalta tärkeä kysymys näissä tilanteissa on, kyetäänkö paikallisia perinteitä hautausmaiden hoidossa ja hautausmaakulttuuria ottamaan riittävästi huomioon. Seurakuntalaisia on kohdeltava samoin perustein, mutta myös liiallinen into yhdenmukaistaa kaikki käytännöt saattaa aiheuttaa huolta seurakuntalaisissa. Tämä tulee usein esille esimerkiksi silloin, kun pieni maalaisseurakunta liitetään kaupunkimaiseen seurakuntaan tai seurakuntayhtymään. Yhteiskunnalliset muutokset haastavat hautaustoimea Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat hautaustoimeen. Yksi muutos, joka on viime vuosikymmenien aikana tapahtunut, on muistamisen monipaikkaisuus. Maan sisäinen muuttoliike muuttaa hautaamiskulttuuria siltä osin, että omaisia on jatkossa haudattuina eri puolilla maata. Myös hautaustoimen käytäntöjen myötä vanhat sukuhaudat ovat jäämässä historiaan. Minulta on lähiaikoina pariin kertaan kysytty, voisiko tarjolla olla karttaohjelma, joka auttaa löytämään omaisen haudan. Parhaillaan on käynnissä hautaustoimen rekistereitä ja ohjelmia koskeva esiselvitys. Joillakin seurakunnilla on käytössä karttaohjelmia, mutta tällä hetkellä ne eivät ole yleisön käytössä. Työryhmä selvittelee asiaa, mutta tällä hetkellä vain osasta hautausmaita on olemassa numeerisia karttoja, jotka soveltuisivat mainittuun palveluun. Tähän haasteeseen on vastattu jo nyt rakentamalla hautausmailla muistopaikkoja muualla haudatuille. Kynttilöiden määrä kertoo, että ne ovat tärkeitä varsinkin pyhänpäivänä ja jouluna. Myös monikulttuurisuus ja uskontoisuus haastaa kulttuurien tuntemiseen ja sensitiivisyyteen toista uskontoa ja sen rituaaleja ja tapoja kohtaan. Vanhastaan romaanien hautaamiseen liittyvät erityistoivomukset tunnetaan seurakunnissa. Myös juutalaisten ja muslimien hautaaminen on tuttua.
Kansainvälistä vertailua Eri Euroopan maissa hautaustoimi on järjestetty eri tavoin. Ruotsissa hautausmaat ovat pääosin seurakuntien, Tukholmassa hautausmaita ylläpitää kaupunki. Veronmaksajilta peritään erillistä hautausmaksua, joka kattaa hautapaikan ja hautajaiskustannukset. Norjassa ja Tanskassa hautausmaat ovat pääosin seurakuntien, mutta kunnilla on vastuuta hautausmaiden ylläpidosta. Kuolinpesä vastaa hautajaiskustannuksista. Virossa on kunnallinen hautaustoimi. Saksassa lainsäädäntö on erilainen eri osavaltioissa, hautausmaita on kunnilla sekä kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien seurakunnilla. Saksassa kulttuurihistoriallisten hautausmaiden ylläpidossa on suuria taloudellisia vaikeuksia. Isossa Britanniassa on oma lainsäädäntönsä kirkkomaille ja hautausmaille. Kirkkomaat ovat tyypillisesti pienialaisia ja niitä ylläpitää seurakunta tai paikallinen hautausmaayhdistys. Hautausmaat ovat yleensä kaupungin tai aluehallinnon ylläpitämiä. Myös eri uskonnollisilla yhdyskunnilla on omia hautausmaitaan. Eroja on myös tuhkausten määrässä: Suomessa ja Norjassa noin kolmasosa vainajista tuhkataan, Ruotsissa, Tanskassa ja Isossa Britanniassa reilut kaksi kolmasosaa vainajista tuhkataan. Taustalla on käytännöllisiä (maa-alan riittävyys, krematorion läheisyys) ja kulttuurisia (maaseudun perinteet, muslimien ja juutalaisten kielteinen suhteutumien) syitä. Kuten olen todennut, meidän malli on käytännöllinen, yksinkertainen ja yhteiskunnalle edullinen.
Tulevaisuuden haasteita Kulttuurin muutos ja muut yhteiskunnalliset muutoksen muuttavat myös hautaamiseta ja hautausmaita. Suomessa ei ole käyty laajempaa keskustelua hautamuistomerkkien tyylistä, mutta joissakin maissa se on ollut agendalla muun muassa siksi, että joissakin maissa on yleistynyt halu tuoda haudalle kaikenlaisia vainajaan liittyviä tavaroita, esimerkiksi leluja. Moniuskontoitumisen myötä nähtäväksi jää myös, miten kristillisinä hautausmaat jatkossa säilyvät. Keskustelua on herättänyt sekä meillä että muualla kysymys tuhkan sirottamisesta: mihin tuhkan saa sirottaa ja missä tuhkauurnaa voi säilyttää. Hautausmaan maa-alan riittävyys ei ole suuria kaupunkeja lukuun ottamatta ongelma Suomessa, mutta muualla Euroopassa tiheään asutuilla alueilla on. Ympäristötietoisuuden levitessä kysymys ekologisuudesta, ns. vihreistä hautaamisista nousee myös agendalle (arkun materiaalit, ym ympäristövaikutukset). Jumalan puutarhurit
Hautaustoimessa niin käytännöllisiä kuin sen tehtävät usein ovat syvänä juonteena on ihmisen ja elämän pyhyyden kunnioittaminen Jumalan lahjana. Hyvin hoidettujen hautausmaiden viesti on merkittävää sekä yksilölle, joka kohtaa läheisensä kuoleman, että yhteisölle, jolle se muistuttaa jokaisen elämän ainutlaatuisuudesta. Hautamuistomerkein yhteisö voi muistaa ja kunnioittaa myös merkittävien jäsentensä elämää ja työtä (presidentit, taiteilija). Yhteisöllisen muistamisen ja kunnioituksen merkityksestä kertovat erityisellä tavallaan sankarihautausmaat. Ne on 2014 voimaan tulleen kirkkolain muutoksen myötä asetettu suojelunäkökulmasta samaan asemaan kuin kirkkorakennukset.