TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 1..1 Pirkanmaan maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus pirkanmaalaisten mielipiteistä: Pirkanmaalla kannetaan huolta maaseudulla asuvien ja huono-osaisten elinoloista Pirkanmaan asukkaat kantavat huolta maaseudulla asuvien ja huono-osaisten elinoloista. Hyväosaisten uskotaan pärjäävän tulevaisuudessa entistä paremmin, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön maakunnan asukkaiden näkemyksiä kartoittavasta tutkimuksesta. Maakuntavaaleissa äänestämistä pidetään tärkeämpänä kuin eurovaaleissa. Maakuntavaaleissa äänestämässä kävisi kaksi kolmesta pirkanmaalaisesta. Ehdolle kysyttäessä voisi olla lähdössä jopa joka viides ja maakunnalliseen lautakuntaan joka kolmas pirkanmaalainen. Ehdokkuuksia halutaan kuitenkin rajata. Neljä viidestä toivoo, että sama henkilö ei ole ehdolla kunta-, maakunta- ja eduskuntavaaleissa. Maakuntajohtajan haluaisi valita suoralla vaalilla puolet ja maakunnallista aloiteoikeutta kannattaa kolme neljästä maakunnan asukkaista. Pirkanmaalaiset suhtautuvat maakuntauudistukseen melko varovaisesti. Soteuudistuksen jälkeen kunnille jäävät tehtävät halutaan säilyttää kunnilla. Pirkanmaalla luotetaan yleislääkäri- ja neuvolapalveluissa julkiseen palvelutarjontaan ja erikoislääkäripalveluissa enemmän yksityiseen. Tuoreimmassa maakuntiin kohdistetussa tutkimuksessa asukkaat puntaroivat elinolojen kehitystä maakunnassa, alueellista itsehallintoa, osallistumista ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä sote-palveluiden valinnanvapautta. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia Pirkanmaan osalta. Maaseudulla asuvien ja huono-osaisten elinolot huolettavat Pirkanmaalla Näkemyksiä oman maakunnan elinolojen kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin lista väestöryhmiä. Heiltä kysyttiin, millaiseksi näkevät näiden väestöryhmien elinolojen kehittyvän omassa maakunnassa seuraavan kymmenen vuoden aikana.
2 On vain yksi väestöryhmä, jonka kohdalla enemmistö (%) Pirkanmaan asukkaista odottaa elinolojen kehittyvän parempaan suuntaan. Pirkanmaalaiset uskovat hyvätuloisten ihmisten pärjäävän vastaisuudessa entistä paremmin. Viiden väestöryhmän elinolojen otaksutaan maakunnassa kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Nämä ovat huonotuloiset ( %), maaseudulla asuvat ( %), eläkeläiset/ikääntyneet ( %), työttömät (0 %) ja viljelijät ( %). Pirkanmaalaisten odotukset eri väestöryhmien elinolojen muutoksesta eivät juurikaan poikkea koko maan väestön keskiarvosta. Suoria maakuntavaaleja kannatetaan rajoja ehdokkaaksi asettautumiselle Tutkimuksessa selvitettiin mielipiteitä maakuntavaaleista ja maakuntavaltuustosta. Selvä enemmistö (2 %) pirkanmaalaisista pitää hyvänä sitä, että kansalaiset voivat vastaisuudessa valita päättäjät maakuntiin suorilla vaaleilla. Reilu kolmasosa (3 %) pirkanmaalaisista sanoo, että kunnanvaltuustojen pitäisi valita päättäjät maakuntaan kuntakohtaisten kiintiöiden puitteissa. Pirkanmaalla asuvat ovat taipuvaisia rajaamaan maakuntavaaliehdokkaaksi asettautumista. Neljä viidestä ( %) katsoo, että samojen ihmisten ei pidä olla päättämässä valtakunnan, maakuntien ja kuntien asioista. Lähes kaksi viidestä (3 %) katsoo, että ehdokkuuden rajaaminen eri vaaleissa olisi epädemokraattista. Enemmistö ( %) epäilee, että maakuntavaltuusto ajaa lähinnä suurkaupunkien asiaa, eikä sillä tule olemaan todellista päätösvaltaa. Vain reilu neljännes (2 %) uskoo, että maakuntavaltuusto kykenee toimimaan vastuuntuntoisesti koko maakunnan edun huomioon ottaen. Kolmannes ( %) arvioi, että maakuntavaltuusto tulee olemaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä. Pirkanmaalaiset suhtautuvat maakuntavaltuuston toimintamahdollisuuksiin vain hieman epäuskoisemmin kuin kansalaiset koko maassa keskimäärin. Ei yhtenäistä linjaa Suhtautumista maakuntauudistukseen ja maakunnalliseen itsehallintoon selvitettiin kuudella asenneväittämällä. Vajaa kolmannes ( %) Pirkanmaan asukkaista pitää nykyistä 1 maakunnan jakoa hyvänä perustana sote- ja maakuntauudistukselle. Lähes joka toiselle ( %) on kuitenkin tärkeää, että oma maakunta on yksi uudistuksessa perustettavista maakunnista. Reilu kolmasosa pirkanmaalaisista (3 %) yhtyy väittämään, jonka mukaan maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin. Eri mieltä on samansuuruinen joukko (3 %). Reilu kolmannes (3 %) pirkanmaalaisista ilmoittaa, että maakunnat eivät tarvitse minkäänlaista itsehallintoa. Yli neljäsosa ei pysty ottamaan kantaa lainkaan. Ajatus kuntien lakkauttamisesta ja kaikkien tehtävien siirtämisestä maakunnille olisi Pirkanmaalla asuvien mielestä ikävä asia ( %). Reilu neljännes (2 %) kannattaa ja lähes joka toinen ( %) vastustaa maakuntaveroa.
3 Vajaa kolmannes siirtäisi jatkossa elinkeinojen edistämisen maakunnan vastuulle Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko sote-uudistuksen jälkeen kunnille jääviä tehtäviä. Heiltä kysyttiin, mitkä kaikki kunnille jäävistä tehtävistä ovat sellaisia, jotka tulisi myös siirtää maakunnan vastuulle. Tulosten mukaan ei juuri löydy asioita, joita enemmistö haluaisi jatkossa siirtää maakunnan vastuulle. Eniten kannatusta saa elinkeinojen edistäminen (yritysten toimintaedellytykset, yritysneuvonta jne.), jonka vajaa kolmannes ( %) olisi valmis luovuttamaan maakunnalle. Pirkanmaalaiset suhtautuvat kuntien tehtävien siirtämiseen maakuntien vastuulle kutakuinkin samoin kuin väestö koko maassa keskimäärin. Maakuntavaaleissa äänestäminen tärkeämpää kuin eurovaaleissa Vastaajilta kysyttiin, kuinka tärkeiksi he kokevat eri tavat vaikuttaa päätöksiin ja toimintatapoihin hallinnon eri tasoilla. Vastaajat arvioivat jokaista vaikuttamiskeinoa erikseen neliportaisella asteikolla. Selvästi tärkeimmäksi vaikuttamisen kanavaksi kysytyistä koetaan äänestäminen eduskuntavaaleissa. Pirkanmaalaisista lähes yhdeksän kymmenestä ( %) pitää äänestämistä tärkeänä tapana vaikuttaa. Mahdollisuutta äänestää kuntavaaleissa arvostaa suuri enemmistö ( % erittäin tärkeä tapa) väestöstä. Äänestäminen maakunta- ( %) ja eurovaaleissa ( %) viehättää Pirkanmaalla noin reilua kolmasosaa väestöstä. Pirkanmaalaiset suhtautuvat eri vaikuttamiskeinoihin samalla tavoin kuin väestö keskimäärin maassa. Äänestäminen maakuntavaaleissa on aavistuksen vähemmän tärkeää kuin maan asukkaiden keskuudessa keskimäärin. Pirkanmaan asukkaat ovat kiinnostuneempia luottamustehtävistä kuin kansalaiset keskimäärin Periaatteellista kiinnostusta kartoitettiin tiedustelemalla vastaajilta, kuinka mielellään he lähtisivät, jos heitä pyydettäisiin, mukaan erilaisiin yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin. Maakuntavaaliehdokkaaksi asettumisen ohella arvioitavana oli erityyppisiä muita paikallispoliittisia luottamustehtäviä. Kokonaisuutena luottamustehtävistä suuresti kiinnostuneiden osuudet ovat kauttaaltaan suhteellisesti jokseenkin pieniä mutta absoluuttisesti suuria. Toisaalta tosiasia on, ettei kaikkien tarvitse toimia toisten edusmiehinä, eikä sellainen ole mahdollistakaan. Eniten halukkuutta kohdentuu kunnallisten lautakuntien jäsenyyksiin. Niissä toimimista pitää periaatteessa mieluisana kaksi viidestä (3 %). Maakunnallisen toimielimen (esim. lautakunta) jäsenyydestä on kiinnostunut joka kolmas (3 %) ja maakuntavaaliehdokkuudesta joka viides ( %). Pirkanmaalaiset suhtautuvat kunnallisiin ja maakunnallisiin luottamustehtäviin hieman myönteisemmin kuin kansalaiset keskimäärin.
Pirkanmaalla luotetaan monissa sote-palveluissa julkiseen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (soteuudistus) yhteydessä on puhuttu valinnanvapaudesta. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset ja yksityiset toimijat (kuten yritykset, järjestöt ja säätiöt). Seitsemästä palvelusta neljä on sellaista, joissa julkiseen luotetaan enemmän kuin yksityiseen. Nämä ovat äitiys- ja lastenneuvolapalvelut (3 % valitsisi julkisen, % yksityisen), yleislääkäripalvelut (2 % julkinen, 2 % yksityinen), ikääntyneiden kotihoito (3 % julkinen, % yksityinen) ja palveluasuminen (3 % julkinen, % yksityinen). Yksityisiin palveluihin kohdentuu enemmän kiinnostusta erikoislääkäripalveluissa (3 % valitsisi yksityisen, % julkisen). Hammashoidossa ja fysioterapiapalveluissa syntyy tasatulos. Löytyy käytännössä yhtä paljon julkiseen ja yksityiseen luottavia. Pirkanmaalaiset suhtautuvat valinnanvapauteen kutakuinkin samalla tavoin kuin väestö maassamme keskimäärin. Pirkanmaalaiset katsovat keskimäärää useammin, että julkisten ja yksityisten palveluiden välillä ei ole eroa. Tutkimuksen toteutus KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa toukokuussa 1. Haastatteluja tehtiin Pirkanmaalla. Vastaajat edustavat maakunnan 1 - vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Pirkanmaalla suurimmillaan vajaa neljä prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan 1 - vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan aineistoon. Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää 3 haastattelua. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on noin yksi prosenttiyksikkö suuntaansa. Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 000-00.
Kuvio 1-. JOS AJATTELEE VUOTTA ETEENPÄIN, MILLAISIKSI ARVIOI ERI VÄESTÖRYHMIEN ELINOLOJEN KEHITTYVÄN OMASSA MAAKUNNASSAAN: PIRKANMAA (%). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN MUUTU HUONOM- PAAN SUUNTAAN Hyvätuloiset Yrittäjät Kaupungissa asuvat Lapset ja nuoret Oman itsensä elinolot Palkansaajat Lapsiperheet Opiskelijat Yksin asuvat (sinkut) Eläkeläiset ja Ikääntyneet Työttömät Viljelijät Huonotuloiset Maaseudulla asuvat 1 3 2 1 3 3 2 2 3 1 1 3 3 2 0 3 0 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1
Kuvio 1-v. MITEN ARVIOI VÄESTÖRYHMIEN ELINOLOJEN KEHITTYVÄN MAAKUNNASSA: PIRKANMAA () vs. KOKO MAA (, %). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN MUUTU HUONOM- PAAN SUUNTAAN Lapset ja nuoret Eläkeläiset ja Ikääntyneet Yrittäjät Palkansaajat Opiskelijat Viljelijät Työttömät Lapsiperheet Yksin asuvat (sinkut) Kaupungissa asuvat Maaseudulla asuvat Hyvätuloiset Huonotuloiset 3 1 1 1 1 1 3 3 1 1 2 2 2 2 2 3 3 3 1 1 3 3 3 2 1 0 1 0 2 3 3 Oman itsensä elinolot 0 2 0 0 2 2 3 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1
Kuvio 2-. SUHTAUTUMINEN MAAKUNTAVAALEJA JA -VALTUUS- TOJA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: PIRKANMAA (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI "On hyvä, että kansalaiset voivat valita päättäjät maakuntiin suorilla vaaleilla" (v1) 2 "Kunnanvaltuustojen pitäisi valita päättäjät maakuntavaltuustoon kuntakohtaisten kiintiöiden puitteissa" (v2) 2 2 1 "Samojen ihmisten ei pidä olla päättämässä valtakunnan, maakuntien ja kuntien asioista" (v3) 3 "Ehdokkuuden rajaaminen eri vaaleissa olisi epädemokraattista" (v) 2 1 "Maakuntavaltuusto tulee olemaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä" (v) 2 1 "Maakuntavaltuustolla ei tule olemaan todellista päätösvaltaa" (v) 3 "Maakuntavaltuusto kykenee toimimaan vastuuntuntoisesti koko maakunnan edun huomioon ottaen" (v) 3 0 1 "Maakuntavaltuusto ajaa lähinnä suurten kaupunkien asiaa ja etuja" (v) 3 1 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1
Kuvio 2-v. SUHTAUTUMINEN MAAKUNTAVAALEJA JA -VALTUUSTOJA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: PIRKANMAA () vs. KOKO MAA (, %). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI "On hyvä, että kansalaiset voivat valita päättäjät maakuntiin suorilla vaaleilla" "Kunnanvaltuustojen pitäisi valita päättäjät maakuntavaltuustoon kuntakohtaisten kiintiöiden puitteissa" "Samojen ihmisten ei pidä olla päättämässä valtakunnan, maakuntien ja kuntien asioista" "Ehdokkuuden rajaaminen eri vaaleissa olisi epädemokraattista" "Maakuntavaltuusto tulee olemaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä" "Maakuntavaltuustolla ei tule olemaan todellista päätösvaltaa" "Maakuntavaltuusto kykenee toimimaan vastuuntuntoisesti koko maakunnan edun huomioon ottaen" "Maakuntavaltuusto ajaa lähinnä suurten kaupunkien asiaa ja etuja" 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 2 1 3 2 2 2 2 2 2 2 1 2 2 2 0 3 1 3 2 1 1 1 3 1 3 1 1 3 1 1 3
Kuvio 3-. SUHTAUTUMINEN MAAKUNTAHALLINTOA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: PIRKANMAA (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI "Maakuntien toimintaa tulisi vastaisuudessa rahoittaa maakuntaverolla" (v1) "Kuntien kaikki tehtävät pitäisi siirtää maakunnille ja lakkauttaa samalla kaikki kunnat" (v2) 1 1 1 "Maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin" (v3) 2 1 "Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa" (v) 2 2 2 "Nykyinen 1 maakunnan jako on hyvä perusta uudistukselle" (v) 2 "Minulle on tärkeää, että oma maakuntani on yksi uudistuksessa perustettavista maakunnista" (v) 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1
Kuvio 3-v. SUHTAUTUMINEN MAAKUNTAHALLINTOA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: PIR- KANMAA () vs. KOKO MAA (, %). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI "Maakuntien toimintaa tulisi vastaisuudessa rahoittaa maakuntaverolla" 2 2 "Kuntien kaikki tehtävät pitäisi siirtää maakunnille ja lakkauttaa samalla kaikki kunnat" "Maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin" 1 1 1 2 2 2 1 1 1 "Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa" "Nykyinen 1 maakunnan jako on hyvä perusta uudistukselle" 2 2 2 2 2 2 2 2 1 "Minulle on tärkeää, että oma maakuntani on yksi uudistuksessa perustettavista maakunnista" 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 1 2 1
Kuvio -. MITKÄ KAIKKI SEURAAVISTA KUNNILLE JÄÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ OVAT SELLAISIA, JOTKA TULISI MYÖS SIIRTÄÄ MAAKUNNAN VASTUULLE: PIRKANMAA (%). Elinkeinojen edistäminen (yritysten toimintaedellyt. jne.) Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset Kulttuuripalvelut esim. teatterit Vapaa sivistystyö (kansalais- ja työväenopistot jne.) Peruskoulut Tekniset palvelut (kadut, vesi, viemärit, puhtaanapito jne.) Kirjastopalvelut Lasten päivähoito, varhaiskasvatus Liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet ja -palvelut Ei osaa sanoa Ei mitään näistä Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 1 1 1 1 1 1 1 0 0 0 Kuvio -v. MITKÄ KAIKKI SEURAAVISTA KUNNILLE JÄÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ OVAT SELLAISIA, JOTKA TULISI MYÖS SIIRTÄÄ MAAKUNNAN VASTUULLE: PIRKANMAA vs. KOKO MAA (%). Elinkeinojen edistäminen (yritysten toimintaedellyt. jne.) Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset Kulttuuripalvelut esim. teatterit Vapaa sivistystyö (kansalais- ja työväenopistot jne.) Peruskoulut Tekniset palvelut (kadut, vesi, viemärit, puhtaanapito jne.) Kirjastopalvelut Lasten päivähoito, varhaiskasvatus Liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet ja -palvelut Ei mitään näistä Ei osaa sanoa 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 PIRKANMAA KOKO MAA Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 0 0 0
Kuvio -. MITEN TÄRKKSI KOKEE SEURAAVAT TAVAT VAIKUTTAA PÄÄTÖKSIIN JA TOIMINTATAPOIHIN: PIRKAN- MAA (tekstejä osin lyhennetty, %). ERITTÄIN TÄRKE- ÄKSI MELKO TÄR- KEÄKSI KOVIN- KAAN TÄR- KEÄKSI OLLEN- KAAN TÄR- KEÄKSI Äänestäminen eduskuntavaaleissa Äänestäminen kuntavaaleissa Kansalaisaloite lain säätämiseksi eduskunnassa/lainvalmist. ryhtymisestä Aloiteoikeus maakunnan toimintaa koskevissa asioissa Äänestäminen maakuntavaaleissa Äänestäminen eurovaaleissa Mahdoll. äänestää 'kaupungin-/kunnanjohtajaa' suorassa kansanvaalissa Mahdollisuus äänestää 'maakuntajohtajaa' suorassa kansanvaalissa Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 0 2 0 0 2 2 2 2 3 3 2 3 1 3 2 1 1
Kuvio -v. MITEN TÄRKKSI KOKEE SEURAAVAT TAVAT VAIKUTTAA PÄÄTÖKSIIN JA TOIMINTATAPOIHIN: PIRKANMAA () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN TÄRKE- ÄKSI MELKO TÄR- KEÄKSI KOVIN- KAAN TÄR- KEÄKSI OLLEN- KAAN TÄR- KEÄKSI Äänestäminen eduskuntavaaleissa 2 2 2 2 Äänestäminen maakuntavaaleissa 3 3 1 1 Äänestäminen kuntavaaleissa 2 3 Äänestäminen eurovaaleissa Mahdollisuus äänestää 'maakuntajohtajaa' virkaansa suorassa kansanvaalissa Mahdollisuus äänestää 'kaupungin-/ kunnanjohtajaa' virkaansa suorassa kansanvaalissa Aloiteoikeus maakunnan toimintaa koskevissa asioissa Kansalaisaloite lain säätämiseksi eduskunnassa tai lainvalmisteluun ryhtymisestä 0 2 0 0 3 1 3 2 2 3 2 3 1 3 2 3 3 0 3 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1
1 Kuvio -. JOS ITSEÄ PYYDETTÄISIIN MUKAAN SEURAAVIIN YHTSKUNNALLISIIN TEHTÄVIIN, KUINKA MIELUUSTI LÄHTISI MUKAAN: PIRKANMAA (%). ERITTÄIN MIELEL- LÄÄN MELKO MIELEL- LÄÄN KOVINK. MIELEL- LÄÄN LAIN- KAAN MIE- LELLÄÄN Kunnallisen lautakunnan jäseneksi Maakunnallisen toimielimen (e. lautakunta) jäseneksi Valtuustoehdokkaaksi kunnallisvaaleissa Valtuustoehdokkaaksi maakuntavaaleissa 2 1 3 3 2 0 2 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 Kuvio -v. JOS PYYDETTÄISIIN SEURAAVIIN YHTSKUNNALLISIIN TEH- TÄVIIN, KUINKA MIELUUSTI LÄHTISI MUKAAN: PIRKANMAA () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN MIELEL- LÄÄN MELKO MIELEL- LÄÄN KOVINK. MIELEL- LÄÄN LAIN- KAAN MIE- LELLÄÄN Valtuustoehdokkaaksi kunnallisvaaleissa 1 2 2 0 Valtuustoehdokkaaksi maakuntavaaleissa 1 2 2 0 Kunnallisen lautakunnan jäseneksi 3 3 Maakunnallisen toimielimen (esim. lautakunta) jäseneksi 2 3 2 0 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1
1 Kuvio -. JOS TARVITSISI SEURAAVIA PALVELUITA JA TARJOLLA OLISI JULKINEN JA YKSITYINEN PALVELUIDEN TARJOAJA, NIIN MITEN MENETTELISI: PIRKANMAA (%). VALITSISI JULKISEN VÄLIÄ KUMMAN VALITSISI YKSITYISEN Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Yleislääkäripalvelut Ikääntyneiden palveluasuminen Ikääntyneiden kotihoito Hammashoitopalvelut Erikoislääkäripalvelut Fysioterapiapalvelut 3 2 3 3 3 2 2 2 2 3 1 2 3 3 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 Kuvio -v. JOS TARVITSISI SEURAAVIA PALVELUITA JA TARJOLLA OLISI JULKINEN JA YKSITYINEN PALVELUIDEN TARJOAJA, MITEN MENETTELISI: PIRKANMAA () vs. KOKO MAA (, %). VALITSISI JULKISEN VÄLIÄ KUMMAN VALITSISI YKSITYISEN Yleislääkäripalvelut Erikoislääkäripalvelut Hammashoitopalvelut Fysioterapiapalvelut Ikääntyneiden kotihoito Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut 2 3 3 2 3 3 3 2 2 3 2 2 1 1 2 2 3 2 3 3 2 Ikääntyneiden palveluasuminen 0 2 0 0 3 3 2 2 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1