Vastasyntyneet 2012 Nyfödda 2012 Newborns 2012

Terveys 2013 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Vastasyntyneet 2012 Nyfödda 2012 Newborns 2012 Eija Vuori +358 29 524 7244 eija.vuori@thl.fi Mika Gissler +358 29 524 7279 mika.gissler@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166, Helsinki) 00271 Helsinki Puhelin: + 358 29 524 6000 www.thl.fi 32 2013 ISSN 1798-0887

Vastasyntyneet 2012 27.11.2013 Vuonna 2012 vastasyntyneistä (59 856) lapsista 53 prosenttia syntyi yliopistosairaaloissa, 37 prosenttia keskussairaaloissa ja 10 prosenttia muissa sairaaloissa. Joka neljäs lapsi syntyi HYKS:ssä (Kätilöopiston sairaala, Naistenklinikka ja Jorvin sairaala). 12 sairaalassa syntyi alle tuhat lasta vuonna 2012. Matkalla sairaalaan syntyi 63 lasta. Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli 18 ja sairaalan ulkopuolella suunnittelemattomasti syntyi 62 lasta. Keskosia (syntymäpaino alle 2 500 g) oli 4,2 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista vuonna 2012. Pieniä keskosia (syntymäpaino alle 1 501 g tai raskauden kesto alle 32 raskausviikkoa) syntyi vuosina 2011 2012 yhteensä 1 060 (0,8 %). Heistä oli elossa vuoden iässä 90,8 prosenttia. Yli 4 000 g painavien vastasyntyneiden osuus on vähentynyt 20 vuoden aikana vajaat neljä prosenttiyksikköä. Osuus oli 16,9 prosenttia vuonna 2012. Sektiolla (keisarileikkaus) syntyi 16,8 prosenttia kaikista lapsista vuosina 2011 2012. Sektioista hieman yli puolet oli kiireellisiä. Kaksoslapsista 48 prosenttia syntyi sektiolla. Tupakoinnille altistui ennen syntymäänsä 16,6 prosenttia vastasyntyneistä lapsista vuonna 2012. Eniten raskauden aikana tupakoitiin Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä ja vähiten Ahvenanmaalla. Tupakoivien äitien lapset olivat keskimäärin lähes 200 g pienempiä kuin tupakoimattomien äitien. Perinataalikuolleisuus vuonna 2012 oli 3,9 tuhatta syntynyttä lasta kohti, mikä oli matalin sitten vuoden 1987, josta lähtien tietoa on kerätty syntymärekisteriin. Kuvio 1. Syntyneet lapset, lukumäärä ja perinataalikuolleet tuhatta syntynyttä lasta kohti vuosina 1990 2012 80 000 9 70 000 8 lkm 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 7 6 5 4 3 2 1 tuhatta syntynyttä lasta kohden 0-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08-10 -12 0 Syntyneet lapset Perinataalikuolleisuus 2

Vastasyntyneet Vuoden 2012 lopussa synnytyksiä hoitavia sairaaloita oli 28, kun Naistenklinikka, Kätilöopiston ja Jorvin sairaalat lasketaan yhdeksi sairaalaksi (HYKS). Kymmenen viimeisen vuoden aikana synnytystoiminta on lopetettu kahdeksassa sairaalassa. Vuonna 2012 vastasyntyneistä lapsista 53 prosenttia syntyi yliopistosairaaloissa, 37 prosenttia keskussairaaloissa ja 10 prosenttia muissa sairaaloissa. 12 sairaalassa syntyi alle tuhat lasta vuonna 2012. Eniten lapsia syntyi HYKS:ssä (24,8 %) ja vähiten Ahvenanmaan keskussairaalassa (0,5 %). (Liitetaulukot 1 ja 3.) Suurin osa lapsista syntyy sairaaloissa, vuosittain 99,8 prosenttia. Suunniteltuja kotisynnytyksiä on syntymärekisteriin tulleiden ilmoitusten mukaan hyvin vähän (18 vuonna 2012). Vuonna 2012 matkalla sairaalaan syntyi 63 lasta, joka oli hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin 70 lasta syntyi matkalla sairaalaan. Suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä oli 62, joka on hiukan enemmän kuin vuonna 2011 (59 kpl). (Liitetaulukko 3.) Tarkempia syntyneiden lasten lukumäärätietoja on saatavilla myös SOTKAnetissä (www.sotkanet.fi), missä on mahdollista tarkastella myös kuntatason tietoja. Raskauden kesto ja syntymätiedot Raskauden keston keskiarvo oli 39+4 raskausviikkoa vuonna 2012. Vuosina 2011 2012 yksisikiöisten raskauksien kesto oli keskimäärin 39+5 raskausviikkoa, kaksosten 36+2 ja kolmosten 31+3 raskausviikkoa. Vastaavina vuosina ennenaikaisesti (ennen 37 rvk) syntyneitä lapsia oli kaikkiaan 5,6 prosenttia. Yksisikiöisistä raskauksista syntyneillä lapsilla vastaava osuus oli 4,5 prosenttia. Kaksoslapsista syntyi ennenaikaisesti 45,8 prosenttia. (Liitetaulukot 5 ja 14.) Keskimääräinen syntymäpaino on pitkällä aikavälillä laskenut hiukan ja oli 3 498 grammaa vuonna 2012 (Kuvio 2.) Muissa Pohjoismaissa syntymäpainon väheneminen on alkanut myöhemmin kuin Suomessa (Pohjoismaiset perinataalitilastot 2010). 1 Suomessa syntymäpainon kehityssuunta johtunee osittain siitä, että raskaudenaikaisia veren sokeriarvoja seurataan tarkasti ja diabetesta hoidetaan keskitetysti yliopistosairaaloissa. Juuri sokeriaineenvaihdunnan häiriö johtaa tyypillisesti sikiön kasvun kiihtymiseen. 2 Kuvio 2. Kaikkien vastasyntyneiden syntymäpainon keskiarvo (g) sekä 4 000 g ja 4 500 g painaneet (%) vuosina 1990 2012 3 600 25 3 580 3 560 20 g 3 540 3 520 3 500 15 % Syntymäpaino, keskiarvo 3 480 3 460 10 Syntymäpaino 4 000 g 3 440 3 420 3 400-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08-10 -12 5 0 Syntymäpaino 4 500 g 1 Pohjoismaiset perinataalitilastot julkaistaan joka toinen vuosi (http://www.thl.fi/tilastot/pohjoismaisetperinataalitilastot). 2 Raskausdiabeteksen vaikutukset sikiöön ja vastasyntyneeseen, päivitetty 21.8.2013 (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00076) 3

Vuonna 2012 lapsista 2,5 prosenttia painoi syntyessään 4 500 g tai enemmän. Vastaava osuus oli kaksikymmentä vuotta aiemmin 3,8 prosenttia (Liitetaulukot 6 ja 26). Poikien syntymäpainon keskiarvo oli 3 559 grammaa ja tyttöjen 3 436 grammaa vuonna 2012. Vuosina 2011 2012 kaksosten keskipaino oli 2 539 g ja kolmosten 1 534 g. 3 (Liitetaulukot 8 ja 16.) Kaksosia oli kaikkiaan 2,7 prosenttia ja kolmosia 0,1 prosenttia syntyneistä lapsista (Liitetaulukko 12). Ensisynnyttäjien lapset painoivat syntyessään keskimäärin 200 g vähemmän kuin uudelleensynnyttäjien lapset (Liitetaulukko 7). Vuosina 2011 2012 keskosia (syntymäpaino alle 2 500 grammaa) oli 4,2 prosenttia kaikista syntyneistä. Yksisikiöisistä keskosia oli 3,3 prosenttia, kaksosista 40,9 prosenttia ja kolmosista 92,3 prosenttia. (Liitetaulukko 14.) Poikia syntyy vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin tyttöjä (50,9 ja 48,9 prosenttia vuonna 2012). Vuonna 2012 poikien syntymäpituus oli keskimäärin 50,4 ja tyttöjen 49,6 cm. Poikien päänympärys oli keskimäärin 35,2 ja tyttöjen 34,6 cm vuonna 2012. (Liitetaulukot 4 ja 8.) Raskausviikkoihin nähden pienikokoisina syntyneitä lapsia (SGA) oli 3,2 prosenttia vuonna 2012 ja raskausviikkoihin nähden suurikokoisina syntyneitä (LGA) lapsia oli 2,8 prosenttia kaikista lapsista. Kaikista syntyneistä 94 prosenttia oli raskausviikkoihin nähden normaalikokoisia lapsia (AGA). (Liitetaulukko 18.) Yllä mainitut luvut on laskettu uusien paino-, pituus- ja päänympäryskäyrien mukaan. 4 Vuonna 2012 yhden minuutin Apgarin pisteet olivat alle seitsemän (0 6) 5,9 prosentilla kaikista syntyneistä lapsista. Monisikiöisistä lapsista 12,9 prosenttia sai alle seitsemän (0 6) Apgarin pistettä yhden minuutin iässä. (Liitetaulukko 17.) Sektiolla (keisarileikkaus) syntyi 16,8 prosenttia kaikista lapsista vuosina 2011 2012. Sektioista hieman yli puolet olivat kiireellisiä ja 7,5 prosenttia hätäsektioita. Kaikista kaksoslapsista 47,8 prosenttia syntyi sektiolla ja näistä sektioista 38,7 prosenttia oli suunniteltu. (Liitetaulukko 15.) Lasten kotiutuminen synnytyksen jälkeen Vuonna 2012 elävänä syntyneiden lasten keskimääräinen hoitoaika sairaalassa synnytyksen jälkeen oli 3,0 vuorokautta. Sairaalakohtaiset hoitopäivien lukumäärät vaihtelivat 2,1 ja 4,1 vuorokauden välillä. (Liitetaulukko 11.) Vuonna 2012 seitsemän vuorokauden ikään mennessä 93 prosenttia elävänä syntyneistä lapsista oli siirtynyt kotiin (Liitetaulukko 19). Tupakalle altistuminen raskauden aikana Tupakoinnille altistui ennen syntymäänsä 16,6 prosenttia kaikista lapsista ja ensisynnyttäjien lapsista 19,8 prosenttia vuonna 2012 (synnyttäjän itse ilmoittama tieto). Vastaavat luvut olivat 15,6 ja 17,7 prosenttia vuonna 2010. Raskauden alussa tupakoivista äideistä yhä useampi on kuitenkin lopettanut tupakoinnin. Kaikista tupakoivista äideistä 42 prosenttia lopetti tupakoinnin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana vuonna 2012 ja vastaavasti ensisynnyttäjistä 50 prosenttia. Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireissä vähintään puolet raskauden alussa tupakoivista äideistä lopetti tupakoinnin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Syntymärekisteriin tulleiden tietojen mukaan raskauden aikana tupakalle altistuneita lapsia oli eniten Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä, jossa joka neljäs lapsi kaikista vastasyntyneistä ja joka kolmas ensisynnyttäjien lapsista altistui tupakalle vuonna 2012. Vähiten 3 Osa taulukoista on tehty kaksivuotisjaksoissa satunnaisvaihtelun vähentämisen vuoksi. 4 Sankilampi U, Hannila M-L, Saari A, Gissler M, Dunkel, L. New population-based references for birth weight, length, and head circumference in singletons and twins from 23 to 43 gestation weeks. May 2013. Annals of Medicine (http://informahealthcare.com/doi/pdf/10.3109/07853890.2013.803739) 4

lapsia altistui tupakalle Ahvenanmaalla (kaikki lapset 8,8 %, ensisynnyttäjien lapset 12,1 %). (Kuvio 3 ja liitetaulukko 11.) Raskauden 1. kolmanneksen jälkeen vuonna 2012 tupakalle altistui kaikista ja ensisynnyttäjien lapsista 10 prosenttia kun vastaavat luvut olivat 20 vuotta aiemmin 16 17 prosenttia (Kuvio 4). Kuvio 3. Tupakoinnille ennen syntymäänsä altistuneet lapset sairaanhoitopiireittäin vuonna 2012, % (äidin asuinkunnan mukaan) Ahvenanmaa Helsinki ja Uusimaa Lappi Vaasa Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Länsi-Pohja Koko maa, yhteensä Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Itä-Savo Varsinais-Suomi Kymenlaakso Kainuu Päijät-Häme Satakunta Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo 0 5 10 15 20 25 30 35 % Ensisynnyttäjien lapset Kaikki äitien lapset Vuoden 2012 sairaanhoitopiirittäisessä tarkastelussa raskauden 1. kolmanneksen jälkeen tupakalle altistui eniten lapsia Kainuussa (ensisynnyttäjien lapset 19 % ja kaikkien synnyttäjien lapset 16 %) (Liitetaulukko 11). Raskausaikana tupakoineiden äitien lasten keskipaino oli 3 331 grammaa, tupakoimattomien äitien lasten keskipaino oli 3 519 grammaa ja raskauden alussa tupakoinnin lopettaneiden 3 513 grammaa vuonna 2012. (Liitetaulukko 11.) 5

Kuvio 4. Tupakalle raskauden alussa ja raskauden 1. kolmanneksen jälkeen altistuneet kaikkien ja ensisynnyttäjien lapset, 1992 2012, % 25 20 15 % 10 5 0-92 -94-96 -98-00 -02-04 -06-08 -10-12 Lapsi altistunut tupakalle raskauden 1. kolmanneksen jälkeen, ensisynnyttäjien lapset Lapsi altistunut tupakalle raskauden 1. kolmanneksen jälkeen, kaikki lapset Lapsi altistunut tupakalle raskauden alussa, ensisynnyttäjien lapset Lapsi altistunut tupakalle raskauden alussa, kaikki lapset Monisikiöisyys, hedelmällisyyshoidot ja pienet keskoset Vuosittain kaikista syntyneistä lapsista vajaat kolme prosenttia on kaksos- tai kolmoslapsia. Vuonna 2012 kaksosia syntyi prosentuaalisesti eniten Kainuussa (4,8 %) ja vähiten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä (1,5 %) (Liitetaulukko 12). Vuosina 2011 2012 syntyneistä 4,6 prosenttia oli lapsia, joiden äidit olivat saaneet hedelmällisyyshoitoja ennen raskautta (alkion siirto, inseminaatio ja munarakkulan kypsytyshoito). Vastaavana aikana 20,2 prosenttia kaksoset ja 26,9 prosenttia kolmoset synnyttäneistä äideistä oli syntymärekisterin tietojen mukaan saanut hedelmällisyyshoitoja ennen ko. raskautta. (Liitetaulukko 13.) Elävänä syntyneistä lapsista pieniä keskosia (syntymäpaino alle 1 501 g tai raskauden kesto alle 32+0 vk) syntyi vuonna 2012 vajaan yhden prosentin verran (0,8 %) (Liitetaulukko 26). Vuosina 2011 2012 elävänä syntyi yhteensä 1 060 pientä keskosta. Vajaa kolmannes (27 %) heistä oli kaksos- tai kolmoslapsia. Kaikista pienistä keskosista 12,5 prosenttia oli lapsia, joiden äidit olivat saaneet hedelmällisyyshoitoja raskauden alkuun saamiseksi. (Liitetaulukko 23). Tarkempaa tietoa hedelmällisyyshoidoista ja niistä syntyneistä lapsista löytyy tilastoraportista Hedelmöityshoidot 2011 2012. 5 Vuosina 2011 2012 pienistä keskosista 49,8 prosenttia oli saanut alle seitsemän (0 6) Apgarin pistettä yhden minuutin iässä (Liitetaulukko 25). Pieniä keskosia syntyi 561 vuonna 2011 ja 499 vuonna 2012. Heistä oli vuoden iässä elossa 90,8 prosenttia. (Liitetaulukot 24 ja 26.) 5 Hedelmöityshoidoista julkaistaan vuosittain erillinen tilastoraportti (http://www.thl.fi/tilastot/hedelmoityshoidot). 6

Perinataali- ja varhaisneonataalikuolleisuus Perinataalikuolleisuus on edelleen pienentynyt. Vuonna 2002 kuolleena syntyi tai ensimmäisen elinviikon aikana kuoli 5,6 lasta tuhatta syntynyttä lasta kohden. Vuonna 2012 vastaava luku oli 3,9, mikä on matalin sitten vuoden 1987. (Kuviot 1 ja 5 sekä liitetaulukko 26.) Kaksoslasten perinataalikuolleisuus oli 14,9 ja yksisikiöisenä syntyneiden lasten 3,6 lasta tuhatta syntynyttä kohti vuosina 2011 2012 (Liitetaulukko 22). Myös varhaisneonataalikuolleisuus (elävänä syntyneet, kuolleet alle 7 vrk:n iässä) on pienentynyt ja oli 1,2 promillea vuosina 2011 2012 (Liitetaulukko 21). Vuoden 2010 Euroopan maiden vertailussa Suomen varhaisneonataalikuolleisuus oli yksi matalimmista. 6 Pienten keskosten varhaisneonataalikuolleisuus oli 66,0 tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohti vuosina 2011 2012. Vastaava luku oli 88,4 promillea vuosina 2009 2010. (Liitetaulukko 24.) Kuvio 5. Perinataalikuolleet, kuolleena syntyneet ja varhaisneonataalikuolleet tuhatta syntynyttä kohti 1992 2012 8 7 6 5 tuhatta syntynyttä kohti 4 3 2 1 0 Perinataalikuolleet Kuolleena syntyneet Varhaisneonataalikuolleet Muita taulukoita Liitetaulukoissa 9 ja 10 on tietoa yksisikiöisten ja monisikiöisten äitien sekä lapsettomuushoidoista syntyneiden lasten äitien keski-iästä sairaanhoitopiireittäin 2012 ja vuosittain 1987 2012. Lisäksi liitetaulukossa 19 on esitetty äidin iän mukaan lapsen hoitopaikka seitsemän vuorokauden ikään mennessä. Syksyllä 2013 julkaistiin Perinataalitilasto 2012 - tilastoraportti jossa on myös tilastotietoa synnyttäjistä, synnytyksistä ja vastasyntyneistä vuodelta 2012. 7 6 European Perinatal Health Report. The health and care of pregnant women and babies in Europe in 2010. May 2013. (http://www.europeristat.com) 7 Perinataalitilasto-tilastoraportti julkaistaan vuosittain (http://www.thl.fi/tilastot/perinataalitilasto). 7

Käsitteet AGA: Raskausviikkoihin nähden normaalipainoinen lapsi (Average for gestational age). Apgarin pisteet: Vastasyntyneelle annetaan 0 2 pistettä seuraavista viidestä ominaisuudesta: pulssin nopeus, hengitys, ärtyvyys, jäntevyys ja ihon väri. Virkeä, jäntevä, hyvin hengittävä ja huutava, ruusunpunainen lapsi saa 10 pistettä. Elävänä syntynyt: Vastasyntynyt, joka raskauden kestosta ja painosta riippumatta synnyttyään hengittää tai osoittaa muita elonmerkkejä, kuten sydämenlyöntejä, napanuoran sykintää tai tahdonalaisten lihasten liikkeitä riippumatta siitä, onko istukka irtaantunut tai napanuora katkaistu. Ennenaikainen vastasyntynyt: Vastasyntynyt lapsi tai sikiö, jonka raskauden kesto syntymähetkellä on alle 37+0 raskausviikkoa eli enintään 258 vrk (< 37+0 rvk tai < 259 vrk). Erittäin pieni syntymäpaino: Vastasyntyneen lapsen tai sikiön paino, joka on alle 1 000 grammaa (< 1 000 g). Hoitopäivien keskiarvo: Synnytyksen jälkeinen hoitoaika sairaalassa lasketaan lapsen syntymäpäivästä lähtien. Hyvin pieni syntymäpaino: Vastasyntyneen lapsen tai sikiön paino, joka on alle 1 500 grammaa (< 1 500 g) Imeväiskuolleisuus: Alle vuoden (lapsen ikä < 1 v tai < 365 vrk, karkausvuonna < 366 vrk tai syntymästä 0 364 vrk, karkausvuonna syntymästä 0 365 vrk) ikäisenä eli ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleet lapset 1 000 elävänä syntynyttä kohti. Keskonen (pieni syntymäpaino): Vastasyntyneen lapsen tai sikiön paino, joka on alle 2 500 grammaa (< 2500 g). Kuolleena syntynyt: Sikiö tai vastasyntynyt, jolla syntyessään ei todeta elävänä syntyneen elonmerkkejä ja jonka syntymätapahtuma täyttää synnytyksen määritelmän ( 22+0 rvk tai 500 g). Kuolleenasyntyneisyys: Kuolleena syntyneiden määrä 1 000 kaikkia syntyneitä lapsia (elävänä ja kuolleena syntyneet) kohti. LGA: Raskausviikkoihin nähden suuripainoisena syntynyt lapsi (Large for gestational age). Perinataalikuolleisuus: Kuolleena syntyneiden ja ensimmäisen elinviikon aikana (syntymästä 0 6 vrk tai lapsen ikä < 7 vrk) kuolleiden lasten määrä 1 000 kaikkia syntyneitä lapsia (elävänä ja kuolleena syntyneet) kohti. Perinataalivaihe: Perinataalivaihe alkaa kun raskaus on kestänyt vähintään 22+0 raskausviikkoa (raskauden kesto 22+0 rvk, jolloin sikiön / lapsen paino on tavallisesti noin 500 g) ja päättyy, kun syntymästä on kulunut enintään seitsemän täyttä vuorokautta (syntymästä 0 6 vrk tai lapsen ikä < 7 vrk). Pienet keskoset: Elävänä syntyneet lapset, kun lapsen syntymäpaino on alle 1 501 grammaa (< 1 500 g) tai raskauden kesto syntymähetkellä on alle 32+0 viikkoa (< 32+0 rvk). SGA: Raskausviikkoihin nähden pienipainoisena syntynyt lapsi (Small for gestational age). Raskauden kesto (gestaatioikä): Raskauden kesto lasketaan viimeisen raskautta edeltäneen normaalin kuukautisvuodon ensimmäisestä päivästä ja ilmaistaan täysinä viikkoina ja päivinä 8

(viikot+päivät). Raskauden kesto voidaan arvioida myös raskaudenaikaisen ultraäänitutkimuksen (kaikututkimuksen) avulla tai raskaudenaikaisen kliinisen tutkimuksen perusteella. Synnytys (syntynyt lapsi): Vähintään 22 raskausviikon ( 22+0 rvk) ikäisen tai vähintään 500 gramman ( 500 g) painoisen yhden tai useamman sikiön tai lapsen ( 1) alateitse tai keisarileikkauksella syntymiseen johtava tapahtuma. Elävänä syntyneen lapsen syntymä on aina synnytys. Raskauden kestosta tai sikiön painosta riippumatta raskauden keskeyttäminen, joka tehdään raskauden keskeyttämisestä annetun lain nojalla, ei ole synnytys. Syntymäpaino: Sikiön tai lapsen paino punnitaan mieluiten yhden (1), mutta viimeistään kolmen ( 3) tunnin sisällä syntymähetkestä ja ilmaistaan täysinä grammoina (g). Tupakalle altistuneet lapset raskauden aikana: Tieto perustuu synnyttäjän omaan ilmoitukseen tupakoinnista. Prosenttiluku on laskettu niiden synnyttäjien lapsista, joiden äidit ovat vastanneet tupakointia koskevaan kysymykseen. Tupakointi raskauden aikana: Tieto perustuu synnyttäjän omaan ilmoitukseen tupakoinnista. Prosenttiluku on laskettu synnyttäjistä, jotka ovat vastanneet tupakointia koskevaan kysymykseen. Täysaikainen vastasyntynyt: Vastasyntynyt lapsi tai sikiö, jonka raskauden kesto syntymähetkellä on vähintään 37+0 raskausviikkoa, mutta alle 42+0 raskausviikkoa (37+0 rvk raskauden kesto < 42+0 rvk tai 259 vrk raskauden kesto < 294 vrk). Varhaisneonataalikuolleisuus: Alle 7 vuorokauden ikäisenä (syntymästä 0 6 vrk tai lapsen ikä < 7 vrk) ikäisenä eli ensimmäisen elinviikon aikana kuolleet lapset 1 000 elävänä syntynyttä kohti. Tässä raportissa varhaisneonataalikuolleisuus on laskettu 1 000 syntynyttä lasta kohti, koska luvut on ilmoitettu yhdessä perinataalikuolleisuus- ja kuolleenasyntyneisyyslukujen kanssa. Nämä viimeksi mainitut lasketaan kaikkia syntyneitä (elävänä ja kuolleena syntyneet) kohti. Yliaikainen vastasyntynyt: Vastasyntynyt lapsi tai sikiö, jonka raskauden kesto syntymähetkellä on vähintään 42+0 raskausviikkoa eli vähintään 294 vrk ( 42+0 rvk tai 294 vrk). Lisätietoja: Suomalainen tautien kirjaamisen ohjekirja. Komulainen Jorma (toim.), THL Opas 17/2012. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/8ad82ff8-2685-4278-b1c3-687204a2248d. Taulukoissa käytetyt symbolit: - = Ei yhtään tapausta.. = Tietoa ei ole kerätty tai se on liian epävarma esitettäväksi 9

Nyfödda 2012 Av de födda barnen år 2012 (59 856) föddes 53 procent på universitetssjukhus, 37 procent på centralsjukhus och 10 procent på andra sjukhus. Vart fjärde barn föddes på HUCS (Barnmorskeinstitutets sjukhus, Kvinnokliniken och Jorvs sjukhus). På 12 sjukhus föddes färre än tusen barn år 2012. Totalt 63 barn föddes på vägen till sjukhuset. Antalet planerade hemförlossningar var 18 och antalet oplanerade förlossningar utanför sjukhus var 62. År 2012 var 4,2 procent av alla födda barn prematurer (födelsevikten under 2 500 g). Under åren 2011 2012 var totalt 1 060 barn (0,8 %) små prematurer (födelsevikt under 1 501 g eller gestationsålder under 32 veckor). Av de små prematurerna levde 90,8 procent vid ett års ålder. Andelen nyfödda med en födelsevikt på över 4 000 g har minskat under 20 år med knappt fyra procentenheter. Andelen var 16,9 procent år 2012. Av samtliga barn 2011-2012 föddes 16,8 procent med kejsarsnitt. Av kejsarsnitten var lite drygt hälften brådskande. Av tvillingbarn föddes 48 procent med kejsarsnitt. År 2012 exponerades 16,6 procent av barnen för rökning innan de föddes. Mest röktes under graviditeten i Södra Savolax sjukvårdsdistrikt och minst på Åland. De rökande mödrarnas barn vägde i snitt nästan 200 g mindre än icke-rökande mödrars barn. Perinataldödligheten var 3,9 per tusen födda barn år 2012, vilket var det lägsta sedan 1987, då information började samlas in i födelseregistret. Diagram 1. Nyfödda barn, antal och perinataldöda per tusen födda barn åren 1990 2012 80 000 9 70 000 8 antal 60 000 50 000 40 000 30 000 7 6 5 4 3 per tusen nyfödda 20 000 2 10 000 1 0-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08-10 -12 0 Nyfödda barn Perinataldödlighet 10

Nyfödda I slutet av år 2012 fanns det 28 förlossningssjukhus, om Kvinnokliniken, Barnmorskeinstitutets sjukhus och Jorvs sjukhus räknas som ett sjukhus (HUCS). Under de senaste tio åren har förlossningsverksamheten upphört på åtta sjukhus. Av de födda barnen år 2012 föddes 53 procent på universitetssjukhus, 37 procent på centralsjukhus och 10 procent på andra sjukhus. På 12 sjukhus föddes färre än tusen barn år 2012. Det största antalet barn föddes på HUCS (24,8 %) och det minsta på Ålands centralsjukhus (0,5 %). (Bilagetabellerna 1 och 3.) Största delen av barnen föds på sjukhus, årligen 99,8 procent. Enligt anmälningarna till födelseregistret är antalet planerade hemförlossningar mycket litet (18 förlossningar år 2012). År 2012 föddes 63 barn på vägen till sjukhuset, vilket var något färre än år 2011, då 70 barn föddes på vägen till sjukhuset. Antalet oplanerade förlossningar utanför sjukhus var 62, vilket är något fler än år 2011 (59 st). (Bilagetabell 3). Mer detaljerade uppgifter om antalet födda barn finns även i SOTKAnet (www.sotkanet.fi), där uppgifterna kan analyseras också på kommunnivå. Gestationsålder och födelsedata En graviditet varade i snitt 39+4 graviditetsveckor år 2012. Under perioden 2011 2012 varade graviditeterna vid enkelbörd i snitt 39+5 veckor, vid tvillinggraviditeter 36+2 veckor och vid trillinggraviditeter 31+3 veckor. Under motsvarande år var totalt 5,6 procent av de nyfödda prematurer (föddes före graviditetsvecka 37). Motsvarande andel av barn vid enkelbörd var 4,5 procent. Totalt 45,8 procent av tvillingarna föddes för tidigt. (Bilagetabellerna 5 och 14.) Medelfödelsevikten har sjunkit något under längre tidsperspektiv och var 3 498 gram år 2012. (Diagram 2.) I de övriga nordiska länderna har minskningen av födelsevikterna börjat senare än i Finland (Nordisk Perinatalstatistik 2010). 1 Den sjunkande trenden av födelsevikten i Finland beror antagligen delvis på att man noga följer sockervärdena under graviditeten och diabetes behandlas centraliserat på universitetssjukhusen. En störning i sockerämnesomsättningen leder typiskt till en snabbare tillväxt av fostret. 2 Diagram 2. Medeltalet av samtliga nyföddas födelsevikt (g) samt andelen nyfödda som vägde 4 000 g och 4 500 g (%) åren 1990 2012 25 20 g 15 10 % Födelsevikt, medeltal 3 600 3 580 3 560 3 540 3 520 3 500 3 480 3 460 3 440 3 420 3 400-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08-10 -12 5 0 Födelsevikt 4 000 g Födelsevikt 4 500 g 1 Nordisk perinatal statistik publiceras vart annat år (http://www.thl.fi/statistik/nordiskperinatalstatistik). 2 Raskausdiabeteksen vaikutukset sikiöön ja vastasyntyneeseen. (Effekter av graviditetsdiabetes på foster och nyfödd) uppdaterad 21.8.2013 (på finska). (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00076) 11

År 2012 hade 2,5 procent av barnen en födelsevikt på 4 500 g eller mer. Motsvarande andel för 20 år sedan var 3,8 procent (Bilagetabellerna 6 och 26). Pojkarnas födelsevikt var i snitt 3 559 gram och flickornas 3 436 gram år 2012. Under perioden 2011 2012 var tvillingars födelsevikt i snitt 2 539 och trillingars 1 534 g. 3 (Bilagetabeller 8 och 16.) Andelen tvillingar var totalt 2,7 procent och trillingar 0,1 procent av alla nyfödda (Bilagetabell 12). Förstföderskornas barn vägde i snitt 200 g mindre än omföderskornas (Bilagetabell 7). Åren 2011 2012 var 4,2 procent av de nyfödda barnen prematurer (födelsevikten under 2 500 g). Andelen prematurer var för enkelbörd 3,3 procent, för tvillingar 40,9 procent och för trillingar 92,3 procent. (Bilagetabell 14). I hela landet föds cirka 2 procentenheter mer pojkar än flickor (50,9 respektive 48,9 procent år 2012). År 2012 var pojkars medellängd vid födelsen 50,4 och flickors 49,6 cm. Pojkarnas huvudomfång var i snitt 35,2 cm och flickornas 34,6 cm år 2012 (Bilagetabellerna 4 och 8. Andelen barn som var små för gestationsåldern (SGA) var 3,2 procent år 2012 och andelen barn som var stora för gestationsåldern (LGA) var 2,8 procent av samtliga nyfödda. Av alla födda barn hade 94 procent normal vikt (AGA) i förhållande till gestationsåldern. (Bilagetabell 18). De ovan nämnda siffrorna har beräknats utifrån de nya kurvorna för vikt, längd och huvudomfång. 4 År 2012 fick 5,9 procent av alla födda barn mindre än sju Apgarpoäng (0 6) vid en minuts ålder. Andelen barn från flerbörder med mindre än sju (0 6) Apgarpoäng vid en minuts ålder var 12,9 procent. (Bilagetabell 17). Av samtliga barn föddes 16,8 procent med kejsarsnitt under perioden 2011 2012. Av kejsarsnitten var drygt hälften brådskande och 7,5 procent urakuta. Av samtliga tvillingbarn föddes 47,8 procent med kejsarsnitt varav 38,7 var planerade. (Bilagetabell 15). Utskrivning av barn till hemmet efter födelsen Barn som föddes levande år 2012 vårdades i snitt 3,0 dygn på sjukhus efter födelsen. Antalet vårddagar varierade mellan 2,1 och 4,1 dygn beroende på sjukhus. (Bilagetabell 11). År 2012 hade 93 procent av alla levande födda barn utskrivits till hemmet vid 7 dygns ålder. (Bilagetabell 19). Exponering för rökning under graviditeten År 2012 exponerades 16,6 procent av alla barn och 19,8 procent av förstföderskornas barn för rökning innan de föddes (moderns egen utsaga). Motsvarande siffror var 15,6 procent och 17,7 procent år 2010. Av mödrarna som rökte i början av graviditeten har allt fler emellertid slutat röka. År 2012 slutade 42 procent av alla rökande mödrar röka under graviditetens första trimester. Motsvarande andel av förstföderskorna var 50 procent. I Birkalands, Norra Savolax och Norra Karelens sjukvårdsdistrikt slutade minst hälften av mödrarna röka under graviditetens första trimester trots att de rökt i början av graviditeten. Enligt de uppgifter som rapporterats till födelseregistret var antalet barn som exponerades för rökning under graviditeten störst i Södra Savolax sjukvårdsdistrikt där vart fjärde barn av samtliga nyfödda och vart tredje av förstföderskornas barn exponerades för rökning år 2012. Minst exponerades barn för rökning på Åland (8,8 % av samtliga barn, 12,1 % av förstföderskornas barn). (Diagram 3 och bilagetabell 11.) Efter den första trimestern exponerades 10 procent av samtliga barn och förstföderskornas barn för rökning år 2012 medan motsvarande siffror 20 år tidigare var 16 17 procent (Diagram 4). 3 En del av tabellerna är utformade i två års perioder för att minska slumpvariationen. 4 Sankilampi U, Hannila M-L, Saari A, Gissler M, Dunkel, L. New population-based references for birth weight, length, and head circumference in singletons and twins from 23 to 43 gestation weeks. May 2013. Annals of Medicine (http://informahealthcare.com/doi/pdf/10.3109/07853890.2013.803739) 12

Diagram 3. Barn som exponerats för rökning före födseln efter sjukvårdsdistrikt år 2012, % (efter moderns boendekommun) Åland Helsingfors och Nyland Lappland Vasa Mellersta Finland Centrala Tavastland Syd-Österbotten Mellersta Österbotten Länsi-Pohja Hela landet, totalt Birkaland Norra Österbotten Östra Savolax Egentliga Finland Kymmenedalen Kajanaland Päijät-Häme Satakunta Södra Karelen Norra Savolax Norra Karelen Södra Savolax 0 5 10 15 20 25 30 % 35 % Förstföderskornas barn Samtliga barn I en granskning efter sjukvårdsdistrikt år 2012 var andelen barn som exponerades för rökning efter första trimestern störst i Kajanaland (19 % av förstföderskornas barn och 16 % av alla föderskors barn) (Bilagetabell 11). År 2012 vägde de rökande mödrarnas barn i snitt 3 331 gram, medan de icke-rökande mödrarnas barn vägde i snitt 3 519 gram och barnen till mödrar som slutat röka i början av graviditeten vägde i snitt 3 513 gram. (Tabellbilaga 11.) 13

Diagram 4. Samtliga mödrars barn och förstföderskornas barn som exponerats för rökning i början av graviditeten och efter den första trimestern, 1992 2012 25 20 15 % 10 5 0-92 -94-96 -98-00 -02-04 -06-08 -10-12 Barnet exponerats för rökning i början av graviditeten, förstföderskornas barn Barnet exponerats för rökning i början av graviditeten, samtliga barn Barnet exponerats för rökning efter graviditetens första trimester, förstföderskornas barn Barnet exponerats för rökning efter graviditetens första trimester, samtliga barn Flerbörd, fertilitetsbehandlingar och små prematurer Varje år är något under tre procent av alla barn som föds tvillingar eller trillingar. År 2012 föddes procentuellt sett mest tvillingar i Kajanaland (4,8 %) och minst i Länsi-Pohja sjukvårdsdistrikt (1,5 %) (Bilagetabell 12). Åren 2011 2012 var 4,6 procent av de nyfödda barn till mödrar som före graviditeten behandlats för barnlöshet (assisterad befruktning med överföring av embryo, insemination och stimulering av äggblåseutveckling). Enligt uppgifterna i födelseregistret hade 20,2 procent av tvillingmödrarna och 26,9 procent av trillingmödrarna under motsvarande tidsperiod behandlats för barnlöshet före den aktuella graviditeten. (Bilagetabell 13.) År 2012 var knappt en procent (0,8 %) av barnen som föddes levande små prematurer (födelsevikten under 1 501 g eller gestationsåldern under 32+0 veckor) (Bilagetabell 26). Åren 2011 2012 var antalet levande födda små prematurer sammanlagt 1 060. En knapp tredjedel av dem (27 %) var tvillingar eller trillingar. Av alla små prematurer var 12,5 procent barn till mödrar som behandlats för barnlöshet för åstadkommande av graviditet. (Bilagetabell 23). Närmare information om fertilitetsbehandlingar och barn som fötts av dem finns i statistikrapporten Befruktningsbehandlingar 2011 2012. 5 Åren 2011 2012 hade 49,8 procent av de små prematurerna fått mindre än sju (0 6) Apgarpoäng vid en minuts ålder (Bilagetabell 25). Totalt 561 små prematurer föddes år 2011 och 499 år 2012. Av dem levde 90,8 procent vid ett års ålder. (Bilagetabellerna 24 och 26.) 5 Årligen publiceras en separat statistikrapport över assisterad befruktning. (http://www.thl.fi/statistik/assisterad_befruktning). 14

Perinatal och tidig neonatal dödlighet Den perinatala dödligheten har fortsatt att minska. År 2002 var andelen dödfödda barn eller barn som dött under den första levnadsveckan 5,6 per 1 000 nyfödda. År 2012 var motsvarande siffra 3,9 promille, vilket är det lägsta sedan år 1987. (Diagrammen 1 och 5 samt bilagetabellen 26.) Perinatal dödlighet hos tvillingar var 14,9 barn per 1 000 födda, medan den perinatala dödligheten hos enkelbördsbarn var 3,6 barn per 1 000 födda åren 2011 2012 (Bilagetabell 22). Även tidig neonatal dödlighet (levande födda och dött i åldern under 7 dygn) har minskat och var 1,2 promille åren 2011 2012 (Bilagetabell 21). I en jämförelse år 2010 av de europeiska länderna var tidig neonatal dödlighet i Finland bland de lägsta. 6 Tidig neonatal dödlighet hos små prematurer var 66,0 per 1 000 levande födda barn under perioden 2011 2012. Motsvarande siffra var 88,4 promille åren 2009 2010. (Bilagetabell 24.) Diagram 5. Perinataldöda, dödfödda och tidigt neonatalt döda per 1 000 födda barn åren 1992 2012 8 7 6 5 per tusen födda barn 4 3 2 1 0 Perinataldöda Dödfödda Tidigt neonatalt döda Andra tabeller Bilagetabellerna 9 och 10 innehåller uppgifter om medelåldern hos enkelbördiga och flerbördiga mödrar samt mödrar till barn som fötts som resultat av fertilitetsbehandlingar efter sjukvårdsdistrikt år 2012 och årsvis 1987 2012. Dessutom anges i bilagetabell 19 barnets vårdplats vid 7 dygns ålder efter moderns ålder. Hösten 2013 publicerades den årliga statistikrapporten Perinatalstatistik 2012, som innehåller statistisk information om föderskor, förlossningar och nyfödda från år 2012. 7 6 European Perinatal Health Report. The health and care of pregnant women and babies in Europe in 2010. May 2013. (http://www.europeristat.com) 7 Årligen publiceras en separat statistikrapport med perinatalstatistik (http://www.thl.fi/statistik/perinatalstatistik). 15

Begrepp AGA: Barn med normal vikt i förhållande till gestationsåldern (Average for gestational age). Apgarpoäng: Ett nyfött barn tilldelas 0 2 poäng för följande fem egenskaper: pulsfrekvens, andning, retbarhet, muskeltonus och hudfärg. Ett barn som är vaket, spänstigt, andas väl, skriker och har en rosenröd hudfärg får alltså 10 poäng. Levande född: Nyfödd som oberoende av vikt och graviditetens längd efter födelsen andas eller uppvisar andra livstecken som att hjärtat slår, navelsträngen pulserar eller de viljestyrda musklerna rör sig, oavsett om moderkakan har lösgjort sig eller navelsträngen kapats. Prematur förlossning: Nyfött barn eller foster vars gestationsålder vid födelsetidpunkten är under 37+0 graviditetsveckor eller högst 258 dygn (<37+0 gv eller <259 d). Ytterst låg födelsevikt: Ett nyfött barn eller foster väger under 1 000 gram (< 1 000 g). Genomsnittligt antal vårddygn: Vårdtiden på sjukhuset efter förlossningen räknas från den dagen barnet föddes. Mycket låg födelsevikt: Ett nyfött barn eller foster väger under 1 500 gram (< 1 500 g). Spädbarnsdödlighet: Antalet dödsfall bland barn under ett år (barnets ålder < 1 år eller 365 d, vid skottår < 366 d eller 0-364 d från födelsen, vid skottår 0-365 d från födelsen) alltså barn som dött under sitt första levnadsår, per 1 000 levande födda. Prematur (låg födelsevikt: Ett nyfött barn eller foster väger under 2 500 gram (< 2 500 g). Dödfödd: Foster eller nyfödd som vid födelsen inte uppvisar livstecken och vars födelse överensstämmer med definitionen på en förlossning ( 22+0 gv eller 500 g). Dödföddhet: Antalet dödfödda per 1 000 födda barn (både levande- och dödfödda). LGA: Barn med stor vikt i förhållande till gestationsåldern (Large for gestational age). Perinatal dödlighet: Antalet dödfödda och antalet barn som avlidit under den första levnadsveckan (0-6 d från födelsen eller barnets ålder < 7 d) per 1 000 födda (både levande- och dödfödda). Perinatal period: Den perinatala perioden börjar då graviditeten pågått i minst 22+0 graviditetsveckor (gestationsålder 22+0 gv, då fostrets / barnets vikt vanligen är cirka 500 g) och tar slut när det gått högst sju hela dygn efter födelsen (0-6 d efter födelsen eller barnets ålder < 7 d). Små prematurer: Levande födda barn när barnets födelsevikt är under 1 501 gram (< 1 500 g) eller när gestationsåldern vid födelsen är mindre än 32+0 veckor(< 32+0 gv). SGA: Barn med låg vikt i förhållande till gestationsåldern (Small for gestational age). Graviditetens längd (gestationsålder): Gestationsåldern räknas från den sista normala menstruationens första dag och anges som fulla veckor och dagar (veckor+dagar). Gestationsåldern kan också uppskattas med hjälp av en ultraljudsundersökning under graviditeten eller genom en klinisk undersökning under graviditeten. Förlossning (ett nyfött barn): Händelse som leder till att ett eller flera foster eller barn ( 1) vars gestationsålder är minst 22 veckor ( 22+0 graviditetsveckor) eller vars vikt är minst 500 gram 16

( 500 g) föds vaginalt eller genom kejsarsnitt. Födseln av ett levande barn är alltid en förlossning. Att en graviditet avbryts med stöd av lagen om avbrytande av havandeskap är inte en förlossning, oberoende av graviditetens längd och fostrets vikt. Födelsevikt: Fostret eller barnet vägs helst inom en (1) timme, men senast inom tre ( 3) timmar från födelsestunden och uttrycks i hela gram (g). Barn som exponerats för rökning under graviditeten: Uppgiften är baserad på moderns egen utsaga om rökning. Procenten har räknats utifrån de barn vilkas mödrar har svarat på frågan om rökning. Rökning under graviditeten: Uppgiften är baserad på moderns egen utsaga om rökning. Procenten har räknats utifrån det antal föderskor som svarat på frågan om rökning. Fullgången förlossning: Ett nyfött barn eller foster, som fötts tidigast vid 37+0 graviditetsveckor, men före 42+0 graviditetsveckor (37+0 gv graviditetens längd 42+0 gv eller 259 d graviditetens längd 294 d). Tidig neonatal dödlighet: Antalet dödfödda och antalet barn som avlidit i åldern under 7 dygn (0-6 d från födelsen eller barnets ålder < 7 d) dvs. barn som avlidit under den första levnadsveckan per 1 000 levande födda. I denna rapport har tidig neonatal dödlighet räknats per 1 000 födda barn, eftersom siffrorna har rapporterats tillsammans med siffrorna för perinatal dödlighet och dödföddhet. De sistnämnda räknas per samtliga födda barn (både levande- och dödfödda). Överburet nyfött barn: Nyfött barn eller foster vars gestationsålder vid födelsetidpunkten är minst 42+0 graviditetsveckor eller minst 294 dygn ( 42+0 gv eller <294 d). Mer information: Suomalainen tautien kirjaamisen ohjekirja. Komulainen Jorma (red.), THL Opas 17/2012. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/8ad82ff8-2685-4278-b1c3-687204a2248d. Symboler i tabellerna: - = Inget fall.. = Inga uppgifter har samlats in eller uppgifterna är alltför osäkra för att presenteras 17

Newborns 2012 Of all newborn children in 2012 (59 856), 53 per cent were born in university hospitals, 37 per cent in central hospitals, and 10 per cent in other hospitals. One in four children were born in Helsinki University Central Hospital (Kätilöopisto Maternity Hospital, Department of Obstetrics and Gynaecology, and Jorvi Hospital). There were 12 hospitals in Finland that recorded less than 1 000 births in 2012. A total of 63 infants were born on the way to hospital. There were 18 planned and 62 unplanned deliveries outside hospital. Premature infants (children with a birth weight of less than 2 500 g) accounted for 4.2 per cent of all births in 2012. In 2011 2012, a total of 1 060 (0.8%) small premature infants (children with a birth weight of less than 1 500 g or a gestational age of less than 32+0 weeks). Of these infants, 90.8 per cent were alive at the age of one. The proportion of infants with a birth weight of more than 4 000 g has decreased by just under 4 percentage points over the past 20 years, being 16.9 per cent in 2012. Caesarean sections accounted for 16.8 per cent of all births in 2011 2012. Slightly more than half these were urgent caesarean sections. Forty-eight per cent all the twins born were born by caesarean section. Prenatal exposure to maternal smoking concerned 16.6 per cent of newborn children in 2012. The highest share of smoking during pregnancy was found in the hospital district of Etelä-Savo and the lowest in Ahvenanmaa. On average, children born to mothers who were smokers weighed almost 200 g less than children born to non-smokers. In 2012, perinatal mortality was at 3.9 per 1 000 births at the lowest level ever since the start of the data collection for the Medical Birth Register in 1987. Figure 1. Number of newborn children and perinatal mortality per 1 000 births, 1990 2012 80 000 9 70 000 8 60 000 7 N 50 000 40 000 30 000 6 5 4 3 per 1 000 births 20 000 2 10 000 1 0-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08-10 -12 0 Newborn children Perinatal mortality 18

Newborns At the end of 2012, there were 28 maternity hospitals, counting the Kätilöopisto Maternity Hospital, the HUCH Department of Obstetrics and Gynaecology, and Jorvi Hospital as a single hospital (Helsinki University Central Hospital). Over the past 10 years, deliveries have been discontinued at 8 hospitals. Of all newborn children in 2012, 53 per cent were born in university hospitals, 37 per cent in central hospitals, and 10 per cent in other hospitals. There were 12 hospitals in Finland that recorded less than 1 000 births in 2012. The highest number of children were born at Helsinki University Central Hospital (24.8%) and the lowest at Åland Central Hospital (0.5%) (Appendix Tables 1 and 3). An overwhelming majority of children (99.8% per annum) are born in hospitals. There are very few planned home deliveries recorded in the Medical Birth Register (18 cases in 2012). A total of 63 infants were born on the way to hospital in 2012, which is a little less than in 2011, when 70 infants were born on the way to hospital. There were 62 unplanned deliveries outside hospital, which is slightly more than in 2011 (59 deliveries) (Appendix Table 3). More detailed data on the number of newborn children, including municipal-level data, are available in SOTKAnet (www.sotkanet.fi). Gestational age and birth information The average gestational age at birth was 39+4 weeks in 2012. In 2011 2012, the average gestational age at birth was 39+5 weeks for singleton pregnancies, compared with 36+2 weeks for twins and 31+3 weeks for triplets. Premature births (before 37 weeks of gestation) accounted for 5.6 per cent of all births in the same period, compared with 4.5 per cent for singletons and 45.8 per cent for twins (Appendix Tables 5 and 14). In the long term, the average birth weight has decreased a little, being 3498 g in 2012 (Figure 2). The decrease in birth weight has started later in the other Nordic countries than in Finland (Nordic perinatal statistics 2010). 1 In Finland, the trend is likely to reflect the fact that glucose values are monitored carefully during pregnancy and the treatment of diabetes is organised in a centralised manner at university hospitals. Abnormalities in glucose metabolism typically result in an increased foetal growth rate. 2 Figure 2. Average birth weight (g) and children with a birth weight of 4 000 g and 4 500 g, 1990 2012, % 25 20 g 15 10 % Average birth weight 3 600 3 580 3 560 3 540 3 520 3 500 3 480 3 460 3 440 3 420 3 400-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08-10 -12 5 0 Birth weight 4 000 g Birth weight 4 500 g 1 The Nordic perinatal statistics are published every other year (http://www.thl.fi/statistics/nordiccountriesperinatalstatistics). 2 Effects of gestational diabetes on the foetus and the newborn child, updated on 28 August 2013 (in Finnish) (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00076) 19

In 2012, 2.5 per cent of children had a birth weight of more than 4 500 g. Twenty years ago the corresponding figure was 3.8 per cent (Appendix Tables 6 and 26). In 2012, the average birth weight was 3 559 g for boys and 3 436 g for girls. In 2011 2012, the average birth weight was 2 539 g for twins and 1 534 g for triplets 3 (Appendix Tables 8 and 16). Twins accounted for 2.7 per cent of all newborns and triplets for 0.1 per cent (Appendix Table 12). Children of primiparas weighed 200 g less at birth on average than those of parturients with prior deliveries (Appendix Table 7). In 2011 2012, 4.2 per cent of all newborns were premature infants (children with a birth weight of less than 2 500 g). The share was 3.3 per cent for singletons, 40.9 per cent for twins and 92.3 per cent for triplets (Appendix Table 14). Nationwide, boys outnumber girls in births by about two percentage points (50.9% and 48.9%, respectively, in 2012). In 2012, average length at birth for boys was 50.4 cm and 49.6 cm for girls, while the average head circumference for boys was 35.2 cm and 34.6 cm for girls (Appendix Tables 4 and 8). Small-for-gestational-age (SGA) infants accounted for 3.2 per cent of all children born in 2012, compared with 2.8 per cent for large-for-gestational-age (LGA). Of all infants, 94 per cent had a birth weight average for their gestational age (AGA) (Appendix Table 18). The above figures are based on the revised references for birth weight, length and head circumference. 4 In 2012, only 5.9 per cent of all children born had an Apgar score at one minute of less than seven (0 6). In multiple births, 12.9 per cent of all children had an Apgar score at one minute of less than seven (0 6) (Appendix Table 17). Caesarean sections accounted for 16.8 per cent of all births in 2011 2012. Slightly over half of these were urgent cases, and 7.5 per cent were emergency Caesarean sections. Half of all twin births involved Caesarean section, and 38.7 per cent of these operations were planned (Appendix Table 15). Post-delivery discharge from hospital The average hospital stay after delivery was 3.0 days for live births in 2012. The number of care days by hospital varied between 2.1 and 4.1 days (Appendix Table 11). In 2012, 93 per cent of children had been discharged from hospital within seven days from delivery (Appendix Table 19). Exposure to prenatal smoking Prenatal exposure to maternal smoking concerned 16.6 per cent of all newborn children and 19.7 per cent of children to primiparas in 2012 (self-reported data). The corresponding figures were 15.6 and 17.7 per cent in 2010. An increasing number of mothers have, however, quit smoking. In 2012, altogether 42 per cent of all mothers who were smokers had quit smoking during the first trimester of pregnancy, compared with 50 per cent for primiparas. In the hospital districts of Pirkanmaa, Pohjois-Savo and North Karelia, at least half of mothers who had smoked at the onset of pregnancy had quit smoking during the first trimester. According to data received by the Medical Birth Register, prenatal exposure to maternal smoking was the highest in the hospital district of Etelä-Savo, where one in four newborn children and one in three children to primiparas were exposed to smoking in 2012. Prenatal exposure to maternal smoking was the lowest in Åland, 8.8 per cent for all newborns and 12.1 per cent for children of primiparas (Figure 3, 3 In order to reduce random variation, some of the tables have been compiled across two-year periods. 4 Sankilampi U, Hannila M-L, Saari A, Gissler M, Dunkel, L. New population-based references for birth weight, length, and head circumference in singletons and twins from 23 to 43 gestation weeks. May 2013. Annals of Medicine (http://informahealthcare.com/doi/pdf/10.3109/07853890.2013.803739) 20

Appendix Table 11). After the first trimester, 10 per cent of both all newborns and children to primiparas were exposed to maternal smoking in 2012 compared with 16 per cent and 17 per cent, respectively, 20 years earlier (Figure 4). Figure 3. Children with prenatal exposure to maternal smoking by hospital district, 2012, % (by mother's municipality of residence) Åland Islands Helsinki and Uusimaa Lapland Vaasa Central Finland Kanta-Häme South Ostrobothnia Central Ostrobothnia Länsi-Pohja Whole country Pirkanmaa North Ostrobothnia Itä-Savo Southwest Finland Kymenlaakso Kainuu Päijät-Häme Satakunta South Karelia Pohjois-Savo North Karelia Etelä-Savo 0 5 10 15 20 25 30 35 % Children to primiparas All newborn children When examined by hospital district, prenatal exposure to maternal smoking after the first trimester was the highest in Kainuu, where 19 per cent of all newborn children and 16 per cent of children to primiparas were exposed to smoking in 2012 (Appendix Table 11). In 2012, the average weight of children born to mothers who were smokers was 3 331 g, compared with 3 519 g for non-smokers and 3 513 g for mothers who had quit smoking at the onset of pregnancy (Appendix Table 11). 21

Figure 4. Prenatal exposure to maternal smoking at the start of pregnancy and after the first trimester, all newborn children and children to primiparas, 1992 2012, % 25 20 15 % 10 5 0-92 -94-96 -98-00 -02-04 -06-08 -10-12 Prenatal exposure to maternal smoking after the first trimester, children to primiparas Prenatal exposure to maternal smoking after the first trimester, all newborn children Prenatal exposure to maternal smoking at the start of pregnancy, children to primiparas Prenatal exposure to maternal smoking at the start of pregnancy, all newborn children Multiple births, assisted fertility treatments and small premature infants Just under 3 per cent of children born each year are twins or triplets. In 2012, the incidence of twin births was highest in Kainuu (4.8%) and lowest in the hospital district of Länsi-Pohja (1.5%) (Appendix Table 12). Altogether 4.6 per cent of children born in 2011 2012 had mothers who had received assisted fertility treatment before pregnancy (embryo transfer, insemination or maturation of ovarian follicle). In the same period, 20.2 per cent of mothers of twins and 26.9 per cent of mothers of triplets had received assisted fertility treatment before the pregnancy, according to the Medical Birth Register (Appendix Table 13). Less than 1 per cent (0.8%) of all live births in 2012 were small premature infants (children with a birth weight of less than 1 501 g or a gestational age of less than 32+0 weeks) (Appendix Table 26). In 2011 2012, there were 1 060 live births of small premature infants. Just under a third of them (27%) were twins or triplets. Altogether 12.5 per cent of small premature infants had mothers who had received assisted fertility treatment before pregnancy (Appendix Table 23.) More detailed information on assisted fertility treatments and the children born as a result are available in the statistical report on assisted fertility treatments 2011 2012. 5 Of small premature infants, 49.8 per cent had received an Apgar score at one minute of less than seven (0 6) in 2011 2012 (Appendix Table 25). The number of small premature infants born was 561 in 2011 and 499 in 2012; 90.8 per cent of them were alive at the age of one (Appendix Tables 24 and 26). 5 Each year, THL publishes a separate statistical report on assisted fertility treatments (http://www.thl.fi/statistics/fertility_treatments). 22

Perinatal and early neonatal mortality Perinatal mortality continues to decrease. In 2002, the rate of stillbirths and deaths during the first week of life was 5.6 per 1 000 births. In 2012, the corresponding figure was 3.9, the lowest it has been since 1987 (Figures 1 and 5, Appendix Table 26). Perinatal mortality rates among twins and singletons was 14.9 and 3.6 per 1 000 births, respectively, in 2011 2012 (Appendix Table 22). Also the rate of early neonatal mortality (live births, deaths before 7 days) has been decreasing and was 1.2 per 1 000 in 2011 2012 (Appendix Table 21). Finland has one of the lowest early neonatal mortality rates in Europe, according to a report in 2010 6. Early neonatal mortality of small premature infants was 66.0 per 1 000 live births in 2011 2012. The corresponding figure was 88.4 per 1 000 in 2009 2010 (Appendix Table 24). Figure 5. Perinatal mortality, stillbirths and early neonatal mortality per 1 000 births, 1992 2012 8 7 6 5 4 per 1 000 births 3 2 1 0 Perinatal mortality Stillbirths Early neonatal mortality Other tables Appendix Tables 9 and 10 show data on the average age of mothers with singleton and multiple births as well as of mothers whose children were born as a result of assisted fertility treatments by hospital district in 2012 and by year in 1987 2012. Appendix Table 19 shows data on places where children were cared for at the age of 7 days, analysed by the age of the mother. The statistical report on the perinatal statistics was published in autumn 2013, containing statistical data on parturients, deliveries and newborns in 2012. 7 6 European Perinatal Health Report. The health and care of pregnant women and babies in Europe in 2010. May 2013. (http://www.europeristat.com) 7 The statistical report on the perinatal statistics is published every year (http://www.thl.fi/statistics/perinalstatistics). 23