SISÄLLYS. N:o Laki

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1199 1203 SISÄLLYS N:o Sivu 1199 Laki Brasilian kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä... 4199 1200 Asetus Brasilian kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta... 4200 1201 Laki vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain muuttamisesta... 4201 1202 Valtioneuvoston päätös asumistuen määräytymisperusteista... 4203 1203 Verohallituksen päätös vuonna 1998 sovellettavien ennakonpidätysperusteiden voimaantulosta. 4221 N:o 1199 Laki Brasilian kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Brasiliassa 2 päivänä huhtikuuta 1996 Suomen tasavallan ja Brasilian liittotasavallan välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu. 2 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. 3 Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Jouko Skinnari HE 188/1997 VaVM 33/1997 EV 184/1997 165 1997 470301

4200 N:o 1200 Asetus Brasilian kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997 Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään: 1 Brasiiliassa 2 päivänä huhtikuuta 1996 Suomen tasavallan ja Brasilian liittotasavallan välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehty sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 11 päivänä joulukuuta 1997 annetulla lailla (1199/1997) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 11 päivänä joulukuuta 1997 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 11 päivänä joulukuuta 1997, on voimassa 26 päivästä joulukuuta 1997 niin kuin siitä on sovittu. 2 Tarkempia määräyksiä sopimuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö. 3 Brasilian kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 11 päivänä joulukuuta 1997 annettu laki (1199/1997) ja tämä asetus tulevat voimaan 23 päivänä joulukuuta 1997. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Jouko Skinnari (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 92/1997)

4201 N:o 1201 Laki vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuorotteluvapaakokeilusta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1663/1995) 1 :n 1 ja 2 momentti, 2 :n 1 3 momentti, 7 :n 1 momentti ja 17 :n 1 momentti seuraavasti: 1 Määritelmät ja soveltamisala Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan tässä laissa järjestelyä, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemänsä vuorottelusopimuksen mukaisesti määräaikaisesti vapautetaan palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja samalla sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Tätä lakia sovelletaan kokoaikatyöntekijään ja työntekijään, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Tätä lakia sovelletaan myös henkilöön, joka on virkasuhteessa tai siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon, kuntaan tai muuhun julkisoikeudelliseen yhteisöön. 2 Vuorotteluvapaan edellytykset ja ehdot Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Erityisestä syystä jaksottamisesta voidaan kuitenkin sopia myöhemminkin. Vuorotteluvapaan ajaksi palkattavan työntekijän tai työntekijöiden yhteisen työajan tulee olla vähintään vuorotteluvapaalle siirtyvän työntekijän säännöllisen työajan pituinen. Milloin työnantajan palveluksessa oleva osa-aikainen työntekijä on työttömänä kokoaikatyön hakijana työvoimatoimistossa, ja hänet palkataan vuorotteluvapaan johdosta vapaaksi tulleeseen työhön, voidaan vuorotteluvapaa toteuttaa ottamalla näin vapaaksi jäävään työhön työvoimatoimistoon ilmoittautunut työtön työntekijä työsopimuslain (320/1970) 42 b :n estämättä. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijän työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään vuoden välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Edellä mainittuun vuoden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän palkaton poissaolo edellyttäen, että henkilö viimeisten kolmentoista kuukauden aikana on ollut työssä sa- HE 203/1997 TyVM 13/1997 EV 218/1997

4202 N:o 1201 man työnantajan palveluksessa vähintään kaksitoista kuukautta. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan tätä säännöstä sovellettaessa työssäoloon. 7 Vuorottelukorvauksen suuruus Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi työttömänä ollessaan oikeus työttömyysturvalain 13, 16, 22 ja 23 :n perusteella. Vuorottelukorvausta määriteltäessä ei työttömyysturvalain 24 :ssä tarkoitettuja lapsikorotuksia oteta huomioon. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997 17 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2000. Lakia sovelletaan vuorotteluvapaisiin, joita koskeva vuorottelusopimus tehdään lain voimassa ollessa, jos vuorotteluvapaa pidetään 31 päivään joulukuuta 2001 mennessä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Lakia sovelletaan myös niihin ennen lain voimaan tuloa alkaneisiin vuorotteluvapaisiin, jotka jatkuvat lain tullessa voimaan. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Työministeri Liisa Jaakonsaari

BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB 4203 N:o 1202 Valtioneuvoston päätös asumistuen määräytymisperusteista Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997 Valtioneuvosto on 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain (408/75) nojalla ympäristöministeriön esittelystä päättänyt: 1 III kuntaryhmä: Muut kunnat. Tässä päätöksessä kunnat on jaettu kuntaryhmiin seuraavasti: 2 I kuntaryhmä: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Asumistuen suuruutta määrättäessä asumis- Vantaa menojen perusomavastuuosuuden markka- II kuntaryhmä: Hyvinkää, Hämeenlinna, määrä otetaan huomioon asunnon sijainnin, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, henkilöluvun ja ruokakuntaan kuuluvien Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lap- henkilöiden pysyvien kuukausitulojen yhteispeenranta, Lohja, Nurmijärvi, Oulu, Pori, määrän mukaan seuraavasti: Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa ja Vihti I Kuntaryhmä

BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB 4204 N:o 1202 BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB

BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB N:o 1202 4205 BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB Kuukausitulot 1 2 3 4 5 6 7 8

BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB 4206 N:o 1202 BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB

BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB N:o 1202 4207 BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB

BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB 4208 N:o 1202 BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB mk/kk mk/kk mk/k mk/kk mk/kk mk/kk mk/kk mk/kk,, NXQWDU\KPl BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB

BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB N:o 1202 4209 BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB

BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB N:o 1202 4211 BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB

BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB 4212 N:o 1202 BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB

BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB N:o 1202 4213 BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB,,, NXQWDU\KPl BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB

BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB N:o 1202 4215 BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB

BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB N:o 1202 4217 BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB Milloin kahden henkilön ruokakuntaan kuuluu alaikäinen lapsi, ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvien kuukausitulojen yhteismäärästä vähennetään 500 markkaa. Milloin ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kahdeksan henkilöä, otetaan asumismenojen perusomavastuuosuuden markkamäärä asumistuen suuruutta määrättäessä huomioon sellaisena kuin se on 1 momentissa määrätty kahdeksan henkilöä käsittäväl - le ruokakunnalle siten, että ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvien kuukausitulojen yhteismäärästä vähennetään 1 500 markkaa jokaista kahdeksan henkilöä ylittävää ruokakunnan jäsentä kohden. 3 Asumistukilain 3 :n 2 momentissa tarkoitetut ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden yhteenlasketun omaisuuden määrät ovat seuraavat: Omaisuuden määrä markkaa 1 75 000 2 87 500 3 100 000 4 112 500 5 125 000 6 tai 150 000 suurempi 4 Asumismenoja laskettaessa maksettuun vuokraan tai vastikkeeseen lisätään erikseen suoritetut lämmityskustannukset enintään 2 momentissa olevassa taulukossa asunnon sijainnin mukaan vahvistettujen kiinteistön hoitomenoerien suuruisina asunnon pintaalan neliömetriä kohden kuukaudessa ja erikseen suoritetut vesimaksut enintään 72 markan suuruisina henkilöä kohden kuukaudessa.

4218 N:o 1202 Muussa kuin asunto-osakeyhtiön tai asun- kua, Vihti, Virolahti, Västanfjärd, Ylämaa, to-osuuskunnan omistamassa talossa sijaitse- Yläne ja Äetsä; vassa omassa asunnossa asuvien asumis- 2) II lämmitysryhmä: menoihin luettavat kiinteistön hoitomenot Alahärmä, Alajärvi, Alavus, Anttola, Asikkuukaudessa lasketaan siten, että asunnon kala, Enonkoski, Evijärvi, Forssa, Halsua, sijainnin mukaan määräytyvä tässä momen- Hartola, Hattula, Hauho, Haukivuori, Haustissa olevassa taulukossa vahvistettu markka- järvi, Heinola, Heinävesi, Himanka, Hirvenmäärä neliömetriä kohden kerrotaan asunnon salmi, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, pinta-alan neliömetrimäärällä. Näin saatuun Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ikaalinen, Ilmatuloon lisätään 335 markkaa asuntoa kohden joki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Janakkala, sekä 79 markkaa henkilöä kohden. Jokioinen, Joroinen, Jurva, Juupajoki, Juva, Jäppilä, Kalvola, Kangasala, Kangaslampi, 2 Asunnon sijainti mk/m /kk Kangasniemi, Kannus, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kerimäki, I lämmitysryhmä... 3,95 Kihniö, Kokkola, Korsnäs, Kortesjärvi, Kris- II lämmitysryhmä... 4,70 tiinankaupunki, Kruunupyy, Kuhmalahti, III lämmitysryhmä... 5,60 Kuorevesi, Kuortane, Kurikka, Kuru, Kylmäkoski, Kälviä, Kärkölä, Lahti, Laihia, Kunnat kuuluvat edellä 2 momentissa tar- Lammi, Lappajärvi, Lapua, Lehtimäki, Lemkoitettuihin lämmitysryhmiin seuraavasti: päälä, Lestijärvi, Lohtaja, Loppi, Luopioi- 1) I lämmitysryhmä: nen, Luoto, Längelmäki, Maalahti, Maksa- Alastaro, Anjalankoski, Artjärvi, Askainen, maa, Mikkeli, Mikkelin mlk., Mouhijärvi, Askola, Aura, Dragsfjärd, Elimäki, Espoo, Mustasaari, Mänttä, Mäntyharju, Nastola, Eura, Eurajoki, Halikko, Hamina, Hanko, Nokia, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Orivesi, Harjavalta, Helsinki, Honkajoki, Houtskari, Padasjoki, Parkano, Pedersören kunta, Perho, Huittinen, Hyvinkää, Iitti, Imatra, Iniö, In- Pertunmaa, Peräseinäjoki, Pieksämäen mlk., koo, Jaala, Joutseno, Jämijärvi, Järvenpää, Pieksämäki, Pietarsaari, Pirkkala, Punkahar- Kaarina, Kankaanpää, Karinainen, Karjaa, ju, Puumala, Pälkäne, Rantasalmi, Renko, Karjalohja, Karkkila, Karvia, Kauniainen, Riihimäki, Ristiina, Ruovesi, Sahalahti, Sa- Kemiö, Kerava, Kiikala, Kiikoinen, Kirk- vonlinna, Savonranta, Seinäjoki, Soini, Sulkonummi, Kisko, Kiukainen, Kodisjoki, Ko- kava, Sysmä, Tammela, Tampere, Teuva, kemäki, Korppoo, Koski, Kotka, Kouvola, Toholampi, Toijala, Tuulos, Töysä, Ullava, Kullaa, Kustavi, Kuusankoski, Kuusjoki, Urjala, Uusikaarlepyy, Vaasa, Valkeakoski, Köyliö, Laitila, Lapinjärvi, Lappeenranta, Vesilahti, Veteli, Viiala, Viljakkala, Vilppu- Lappi, Lavia, Lemi, Lemu, Lieto, Liljendal, la, Vimpeli, Virrat, Virtasalmi, Vähäkyrö, Lohja, Loimaa, Loimaan kunta, Loviisa, Vöyri, Ylihärmä, Ylistaro, Ylöjärvi, Ypäjä Luumäki, Luvia, Marttila, Masku, Mellilä, ja Ähtäri; sekä Merikarvia, Merimasku, Miehikkälä, Mietoinen, Muurla, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsä- Muut kunnat. 3) III lämmitysryhmä: lä, Naantali, Nakkila, Nauvo, Noormarkku, Asumismenoihin luettavien henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista otetaan asu- Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Paimio, Parainen, Parikkala, mismenoina huomioon 55 prosenttia ja asuntotuotantolain (247/66) tai aravalain Pernaja, Perniö, Pertteli, Piikkiö, Pohja, Pomarkku, Pori, Pornainen, Porvoo, Pukkila, (1189/93) nojalla myönnettyjen lainojen Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pöytyä, vuosimaksusta tai ennen vuosimaksua määrätystä kiinteästä korosta 80 prosenttia. Raisio, Rauma, Rautjärvi, Ruokolahti, Ruotsinpyhtää, Rusko, Rymättylä, Saari, Salo, Sammatti, Sauvo, Savitaipale, Siikainen, 5 Sipoo, Siuntio, Somero, Suodenniemi, Suomenniemi, Suomusjärvi, Säkylä, Särkisalo, asumistukilain 7 :ssä tarkoitettuina enim- Asumistuen suuruutta määrättäessä otetaan Taipalsaari, Taivassalo, Tammisaari, Tarvasjoki, Turku, Tuusula, Ulvila, Uukuniemi, jainnin, iän, koon ja varustetason mukaan mäisasumismenoina huomioon asunnon si- Uusikaupunki, Vahto, Valkeala, Vammala,- seuraavat markkamäärät neliömetriä kohden Vampula, Vantaa, Vehkalahti, Vehmaa,Vel- kuukaudessa:

1. Keskus- tai siihen rinnastettava lämmitysjärjestelmä I kuntaryhmä Asunnon Asunnon valmistumis-, peruskorjaus- tai perusparantamisvuosi koko 2 m -1975 1976-80 1981-85 1986-89 1990-92 1993- -35 46,00 46,90 48,90 51,80 54,40 55,80 36-45 40,60 41,80 44,30 48,20 51,10 52,90 46-60 38,30 39,20 41,50 45,70 49,20 51,10 61-80 35,60 37,20 40,10 43,80 46,90 48,50 81-35,10 36,70 39,60 43,30 46,40 48,00 II kuntaryhmä Asunnon Asunnon valmistumis-, peruskorjaus- tai perusparantamisvuosi koko 2 m -1975 1976-80 1981-85 1986-89 1990-92 1993- -35 37,80 38,70 40,70 45,10 48,20 50,30 36-45 35,50 36,20 38,00 42,70 46,10 48,20 46-60 33,50 34,30 36,20 40,50 43,90 45,90 61-80 30,90 32,20 35,00 38,70 41,60 43,30 81-30,40 31,70 34,50 38,20 41,10 42,80 N:o 1202 4219 III kuntaryhmä Asunnon Asunnon valmistumis-, peruskorjaus- tai perusparantamisvuosi koko 2 m -1975 1976-80 1981-85 1986-89 1990-92 1993- -35 32,80 33,70 35,70 40,10 43,20 45,30 36-45 30,50 31,20 33,00 37,70 41,10 43,20 46-60 28,50 29,30 31,20 35,50 38,90 40,90 61-80 25,90 27,20 30,00 33,70 36,60 38,30 81-25,40 26,70 29,50 33,20 36,10 37,80 2. Muu lämmitysjärjestelmä Asunnon I kuntaryhmä II kuntaryhmä III kuntaryhmä koko 2 m Vesi- Ei vesi- Vesi- Ei vesi- Vesi- Ei vesijohto johtoa johto johtoa johto johtoa -35 26,60 25,50 23,60 22,60 18,60 17,60 36-45 26,00 24,90 23,00 22,00 18,00 17,00 46-60 25,80 24,60 22,80 21,80 17,80 16,80 61-80 25,50 24,30 22,60 21,50 17,60 16,50 81-25,10 24,10 22,40 20,60 17,40 15,60

4220 N:o 1202 Milloin asunnon pinta-ala on suurempi Milloin ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin asumistuen suuruutta määrättäessä 6 kuin kahdeksan henkilöä, 1 momentissa :n 1 momentin mukaan huomioon otettava määrättyä asunnon kohtuullista pinta-alaa asunnon pinta-alan kohtuullinen neliömetri- korotetaan 10 neliömetrillä jokaista kahdekmäärä, enimmäisasumismenot otetaan huo- san henkilöä ylittävää ruokakunnan jäsentä mioon kohtuullisen neliömetrimäärän mu- kohden. kaista kokoa vastaavina. Milloin ruokakuntaan kuuluu asumistuki- Milloin on kysymys 6 :n 3 momentissa lain 7 :ssä tarkoitettu vammainen henkilö, tarkoitetusta ruokakunnasta, enim- kohtuullisen pinta-alan määrä otetaan huomimäisasumismenot otetaan huomioon kuiten- oon yhtä henkilöä suuremman henkilöluvun kin edellä 2 momentissa mainitulla tavalla mukaan kuin mitä ruokakunnan koko on. ruokakunnan kokoa vastaavan kohtuullisen neliömetrimäärän mukaan. 7 Asumistuen suuruutta määrättäessä otetaan 6 asumistukilain 8 :n 2 momentissa tarkoitet- Asumistuen suuruutta määrättäessä otetaan tuina asumismenoina huomioon henkilöluasumistukilain 7 :ssä tarkoitettuina asunnon vun ja asunnon sijainnin mukaan enintään pinta-alan kohtuullisina neliömetrimäärinä seuraavat markkamäärät kuukaudessa: huomioon henkilöluvun mukaan enintään seuraavat neliömetrimäärät: Henkilö- I kunta- II kunta- III kunta luku ryhmä ryhmä ryhmä Asunnon pinta-alan 1 1 395 1 258 1 133 kohtuulliset neliömetri- 2 2 116 1 928 1 728 määrät 3 2 555 2 295 2 045 4 3 066 2 754 2 454 5 3 395 3 031 2 681 6 3 880 3 464 3 064 7 4 320 3 852 3 402 8 tai 4 800 4 280 3 780 suurempi 1... 37 2... 57 3... 77 4... 90 5... 105 6... 115 7... 125 8... 135 8 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998 ja sitä sovelletaan mainitusta päivästä tai sitä myöhemmästä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan asumistukeen. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997 Ministeri Sinikka Mönkäre Ylitarkastaja Keijo Tanner

4221 N:o 1203 Verohallituksen päätös vuonna 1998 sovellettavien ennakonpidätysperusteiden voimaantulosta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997 Verohallitus on 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun ennakkoperintälain (1118/1996) 4 :n 1 momentin nojalla määrännyt: 1 Ennakonpidätys toimitetaan tammikuussa 1998 maksettavasta suorituksesta joulukuun 31 päivänä 1997 voimassa olleiden tai verotoimiston vuodelle 1998 määräämien pidätysprosenttien mukaisesti. Ennakonpidätyksen määrää laskettaessa ei oteta huomioon vuonna 1997 maksettuja suorituksia eikä niistä toimitettuja ennakonpidätyksiä. 2 Helmikuun 1 päivänä tai sen jälkeen vuonna 1998 maksettaviin palkkoihin, eläkkeisiin ja muihin ennakkoperintälaissa tarkoitettuihin suorituksiin sovelletaan vuodelle 1998 vahvistettuja pidätysprosentteja. Ennakonpidätyksen määrää laskettaessa 1.2.1998 tai sen jälkeen ei oteta huomioon tammikuussa 1998 maksettuja suorituksia eikä niistä toimitettuja ennakonpidätyksiä. Jos verokortissa olevan määräyksen mukaan ennakonpidätysprosentti nousee tulojen kasvaessa (ns. portaikkoverokortti), tammikuussa 1998 maksetut palkat, eläkkeet ja muut ennakonpidätyksen alaiset suoritukset otetaan huomioon ennakonpidätyksen määrää laskettaessa 1.2.1998 tai sen jälkeen. 3 Ennakkoperintälain 1) 13 :ssä tarkoitetusta palkasta; 2) 25 :ssä tarkoitetuista työ- ja käyttökorvauksista, jos suorituksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin; 3) sekä eläkkeestä, etuudesta ja muusta ennakonpidätyksen alaisesta suorituksesta toimitetaan ennakonpidätys edellä 1 ja 2 :ssä tarkoitetulla tavalla, jollei ennakonpidätyksen määrästä ole säädetty asetuksella. 4 Tämä päätös tulee tammikuuta 1998. voimaan 1 päivänä Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997 Pääjohtaja Pekka Ruuhonen Ylitarkastaja Antti Kondelin

SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1199 1203, 3 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1997