Tilinpäätös 2017 Alastaron Osuuspankki
SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-17 Toimintakertomus 18-19 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 20-21 Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 22-34 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 35-56 Liitetiedot 57-65 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 66 Hallituksen allekirjoitus 66 Hallintoneuvoston lausunto 66 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1 1(17) ALASTARON OSUUSPANKIN HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2017 Alastaron Osuuspankin liikevoitto oli pienempi kuin edellisvuonna. Korkokatteen lasku ja juhlavuoden kertaluontoiset kulut heikensivät pankin tulosta. Palkkiotuottopuolella onnistuttiin odotettua paremmin. Luottokanta ja talletuskanta kasvoivat. CET1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta parempi. Avainlukuja OP Ryhmä Avainlukuja 2017 2016 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 325 387-15,8 Kulujen suhde tuottoihin, % 76,7 70 6,7 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,8 3,3-0,5 Ydinpääoman (CET1) 58,83 48,79 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 8 8-0,2 Omistaja-asiakkaat 1 773 1 753 20 Alastaron Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Kaikki jäsenet ovat omistajaasiakkaita, joista jokaisella on yksi yhtäläiset oikeudet tuottava jäsenosuus. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP Asiakaspalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat yhteenliittymän, josta säädetään laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Suhdannekehitys vahvistui selvästi vuonna 2017. Luottamus talouteen koheni edelleen vuoden loppua kohti. Maailmantalous kasvoi ennakkotietojen mukaan nopeinta vauhtia yli viiteen vuoteen. Euroalueen talouskasvu ylsi vuonna 2017 parhaaseen vauhtiin kuluvalla vuosikymmenellä. Inflaatio säilyi maltillisena suotuisasta talouskehityksestä huolimatta. Euroopan keskuspankki jatkoi elvyttävää politiikkaansa. Arvopaperiostoja jatkettiin koko vuoden ajan 60 miljardilla eurolla kuukaudessa, ja ohjauskorot säilyivät ennallaan. Euribor-korot säilyivät negatiivisina. Pidemmät korot nousivat hieman vuoden 2017 aikana. Suomessa talous kasvoi vahvasti laajalla rintamalla. Yritykset lisäsivät investointejaan voimakkaasti, ja vankka kuluttajien luottamus siivitti kulutuksen hyvään kasvuun. Rakentaminen oli runsasta, asuntokauppa vilkastui, ja asuntojen hinnat nousivat keskimäärin hieman. Kotitalousluottojen kasvu jatkui vuonna 2017 noin kolmen prosentin vauhdilla. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko laski loppuvuonna alle prosenttiin. Uusien asuntolainasopimusten keskikorko on Suomessa euromaiden matalin. Asuntoyhteisö- ja yrityslainakannan kasvu hidastui
2 2 Vastuullisuus loppuvuonna. Kotitalouksien ja yritysten luotonkysynnän odotetaan olevan vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä vuodentakaista vilkkaampaa. Talouden piristymistä on havaittavissa myös Loimaan alueella. Hankaluutta tuottaa edelleen toiminta-alueemme muuttotappiollisuus sekä muun muassa asuntokaupan ja rakentamisen hidas elpyminen. Myös maatalouden haasteet jatkuvat edelleen eikä mainittavia piristysruiskeita ole vielä ainakaan tällä hetkellä nähtävissä. Yhteiskuntavastuu on tiivis osa OP Ryhmän ja osuuspankkien liiketoimintaa ja strategiaa. Vastuullisuuden perusta rakentuu perustehtäväämme, yhteisiin arvoihimme, vahvalle vakavaraisuudelle ja osaavalle riskienhallinnalle, joita asiakasomisteinen liiketoimintamallimme tukee. Yhteiskuntavastuun näkökulmista huomioimme taloudellisen ja sosiaalisen vastuun sekä ympäristövastuun. Tavoitteemme yhteiskuntavastuussa on olla toimialan edelläkävijä Suomessa. OP Ryhmä raportoi vastuullisuuden tunnusluvut GRI G4 -viitekehyksen mukaisesti. Vastuullisuusraportti on luettavissa sivustolta op-year2017.fi Olennaiset tapahtumat tilikaudella Alastaron Osuuspankki myi Tuotto-osuuksia vuoden 2017 aikana 331 tuhannella eurolla. Tuottoosuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuottoosuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2017 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2018 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut osan Tuotto-osuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Verottaja on palauttanut KHO:n 27.2.2017 päätöksen mukaisesti OP-bonuksista maksetut arvonlisäverot vuosilta 2010-2016 yhteensä 21 266,84 euroa. ALV-palautukset on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin. Osana OP Ryhmän strategian käyttöönottoa osuuspankki on arvioinut uudelleen kiinteistöjensä arvoja. Kiinteistöjen arvot on saatettu vastamaan tilojen arvoa strategian mukaiselle liiketoiminnalle. Pankkimme osalta arvioitiin ainoastaan nykyinen pankkikiinteistö. Vuosi 2017 oli Alastaron Osuuspankin 100-vuotisjuhlavuosi, joka näkyy selkeästi kulupuolella. Alastaron Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankin tulos Alastaron Osuuspankilla ei ole ollut muita tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankki ottaa käyttöön 1.1.2018 Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin (2/2016) sisältyvät kohdat IFRS 9 -standardista Rahoitusinstrumentit sekä muut IFRS 9 -standardin voimaantulosta 1.1.2018 johtuvat muutokset. Osuuspankin kannalta merkittävin muutos on, että myönnetyistä luotoista kirjataan aiempaa etupainotteisemmin arvonalentumisia perustuen odotettavissa oleviin luottotappioihin. IFRS 9 -standardi aiheuttaa muutoksia myös laatimisperiaatteisiin, oikaisuja taseeseen aiemmin kirjattujen saamisten määriin ja rahoitusinstrumenttien luokitteluun. Kirjanpitoarvoihin tehdyt oikaisut kirjataan siirtymäpäivänä avaavan taseen kertyneisiin voittovaroihin. Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2017 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa.
3 3 Tulosanalyysi 1000 euroa 2017 2016 Muutos, % 2015 Tuotot Korkokate 714 754-5,3 786 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 288 319-9,7 447 Palkkiotuotot, netto 338 242 39,5 219 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 38 72-47,9 30 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 3 0 1 172,5 5 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -37-13 178,9-16 Liiketoiminnan muut tuotot 39 15 154,6 14 Yhteensä 669 636 5,2 698 Tuotot yhteensä 1 384 1 391-0,5 1 484 Kulut Henkilöstökulut 400 411-2,8 387 Muut hallintokulut 472 356 32,4 325 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 49 48 2,4 46 Liiketoiminnan muut kulut 141 158-10,9 154 Kulut yhteensä 1 061 973 9 912 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista -3 30-110,1 54 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 325 387-15,8 518 Liikevoitto väheni vertailukaudesta, samoin korkokate. Henkilöstökulut supistuivat hieman vertailukaudesta. Vuoden aikana henkilökunta on vähentynyt huomattavasti, vähennys realisoituu palkkakulupuolella vasta vuoden 2018 aikana täysimääräisesti. Arvonalentumiskirjauksia ei ollut. Liiketoiminnan muut kulut laskivat vertailukaudesta. Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta, maksuliikkeestä ja omaisuudenhoidosta kasvoivat. Erityisesti palkkiotuottokasvua saatiin korkosuojausinstrumenteista. Sen sijaan arvopapereiden välityspalkkiot laskivat edellisvuoteen verrattuna. Vuoden aikana purettiin OP Varainhoidon hoidossa oleva salkkusijoitus keskusyhteisön edellyttämällä tavalla kokonaisuudessaan. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistaja-asiakkaille myönnetyt OP-bonukset. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2017 2016 Muutos, % Talletuksista 3 3-7,2 Luotonannosta 113 113 0,2 Maksuliikkeestä 175 162 8,1 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 23 31-26,6 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 48 44 8,1 Takauksista 10 1 859,3 Vakuutusten välityksestä 73 94-22,4 Muut 151 41 265,5 Yhteensä 595 490 21,6 OP-bonukset -189-184 3 Palkkiotuotot yhteensä 406 306 32,8 Palkkiokulut 68 63 7,2 Palkkiotuotot, netto 338 242 39,5
4 4 Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2017 2016 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä - 38-100 Vähennykset -3-8 -60,8 Arvonalentumisten nettomäärä -3 30-110,1 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0,1-0,1 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2017 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2017 31.12.2016 Muutos, % 31.12.2015 Tase 63 636 60 322 5,5 58 152 Luotot 50 314 46 680 7,8 45 605 Saamistodistukset 152 446-66 591 Osakkeet ja osuudet 6 650 7 938-16,2 7 891 Talletukset 47 120 43 532 8,2 41 471 Oma pääoma 10 428 10 217 2,1 10 092 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 3 782 1 119 238 1 498 Pankin tase kasvoi vuonna 2017 5,5 %. Luottokanta kasvoi 7,8 % ja talletuskanta 8,2 %. Oman pääoman kasvuprosentti oli 2,1 %. Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 11 814 tuhatta euroa eli 3 494 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna (8 320). Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 50,31 tuhatta euroa (46,68 1 ). Luottokannan kasvu oli odotettua parempi. Osuuspankki välittää asiakkaille OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP- Asuntoluottopankkiin ei siirretty pankin myöntämiä asuntoluottoja tilikauden aikana. Ongelmasaamiset ja lainanhoitojoustosaamiset kehittyivät tilikauden aikana seuraavasti: Ongelmasaamiset ja lainanhoitojoustot 1000 euroa 31.12.2017 31.12.2016 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 927 433 114,0 Yli 90 päivää erääntyneet saamiset 56 37 52,2 Järjestämättömät 456 247 84,5 lainanhoitojoustosaamiset Todennäköisesti maksamatta jäävät 414 149 178,3 saamiset Terveet lainanhoitojoustosaamiset 2 876 1 366 110,6 Ongelmasaamiset yhteensä 3 802 1 799 111,4 Taulukon luvuissa on huomioitu tehdyt arvonalentumiset. Yli 90 pv erääntyneenä saamisena esitetään jäljellä oleva pääoma sellaisesta saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Lainahoitojoustosaamisena esitetään saamiset, joiden sopimusten ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Todennäköisesti maksamatta jäävinä saamisina esitetään heikompiin luottoluokkiin kuuluvat saamiset. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2016.
5 5 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2017 31.12.2016 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 466 513 Prosenttia taseesta 0,7 0,9 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 107 165 Prosenttia taseesta 0,2 0,3 Käypä arvo 59 80 Nettotuotto, % -9,8-7,6 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 573 678 Prosenttia taseesta 0,9 1,1 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä olevia kiinteistöjä on taseessa 466 tuhatta euroa, johon ei kirjattu arvonalennuksia tai -korotuksia tilikauden aikana. Tilikauden aikana ei myyty omassa käytössä olevia kiinteistöjä. Sijoituskiinteistöt Tilikauden aikana myytiin Asunto Oy Lantinkulman osakkeet kirjanpitoarvoltaan 52 tuhatta euroa. Myynnistä kirjattiin tappiota 16 tuhatta euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta olivat 5 433 tuhatta euroa (4 250), josta suurin oli sekkitili -saatava 4 707 tuhatta euroa. Tilikauden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 6 585 tuhatta euroa (6 585). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2017 31.12.2016 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 22 392 18 851 18,8 Säästämistilit 4 615 4 704-1,9 Sijoittamistilit 19 730 19 528 1 Valuuttatalletukset 382 449-14,9 Yhteensä 47 120 43 532 8,2 Muut velat 185 240-23,1 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 47 305 43 772 8,1
6 6 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista OP Yrityspankki Oyj:lle ja ns. väliluotosta OP- Asuntoluottopankki Oyj:lle, vähenivät 4 400 tuhannesta 3 700 tuhanteen euroon. Osuuspankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Alastaron Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 2,1 prosenttia 10 428 tuhanteen euroon (10 217). Osuuspääoma kasvoi 5,2 prosenttia 2 847 tuhanteen euroon (2 705). Omistaja-asiakkailla oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 1 829 tuhatta euroa ja Tuotto-osuuksiin 2 664 tuhatta euroa (2 526). Irtisanottuja tuotto-osuuksia oli tilikauden lopussa 192 tuhatta euroa (313) ja irtisanottuja jäsenosuuksia 3 tuhatta euroa (0). Osuuspankki maksoi Tuotto-osuuksille vuodelta 2016 korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä 82 140,46 euroa. Lisäosuuspääomalle maksettiin korkoa vuodelta 2016 yhteensä 229,63 euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 1 829 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 26 648 kpl (25 264). Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuottoosuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Osuusmaksut ja tuotto-osuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuotto-osuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Muut oman pääoman erät Aikaisemmin tehtyjä arvonkorotuksia ei peruutettu. Veroperusteiset varaukset Poistoeroa ei kasvatettu. Luottotappiovarausta kasvatettiin 201 tuhatta euroa.
7 7 Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksen yhteydessä. OP Ryhmän tilinpäätös ja Pilari III mukaiset vakavaraisuustiedot ovat luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2017 31.12.2016 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 10 428 10 217 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 44 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 1 340 1 179 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta ja varovaisen arvostamisen oikaisu -10 0 Ydinpääoma (CET1) ennen vähennyksiä 11 758 11 440 Tilintarkastamaton tilikauden voitto -157-349 Suunniteltu voitonjako 0 0 Takaisinmaksettavat osuuspääomat -113-195 Aineettomat hyödykkeet 0 0- Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -162-121 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 11 326 10 775 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 11 326 10 775 Omat varat yhteensä 11 326 10 775 * pl. mahdollinen arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Ydinpääomasta on vähennetty asiakkaille palautetut irtisanotut osuuspääomat. Vertailuvuonna lisäosuuksista luettiin ydinpääomaan korkeintaan 60 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Kokonaisriski 1000 euroa 31.12.2017 31.12.2016 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) 182 106 Saamiset yrityksiltä 49 38 Vähittäissaamiset 0 0 Kiinteistövakuudelliset vastuut 0 0 Saamiset luottolaitoksilta 0 0 Saamiset valtioilta, keskuspankeilta ja julkisyhteisöiltä 0 23 Muut vastuut 133 46 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB)16 857 19 611 Saamiset yrityksiltä 1) 5 645 3 844 Yritysvastuut pk-yritykset 5 163 3 202
8 8 Yritysvastuut - Muut 482 642 Vähittäissaamiset 2) 4 153 3 854 Kiinteistövakuudelliset 3 660 3 470 Muut vähittäisvastuut 493 384 Saamiset luottolaitoksilta 1) 0 0 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 6 553 11 315 Muut erät 506 598 Luottoriski yhteensä 17 039 19 717 Markkinariski 0 349 Selvitysriski 0 0 Valuuttakurssiriski 0 349 Operatiivinen riski 2 212 2 017 Yhteensä 19 252 22 083 1) Saamisiin yrityksiltä ja luottolaitoksilta sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäissaamisten riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2017 31.12.2016 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 58,83 48,78 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 58,83 48,79 Vakavaraisuussuhde 58,83 48,79 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *19,2 20,1 *syyskuussa 2017 Pääomavaateet 1000 euroa 31.12.2017 31.12.2016 Omat varat 11 326 10 775 Minimipääomavaade + puskurivaateet * 2 021 2 319 Omien varojen ylijäämä 9 305 8 456 Omat varat 11 326 10 775 Basel I lattian pääomavaatimus 2 795 2 694 Omien varojen ylijäämä 8 531 8 081 *Minimivaade 8 %, kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä mahdollinen maakohtainen muuttuva lisäpääomavaatimus CET1 vakavaraisuussuhde kasvoi 58,83 %:n. Kasvuun vaikutti huomattavasti OP Varainhoidon salkun purkaminen vuoden aikana. Vakavaraisuussuhdetta voidaan pitää erittäin hyvänä tasona. Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä
9 9 Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälain mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki OP Yrityspankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa noin 170 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP Asiakaspalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Kriisinratkaisusääntelyn mukaan kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin velkojen ehtoihin velkojan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Kriisinratkaisuviranomainen on määrittämässä kriisinratkaisulain mukaisten velkojen minimimäärää OP Ryhmän tasolla.
10 10 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2017 2016 2015 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,8 3,3 4,6 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,5 0,6 0,9 Omavaraisuusaste, % 18,5 18,9 19,3 Kulu-tuotto-suhde, % 76,7 70 61,5 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinottokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinottokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä.
11 11 Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto valvoo keskusyhteisön antamien ryhmätasoisten sisäisen valvonnan sekä riskinotto ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteiden toteuttamista pankissa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet, vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinottokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinottokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinottokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskien hallinta perustuu asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, vahvaan ammattitaitoon, kattavaan dokumentointiin ja vakuuksiin. Keskeisessä asemassa luottoriskien hallinnassa on päivittäinen luottoprosessi ja sen laatu. Asiakkaan riittävä velanhoitokyky on kaiken luotonmyönnön edellytys. Luottopäätökset ovat huolellisia ja harkittuja, ja ne perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, voimassa olevaan ja ajantasaiseen luottoluokitukseen sekä vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Pankin arvio asiakkaan velanhoitokyvystä ja luottoriskistä muodostuu luottoluokittelusta ja maksukäyttäytymistiedoista ja yritysasiakkailla tarpeen mukaan myös tilinpäätösanalyysistä ja ennusteista, yritystutkimuksen laatimista dokumenteista, asiakasvastaavan tekemästä tarvekartoituksesta, luottokelpoisuusarvioista sekä mahdollisista muista dokumenteista. Henkilöasiakkaiden maksukyvyn riittävyys varmistetaan koronnousun varalta. Asiakkaat voivat suojautua koronnousulta käyttämällä luotoissaan kiinteää korkoa, korkokattoa tai -putkea. Luotonmyönnössä vältetään korkeita luototussuhteita. Asiakkaille tarjotaan takaisinmaksun turvaavia vakuutuksia sairauden ja työttömyyden varalle. Ennakoitavissa oleviin ongelmiin reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat, joiden taloudellisen tilan kehitystä, luottoriskin määrää ja maksukäyttäytymistä halutaan tarkastella tavallista tiiviimmin, otetaan erityisseurantaan. Uusluotonannolle ja luottokannalle on asetettu luottoluokittaisia tavoitearvoja, jotta luottosalkun laatu säilyy hyvänä. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti suhteessa asetettuihin limiitteihin, valvontarajoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi seurataan luottosalkun laatua ja rakennetta, vakuuksien kattavuutta sekä ongelmasaamisia. Luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa.
12 12 Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisia vastuita samalta asiakkaalta tai asiakaskokonaisuudelta, joiden yhteismäärä vähennyserien jälkeen on vähintään 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Säännösten mukaan yksittäisen asiakasriskin enimmäismäärä saa olla enintään 25 prosenttia omista varoista, keskusyhteisön luvalla enintään 40 prosenttia. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2017 yhteensä 11 326 tuhatta euroa. Pankilla on viisi asiakaskokonaisuutta, joidenka asiakasriski ylittää 10 prosenttia omista varoista. Pankin em. asiakaskokonaisuuksien asiakasriskien määrä vähennyserien jälkeen oli 6,4 % omista varoista. Yhdenkään yksittäisen asiakaskokonaisuuden asiakasriski ei ylittänyt 25 prosenttia. Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan luotonannon ja sijoitusten sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan OP Yrityspankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. OP Osuuskunta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä on antanut jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan osuuspankkien yhteenliittymän tasolla. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, sijoitustoiminnan hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottospreadiriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotuloriski eli korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, jolloin korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin luotonannosta ja talletusvarainhankinnasta syntyvää korkoriskiä hallitaan OP Ryhmän keskuspankkisijoitus- ja -rahoitustuotteilla, OP- Asuntoluottopankin väliluoton korkosidonnaisuusvalinnoilla sekä ryhmän käytössä olevilla korkoriskin johdannaissuojausmalleilla, joista keskeisin on euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtojen suojaus koronvaihtosopimuksilla. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään OP Yrityspankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä.
13 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Palveluverkko Omistaja-asiakkaat Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä ja lähinnä paikallista. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2017 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy kilpailuympäristön muutoksista, hitaasta reagoinnista muutoksiin, väärän strategian valinnasta tai strategian toteuttamisen epäonnistumisesta. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Vuoden lopussa Alastaron osuuspankilla oli ainoastaan pääkonttori. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa OP Vakuutuksen vakuutuspalveluita asiamiehen kautta. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Pankin omistaja-asiakkaiden määrä kasvoi tilikauden aikana 20 jäsenellä, joista uusia 55 kpl ja poistuneita 35 kpl. Omistaja-asiakkaiden määrä vuoden 2017 lopussa oli 1773 kpl. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta.
14 14 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Osuuspankissa työskentelee toimitusjohtajan lisäksi viisi toimihenkilöä. Pankin siistijänä toimii Eila Mauriala. OP-Vakuutuksen asiamiehistä Sari Kaskela ja Iiro Koskinen työskentelijät pankissamme vuoden 2017 aikana Pankin toimihenkilöt: Sanna Metsänranta, toimitusjohtaja Marja-Liisa Mäkelä Riina Wallin Merja Uusitalo Outi Lähdemäki, määräaikainen työsuhde Kaisa Kangasperko, määräaikainen työsuhde Pirkko Tuomola 31.5.2017 asti Helena Lehto 31.7.2017 asti Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Alastaron Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää mm. osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 14.3.2017. Kokoukseen osallistui yhdeksän (9) osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja
15 15 toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja merkitsee tiedoksi Keskusyhteisön ohjeistuksen mukaisesti hallintoneuvostossa käsiteltävät ohjeet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 15 ja enintään 24 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 17. Jäsenet valitaan osuuspankin omistaja-asiakkaista ja heidän tulee edustaa monipuolisesti omistaja-asiakaskuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2017 yhteensä kaksi (2) kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Nimitysvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema kaksi (2) -jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunta auttaa hallintoneuvostoa varmistumaan, että pankkia ja sen konsernia hoidetaan asiantuntevasti ja tavalla, joka edistää pankin kilpailukykyä ja menestystä. Valiokunnan jäsenillä tulee olla pankin toiminnan laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus laskentatoimesta, kirjanpidosta, taloudellisesta raportoinnista, tilinpäätöskäytännöistä ja sisäisestä tarkastuksesta sekä riittävä sisäisen valvonnan periaatteiden tuntemus ja pankin toimialan ja ansaintalogiikan ymmärrys. Kaikkien valiokunnan jäsenien on oltava pankista riippumattomia. Valiokunta laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Valiokunta voi kuulla esittelijä- ja asiantuntijaroolissa myös valiokunnan ulkopuolisia henkilöitä. Hallintoneuvosto vahvistaa tarkastusvaliokunnalle työjärjestyksen. Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta, johon kuuluu neljä (4) jäsentä. Lisäksi kokouksiin voivat osallistua hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat sekä toimitusjohtaja. Valiokunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Valiokunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valiokunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallintoneuvosto vahvistaa nimitysvaliokunnalle työjärjestyksen. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen, hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön sekä keskusyhteisön vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle /edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat viisi (5) muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä.
16 16 Toimitusjohtaja Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä kuusi (6). Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien enemmän kuin puolet sen jäsenten koko lukumäärästä on saapuvilla. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 13 kpl, näiden lisäksi pidettiin sähköpostikokouksia 7 kpl. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä keskusyhteisön vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Puheenjohtaja Marjukka Frisk (1985, 2018) 4H-piirin johtaja Mauri Mäkimattila (2007, 2019) agronomi, maanviljelijä *Markku Anttila (1979, 2020) agrologi, maanviljelijä **Antti Eskola (1992, 2018) maanviljelijä Jani Hulsi (2011, 2019) yrittäjä Helena Kalsi (1992, 2018) emäntä Mika Kestilä (1988, 2018) maanviljelijä *Anja Korjonen (2009, 2020) palvelusihteeri Minna Lehtilä (2015, 2018) palvelusihteeri Niko Nieminen (2011, 2019) atk-suunnittelija Arto Pajunen (2001, 2018) rakennusmestari, maanviljelijä Teuvo Perämäki (1998, 2018) sahatyöntekijä Heikki Pinnioja (1991, 2019) agrologi, maanviljelijä Kimmo Pitkäranta (2002, 2019) kauppias Hannele Tiiri (1991, 2020) opettaja **Helena Uikkonen (2005, 2019) emäntä **Marja Välimäki (2006, 2018) sairaanhoitaja kaikista nimi, (toimikausi), koulutus, ammatti/tehtävä, kotipaikka Hallintoneuvoston jäsenten kotipaikka on Loimaa, paitsi Anja Korjosen kotipaikka on Huittinen * Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen. **Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta. Valiokunnan jäsenenä em. henkilöiden lisäksi Juuso Hulmi, maatalousyrittäjä.
17 17 Hallitus Puheenjohtaja Timo Heikkinen, maanviljelijä (1961,2000,15.12.2010 alkaen pj) Varapuheenjohtaja Lassi Vatka, insinööri, tehdaspäällikkö (1958,2008,15.12.2010 alkaen vpj.) Muut jäsenet Reijo Kuosa, kuorma-autoilija (1968,2011) Hanna Leminen, opettaja (1968,2012) Eero Niittymaa, sähköteknikko, yrittäjä (1959,1996) Toimitusjohtaja Sanna Metsänranta, OTK, varatuomari, 44 v 1.7.2013 alkaen toimitusjohtaja, kotipaikka Säkylä Tilintarkastajat Muu tarkastustoiminta Päävastuullinen tilintarkastaja on Osmo Soinio KHT, Oy Soinio & Co:sta OP Osuuskunnan sisäinen tarkastuksen tarkastaja Ilkka Haapa suoritti Alastaron Osuuspankin vakavarisuuden hallinnan tarkastuksen ja antoi siitä 28.3.2017 päivätyn arvion. Tulevaisuuden näkymät Talouskehitys jatkuu lähiaikoina myönteisenä niin euroalueella kuin Suomessa. Rahapolitiikka kiristyy vähitellen vuoden aikana, mutta nousu lyhyissä koroissa on vähäistä. Kotitalouksien ja yritysten luotonkysynnän odotetaan vilkastuvan vuonna 2018. Lähiaikojen suurimmat riskit liittyvät rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden lisääntymiseen sekä poliittiseen ympäristöön. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Taseen osoittama ylijäämä 157 243,48 euroa ehdotetaan käytettäväksi siten, että Tuottoosuudelle maksetaan korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä 82 132,21 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 75 111,27 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.
18 ALASTARON OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 Korkotuotot 808 394,34 880 254,86 Korkokulut 94 021,57 125 876,57 KORKOKATE 714 372,77 754 378,29 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 288 458,36 319 372,48 Muista yrityksistä 288 458,36 319 372,48 Palkkiotuotot 406 067,68 305 800,83 Palkkiokulut 67 940,17 63 356,66 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 37 594,85 72 155,88 Arvopaperikaupan nettotuotot 38 060,45 72 004,82 Valuuttatoiminnan nettotuotot -465,60 151,06 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 3 299,21 259,26 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -37 230,70-13 350,81 Liiketoiminnan muut tuotot 39 112,03 15 364,71 Hallintokulut 871 305,22 767 234,11 Henkilöstökulut 399 719,52 411 024,81 Palkat ja palkkiot 344 381,18 349 523,40 Henkilösivukulut 55 338,34 61 501,41 Eläkekulut 48 946,13 46 505,03 Muut henkilösivukulut 6 392,21 14 996,38 Muut hallintokulut 471 585,70 356 209,30 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 49 011,11 47 872,39 Liiketoiminnan muut kulut 141 057,54 158 286,11 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -3 091,44 30 496,61 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 325 451,60 386 734,76 Tilinpäätössiirrot 201 354,67 29 798,52 Tuloverot -33 146,55 7 462,79 Tilikauden verot 0,00 9 447,53 Aikaisempien tilikausien verot -136,46 Laskennallinen vero -33 146,55-1 848,28 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 157 243,48 349 473,45 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 157 243,48 349 473,45
19 ALASTARON OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2017 31.12.2016 VASTAAVAA Käteiset varat 266 660,08 206 167,71 Saamiset luottolaitoksilta 5 433 136,13 4 250 600,97 Vaadittaessa maksettavat 5 089 801,72 2 743 140,46 Muut 343 334,41 1 507 460,51 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 50 314 498,77 46 679 561,31 Muut 50 314 498,77 46 679 561,31 Saamistodistukset 151 625,00 445 937,50 Muilta 151 625,00 445 937,50 Osakkeet ja osuudet 6 650 138,00 7 937 626,55 Johdannaissopimukset 45 095,44 2 598,12 Aineelliset hyödykkeet 505 798,59 598 093,66 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 17 757,10 69 875,17 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 466 024,74 512 881,74 Muut aineelliset hyödykkeet 22 016,75 15 336,75 Muut varat 49 512,71 38 217,49 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 166 693,05 144 826,53 Laskennalliset verosaamiset 53 172,30 18 329,40 VASTAAVAA YHTEENSÄ 63 636 330,07 60 321 959,24 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 3 701 253,00 4 400 000,00 Luottolaitoksille 3 701 253,00 4 400 000,00 Vaadittaessa maksettavat 1 253,00 0,00 Muut 3 700 000,00 4 400 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 47 305 037,64 43 771 898,05 Talletukset 47 120 142,88 43 531 538,28 Vaadittaessa maksettavat 45 723 365,77 37 334 977,38 Muut 1 396 777,11 6 196 560,90 Muut velat 184 894,76 240 359,77 Vaadittaessa maksettavat 0,03 0,03 Muut 184 894,73 240 359,74 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 129 025,48 2 575,01 Muut velat 51 433,55 109 242,07 Muut velat 47 446,55 103 999,07 Pakolliset varaukset 3 987,00 5 243,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 346 286,32 346 692,72 Laskennalliset verovelat 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 51 533 035,99 48 630 407,85 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1 675 509,41 1 474 154,74 Verotusperusteiset varaukset 1 675 509,41 1 474 154,74 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 2 847 700,00 2 705 400,00 Jäsenosuudet 182 900,00 179 000,00 Tuotto-osuudet 2 664 800,00 2 526 400,00 Muut sidotut rahastot 828 897,09 835 682,46 Vararahasto 833 749,02 833 749,02 Käyvän arvon rahasto -4 851,93 1 933,44 Vapaat rahastot 2 113 787,20 2 113 787,20 Muut rahastot 2 113 787,20 2 113 787,20 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 4 480 156,90 4 213 053,54 Tilikauden voitto (tappio) 157 243,48 349 473,45 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 10 427 784,67 10 217 396,65 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 63 636 330,07 60 321 959,24 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 1 015 120,07 84 127,17 Takaukset ja pantit 1 015 120,07 84 127,17 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 2 767 685,84 1 035 316,84 Muut 2 767 685,84 1 035 316,84 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 3 782 805,91 1 119 444,01