Vesihygienian arviointi- uusi työkalu vedenkäsittelyprosessien arviointiin

Samankaltaiset tiedostot
Talousveden laadun varmistaminen riskien arviointi

Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen

Viite: päivätty sähköposti, ympäristövaliokunta perjantai klo 09:30 / U 13/2018 vp / Asiantuntijapyyntö

Riskinhallinnan teema Vedenkäsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT Ruka. Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen edellyttämä vesilaitoksen riskinarviointi

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Jätevesien hygienisoinnin menetelmät


3/2018 Irtonumero 12 Vesihuolto

Vesihuollon häiriötilanne ja siihen varautuminen

WSP-työkalu talousveden riskien arviointiin ja hallintaan Yleisesittely SuoVe II -hanke 2018

Verkostovesien mikrobiologiset uhat havaintoja 20 vuoden ajalta

Esitys laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta (HE 124/2016)

Tampereen Veden WSP ja vedenkäsittelyn riskienhallinta. Riitta Kettunen käyttöpäällikkö (vedentuotanto), TkT

Viite: päivätty sähköposti, Sosiaali- ja terveysvaliokunta perjantai klo 10:00 / U 13/2018 vp / Asiantuntijapyyntö

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti)

WSP-työkalu talousveden riskien arviointiin ja hallintaan Yleisesittely Raili Venäläinen SuoVe-hanke 2017

Kestävä sanitaatio Juomavesi

Ohje WSP:n laatimiseen.

Vesitornien vaikutus talousveden laatuun

Vesiepidemiat Suomessa

MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Vesiturvallisuus. Ilkka Miettinen

Hakemus. Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka. Vedenjakelualue, jota hakemus koskee (kts. liite 1) Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka ..

Vesihuollon häiriötilannesuunnitelman laatiminen. Vesa Arvonen

Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto, Valvira

Taustaa pohjavedenottamoiden pohjavesitarkkailuista

ALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP

Talousveden laadun jatkuvatoiminen mittaaminen pohjavesilaitoksen vedenjakeluverkostossa

Verkostoveden mikrobiologiset uhat. Ilkka Miettinen 10/24/2019 Finnish Institute for Health and Welfare

Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus

Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III. Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Vuorelan vesiepidemia Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut

Uusi talousvesiasetus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000

Liite 1. Esimerkkejä mahdollisista vesihuoltolaitoksen harjoituksista harjoitustyypeittäin

Vesihuollon riskinhallintatyökalut WSP, SSP ja BWSP. Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö

Vesianalyysit saneerauksessa

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

WSP-työkalu talousveden riskien arviointiin ja hallintaan Miten käytän ohjelmaa? Osa 1 Käyttöoikeudet, Sisäänkirjautuminen ja Suunnitelman luominen

Kuopion Vesi Liikelaitos Pöytäkirja 3/ (11) Kuopion Vesi Liikelaitoksen johtokunta. Kuopion Veden toimitila, Haapaniementie 30, NH Roihu

Juomavesidirektiivin uudistaminen etenee. Laatumerkki kierrätyslannoitevalmisteille. Uutiskirje 1/5

Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi

Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus Rakennukset ja rakennelmat (mm. vedenottamot ja pumppaamot) Koneet ja laitteet edellisissä

Talousvesiasetuksen muutos. Jarkko Rapala Sosiaali- ja terveysministeriö

Desinfiointiaineen ja putkimateriaalin vaikutus talousvesiverkostojen bakteeristoon pilot-tutkimus. Eila Torvinen, Vesihuoltopäivät 23.5.

HAITTA-AINEIDEN KÄYTTÄYTYMINEN PUHDISTUSPROSESSISSA NYKYTEKNIIKALLA JA UUSILLA TEKNIIKOILLA

Enemmän kuin puhdasta vettä Kalvoteknologia

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET

TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen

CONPAT- mikrobit ja haitalliset aineet raakavedessä

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Elinkeino-, liikenne- ja

Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

WSP Water Safety Plan

Jarkko Rapala WSP:ssä tarpeelliset lähtötiedot

Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 2015 Pori Talousvesi: Riskinhallinta valvonnan tukena

Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2016

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja hallinta Risk assessment and management

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua

Savilahden alueella tekee päivittäin on töitä n henkilöä.

Ympäristöministeriö

Vesilaitoksille uusi työkalu taudinaiheuttajien poistotehon arviointiin vedentuotantoketjussa. Muutoksia Venlassa. Uutiskirje 1/5

Vesilähteen tyyppi jota arvioidaan: kasteluallas

Kesän 2018 kuivuuden vaikutukset vesilaitoksilla Kesän 2018 kuivuuden vaikutuksia VVY:n jäsenlaitoksilla selvittänyt kysely

Terveydensuojelulain muutokset talousveden osalta

Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna

Kuopion Vesi Liikelaitos Pöytäkirja 7/ (1) Kuopion Vesi Liikelaitoksen johtokunta Asianro 4624/11.01.

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Veden terveellisyyteen vaikuttavien riskien arviointi ja hallinta

Mikrobiologisen veden laadun online-seuranta

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Vesilaitosyhdistys (VVY) on vesihuoltolaitosten toimialajärjestö. Jäseninämme on noin 300 vesihuoltolaitosta kattaen noin 90 % maamme vesihuollosta.

Talousveden valvonta. Talousvesivalvonnan tarkastuslomakkeet

ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN VARAUTUMINEN SUOMEN VESIHUOLLOSSA

Asetusluonnokseen on lisätty maininta vesilaitostarkastuksista osana viranomaisvalvontaa.

Vesi on yhteiskunnan elinehto

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Edustaa 123 osuuskuntaa* (*vuoden 2013 lopussa)

Talousvesiasetuksen soveltamisohje Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Puhdasvesijärjestelmien toteutus

Lainsäädäntöneuvos Luonnos Erja Werdi

TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN Vesianalyysitulosten tiedonsiirto

Transkriptio:

Vesihygienian arviointi- uusi työkalu vedenkäsittelyprosessien arviointiin Vesihuolto 2018- päivät Elina Antila Laitospäällikkö Porvoon vesi #vesihuolto2018 Vesihygienian arviointi (Microbial Barrier Analysis )- Työkalu Vesilaitoksille avuksi vedenlaadun turvaamiseen Norjassa on kehitetty Microbial Barrier Analysis -työkalu, jolla voidaan arvioida laskennallisesti taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyttä vedentuotantoketjussa Mallista julkaistu 2014 Norsk Vannin, Svenskt Vattenin ja Vesilaitosyhdistyksen yhteistyönä englanninkielinen päivitetty versio, Microbial Barrier Analysis (MBA) guideline Asiantuntijaryhmä on työstänyt syksystä 2017 lähtien oppaasta suomenkielistä ja Suomen vesilaitoksille soveltuvaa versiota Vesilaitosyhdistys julkaisee syksyllä 2018 oppaan työkalun käytöstä 1

Vesihygienia arviointi työkalun suomalaisen oppaan työryhmä Riina Liikanen, vesiasian päällikkö, Vesilaitosyhdistys, adjunct professor, Aaltoyliopisto Riitta Kettunen, käyttöpäällikkö, Tampereen Vesi Tuula Laakso, laboratoriopäällikkö, HSY Markku Lehtola, tuotantopäällikkö, Kuopion Vesi Päivi Meriläinen, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ilkka Miettinen, johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Elina Antila, laitospäällikkö, Porvoon vesi Työkalu avuksi riskien hallintaan Talousveden laadun turvaamiseksi vesilaitosten on tunnistettava, arvioitava ja hallittava talousveden laatuun vaikuttavia riskejä WHO on julkaissut v.2005 talousveden laaturiskien systemaattiseen hallintaan Water Safety Plan -konseptin (WSP) Suomen vesilaitoksilla on jo käytössään sosiaali- ja terveysministeriön tarjoama verkkopohjainen WSP-työkalu talousveden laaturiskien hallinnan tueksi WSP-työkalun avulla ei kuitenkaan arvioida taudinaiheuttajien poistumisen riittävyyttä koko vedentuotantoketjussa. Vesihygienia-työkalu on menetelmä taudinaiheuttajien poistotehon arviointiin vedentuotantoketjussa=>täydentää WSP:tä 2

Vesihygienia-työkalun käyttö Työkalun avulla vesilaitos tai suunnittelija voi arvioida talousveden tuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyden laskennallisesti ja systemaattisesti Oppaassa on annettu eri laatuisille raakavesille tarvittavat mikrobien(logaritmiset) poistotehot jotta taataan hygieenisesti vaatimukset täyttävä talousvesi Kaikille laadun turvaamiseksi tehdylle toimenpiteelle on annettu menetelmässä/oppaassa eri mikrobiryhmien (logaritmiset) poistumat Raakaveden mikrobiologinen laatu Tarvittava mikrobien poistoteho Raakaveden muodostumisalueen ja vedenoton suojaus mikrobialtistukselta Vedenkäsittelyn mikrobien poistoteho ilman desinfiointia Desinfioinnin mikrobien poistoteho Koko ketjun tehokkuus suhteessa tarvittavaan mikrobien poistotehoon 3

Vesihygienia työkalun avulla arvioidaan 1. Raakaveden laatu Raakaveden aiemmat mikrobiologiset laatutiedot Tarvittaessa riskiperusteisesta näytteenotto-ohjelmasta saadut uudet raakaveden mikrobiologiset laatutiedot 2. Tarvittava taudinaiheuttajien poistoteho Raakaveden laatu Vesilaitoksen koko 3. Toimenpiteet raakaveden ja vedenoton suojelemiseksi Pohjaveden muodostumisalueen ja pintaveden valuma-alueen sekä vedenoton suojelu taudinaiheuttajilta Raakaveden laadunvalvonta 4. Taudinaiheuttajien poistuminen vedenkäsittelyssä ilman desinfiointia Vedenkäsittelymenetelmät Vedenkäsittelyn valvonta 5. Taudinaiheuttajien poistuminen desinfioinnissa Desinfiointimenetelmät Desinfioinnin mitoitus ja käyttö 6. Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho suhteessa tarvittavaan poistotehoon Tarvittava mikrobien poistoteho - olemassa oleva mikrobien poistoteho Vaihe 2 - vaihe 3 - vaihe 4 - vaihe 5 Jos lopputuloksen logaritmiset poistumat ovat vedentuotantoketjussa negatiiviset kaikilla taudinaiheuttajaryhmillä, poistoteho on riittävä. Muutoin on ryhdyttävä täydentäviin taudinaiheuttajien poistotehoa parantaviin toimenpiteisiin. Mikä on mikrobiologinen puskuri (Microbial Barrier)? Puskurit ovat vedentuotantoketjun vaiheita, jotka turvaavat talousveden mikrobiologista laatua poistamalla, tuhoamalla tai inaktivoimalla taudinaiheuttajia tai estämällä niiden pääsyn veteen Vedentuotantoketjussa oltava useampi riittävän tehokas ja toistensa toiminnasta riippumaton vaihe/puskuri, jotka varmistavat taudinaiheuttajien poistumista Desinfiointi Raakavesien ja vedenoton suojelu taudinaiheuttajilta Muu vedenkäsittely (saostus, selkeytys, suodatus...) Vaikka yhden vaiheen toiminta häiriintyy, talousveden mikrobiologinen laatu on turvattu, kun useampi puskuri 4

Tarvittava taudinaiheuttajien poistuminen Riippuu raakaveden mikrobiologisesta laadusta Työkalussa ohje miten raakavesi voidaan luokitella Pohjavedet, joissa ei ole havaittu indikaattorimikrobeja kuuluvat parhaaseen raakavesiluokkaan A Kaikki pintavedet ja sellaiset pohjavedet, jotka eivät kuulu luokkaan A, kuuluvat raakavesiluokkaan Da Raakaveden laadun lisäksi tarvittavaan taudinaiheuttajien poistotehoon vaikuttaa vesilaitoksen koko Suuremmilla laitoksilla sairastumiselle altistuvien määrä on suurempi, joten siellä vaaditaan tehokkaampaa taudinaiheuttajien poistumista Tarvittavan taudinaiheuttajien poistotehon saavuttamiseksi vaadittavat mikrobiryhmien logaritmiset poistumat Riippuu vesilaitoksen koosta ja raakaveden laadusta Esimerkiksi 3,0b+ 3,0v +2,0a tarkoittaa, että logaritmisen poistuman bakteereille ja viruksille pitää olla 3 ja alkueläimille 2, eli bakteereista ja viruksista pitää poistua vähintään 99,9 % ja alkueläimistä vähintään 99 % Mitä suurempi laitos sitä suurempi määrä ihmisiä voi sairastua => tehokkaampi poistuma tarvitaan 5

Vedenkäsittely poistaa myös mikrobeja Desinfioinnin lisäksi monet vedenkäsittelymenetelmät poistavat vedestä partikkeleita ja kolloideja, joten niiden avulla poistuu myös mikrobeja Taulukossa on esitetty karkealla tasolla eri vedenkäsittelymenetelmien poistotehoja eri mikrobiryhmille. Työkalussa vedenkäsittelymenetelmien mikrobiryhmien logaritmisille poistumille on annettu arvot, jotka perustuvat Norjassa ja Ruotsissa tehtyihin havaintoihin ja kirjallisiin lähteisiin. Vedenkäsittelymenetelmä Bakteerit Virukset Alkueläimet Pikahiekkasuodatus (ilman saostusta) Heikko Erittäin heikko Heikko Saostus + pikahiekkasuodatushyvä Kohtalaisen hyvä Hyvä Käänteisosmoosi ja nanosuodatus Erittäin hyvä Erittäin hyvä Erittäin hyvä Ultrasuodatus Hyvä Kohtalaisen hyvä Erittäin hyvä Mikrosuodatus Kohtalaisen hyvä Heikko Hyvä Saostus + ultrasuodatus Erittäin hyvä Hyvä Erittäin hyvä Taudinaiheuttajien poistuminen desinfioinnissa Kemiallisen desinfioinnin taudinaiheuttajien poistotehon arvioimiseksi pitää tietää desinfiointimenetelmän Ct-arvo. Ct-arvo kuvaa mikrobien poistumaan tarvittavaa desinfiointikemikaalin pitoisuutta (C) ja kontaktiaikaa (t). UV desinfioinnin arvioinnin perusta on biodosimetrisesti testattu laitteen tuottama UV-annos Desinfiointimenetelmä Bakteerit Virukset Alkueläimet Kloori Erittäin hyvä Hyvä Riittämätön Klooridioksidi Erittäin hyvä Kohtalainen Kohtalainen / Riittämätön 1) Klooriamiini Riittämätön Riittämätön Riittämätön Otsoni Erittäin hyvä Erittäin hyvä Hyvä / Riittämätön 1) UV-desinfiointi Erittäin hyvä Hyvä / Riittämätön 2) Erittäin hyvä 6

Logaritminen poistuma desinfiointimenetelmälle, esimerkki Taulukko 3.9 Logaritmisen poistuman enimmäismäärä UV-desinfioinnissa erilaisilla UV-annoksilla1), 2) Biodosimetrinen annos Logaritminen poistuma, virukset pl. adenovirus Logaritminen poistuma, virukset adenoviruksen perusteella 400 J/m 2 4,0b + 3,5v + 4,0p 4,0b + 1,25v + 4,0p 300 J/m 2 3,5b + 3,0v + 3,5p 3,5b + 1,0v + 3,5p 250 J/m 2 3,0b + 2,5v + 3,0p 3,0b + 0,75v + 3,0p 1) Edellyttäen, että UV-annokset on määritetty biodosimetrisesti. 2) Jos UV-annosta ei ole määritetty biodosimetrisesti, logaritmisen poistuman enimmäismäärä on 3,0b + 2,5v + 3,0p (3b +0,75v + 3p virusvaatimuksen perustuessa adenovirukseen). Riskienhallinnan puuutteista vähennyksiä mikrobien logaritmisiin poistumiin Taulukko 6.3 Yhteenveto klooridesinfioinnin logaritmisiin poistumiin riskienhallinnan puutteiden vuoksi tehtävistä vähennyksistä, Viherlaakso Toimenpide Vähennysvaikutus Toimenpiteet tilapäisen annosteluvirheen tapahtuessa 10 % Hälytys, mutta ei automaattista varakemikaalipumpun käynnistystä 10 % Toimenpiteet annosteluvirheen riskin vähentämiseksi 15 % + 5 % Vara-annostelulaitteisto on olemassa Muut toimenpiteet 10 % + 2,5% + 5 % + 5 % Kokonaiskloorin mittaus (ei vapaa kloori) 1), varaosat ja hyvät käytänteet 10 % 0 % Vähennykset riskienhallinnan puutteista yhteensä 20 % 7

Onko taudinaiheuttajien poistuminen riittävää vedentuotantoketjussa? Kun mikrobien logaritminen poistuma vedentuotantoketjun eri vaiheissa on määritetty, voidaan arvioida, onko taudinaiheuttajien poistoteho kokonaisuudessaan riittävä suhteessa raakaveden laadun ja laitoksen koon perusteella määritettyyn tarvittavaan poistotehoon Arviointi tehdään vähentämällä tarvittavasta mikrobien logaritmisesta poistumasta vedentuotantoketjun toimenpiteiden logaritmiset poistumat. Jos lopputuloksen logaritmiset poistumat ovat vedentuotantoketjussa negatiiviset kaikilla mikrobiryhmillä, taudinaiheuttajien poistoteho on riittävä Jos yhden tai useamman mikrobiryhmän logaritminen poistuma on positiivinen, tarvitaan vedentuotantoketjussa lisätoimenpiteitä riittävän taudinaiheuttajien poistotehon saavuttamiseksi. Vesihygienian arviointi 8

3,5b + 3,5v + 2,5a Tarvittava taudinaiheuttajien poistoteho Raakavetenä pohjavesi, jossa ei merkkejä mikrobiologisesta likaantumisesta Noin 5000 vedenkäyttäjää - 0,5b + 0,5v + 0,35a - Raakavedensuojelu Pohjavesialueella karjataloutta ja teollisuutta Kaivoalue aidattu ja lukittu Pintavesien valuminen kaivoon on estetty luiskaamalla, ojalla ja kaivon tiiviillä kansirakenteella 0,0b + 0,0v + 0,0a Vedenkäsittely ilman desinfiointia Ei vedenkäsittelyä - 3,2b + 2,8v + 3,2a = - 0,2b + 0,2v - 1,05a Desinfiointi UV-desinfiointi, biodosimetrinen annos 400 J/m 2 Ei rinnakkaisia laitteita, mutta varaosia varastossa ja hyvät huolto- ja kunnossapitokäytännöt Ei raakaveden laadun jatkuvaa seurantaa Laitteen intensiteettiä seurataan jatkuvasti ja toimintahäiriöstä tulee hälytys ja veden tuotanto katkeaa automaattisesti Sähkönsyötön häiriö katkaisee veden tuotannon. Siirrettävä varavoima otettavissa käyttöön muutaman tunnin kuluessa. UPS suojaa laitetta. Valmius aloittaa klooridesinfiointi 6 tunnissa Ylävesisäiliö turvaa vedentoimitusta Taudinaiheuttajien poistoteho koko vedentuotantoketjussa Vesihygienia työkalun käyttökohteita Työkalu auttaa ymmärtämään paremmin taudinaiheuttajien poistumiseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden välisiä riippuvuuksia. Tämä osaaminen on tärkeää erityisesti häiriötilanteissa, kun muutokset raakaveden laadussa tai laitoksen toiminnassa voivat vaikuttaa taudianaiheuttajien poiston tehokkuuteen Työkalua voidaan käyttää apuna uusien laitosten tai prosessivaiheiden suunnittelussa 9

Kiitos kuulijoille! 10