PÄÄTÖS Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma Pvm Dnro 8.12.2017 4029/5722/2017 Asia KYMIJOEN ALAOSAN KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA LUVANHALTIJAT Jätevesikuormittajat: - KOTKAMILLS OY - Kotkan tehtaiden jätevedet - KYMEN VESI OY - Mussalon jätevedenpuhdistamo - KYMEN VESI OY Halkoniemen ja Huhdanniemen jätevedenpuhdistamot - SUNILAN PUHDISTAMO OY - Sunilan puhdistamon jätevedet - UPM-KYMMENE OYJ - Kymin tehtaiden jätevedet - STORA ENSO PUBLICATION PAPERS OY LT - Stora Enso Oyj Inkeroisten tehtaan jätevedet - KOUVOLAN VESI - Kouvolan kaupungin Mäkikylän (ja Akanojan) jätevesipuhdistamo Vesivoimalaitokset: - OY MANKALA AB - Ahvenkosken voimalan kalatievelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi - OY MANKALA AB - Klåsarön voimalaitos, kalatievelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi - KEMIJOKI OY - Anjalankosken uusi voimalaitos - KEMIJOKI OY - Anjalankosken vanhan vml:n lupaehdon muuttaminen PÄÄTÖKSET KOTKAMILLS OY, Kotkan tehtaiden jätevedet ESAVI 147/2012/1, 21.9.2012 VHO 15/022/2, 6.2.2015 KHO 2347, 26.5.2016 Luvan saajan on suoritettava Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle kalatalousmaksua 31 585 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseen jätevesien vaikutusalueella meressä. Maksu on suoritettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. KYMEN VESI OY, Mussalon jätevedenpuhdistamo ESAVI/11525/2014, 1.11.2016 Luvan haltijan on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle kalatalousmaksu käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle jätevesistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen jätevesien vaikutusalueella. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500
2/10 Vuotuisen kalatalousmaksun suuruus on vuosina 2017 2024: Vuosi Kalatalousmaksu 2017 15 000 2018 14 000 2019 12 000 2020 11 000 2021 10 000 2022 9 000 2023 8 000 2024 7 500 Vuodesta 2025 alkaen vuosittaisen kalatalousmaksun määrä on 7 500 korjattuna mahdollisella kustannustason muutoksella. KYMEN VESI OY, Halkoniemen ja Huhdanniemen jätevedenpuhdistamot ESAVI/351/04.08/29.1.2012 Luvanhaltijan on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle 1 500 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle jätevesistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen jätevesien vaikutusalueella. SUNILAN PUHDISTAMO OY, Sunilan puhdistamon jätevedet ISY 33/06/1, 30.3.2006 VHO 08/0190/1, 13.6.2008 KHO 2095 ja 2220/1/08, 15.10.2009 Luvan saajan on vuosittain tammikuun kuluessa maksettava Kaakkois-Suomen työvoima-ja elinkeinokeskukselle 50 384 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalakantojen hoitoa tarkoittaviin toimenpiteiden toteuttamiseen jätevesien vaikutusalueella. Maksun käytöstä päätettäessä on kuultava Kymijoen, Kotkan ja Pyhtään kalastusalueita. (Maksu tällä hetkellä 60 460,80 ) UMP-KYMMENE OY, Kymin tehtaisen jätevedet ISY 2004/Y/229, 4.7.2007 VHO 08/0205/1, 25.6.2008 KHO 2328/1/08, 8.9.2009 Luvan saajan on vuosittain tammikuun kuluessa maksettava Kaakkois-Suomen TEkeskukselle 97 463 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalakantojen hoitoa tarkoittaviin toimenpiteiden toteuttamiseen jätevesien vaikutusalueella. Kalatalousmaksu on 1.1.2009 alkaen 56 262 euroa. Maksun käytöstä päätettäessä on kuultava Kymijoen, Kotkan ja Pyhtään kalastusalueita. (Maksu tällä hetkellä 61 888,20 )
3/10 STORA ENSO PUBLICATION PAPERS OY, Inkeroisten tehtaan jätevedet ESAVI/2466/2016, 9.8.2017 Luvanhaltijan on vuosittain tammikuun kuluessa maksettava Varsinais- Suomen ELY-keskukselle seuraavan taulukon mukaisesti määräytyvää kalatalousmaksua. vuosi kalatalousmaksu 2017 23 834 2018 22 157 2019 20 481 2020 18 805 2021 17 129 2022 15 453 2023 13 777 2024 12 101 Vuodesta 2025 alkaen vuotuinen kalatalousmaksu on 12 101. Maksua on käytettävä kalakantojen hoitoa tarkoittaviin toimenpiteiden toteuttamiseen jätevesien vaikutusalueella. Maksun käytöstä päätettäessä on kuultava Kymijoen, Kotkan ja Pyhtään kalastusalueita. KOUVOLAN VESI, Kouvolan kaupungin Mäkikylän (ja Akanojan) jätevesipuhdistamo ESAVI 11/2011/2 Luvan saajan on maksettava Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima ja osaaminen vastuualueelle kalatalousmaksua vuosittain 9 200 euroa käytettäväksi jätevesistä johtuvien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen jätevesien vaikutusalueella. Maksu on maksettava vuoden 2014 alusta alkaen vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Mikäli puhdistamon toiminta loppuu, tulee kalatalousmaksua maksaa vielä kahden vuoden ajan toiminnan loppumisen jälkeen. Kalatalousmaksun käytöstä päätettäessä on kuultava Kymijoen, Kotkan ja Pyhtään kalastusalueita. Vuosina 2011, 2012 ja 2013 kalatalousmaksua on maksettava 5432 euroa. OY MANKALA AB, Ahvenkosken voimalan kalatievelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi ISVEO 46/98/2, 31.8.1998 Luvan saajan on maksettava Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle vuosittain 235.000 mk:n suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen voimalaitoksen vaikutusalueella. Maksun käytöstä päätettäessä on kuultava Kymijoen, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kalastusaluetta. Maksu on suoritettava tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavan vuoden alusta alkaen vuosittain tammikuun kuluessa. Maksun hyväksyjä: TE-keskus (Maksu on tällä hetkellä 55 333,82 )
4/10 OY MANKALA AB, Klåsarön voimalan kalatievelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi ISVEO 46/96/2, 31.8.1998 Luvan saajan on maksettava Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle vuosittain 90.000 mk:n suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen voimalaitoksen vaikutusalueella. Maksun käytöstä päätettäessä on kuultava Kymijoen, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kalastusaluetta. Maksu on suoritettava tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavan vuoden alusta alkaen vuosittain tammikuun kuluessa. Maksun hyväksyjä: TE-keskus (Maksu on tällä hetkellä 21 191,67 ) KEMIJOKI OY, Anjalankosken uusi voimalaitos ISVEO 122/Va II/87, 30.11.1987 KHO 122/87/2, 18.2.1987 Luvan saajan on suoritettava vuosittain vuodesta 1980 alkaen kalakannan säilyttämiseen käytettäväksi maksuksi 7.000 mk. Maksu on käytettävä voimalaitoksen alapuoliseen, maa-ja metsätalousministeriön vahinkoalueeksi katsomaan vesistönosaan tapahtuvasta kalojen istuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Maksun hyväksyjä: MMM (Maksu tällä hetkellä 2 001,44 ) KEMIJOKI OY, Anjalankosken vanhan vml:n lupaehdon muuttaminen ISVEO 25/I/91, 26.3.1991 KHO, 18.2.1987 Voimalaitoksen omistajan on suoritettava vuosittain maa-ja metsätalousministeriölle kalanhoitomaksua 40.000 mk (+indeksikorotus) käytettäväksi kalakannan suojelemista tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen niillä vesialueilla, joille voimalaitoksen vaikutukset ulottuvat sekä korvauksetta sallittava rakentaa kalojen nousun helpottamiseksi kalarappu, jota varten varattakoon tila padon läntisen nurkkapilarin kohdalla. Maksun hyväksyjä: MMM (Maksu tällä hetkellä 10 091,28 ) KALATALOUSMAKSUJEN VUOTUINEN KERTYMÄ ( ) KYMIJOEN VESISTÖALUEELLA (tilanne vuonna 2017) Luvanhaltija Maksu/vuosi KOTKAMILLS OY 31 585,00 KYMEN VESI OY, Mussalo 15 000,00 KYMEN VESI OY, Halkoniemi ja Huhdanniemi SUNILAN PUHDISTAMO OY 1 500,00 60 460,80 UPM-KYMMENE OYJ 61 888,20 STORA ENSO PUBLICATION PAPERS OY LT 23 843,00 KOUVOLAN VESI 9 200,00 OY MANKALA AB, Ahvenkoski 55 333,88 OY MANKALA AB, Klåsarö 21 191,67 KEMIJOKI OY, Anjalankoski uusi 2 001,44 KEMIJOKI OY, Anjalankoski vanha 10 091,28 Yhteensä 292 086,27
5/10 Jätevesikuormittajien maksut tulevat todennäköisesti asteittain vähenemään vuosina 2016 2026 puoleen nykytasosta. Yllä mainittujen kaikkien kalatalousmaksujen saldo on tuolloin noin 190 000. Joidenkin kuormittajien lupien tarkistus on vielä kesken ja uusien lupien tultua lainvoimaiseksi, niiden kalatalousmaksuvelvoitteet otetaan mukaan tähän suunnitelmaan ilman suunnitelman päivittämistä. SUORAT ISTUTUSVELVOTTEET KYMIJOEN ALAOSALLA (TOIMENPIDEVELVOITTEET) Kalatalousmaksujen lisäksi Kymijoen alaosalla on kaksi istutusvelvoitetta: KOLSIN VESIVOIMATUOTANTO OY, Kymijoen Pernoon haaran säännöstely ISVEO 15/Ym I/81, 19.2.1981 KHO 2905 29, 23.6.1982 Velvoite: Istutettava Langinkosken edustan merialueelle vuosittain 1000 kpl vähintään 14 cm:n mittaisia merilohia ja 1500 kpl vähintään 10 cm:n mittaisia vaellussiikoja. Istutettavaa kalalajia, määrää tai kokoa voidaan muuttaa MMM:n (nykyisin ELY-keskuksen) hyväksymällä tavalla. OY MANKALA AB, Ediskosken voimalaitos ISVEO 45/Ym/74, 5.4.1974 KHO 674/75, 13.2.1975 Velvoite: Luvan saajan on istutettava voimalaitoksen vaikutusalueelle vuosittain 5.000 kpl 18 20 cm:n mittaisia merilohia, 1.300 kpl 18 21 cm:n mittaisia meritaimenia ja 6.200 kpl vähintään 10 cm:n mittaisia siikoja. Edellä mainittuja toimenpidevelvoitteita toteutetaan erillisten kalatalousviranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaan. VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta pyydettiin 18.10.2017 lausunto Kymijoen, Pyhtään ja Kotkan sekä Itäisen Uudenmaan kalastusalueilta sekä Kymenlaakson kalatalouskeskukselta, Luonnonvarakeskukselta, Etelä-Suomen Merikalastajain liitolta ja Suomen ammattikalastajaliitolta. Lausunnoissa todettiin seuraavaa: Itäisen Uudenmaan kalastusalueen mielestä maksuja pitää pääasiassa suunnata kalastukselle aiheutuneen haittojen kompensoimiseen istuttamalla vaelluspoikasia joen alaosalle ja merialueelle. Kunnostuksiin ja kalateiden rakentamiseen ei pidä käyttää kalatalousmaksuja. Sopivia istutuslajeja mereen tai joen alaosiin on merilohi, taimen ja vaellussiika. Pyyntikokoista kirjolohta ei kuulu istuttaa mereen. Istutuspaikat tulisi mainita tarkemmin. Kalojen merkitsemistä ei pidetä luotettavana tietona. Kymenlaakson kalatalouskeskuksen mielestä nuorempien istukkaiden ja mädin istuttamien joen ylemmille osille on kannatettavaa leimautumisen varmistamiseksi. Kirjolohi-istutuksista tulisi luopua siinä vaiheessa, kun kalakannat ovat elpyneet riittävälle tasolle. Luonnonavarakeskuksen lausunnossa pidettiin perusteltuna kohdistaa kalatalousmaksuista suurin osa lohen vaelluspoikasistutuksiin suurimmille poikastuotantoalueille. Lisäksi on perusteltua olla poistattamatta istutuspoikasilta rasvaevää, koska istutuksilla pyritään tukemaan luonnonvaraista lisääntymistä. Meritaimenistutuksissa voidaan käyttää suunnitelman mukaisesti pääsääntöisesti rasvaeväleikattuja vaelluspoikasia, jolloin ne palvelevat merialueen ja jokialueen kalastusta. Suunniteltua meritaimenen istutusmääriä pidettiin riittävinä. Lisäksi Luonnonvarakeskus katsoo, että meritaimenen luontaista lisääntymistä tukevia pienpoikasistutuksia tulisi tehdä
6/10 lisääntymiseen soveltuville alueille. Luonnonvarakeskus esittää, että maksuvaroista varattaisiin vuosittain tarvittava summa istutustutkimuksiin esim. Mustajoen kannan poikasten menestyminen ja vaellukset Kymijoessa. Vaellussiikaistutuksia on perusteltua jatkaa suunnitelman mukaisesti poikaskasvatuksen turvaamiseksi. Luonnonvarakeskuksen mukaan pyyntikokoisen kirjolohen istuttaminen turvaa jokialueen vapaa-ajankalastuksen saalisvarmuutta vuodenaikoina, jolloin merivaelteiset kalat eivät vielä nouse jokeen. Kirjolohen ei ole havaittu syrjäyttävän meillä alkuperäislajeja eikä alentavan vaelluskalojen poikastiheyksiä. Lisäksi Luonnonvarakeskus esittää, että maksuvaroja varattaisiin PIT-merkintöihin ja skannauslaitteiden hankkimiseksi. Etelä-Suomen Merikalastajain liitto muistuttaa, että kalatalousvelvoitteet on alun perin tarkoitettu alueen ammattikalastajille ja vesialueiden omistajille aiheutuvan haitan kompensoimiseksi. Merilohen suunnitellut istutusmäärät ovat hyviä. Suomen ammattikalastajain liiton lausunnossa korostetaan, että kalatalousmaksujen käyttö pitää pääosin suunnata kalastukselle aiheutuneiden haittojen kompensoimiseen istuttamalla vaelluspoikasia joen alaosalle ja merialueelle. Merilohi, meritaimen ja vaellussiika ovat sopivia istutuslajeja, kirjolohta ei tule istuttaa merialueella. Istutustoiminnan jatkuminen on oleellisen tärkeä asia kunnes kalaportaat ja kalatiet joskus mahdollisesti toimivat ja luonnollinen lisääntyminen joessa on tuloksellista. Lisäksi päätösluonnos on ollut esillä alueen kuntien ja kaupunkien ilmoitustauluilla sekä ELY-keskuksen nettisivuilla (www.ely-keskus.fi -> Varsinais-Suomi -> Ajankohtaista -> Kuulutukset). KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttösuunnitelmaan on koottu Kymijoen jätevesikuormittajat Kuusankoskelta merelle sillä ajatuksella, että näiden vaikutukset kohdentuvat Kymijoen alaosalle ja edustan merialueelle. Lisäksi suunnitelmaan on sisällytetty ne vesivoimalaitokset, jotka sijaitsevat Anjalankoskella tai siitä alavirtaan. Jätevesikuormituksen ja vesivoimateollisuuden haittavaikutukset kohdistuvat varsinkin vaelluskalakantoihin, joten kalatalousmaksuja on järkevä käyttää yhteisen suunnitelman mukaisesti. Kalatalousmaksua käytetään maksukertymän ja muiden käyttötarkoitusten puitteissa hankkeisiin, joilla edistetään luontaisten vaelluskalakantojen vahvistumista ja elinpiirin laajentumista Kymijoella. Tällaisia ovat jokipoikasistutukset lisääntymisalueille, virtavesikunnostushankkeet ja kalakantojen seurantahankkeet. Seurantoja toteutetaan osittain kalatalousmaksuilla, mutta pääosa seurannoista ja tutkimuksista tehdään jätevesikuormittajille määrätyn kalataloudellisen yhteistarkkailun puitteissa. Maksua käytetään myös kalastukselle aiheutuneen haitan kompensoimiseen istuttamalla vaelluspoikasia ja kirjolohia joen alaosalle ja merialueelle. Istutusten tuloksellisuutta pyritään selvittämään nuoli- ja PIT-merkinnöillä sekä smolttiruuvi- ja VAKI-laskureilla. Tutkimukset yhteen sovitetaan LUKE:n ja muiden tutkimuksesta vastaavien organisaatioiden kanssa. Istutukset, merilohi (Nevan kanta) Pääosa 2-vuotiaista merilohismolteista istutetaan Kymijoen edustan merialueelle, mutta joki-istutuksia jatketaan ainakin joki- ja rannikkoistutusten tulosten vertailun takia (merkintätutkimukset). 1-vuotiaat jokipoikaset levitetään pääosin Kultaan-, Ahvion- ja Pernoon koskien alueille. Istutuksia tehdään niin länsi- kuin itähaaraan. Jakoa eri haarojen välillä voidaan muuttaa tulevaisuudessa merkintöjen tulosten perusteella.
7/10 Istutusten ensisijaisena tarkoituksena on luoda vahva joessa lisääntyvä lohikanta. Samalla pyritään varmistamaan, että lohta riittää kalastettavaksi sekä merellä, että jokialueella. Kalatalousmaksuilla toteutettavissa merilohi-istutuksissa tullaan lisäämään jokipoikasten määriä ja smoltti-istutuksia vähennetään. Istutusten suunnittelussa on otettu huomioon Luonnonvarakeskuksen (LUKE) toteuttamat istutukset Kymijokeen ja sen edustan rannikolle. Merilohen joki- ja vaelluspoikasistutukset vuosina 2018-2022 Vuosi Kalatalousmaksut (arvio) LUKE sopimuskasvatus (arvio) 1v kpl 2v kpl 1v kpl 2v kpl 2018 50 000 45 000 50 000 70-90 000 2019 70 000 40 000 50 000 70-90 000 2020 100 000 40 000 50 000 70-90 000 2021 100 000 30 000 50 000 70-90 000 2022 100 000 25 000 50 000 70-90 000 Meritaimen (Isojoen kanta, myöhemmin mahdollisesti mustajokinen) Meritaimen lisääntyy vähäisissä määrin Kymijoessa ja kalastettavan kannan istutuksia tullaan jatkamaan suunnittelujaksolla. Meritaimenen ensisijainen hoitotoimi Suomenlahdella on kalastuksen järjestely ja alkuperäisten uhanalaisten luontaisten kantojen säilyttäminen. Kalatalousmaksuilla istutetaan suunnittelujaksolla noin 20.000 kpl vuodessa 2-vuotiaita meritaimenia sekä Kymijokeen että jokisuihin. Vaellussiika 1-kesäinen (Kymijoen kanta) Kymijoen lohi- ja taimenkannoista poiketen vaellussiika välttyi häviämiseltä jätevesien ja vesivoimarakentamisen jälkeen. Vaellussiika lisääntyy edelleen jossain määrin ainakin Langinkosken haarassa Koivukosken vesivoimalan alapuolisella alueella. Vaellusiikan viljely perustuu luonnon mädin hankintaan ja toistaiseksi 1-kesäisiä istukkaita on velvoiteistutuksiin tarvittavat määrät. Vaellussiian istutukset ovat ainakin lohen ja taimenen istutuksiin verrattuna olleet paremmin kannattavia ja saalista tuottavia, joten istutuksia kalatalousmaksuilla on perusteltua jatkaa samalla tasolla kuin aikaisemmin eli istutettava määrä 1-kesäisiä poikasia noin 200 000 kpl vuodessa. Istutukset suunnataan Langinkosken haaran alimpiin koskiin sekä muiden jokisuiden edustalle. Istutuksia tehdään niin länsi- kuin itähaaraan. Jakoa eri haarojen välillä voidaan muuttaa tulevaisuudessa merkintöjen tulosten perusteella. Kirjolohi, onkikokoinen Kirjolohia istutetaan kalastuskokoisen (1-1,5kg) Kymijokeen kalatalousmaksuvaroilla koko Anjalankosken ja jokisuun väliselle alueille ensisijaisesti erityiskalastuskohteisiin. Tarkoituksena on turvata saalisvarmuus vapakalastuskohteissa vuodenaikoina, jolloin nousukalaa joessa ei ole kalastettavissa. Kirjolohen istutusmäärä on noin 2.000 kg vuodessa. Jos vuotuista kalatalousmaksukertymää ei saada käytettyä jonain vuonna, käyttämättä jäänyt summa pyritään käyttämään ensi sijassa ja ensisijaisesti siihen toimenpiteeseen, joka on jäänyt vajaaksi suunnitelman mukaisesta toiminnasta.
8/10 Tämä päätös pannaan täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, sillä velvoitevaroja on voitava käyttää välittömästi. Päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. PERUSTELUT RAPORTOINTI Maksujen käytön tavoitteena Kymijoen alaosalla on tukea ja lisätä luontaisesti lisääntyviä vaelluskalakantoja. Vaelluskalakantojen pikainen elvyttäminen on tärkeä velvoitehoidon tavoite, sillä kalatalousmaksujen määrä vähenee jätevesikuormittajien osalta. Kymijoki on kalatiestrategian kärkikohde ja sen luontaisten kalakantojen elvyttäminen on keskeisellä sijalla. Velvoitehoidon tavoitteena on saavuttaa merkittävä luontaisen lisääntymisen parantuminen seuraavan 10 vuoden aikana samalla, kun ylläpidetään kalastusmahdollisuuksia erilaisilla tuki-istutuksilla jokialueilla ja merellä. Kalastusta ylläpitävää istutustoimintaa tuetaan myös valtion sopimuskasvatusvaroin. Jos velvoitevaroja ei osittain kohdenneta luonnonkannan elvyttämiseen on todennäköistä, että tulevaisuudessa ei ole kalastettavaa luonnonkantaa eikä resursseja istutuksiin. ELY-keskus raportoi käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueille ja luvanhaltijoille. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Kalatalousmaksuvaroja voidaan käyttää varoilla tehtävien toimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaan. Lisäksi velvoitehoidon tuloksellisuutta voidaan seurata Kymijoen alaosan kalataloudellisen tarkkailun avulla. Myös kalatalousmaksuilla ja muilla varoin toteutettavat tutkimukset antavat tietoa toimenpiteiden tuloksellisuudesta. VOIMASSAOLO Tämä suunnitelma on voimassa toistaiseksi. Suunnitelmaa voidaan tarkistaa perustelluista syistä. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14 ja 15, Hallintolainkäyttölaki 31. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Tämä päätös on saatavilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, Salpausselänkatu 22, 45100 Kouvola. Johtavan kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusbiologi Miia Muhonen JAKELU Kymijoen, Pyhtään, Kotkan ja Itäisen Uudenmaan kalastusalueet Etelä-Suomen Merikalastajain liitto ry Kymenlaakson kalatalouskeskus ry
Suomen ammattikalastajaliitto SAKL ry Nylands fiskarförbund rf Luvanhaltijat 9/10
10/10 OIKAISUVAATIMUSOSOITUS PÄÄTÖKSESTÄ Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan oikaisua samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen yhteystiedot: Käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 15 Postiosoite: PL150, 13101 Hämeenlinna Puhelin: 0295 016 000 Sähköposti: kirjaamo.etela@avi.fi Aukioloaika: kello 8.00 16.15 Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, oikaisuvaatimusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Oikaisuvaatimuskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimuskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se on perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen aluehallintoviraston aukioloajan päättymistä. Postittaminen tai toimittaminen lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän vastuulla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun oikaisuvaatimuskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava - päätös, johon oikaisua haetaan - miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla oikaisua vaaditaan - oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä - päätös, johon oikaisua haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos aluehallintovirasto niin määrää. Etelä-Suomen aluehallintovirasto perii asian käsittelystä oikaisuvaatimuksen tekijältä käsittelymaksun.