Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Samankaltaiset tiedostot
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

IHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi. Mikko Savolahti SYKE

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) Mikko Savolahti SYKE

Haittakustannushankkeen (IHKU) tulokset päätöksenteon tueksi

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena

Haittakustannusmalli - taustaa. Väinö Nurmi Finnish Meteorological Institute

Uusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi

Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot

Kansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma?

Puun pienpolton päästöt ja niiden vähentäminen

Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi

Haittakustannusmalleja ja arvioita muualta. Väinö Nurmi Ilmatieteen laitos

Päästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään?

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Ilmansaasteiden terveyshaitat. ja kustannukset. Timo Lanki THL Kuopio. Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto

Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!

40. Valtakunnalliset Ilmansuojelupäivät Lappeenranta

KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA Ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö

HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT

Puun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä?

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

Mikko Savolahti, Leena Kangas, Ari Karppinen, Niko Karvosenoja, Jaakko Kukkonen, Timo Lanki, Väinö Nurmi, Yuliia Palamarchuk, Ville-Veikko Paunu,

Ilmanlaadun arviointi: uusia tuloksia ja tässä hankkeessa tehtävä työ

LUONNOS /SISÄLLYSLUETTELO JA LUKU 5. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030

Pyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille

POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi

Jälkiseurantaraportti. Jälkiseurannan toteutus Dnro 205/54/ (5) Jakelussa mainitut

Taakanjakosektorin päästövähennysten kustannukset ja joustot

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin

Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan

Millainen on terveellinen kaupunkiympäristö? Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveys Kuopio

Kasvihuonekaasupäästöjen. vaikutukset Kuopiossa

Mittausasemat 2018

Sisäaltisteiden aiheuttama tautitaakka

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

Kuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit

ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMIEN LAADINTA POHJOIS-SAVON ALUEELLE

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kuva 1. Liikenteen PM10-päästöt (kg/v/m) ja keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vuonna 2005.

MAL 2019 Liikenteen päästöt puoleen. Liikenne ja maankäyttö seminaari Reetta Koskela, HSL

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT

Hankkeen ja päivän ohjelman esittely. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, aloitusseminaari Kimmo Koivunen

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Hyvinvointi kaupunkiympäristössä: ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluna

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Hyvät käytännöt BAT-poikkeusten käsittelyyn

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Puun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/

Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi - hankkeen tavoitteet ja toteutus

Aseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Osoite: Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-GK25): : Mittausvuodet: Mittauspara

VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/

1 LNG Solutions

Uwe CORSEPIUS, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

TULISIJAN LÄMPÖ PUULÄMMITYSPÄIVÄ TSY:n tervetuliaissanat. Tuomo Järvinen NunnaUuni Oy

Bernd Kölmel, Ulrike Trebesius, Hans-Olaf Henkel, Joachim Starbatty ECR-ryhmän puolesta

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Asumisen ajankohtaiset ilmiöt

Jätevesien lääkejäämien käsittelyn kustannustehokkuus

Suomen Ilmastopaneeli Raportti

LCP-BAT Toiminnanharjoittajan näkökulma päätelmien täytäntöönpanoon. Ilmansuojelupäivät 2017 Heidi Lettojärvi

Tilannekuvaukset

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson

Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen

Life after REDUST. REDUST katupölyseminaari Kaarle Kupiainen 1

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Raahen Lapaluodosta määritetään vuodesta toiseen Suomen suurimmat BaP pitoisuudet Miten tulkitsen tuloksia?

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

Ilmanlaadun muutoksia globaalista lokaaliin neljällä vuosikymmenellä

Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Katubulevardien ilmanlaatu- ja terveyshaittaselvitys

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Transkriptio:

Suomelle - IHKU SYKE: Niko Karvosenoja, Mikko Savolahti, Ville-Veikko Paunu THL: Timo Lanki, Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Ilmatieteen laitos: Jaakko Kukkonen, Ari Karppinen, Mikhail Sofiev, Yuliia Palamarchuk, Mari Kauhaniemi, Väinö Nurmi, Adriaan Perrels

Lancet commission on pollution and health* Ympäristön saasteet suurin globaali terveysriski Yli 70% vaikutuksista ilmansaasteista, pääasiassa pienhiukkasista Suuria taloudellisia vaikutuksia Suurimmat vaikutukset köyhissä ja keskitulotason maissa Päästöjen vähentäminen usein kustannustehokasta myös länsimaissa Yhdysvalloissa arvioitu: jokainen $ päästöjen vähentämiseen tuonut taloudellisia hyötyjä $30 ($4-88) Mikä tilanne Suomessa? *Julkaistu 19.10.2017 thelancet.com

Suomelle IHKU 3/2017 1/2018 VNK/1763/48/2016 4. BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 4.4. Ilmaan joutuvien päästöjen haittakustannusmalli Haussa esitetyt tutkimuskysymykset: Tutkimuskysymys Minkä tasoisia haittakustannuksia päästöittäin olisi perusteltua käyttää Suomessa päätöksenteon ja vaikutustenarviointien pohjana? Miten edellä esitetyt haittakustannukset eroavat päästölähteittäin (mm korkeat vs. matalat päästölähteet)? Onko haittakustannuksissa eroja riippuen siitä onko päästölähde taajaan asutulla alueella vai haja-asutusalueella? Miten kansainväliset tai muissa maissa kehitetyt haittakustannuksia arvioivat mallit ja oletukset soveltuvat käytettäväksi Suomessa?

Suomelle - IHKU Hankkeen päätavoitteena oli kehittää Suomelle kansallisen tason ilmansaasteiden haittakustannusmalli käytettäväksi strategisen päätöksenteon tukena Haittakustannusmalli painottuu terveyskustannuksiin, jotka ovat merkittävin ilman epäpuhtauksista aiheutuva haittakustannus Tavoite helposti ja laajasti käytettävissä oleva asiantuntijatyökalu

Suomelle - IHKU Haittakustannusmallin muoto on yksikköpäästöjen terveyshaittakustannustaulukko ( /päästötonni) eri ilmansaasteille, päästölähteille (liikenne, pienpoltto, työkoneet, voimalaitokset jne.) ja aluetyypeille (taajama, maaseutu) Yksikköpäästöjen haittakustannukset kuvaavat yhden päästöyksikön vähentämisellä vältettyä terveyshaitan kustannusta aina kultakin päästösektorilta ja aluetyypiltä Haittakustannusmallin arviot perustuvat hankkeessa tehtävään mallinnukseen: päästöt - pitoisuudet - väestöaltistus - terveysvaikutukset haittakustannukset

Suomelle IHKU Päätulos Yhden päästöyksikön vähentämisellä saavutettavat terveyshyödyt rahallisesti arvioituna (1000 /tonni) Päästövähennyksen sijainti Matalan päästökorkeuden lähteet Taajama Haja-asutus Tieliikenne, Primääri-PM2.5 130 (70 310) 13 (6,7 30) Työkoneet, Primääri-PM2.5 160 (87 380) 4,7 (2,5 11) Puun pienpoltto, pientalojen takat ja kiukaat, Primääri-PM2.5 65 (35 160) 8,1 (4,3 19) Kaikki alueet Puun pienpoltto, kesämökkien takat ja kiukaat, Primääri-PM2.5 5,1 (2,7 12) Puun pienpoltto, pientalojen kattilat, Primääri-PM2.5 11 (5,8 26) Tieliikenne, NOx, vaikutus sekundääri-pm2.5:een 0,77 (0,41 1,8) Maatalous, NH3, vaikutus sekundääri-pm2.5:een 1,2 (0,61 2,7) Korkean päästökorkeuden lähteet Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Voimalaitokset ja teollisuus, Primääri-PM2.5 9.5 (5.1 23) 5.3 (2.8 13) Kaikki alueet Voimalaitokset ja teollisuus, SO2, vaikutus sekundääri-pm2.5:een 1,2 (0,64 3,0) Voimalaitokset ja teollisuus, NOx, vaikutus sekundääri-pm2.5:een 0,39 (0,21 1,0)

Suomelle IHKU Johtopäätökset Pienhiukkaset aiheuttavat terveysvaikutuksia jo alhaisilla, Suomelle tyypillisillä pitoisuuksilla Asiantuntijoilla on nyt käytettävissä Suomen olosuhteisiin tehty työkalu, jolla voidaan arvioida suuntaa-antavasti ilmansaasteiden päästöjen vähentämisellä saavutettavia terveyshyötyjä rahallisesti Vaikka Suomessa on puhtaampi ilma ja alhaisemmat asukastiheydet kuin suurimmassa osassa Eurooppaa, myös täällä ilmansaasteiden päästöjä rajoittamalla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä kansanterveydelle Hyödyt ovat merkittäviä erityisesti pienhiukkaspäästöjen rajoittamiselle matalan päästökorkeuden lähteissä (mm. liikenne ja puun pienpoltto) kaupunkialueilla Terveyshaittojen kustannuksista suurin osa koostuu eliniän lyhenemisen kustannuksista. Pienhiukkaset aiheuttavat kustannuksia myös esim. terveydenhuollon kustannusten ja töistä poissaolon kautta.

Suomelle IHKU Kiitos kun tulitte! Nauttikaa seminaarista!