TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 1..1 Uudenmaan maakuntapuntari 1, KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus uusmaalaisten mielipiteistä: Uusmaalaiset kantavat huolta ikäihmisten ja huono-osaisten elinoloista Uudenmaan asukkaat kantavat huolta ikäihmisten ja huono-osaisten elinoloista. Hyväosaisten uskotaan pärjäävän tulevaisuudessa entistä paremmin, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön maakunnan asukkaiden näkemyksiä kartoittavasta tutkimuksesta. Uusmaalaiset pitävät maakuntavaaleja hyvänä asiana. Kaksi kolmesta äänestäisi maakuntavaaleissa. Lähes joka viides voisi harkita maakuntavaltuustoehdokkuutta kysyttäessä ja joka neljäs maakunnallista muuta luottamustoimea. Puolet haluaisi valita maakuntajohtajan suoralla vaalilla. Uusmaalaiset haluavat asettaa rajoituksia ehdokkaaksi asettautumiselle maakuntavaaleihin. Samojen ihmisten ei pitäisi olla ehdolla kaikissa vaaleissa. Uusmaalaiset suhtautuvat maakuntahallintoon ja maakuntavaltuuston toimintamahdollisuuksiin jonkin verran epäuskoisemmin kuin kansalaiset koko maassa keskimäärin. Sote-uudistuksen jälkeen kunnille jäävät tehtävät halutaan säilyttää kunnilla. Uudellamaalla luotetaan neuvola- ja yleislääkäripalveluissa julkiseen palvelutarjontaan, erikoislääkäripalveluissa enemmän yksityiseen. Tuoreimmassa maakuntiin kohdistetussa tutkimuksessa asukkaat puntaroivat elinolojen kehitystä maakunnassa, alueellista itsehallintoa, osallistumista ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä sote-palveluiden valinnanvapautta. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia Uudenmaan osalta. Ikäihmisten ja huono-osaisten elinolot huolettavat Uudellamaalla Näkemyksiä oman maakunnan elinolojen kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin lista väestöryhmiä. Heiltä kysyttiin, millaiseksi näkevät näiden väestöryhmien elinolojen kehittyvän omassa maakunnassa seuraavan kymmenen vuoden aikana.
2 On vain yksi väestöryhmä, jonka kohdalla enemmistö ( %) Uudenmaan asukkaista odottaa elinolojen kehittyvän parempaan suuntaan, hyvätuloiset. Kuuden väestöryhmän elinolojen otaksutaan maakunnassa kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Nämä ovat huonotuloiset ( %), eläkeläiset/ikääntyneet ( %), työttömät (3 %) maaseudulla asuvat (1 %), viljelijät (2 %) ja opiskelijat (1 %). Uusmaalaisten odotukset eri väestöryhmien elinolojen muutoksesta eivät juurikaan poikkea koko maan väestön keskiarvosta. Suoria maakuntavaaleja kannatetaan rajoja ehdokkaaksi asettautumiselle Tutkimuksessa selvitettiin mielipiteitä maakuntavaaleista ja maakuntavaltuustosta. Selvä enemmistö (0 %) Uudellamaalla asuvista pitää hyvänä sitä, että kansalaiset voivat vastaisuudessa valita päättäjät maakuntiin suorilla vaaleilla. Vain kolmannes (3 %) uusmaalaisista sanoo, että kunnanvaltuustojen pitäisi valita päättäjät maakuntaan kuntakohtaisten kiintiöiden puitteissa. Uudellamaalla asuvat ovat taipuvaisia rajaamaan maakuntavaaliehdokkaaksi asettautumista. Kolme neljästä ( %) katsoo, että samojen ihmisten ei pidä olla päättämässä valtakunnan, maakuntien ja kuntien asioista. Kolmannes (33 %) sanoo, että ehdokkuuden rajaaminen eri vaaleissa olisi epädemokraattista. Lähes joka toinen ( %) olettaa, että maakuntavaltuustolla ei tule olemaan todellista päätösvaltaa. Vain neljännes (2 %) uskoo, että maakuntavaltuusto kykenee toimimaan vastuuntuntoisesti koko maakunnan edun huomioon ottaen. Reilu neljännes (2 %) arvioi, että maakuntavaltuusto tulee olemaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä. Uusmaalaiset suhtautuvat maakuntavaltuuston toimintamahdollisuuksiin hieman epäuskoisemmin kuin kansalaiset koko maassa keskimäärin. Yksi kolmesta haluaa oman maakunnan Suhtautumista maakuntauudistukseen ja maakunnalliseen itsehallintoon selvitettiin kuudella asenneväittämällä. Alle kolmannes ( %) Uudellamaalla pitää nykyistä 1 maakunnan jakoa hyvänä perustana sote- ja maakuntauudistukselle. Noin kolmannekselle (3 %) on tärkeää, että oma maakunta on yksi uudistuksessa perustettavista maakunnista. Kolmasosa asukkaista Uudellamaalla (33 %) yhtyy väittämään, jonka mukaan maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin. Eri mieltä on enemmän kuin kaksi viidestä (2 %). Kaksi viidesosaa (0 %) Uudenmaan asukkaista ilmoittaa, että maakunnat eivät tarvitse minkäänlaista itsehallintoa. Neljännes (2 %) kannattaa ja joka toinen ( %) vastustaa maakuntien toiminnan rahoittamista vastaisuudessa maakuntaverolla. Uusmaalaiset suhtautuvat maakuntahallintoon jonkin verran varauksellisemmin kuin suomalaiset keskimäärin.
3 Kolmannes siirtäisi jatkossa elinkeinojen edistämisen maakunnan vastuulle Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko sote-uudistuksen jälkeen kunnille jääviä tehtäviä. Heiltä kysyttiin, mitkä kaikki kunnille jäävistä tehtävistä ovat sellaisia, jotka tulisi myös siirtää maakunnan vastuulle. Eniten kannatusta saa elinkeinojen edistäminen (yritysten toimintaedellytykset, yritysneuvonta jne.), jonka noin kolmannes (3 %) olisi valmis luovuttamaan maakunnalle. Uudenmaan asukkaat suhtautuvat kuntien tehtävien siirtämiseen maakuntien vastuulle kutakuinkin samalla tavoin kuin väestö koko maassa keskimäärin. Maakuntavaaleissa äänestäminen yhtä tärkeää kuin eurovaaleissa Vastaajilta kysyttiin, kuinka tärkeiksi he kokevat eri tavat vaikuttaa päätöksiin ja toimintatapoihin hallinnon eri tasoilla. Vastaajat arvioivat jokaista vaikuttamiskeinoa erikseen neliportaisella asteikolla. Selvästi tärkeimmäksi vaikuttamisen kanavaksi kysytyistä koetaan äänestäminen eduskuntavaaleissa. Vähintään melko tärkeänä tätä pitää yhdeksän kymmenestä ( %). Mahdollisuutta äänestää kuntavaaleissa pitää tärkeänä enemmistö ( %) väestöstä. Äänestäminen maakunta- ja eurovaaleissa viehättää Uudellamaalla enemmän kuin kolmea viidestä. Uudenmaan asukkaat suhtautuvat eri vaikuttamiskeinoihin samalla tavoin kuin väestö keskimäärin maassa. Luottamustehtävät kiinnostavat Eniten halukkuutta kohdentuu kunnallisten lautakuntien jäsenyyksiin. Niissä toimimista pitää periaatteessa mieluisana joka kolmas ( %). Jonkin verran vähemmän kiinnostusta kohdentuu maakunnallisen toimielimen (esim. lautakunta) jäsenyyteen (erittäin tai melko mieluinen 2 %) ja maakuntavaaliehdokkuuteen (1 %). Uusmaalaiset suhtautuvat luottamustehtäviin samalla lailla kuin kansalaiset keskimäärin maassamme. Uudellamaalla luotetaan yleislääkäri- ja neuvolapalveluissa julkiseen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (soteuudistus) yhteydessä on puhuttu valinnanvapaudesta. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset ja yksityiset toimijat (kuten yritykset, järjestöt ja säätiöt). Seitsemästä palvelusta kolme on sellaista, joissa julkiseen luotetaan enemmän kuin yksityiseen. Nämä ovat äitiys- ja lastenneuvolapalvelut (3 % valitsisi julkisen, % yksityisen), yleislääkäripalvelut (0 % julkinen, % yksityinen) ja ikääntyneiden kotihoito (3 % julkinen, 2 % yksityinen).
Yksityisiin palveluihin kohdentuu enemmän kiinnostusta erikoislääkäripalveluissa ( % valitsisi yksityisen, % julkisen). Myös hammashoidon osalla yksityinen päihittää julkisen palvelun (0 % yksityinen, 3 % julkinen). Fysioterapiapalveluissa ja ikääntyneiden palveluasumisessa syntyy tasatulos. Julkiseen ja yksityiseen luottavia löytyy yhtä paljon. Uusmaalaiset suhtautuvat valinnanvapauteen kutakuinkin samalla tavoin kuin väestö maassamme keskimäärin. Hieman keskimäärää enemmän Uudellamaalla kuitenkin luotetaan yksityisiin palveluihin, kun kyse ikääntyneiden palveluasumisesta, hammashoidosta ja erikoislääkäripalveluista. Tutkimuksen toteutus KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa toukokuussa 1. Haastatteluja tehtiin Uudellamaalla 1.2. Vastaajat edustavat maakunnan 1 - vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Uudellamaalla suurimmillaan noin kaksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan 1 - vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan aineistoon. Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää.3 haastattelua. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on noin yksi prosenttiyksikkö suuntaansa. Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 000-00. Kuvio 1-1. JOS AJATTELEE VUOTTA ETEENPÄIN, MILLAISIKSI ARVIOI ERI VÄESTÖRYHMIEN ELINOLOJEN KEHITTYVÄN OMASSA MAAKUNNASSAAN: UUSIMAA (%). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN MUUTU HUONOM- PAAN SUUNTAAN Hyvätuloiset Yrittäjät Lapset ja nuoret Kaupungissa asuvat Oman itsensä elinolot Lapsiperheet Palkansaajat Yksin asuvat (sinkut) Opiskelijat Eläkeläiset ja Ikääntyneet Työttömät Viljelijät Maaseudulla asuvat Huonotuloiset 1 3 3 2 2 1 2 1 31 2 3 1 1 3 2 31 2 3 1 3 2 1 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1
Kuvio 1-1v. MITEN ARVIOI VÄESTÖRYHMIEN ELINOLOJEN KEHITTYVÄN MAAKUNNASSA: UUSIMAA () vs. KOKO MAA (, %). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN MUUTU HUONOM- PAAN SUUNTAAN Lapset ja nuoret Eläkeläiset ja Ikääntyneet Yrittäjät Palkansaajat Opiskelijat Viljelijät Työttömät Lapsiperheet Yksin asuvat (sinkut) Kaupungissa asuvat Maaseudulla asuvat Hyvätuloiset Huonotuloiset 3 3 1 1 1 1 1 2 3 3 1 1 1 2 2 2 2 2 3 3 31 1 1 3 3 1 1 2 3 1 2 2 3 3 2 1 Oman itsensä elinolot 0 2 0 0 2 2 33 31 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1
Kuvio 2-1. SUHTAUTINEN MAAKUNTAVAALEJA JA -VALTUUS- TOJA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: UUSIMAA (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI "On hyvä, että kansalaiset voivat valita päättäjät maakuntiin suorilla vaaleilla" (v1) 0 1 "Kunnanvaltuustojen pitäisi valita päättäjät maakuntavaltuustoon kuntakohtaisten kiintiöiden puitteissa" (v2) 2 "Samojen ihmisten ei pidä olla päättämässä valtakunnan, maakuntien ja kuntien asioista" (v3) 3 33 2 "Ehdokkuuden rajaaminen eri vaaleissa olisi epädemokraattista" (v) 1 "Maakuntavaltuusto tulee olemaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä" (v) 2 2 "Maakuntavaltuustolla ei tule olemaan todellista päätösvaltaa" (v) 1 3 "Maakuntavaltuusto kykenee toimimaan vastuuntuntoisesti koko maakunnan edun huomioon ottaen" (v) 3 3 1 "Maakuntavaltuusto ajaa lähinnä suurten kaupunkien asiaa ja etuja" (v) 2 2 2 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1
Kuvio 2-1v. SUHTAUTINEN MAAKUNTAVAALEJA JA -VALTUUSTOJA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: UUSIMAA () vs. KOKO MAA (, %). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI "On hyvä, että kansalaiset voivat valita päättäjät maakuntiin suorilla vaaleilla" "Kunnanvaltuustojen pitäisi valita päättäjät maakuntavaltuustoon kuntakohtaisten kiintiöiden puitteissa" "Samojen ihmisten ei pidä olla päättämässä valtakunnan, maakuntien ja kuntien asioista" "Ehdokkuuden rajaaminen eri vaaleissa olisi epädemokraattista" "Maakuntavaltuusto tulee olemaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä" "Maakuntavaltuustolla ei tule olemaan todellista päätösvaltaa" "Maakuntavaltuusto kykenee toimimaan vastuuntuntoisesti koko maakunnan edun huomioon ottaen" "Maakuntavaltuusto ajaa lähinnä suurten kaupunkien asiaa ja etuja" 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 0 1 1 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 33 2 33 2 1 1 1 1 3 1 3 1 1 2 2 2 1 3
Kuvio 3-1. SUHTAUTINEN MAAKUNTAHALLINTOA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: UUSIMAA (%). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI "Maakuntien toimintaa tulisi vastaisuudessa rahoittaa maakuntaverolla" (v1) 2 "Kuntien kaikki tehtävät pitäisi siirtää maakunnille ja lakkauttaa samalla kaikki kunnat" (v2) 1 2 3 "Maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin" (v3) 2 2 2 1 "Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa" (v) 1 2 2 2 "Nykyinen 1 maakunnan jako on hyvä perusta uudistukselle" (v) 2 2 "Minulle on tärkeää, että oma maakuntani on yksi uudistuksessa perustettavista maakunnista" (v) 3 1 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1
Kuvio 3-1v. SUHTAUTINEN MAAKUNTAHALLINTOA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: UUSI- MAA () vs. KOKO MAA (, %). SAMAA KIN SAMAA KIN ERI ERI "Maakuntien toimintaa tulisi vastaisuudessa rahoittaa maakuntaverolla" 2 2 2 "Kuntien kaikki tehtävät pitäisi siirtää maakunnille ja lakkauttaa samalla kaikki kunnat" "Maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin" 2 1 1 2 2 2 2 2 3 1 1 "Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa" "Nykyinen 1 maakunnan jako on hyvä perusta uudistukselle" 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 "Minulle on tärkeää, että oma maakuntani on yksi uudistuksessa perustettavista maakunnista" 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 3 1 1 2 31 1
Kuvio -1. MITKÄ KAIKKI SEURAAVISTA KUNNILLE JÄÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ OVAT SELLAISIA, JOTKA TULISI MYÖS SIIRTÄÄ MAAKUNNAN VASTUULLE: UUSIMAA (%). Elinkeinojen edistäminen (yritysten toimintaedellyt. jne.) Kulttuuripalvelut esim. teatterit Tekniset palvelut (kadut, vesi, viemärit, puhtaanapito jne.) Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö (kansalais- ja työväenopistot jne.) Kirjastopalvelut Lasten päivähoito, varhaiskasvatus Liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet ja -palvelut Peruskoulut Ei osaa sanoa Ei mitään näistä 1 1 1 1 1 1 3 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 0 0 0
Kuvio -1v. MITKÄ KAIKKI SEURAAVISTA KUNNILLE JÄÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ OVAT SELLAISIA, JOTKA TULISI MYÖS SIIRTÄÄ MAAKUNNAN VASTUULLE: UUSIMAA vs. KOKO MAA (%). Elinkeinojen edistäminen (yritysten toimintaedellyt. jne.) 3 Kulttuuripalvelut esim. teatterit Tekniset palvelut (kadut, vesi, viemärit, puhtaanapito jne.) Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö (kansalais- ja työväenopistot jne.) Kirjastopalvelut Lasten päivähoito, varhaiskasvatus Liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet ja -palvelut Peruskoulut Ei mitään näistä Ei osaa sanoa 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 UUSIMAA KOKO MAA Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 0 0 0
Kuvio -1. MITEN TÄRKKSI KOKEE SEURAAVAT TAVAT VAIKUTTAA PÄÄTÖKSIIN JA TOIMINTATAPOIHIN: UUSIMAA (tekstejä osin lyhennetty, %). ERITTÄIN TÄRKE- ÄKSI MELKO TÄR- KEÄKSI KOVIN- KAAN TÄR- KEÄKSI OLLEN- KAAN TÄR- KEÄKSI Äänestäminen eduskuntavaaleissa Äänestäminen kuntavaaleissa Kansalaisaloite lain säätämiseksi eduskunnassa/lainvalmist. ryhtymisestä Äänestäminen eurovaaleissa Äänestäminen maakuntavaaleissa Aloiteoikeus maakunnan toimintaa koskevissa asioissa Mahdoll. äänestää 'kaupungin-/kunnanjohtajaa' suorassa kansanvaalissa Mahdollisuus äänestää 'maakuntajohtajaa' suorassa kansanvaalissa Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 0 2 0 0 3 31 2 2 1 3 3 33 1 3 1 2 1 3 2 1 31 2
Kuvio -1v. MITEN TÄRKKSI KOKEE SEURAAVAT TAVAT VAIKUTTAA PÄÄTÖKSIIN JA TOIMINTATAPOIHIN: UUSIMAA () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN TÄRKE- ÄKSI MELKO TÄR- KEÄKSI KOVIN- KAAN TÄR- KEÄKSI OLLEN- KAAN TÄR- KEÄKSI Äänestäminen eduskuntavaaleissa 3 2 2 Äänestäminen maakuntavaaleissa 3 3 1 1 Äänestäminen kuntavaaleissa 31 2 3 Äänestäminen eurovaaleissa Mahdollisuus äänestää 'maakuntajohtajaa' virkaansa suorassa kansanvaalissa Mahdollisuus äänestää 'kaupungin-/ kunnanjohtajaa' virkaansa suorassa kansanvaalissa Aloiteoikeus maakunnan toimintaa koskevissa asioissa Kansalaisaloite lain säätämiseksi eduskunnassa tai lainvalmisteluun ryhtymisestä 0 2 0 0 3 3 1 3 2 2 2 33 33 31 3 1 3 1 2 3 2 1 3 0 3 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1
1 Kuvio -1. JOS ITSEÄ PYYDETTÄISIIN MUKAAN SEURAAVIIN YHTSKUNNALLISIIN TEHTÄVIIN, KUINKA MIELUUSTI LÄHTISI MUKAAN: UUSIMAA (%). ERITTÄIN MIELEL- LÄÄN MELKO MIELEL- LÄÄN KOVINK. MIELEL- LÄÄN LAIN- KAAN MIE- LELLÄÄN Kunnallisen lautakunnan jäseneksi Maakunnallisen toimielimen (e. lautakunta) jäseneksi Valtuustoehdokkaaksi kunnallisvaaleissa Valtuustoehdokkaaksi maakuntavaaleissa 1 1 2 3 2 3 2 1 2 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 Kuvio -1v. JOS PYYDETTÄISIIN SEURAAVIIN YHTSKUNNALLISIIN TEH- TÄVIIN, KUINKA MIELUUSTI LÄHTISI MUKAAN: UUSIMAA () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN MIELEL- LÄÄN MELKO MIELEL- LÄÄN KOVINK. MIELEL- LÄÄN LAIN- KAAN MIE- LELLÄÄN Valtuustoehdokkaaksi kunnallisvaaleissa 1 1 2 1 2 Valtuustoehdokkaaksi maakuntavaaleissa 1 2 2 0 Kunnallisen lautakunnan jäseneksi 2 3 3 Maakunnallisen toimielimen (esim. lautakunta) jäseneksi 2 2 3 0 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1
1 Kuvio -1. JOS TARVITSISI SEURAAVIA PALVELUITA JA TARJOLLA OLISI JULKINEN JA YKSITYINEN PALVELUIDEN TARJOAJA, NIIN MITEN MENETTELISI: UUSIMAA (%). VALITSISI JULKISEN VÄLIÄ KMAN VALITSISI YKSITYISEN Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Yleislääkäripalvelut Ikääntyneiden kotihoito Hammashoitopalvelut Ikääntyneiden palveluasuminen Erikoislääkäripalvelut Fysioterapiapalvelut 3 0 3 3 2 2 1 2 0 33 0 2 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 Kuvio -1v. JOS TARVITSISI SEURAAVIA PALVELUITA JA TARJOLLA OLISI JULKINEN JA YKSITYINEN PALVELUIDEN TARJOAJA, MITEN MENETTELISI: UUSIMAA () vs. KOKO MAA (, %). VALITSISI JULKISEN VÄLIÄ KMAN VALITSISI YKSITYISEN Yleislääkäripalvelut Erikoislääkäripalvelut Hammashoitopalvelut Fysioterapiapalvelut Ikääntyneiden kotihoito Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut 0 33 3 3 31 3 3 3 1 2 2 1 2 2 0 3 33 2 2 Ikääntyneiden palveluasuminen 0 2 0 0 3 2 2 2 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1