1 Viestintäalan tutkimussäätiön toimintakertomus 2013 Yhteenveto Kuluneen vuoden toiminta oli vilkasta ja hakemusten määrä on kasvanut jatkuvasti. Säätiössä vietiin läpi hallituksen strategiatyö, jonka pohjalta uudistettiin painopistealueet. Nämä ohjaavat tutkimustukien kohdentamista. Uudet painopistealueet ovat asiakasymmärrys, uudet ansaintamallit, painotuotteiden uudet toiminnallisuudet, sekä media ja yhteiskunta. Samalla päätettiin, että osa säätiön tutkimustuesta jaetaan jatkossa vuosittain päätettävän teemahaun kautta. Teemahaku liittyy johonkin valituista painopistealueista. Säätiö päätti osallistua kolmivuotiseen Reuters Instituten Digital News Report for 2014,2015 and 2016 tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään käyttäjien median, erityisesti uutismedioiden käyttöä. Tutkimus toteutetaan samanlaisena kyselytutkimuksena kymmenessä maassa vuosina 2014 2016. Ensimmäinen raportti julkistetaan kesäkuussa 2014. Järjestyksessä toinen ThinkINK kilpailu lanseerattiin Mediapäivä 2013 tilaisuudessa. Kilpailulla kannustetaan yksityishenkilöiltä ja yrityksiä ideoimaan ja innovoimaan uusia palveluja ja liiketoimintamalleja. Kertomusvuonna valmistui Åbo Akademin EDGE tutkimusprojekti, jossa tutkittiin suomalaisten mediakulutusta ja arvioitiin media alan liiketoimintamalleja. Säätiö tuki myös Viestinnän Keskusliitossa käynnistettyä toimialastrategiatyötä. Työhön liittyvä esiselvitys Havaintoja media alan jatkuvasta muutoksesta valmistui syksyllä. Esiselvityksen toteutuksessa käytettiin apuna palvelumuotoilutoimisto Palmua. Tavoitteena viestintätoimialan elinvoimaisuus Viestintäalan tutkimussäätiö edistää painetun ja sähköisen viestinnän sekä niihin läheisesti liittyvien toimintojen kilpailukykyä tukemalla liiketoiminnan ja teknologioiden tutkimus, kehittämis ja innovaatiotyötä, koulutusta sekä osaamisen kehittämistä ja viestintään liittyvien tarpeiden ymmärtämistä. Viestinnän digitalisoituminen ja mediankäytön muutokset ravistelevat viestintäalaa enemmän kuin koskaan. Mediamurroksesta voi selvitä, mutta sekä kaupan että yhteiskunnan murros vaikuttavat lopputulemaan. Mediayritysten pitää olla eteviä kehittämään uusia
2 palveluja. Tutkimuksella ja toimialan yhteisillä kehityshankkeilla voidaan tasoittaa tietä uusille palveluinnovaatioille ja tukea toimialan uudistumista. Säätiö haluaa olla tukemassa ensisijaisesti hankkeita, jotka edesauttavat toimialan rakenteen uudistumista, pyrkivät aidosti uuden kehittämiseen ja joiden tuottama tieto ja osaaminen ovat suhteellisen ripeästi siirrettävissä käytäntöön. Hallituksen strategiatyön pohjalta päivitettiin säätiön painopistealueet. Ne vastaavat entistä paremmin toimialan murrokseen ja edistävät osaltaan toimialan uudistumista. Uudet painopistealueet ovat asiakasymmärrys, uudet ansaintamallit, painotuotteiden uudet toiminnallisuudet ja media ja yhteiskunta. Toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö: rahoittaa ja edistää toimialalle suunnattua teknologista, liiketoiminnallista ja muuta toimialan menestymisen kannalta merkittävää tutkimustoimintaa tukee alan johdon sekä muun henkilöstön koulutusta jakaa apurahoja ja matka avustuksia avustaa säätiön toiminnan kannalta tärkeitä yliopistoja ja muita oppilaitoksia myöntää tunnustuspalkintoja tutkimustoiminnassa tai alalla ansioituneille henkilöille tukee alan tutkimustoiminnan tulosten julkisuuteen saattamista julkaisee alaa koskevaa kirjallisuutta tai tukee sellaista julkaisutoimintaa toteuttaa tarkoitustaan myös muilla edellisiin verrattavilla tavoilla Säätiön toiminnassa noudatetaan Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan viitoittamaa hyvää hallintotapaa. Tämä edellyttää noudatettavien käytäntöjen jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Kertomusvuonna päivitettiin säätiön toimintaa ohjaavat Corporate Governance periaatteet ja niitä täydennettiin apurahapolitiikalla, työjärjestyksellä ja taloussäännöllä. Tutkimustuet ja apurahat Säätiö tuki viestintäalan tutkimusta ja kehitystä tutkimustuen ja henkilökohtaisten apurahojen muodossa yhteensä 763 100 eurolla. Hankkeita tuettiin 518 507 eurolla, think INK kilpailun palkintoihin varattiin 100 000 euroa ja erilaisia apurahoja myönnettiin lähes 144 593 euroa. Säätiö tuki toimintavuonna seitsemää väitöskirjatyöntekijää, joiden tutkimuskysymykset liittyivät tavalla tai toisella mediatoimialan ja median murrokseen tai käyttäjän mediakokemukseen tai suhteeseen. Ammatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuville myönnettiin yhteensä kaksitoista stipendiä. Lisäksi säätiö palkitsi yhden ansiokkaan diplomityön. Stipendejä myönnettiin yhteensä 4 500 eurolla. Matka apurahoja myönnettiin 9 543 euron arvosta. Myönnetyt matka apurahat liittyivät pääosin tutkijoiden konferenssimatkoihin ja tutkijavierailuihin.
3 Hakemusten määrä kasvoi 43 % edelliseen vuoteen verrattuna. Hakijoista vajaa 40 % sai tukea säätiöltä. Haetuista tutkimustuista ja apurahoista myönnettiin reilut 30 %. Kuva 1. Tutkimustukien jakaantuminen säätiön määrittelemille painopisteille. Myönnetty tutkimustuki jakautui säätiön määrittelemille painopistealueille seuraavasti: Asiakasymmärrys Luettavan sisällön omaksuminen ja kokeminen eri julkaisualustoilla (VTT) Pienlehtien laadun kehittäminen (COMET) Reuters Instituten Digital News Report for 2014, 2015 and 2016 tutkimus Uudet ansaintamallit Disruptive business models in the changing media industry, Edge tutkimusohjelma (Åbo Akademi) Local value: paikallismedioiden jaetun arvon tuottamisen tavat (Demos) Oma Olivia journalismin joukkoistamisen mahdollisuuksia (Bonnier Publications) Sanomalehtiarkistot lehtitalojen ja kansalaisten käyttöön liiketoimintamallien tutkimus ja konseptointi (Kopiosto) Paikallislehtirunkoisen lähijakelupalvelun pilotti (Kurikka lehti) Painotuotteiden uudet toiminnallisuudet Kinectic Stories: eletunnistukseen pohjautuva interaktiivinen lastenkirja (Delicode) Media ja yhteiskunta Median uudet roolit ja tehtävät digitaalisessa merkitystaloudessa (Turun yliopisto, tulevaisuuden tutkimuskeskus) Sanomalehti opetuksessa toiminnan 50 vuotishistoria (Pirjo Riitta Puro) Viestintäalan toimialastrategian esiselvitys (Viestinnän Keskusliitto) Viestintäalan toimialastrategia (Viestinnän Keskusliitto) Muut Tutkimus ja kehitystoiminnan tuki (Viestinnän Keskusliitto)
4 Lahjoitusprofessuurit Säätiö tukee aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti kahta professuuria: Tampereen yliopiston mediakasvatuksen professuuria tuetaan vuosittain 22 000 eurolla (2010 2014). Tampereen ylipiston mediajohtamisen maisteriohjelmaa ja siihen liittyvää mediajohtamisen professuuria tuetaan vuosittain 70 000 eurolla (2013 2017). Think INK kilpailulla haetaan ideoita Marraskuussa Mediapäivässä lanseerattiin järjestyksessä toinen think INK innovaatiokilpailu. Kilpailulla kannustetaan yksityishenkilöiltä ja yrityksiä ideoimaan ja innovoimaan uusia palveluja ja liiketoimintamalleja. Kilpailun teemana on media ja painoviestintäpalvelut, jotka voivat liittyä mm. asiakaskokemuksen parantamiseen, uusien mainonnan muotojen ideointiin, viestinnän henkilökohtaistamiseen, saumattomaan siirtymiseen kanavasta toiseen ja painotuotteiden uusiin toiminnallisuuksiin. Kilpailun konseptia on kehitetty edellisen kilpailun arvioinnin pohjalta. Jatkokehitykseen valittaville tarjotaan aiempaa enemmän tukea, kuten liiketoimintamallin terävöittämistä tai palvelumuotoilua. Kaikille ideansa lähettäneille annetaan henkilökohtainen palaute. Yhden voittajan sijaan tällä kerralla palkitaan kolme parasta viestintäalaa uudistavaa tai rajoja rikkovaa ideaa yhteensä 100 000 euron palkinnoin. Voittaja valitaan tuomariston toimesta syksyllä 2014. Kuva 2. Think INK innovaatiokilpailulla haetaan ideoita uusiksi media ja painoviestintäpalveluiksi. Kilpailun käytännön toteutuksessa hyödynnetään säätiön apurahajärjestelmää, johon tehtiin tarvittavat muutostyöt tätä varten. Kilpailuhakemukset syötetään apurahajärjestelmään. Tämä tuo joustavuutta hakemuksen tekemiseen ja helpottaa kilpailuhakemusten hallinnointia.
5 Viestintä Säätiön verkkosivujen ilmettä uudistettiin ja säätiön esite päivitettiin. Think INK kilpailun lanseerausta varten teetettiin video, kuvateline sekä esite. Myös kilpailusivusto uusittiin. Kilpailu julkistettiin Mediapäivä 2013 tilaisuudessa. Graphic Arts in Finland verkkolehden julkaiseminen päättyi vuoden vaihteessa lehden päätoimittajan Pirkko Oittisen jäätyä eläkkeelle. Säätiö julkaisi verkkosivuilla tutkimustukea saaneet hankkeet ja niiden lyhyet kuvaukset. Kaikkien apurahoja ja tutkimustukia saaneiden tahojen edellytetään raportoivan rahan käytöstä sekä tutkimustuloksista. Myös hankkeiden ja opinnäytetöiden keskeiset tulokset sekä matkaraportit julkaistaan säätiön verkkosivuilla. Talous ja sijoitustoiminta Säätiön omaisuutta hoidettiin hallituksen vuosikokouksessa hyväksytyn sijoituspolitiikan ja toimintaohjeiden mukaisesti. Omaisuudenhoidon yhteyshenkilönä toimi Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtaja Valtteri Niiranen ja sijoitustoiminnan tukena ja suositusten antajana liiton varainhoitovaliokunta. Omaisuuden hoidosta vastasi SEB nk. täyden palvelun sopimuksen pohjalta, poikkeuksena Sanoma Oyj:n osakkeita sisältävä rinnakkaissalkku, jonka hoito tapahtuu konsultoivan sopimuksen pohjalta. Säätiön arvopaperisalkun markkina arvo oli vuoden lopussa 29,9 miljoonaa euroa. Omaisuuden arvo nousi edellisestä vuodesta 3,3 miljoonaa euroa. Omaisuuden suoratuotot olivat 586 011 euroa. Kuva 3. Säätiön myöntämien apurahojen ja tutkimustukien suhde pääoman markkina arvoon vuosina 2009 2013.
6 Säätiön taloushallinto siirrettiin loppuvuodesta Viestinnän Keskusliitolta Balance Team Oy:lle. Hallinto ja toimihenkilöt Viestinnän Keskusliitto valitsee säätiön hallituksen jäsenet asiantuntijuuden perusteella ja siten, että viestintäalan eri osa alueet ovat monipuolisesti edustettuna. Hallituksen puheenjohtajana toimi Timo Ketonen ja varapuheenjohtajana Pekka Mervola. Viestintäalan tutkimussäätiön hallitukseen kuuluivat: toimitusjohtaja Pauli Aalto Setälä, varalla toimitusjohtaja Alexander Lindholm professori Nils Enlund, varalla professori Marko Turpeinen toimitusjohtaja Valtteri Niiranen, varalla kehitysjohtaja Helene Juhola partneri Timo Ketonen, varalla toimitusjohtaja Kirsti Kirjonen kustannusjohtaja Tuomas Seppä toimitusjohtaja Pekka Mervola, varalla Jorma Härkönen asiakkuuspäällikkö Johanna Maula, varalla johtaja Minna Nissinen toimitusjohtaja Matti Uuttu, varalla tietohallintojohtaja Juha Punnonen Asiamiehenä toimi kehitysjohtaja Helene Juhola ja sihteerinä kehityspäällikkö Jaana Villikka Storm. Toimitusjohtaja Ilkka Kylmälä pyysi eroa kesken kauden. Hänen varajäsenensä ekonomi Anne Valsta toimi tämän jälkeen hallituksen jäsenenä, kunnes lokakuussa Viestinnän Keskusliitto nimesi hänen tilalleen hallituksen jäseneksi kustannusjohtaja Tuomas Sepän. Säätiön työvaliokunta myöntää hallituksen valtuuttamana alle 100 000 euron tutkimustuet ja apurahat sekä valmistelee hallituksen kokouksessa käsiteltäviä asioita. Työvaliokuntaan kuuluivat säätiön puheenjohtaja Timo Ketonen ja varapuheenjohtaja Pekka Mervola, hallituksen jäsen Nils Enlund, asiantuntijoina Jarno Alastalo ja Jukka Saariluoma sekä asiamiehenä Helene Juhola ja sihteerinä Jaana Villikka Storm. Säätiön vuosikokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi KHT yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Säätiön hallitus ja työvaliokunta pitivät molemmat kuusi kokousta. Hallituksen jäsenille, työvaliokunnan asiantuntijoille sekä säätiön toimihenkilölle maksettiin kokouspalkkiota ja matkakuluja yhteensä 6 380,50 euroa. Viestinnän Keskusliitolle maksettiin asiamies ja sihteeritehtävien hoidosta 23 000 euroa. Tilintarkastajille maksettiin laskun mukaan. Säätiön pääoma on kertynyt lahjoituksin Säätiö perustettiin vuonna 1960. Vuonna 1996 säätiöön yhdistyi Emil Vainion rahasto ja Kirjapainotaidon Edistämissäätiö ja säätiön nimi muutettiin Graafisen teollisuuden tutkimussäätiöksi ja sen toimiala laajentui teknologian lisäksi viestintään kokonaisuudessaan. Vuonna 2010 Viestintäalan Taloudellinen Tutkimussäätiö sulautettiin säätiöön ja samalle säätiön nimi muutettiin Viestintäalan tutkimussäätiöksi.
Säätiön varallisuus perustuu em. säätiöiden ja rahastojen pääomiin, joiden arvot olivat vuoden 1994 lopussa seuraavat: Emil Wainion rahasto 15,4 mmk, Graafisen tekniikan tutkimussäätiö 9,0 mmk ja Kirjapainotaidon edistämissäätiö 4,2 mmk. Tämän lisäksi Graafisen Teollisuuden Liitto lahjoitti vuonna 2000 säätiölle 7 000 Nokia Oyj:n osaketta, tällöin käyvältä arvoltaan 10 mmk. Viestintäalan Taloudellisen Tutkimussäätiön pääoman markkina arvo oli sulautumishetkellä 2,75 miljoonaa euroa. 7