SISÄLLYS. N:o Laki. rajavartiolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2010 N:o 1150 1158 SISÄLLYS N:o Sivu 1150 Laki rajavartiolain muuttamisesta... 3789 1151 Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 21 ja 33 :n muuttamisesta... 3791 1152 Laki ulkomaalaislain 123 :n muuttamisesta... 3792 1153 Laki pakkokeinolain 1 luvun 6 :n muuttamisesta... 3793 1154 Laki maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta... 3794 1155 Laki luopumiseläkelain muuttamisesta... 3796 1156 Valtioneuvoston asetus puolustusvoimista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta.. 3798 1157 Valtioneuvoston asetus puolustusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta... 3800 1158 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenneviraston maksullisista suoritteista... 3801 N:o 1150 Laki rajavartiolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rajavartiolain (578/2005) 47, 61 :n 3 momentin 2 kohta, 77 :n 3 momentti ja 78 :n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 47 laissa 478/2010 ja 61 :n 3 momentin 2 kohta laissa 843/2006, seuraavasti: 47 Rangaistusvaatimuksen antaminen ja rikesakon määrääminen Rajavartiomies antaa rangaistusvaatimuksen siten kuin rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain (692/1993) 3 7 :ssä säädetään. Rajavartiomies määrää rikesakon siten kuin rikesakkomenettelystä annetussa laissa (66/1983), jäljempänä rikesakkolaki, säädetään. Hallintoyksikön päällikön tai hallintoyksikössä tähän tehtävään kirjallisesti määrätyn vähintään kapteenin taikka kapteeniluutnantin arvoisen rajavartiomiehen tehtävistä on voimassa mitä rikesakkolaissa säädetään poliisipiirin päällikön tehtävistä. 61 Vapautensa menettäneen henkilön kohtelussa sovellettavat säännökset Edellä 1 momentissa tarkoitetun lain: 2) 17 luvun 3 :n 1 momentissa säädetystä poiketen päätöksen oikaisuvaatimuksesta tekee hallintoyksikön päällikkö tai hallintoyksikössä tähän tehtävään kirjallisesti määrätty HE 186/2010 HaVM 19/2010 EV 192/2010 158 2010

3790 N:o 1150 vähintään kapteenin taikka kapteeniluutnantin arvoinen rajavartiomies; 77 Rajavartiolaitoksen antama virka-apu Virka-avun antamisesta päättää hallintoyksikön päällikkö tai hallintoyksikössä tähän tehtävään kirjallisesti määrätty vähintään luutnantin arvoinen rajavartiomies. Esitutkintaa tai pakkokeinoja koskevan virka-avun antamisesta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies tai muu tutkinnanjohtaja. 78 Rajavartiolaitokselle annettava virka-apu Virka-avun pyytämisestä päättää hallintoyksikön päällikkö tai hallintoyksikössä tähän tehtävään kirjallisesti määrätty vähintään luutnantin arvoinen rajavartiomies. Esitutkintaa tai pakkokeinoja koskevan virka-avun pyytämisestä päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies tai muu tutkinnanjohtaja. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Anne Holmlund

3791 N:o 1151 Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 21 ja 33 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 21 :n 3 momentti ja 33 :n 1 momentti seuraavasti: 21 Palvelukseen ilmoittautuminen Edellä tarkoitetut määräykset antaa hallintoyksikön yleisjohtaja, kenttäjohtaja tai asianomaisen yksikön päällikkö. 33 Palvelussuhteen ehdot kansainvälisissä tehtävissä Rajavalvonta-asiantuntijan tehtävään sekä vastaavaan kansainväliseen asiantuntijatehtävään määrätylle, rajavartiolaitokseen palvelussuhteessa olevalle virkamiehelle paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella suoritettavista korvauksista sekä muista taloudellisista etuuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä ulkomaanedustuksen korvauksista annetussa laissa (596/2006) säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Anne Holmlund HE 186/2010 HaVM 19/2010 EV 192/2010

3792 N:o 1152 Laki ulkomaalaislain 123 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomaalaislain (301/2004) 123 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 581/2005, seuraavasti: 123 Säilöön ottamisesta päättäminen ja säilöön otetun sijoittaminen Säilöön ottamisesta päättää poliisissa poliisilaitoksen, keskusrikospoliisin, suojelupoliisin tai liikkuvan poliisin päällystöön kuuluva virkamies ja rajavartiolaitoksessa pidättämiseen oikeutettu virkamies tai vähintään luutnantin arvoinen rajavartiomies. Säilöön otetulle tai hänen lailliselle edustajalleen on ilmoitettava säilöön ottamisen peruste. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Anne Holmlund HE 186/2010 HaVM 19/2010 EV 192/2010

3793 N:o 1153 Laki pakkokeinolain 1 luvun 6 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pakkokeinolain (450/1987) 1 luvun 6 :n 4 kohta, sellaisena kuin se on laissa 480/2010, seuraavasti: 1 luku Kiinniottaminen, pidättäminen ja vangitseminen 6 Pidättämiseen oikeutettu virkamies Pidättämisestä päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Pidättämiseen oikeutettuja virkamiehiä ovat: 4) rajavartiolaitoksen päällikkö ja apulaispäällikkö, rajavartiolaitoksen esikunnan rajaja meriosaston osastopäällikkö, rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö, ylitarkastaja, rikosylitarkastaja ja rikostarkastaja, rajavartioston ja merivartioston komentaja ja apulaiskomentaja, rajavartioston ja merivartioston rajatoimiston ja meritoimiston päällikkö, Suomenlahden merivartioston Helsingin rajatarkastusosaston päällikkö ja varapäällikkö sekä vähintään luutnantin arvoinen rajavartiomies, joka on saanut tutkinnanjohtajalle rajavartiolaitoksessa säädetyn koulutuksen ja jonka rajavartiolaitoksen tai sen hallintoyksikön päällikkö on määrännyt tutkinnanjohtajaksi. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu 2011. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Anne Holmlund HE 186/2010 HaVM 19/2010 EV 192/2010

3794 N:o 1154 Laki maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta annettuun lakiin (1480/2007) uusi 1 a 1 f seuraavasti: 1a Eräiden valtionlainojen ja korkotukilainojen vähimmäiskoron alentaminen Sen estämättä, mitä 1 :n 2 momentissa säädetään, valtionlainojen ja korkotukilainojen vuotuinen vähimmäiskorko alennetaan määräajaksi kahdesta prosentista yhteen prosenttiin, jos lainaan liittyvä tuki on myönnetty tai myönnetään rahoituslain nojalla. Määräaika alkaa 1 päivästä tammikuuta 2011 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2012. Määräajan jälkeen vähimmäiskorko nousee kahteen prosenttiin. Vähimmäiskoron alentaminen ei kuitenkaan koske: 1) korkotukilainoja asuinrakennuksen rakentamisesta, laajentamisesta tai peruskorjaamisesta aiheutuviin kustannuksiin; 2) korkotukilainoja asuntotilan hankintaan; 3) valtionlainoja tai korkotukilainoja, joihin liittyy maanhankintaan myönnetty investointituki; 4) valtionlainoja tai korkotukilainoja, joihin liittyy elollisen irtaimiston hankintaan myönnetty investointituki. Vähimmäiskoron määräaikainen alentaminen ei vaikuta tuen enimmäismäärään, joka on myönnetty tai myönnetään lainaan liittyvänä tukena. 1b Aikaisemman vähimmäiskoron maksaminen Lainasta on 1 a :n estämättä maksettava edelleen vähintään kahden prosentin vuotuista korkoa, jos lainansaaja vastustaa lainan ehdoksi otetun vähimmäiskoron alentamista ja luottolaitos ilmoittaa tästä kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Ilmoitus on sekä luotonantajan että lainansaajan allekirjoitettava. Ilmoituksen johdosta 1 a :n mukaisesti alennettu vähimmäiskorko on ilmoituksen allekirjoittamisesta lukien palautettava sen suuruiseksi kuin se oli ennen alentamista. Lainaan liittyvää tukea seurattaessa katsotaan vähimmäiskorko alennetuksi 1 a :ssä tarkoitetuin tavoin. Lainaan liittyvän korkoetuuden katsotaan vähenevän ja korkotuki maksetaan yhden prosentin vuotuisen vähimmäiskoron mukaisesti. Määräajassa toimitetun tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen johdosta korkoetuuden kuluminen tai korkotuen maksu sopeutetaan kuitenkin lähinnä seuraavasta koron erääntymisestä lukien kahden prosentin vähimmäiskoron mukaiseksi. HE 73/2010 MmVM 18/2010 EV 204/2010

N:o 1154 3795 1c Koron alennuksen toteuttaminen Luottolaitoksen on toteutettava tietojärjestelmissään 1 a :ssä tarkoitettu vähimmäiskoron alentaminen. Lainansaajan pyynnöstä vähimmäiskoron alentamisesta on tehtävä merkintä laina-asiakirjoihin. Jos alennettu vähimmäiskorko palautetaan 1 b :n 1 momentin mukaisesti, laina-asiakirjoihin on liitettävä jäljennös 1 b :ssä tarkoitetusta ilmoituksesta. 1d Velkajärjestelyn kohteena olevaa lainaa koskeva poikkeus Mitä 1 a ja 1 b :ssä säädetään, ei sovelleta valtionlainaan eikä korkotukilainaan, jos se sisältyy: 1) yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 57 :ssä tarkoitettuun lainvoimaiseen vahvistettuun saneerausohjelmaan; 2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 40 :ssä tarkoitettuun lainvoimaiseen vahvistettuun maksuohjelmaan; tai 3) yrityksen saneerauksesta annetun lain 97 :ssä tai yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 78 :ssä tarkoitettuun vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn. 1e Euroopan unionin valtiontukisääntöjen soveltaminen Edellä 1 a 1 d :ää sovellettaessa noudatetaan, mitä perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1857/2006 säädetään. 1f Tarkemmat säännökset Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin valtionlainaan ja korkotukilainaan liittyvän tuen laskentatavasta ja 1 b :ssä tarkoitetusta ilmoituksesta. Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Jos maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) mukaiseen valtionlainaan tai korkotukilainaan liittyvää tukea koskeva hakemus on vireillä tämän lain voimaan tullessa, tuen ehdoksi on otettava yhden prosentin vähimmäiskorko. Vähimmäiskorko voidaan alentaa 1 a :ssä tarkoitetuin tavoin aikaisintaan tämän lain voimaantuloa seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

3796 N:o 1155 Laki luopumiseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan luopumiseläkelain (16/1974) 8 :n 2 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on laissa 366/1997, ja muutetaan 8 :n 2 momentin 2 kohta, 12 a :n 1 momentti, 13 sekä 17 :n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 8 :n 2 momentin 2 kohta laissa 1285/2006, 12 a :n 1 momentti laissa 1304/1990, 13 laeissa 1087/1985, 1007/2005 ja 992/2007 sekä 17 :n 3 momentti laissa 1087/1985, seuraavasti: 8 Täysi luopumiseläke muutetaan vähennetyksi eläkkeeksi: 2) jollei 12 a :stä muuta aiheudu, jos täyden luopumiseläkkeen saaja antamansa maataloustuotannosta luopumissitoumuksen tai pellon myyntirajoitussitoumuksen vastaisesti ennen vuotta 2011 luovuttaa tai vuokraa vähintään viideksi vuodeksi tehdyllä vuokrasopimuksella sitoumuksen alaista peltomaata lisäalueeksi henkilölle, joka luovutusajankohtana harjoittaa maataloutta maatilalla siten, että hän on ottanut maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n säännösten mukaisesti sanotussa laissa säädettyä vähimmäiseläketurvaa koskevan vakuutuksen, ja joka sitoutuu pitämään hallinnassaan ja viljelemään luovutettavaa tai vuokrattavaa aluetta vähintään viiden vuoden ajan; 12a Jos jatkamiskelpoinen maatila, jota koskee maataloustuotannosta luopumissitoumus, luovutetaan kokonaisuudessaan kuuden vuoden kuluttua eläkkeen alkamisesta, kuitenkin ennen vuotta 2011, henkilölle, joka täyttää maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkelain 10 :ssä tarkoitetut jatkajaa koskevat edellytykset ja joka antaa saman lain 10 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua sitoumusta vastaavan sitoumuksen luovutettavaa maatilaa koskevana, voidaan luopumiseläkkeen maksamista jatkaa. Sitoumuksen antajaan nähden on soveltuvin osin noudatettava, mitä maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkelain 31, 32 ja 34 :ssä säädetään jatkajasta. 13 Jos luopuja ryhtyy harjoittamaan maataloustuotantoa omaan tai yhteiseen lukuun 6 :n 2 momentin 3 kohdan nojalla antamansa maataloustuotannosta luopumissitoumuksen vastaisesti suuremmassa laajuudessa kuin 6 a :n 1 momentissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa säädetään, lakkautetaan luopumiseläke siitä lukien, kun lakkauttamisen aiheuttavaan toimintaan ryhdyttiin. Luopumiseläkettä ei lakkauteta, jos luopuja luovuttaa tai vuokraa alueen, josta hän on antanut 6 :n 2 momentissa tarkoitetun myyntirajoitussitoumuksen, tai jos hän käyttää mainittua aluetta muuhun tarkoitukseen kuin maatalouden harjoittamiseen omaan tai yhteiseen lukuun. Jos luopuja ryhtyy harjoittamaan maataloustuotantoa siten, että maataloustuotannosta luopumissitoumuksen laiminlyöntiä on HE 191/2010 MmVM 19/2010 EV 222/2010

N:o 1155 3797 pidettävä vähäisenä taikka painavat kohtuusnäkökohdat sitä muutoin puoltavat, voidaan eläke lakkauttaa osaksi tai määräajaksi taikka päättää, että eläke maksetaan entisen suuruisena. Oikeus luopumiseläkkeen saamiseen lakkaa eläkkeensaajan kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta. 17 Luopumiseläkkeen saajalla on oikeus saada eläkelaitokselta sitova ennakkopäätös siitä, aiheuttaako hänen tai luopumisen kohteena olevan tilan omistajan suunnittelema toimenpide eläkkeen lakkauttamisen 13 :n mukaan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Tätä lakia sovelletaan 13 :n 1 momentissa tarkoitettuun luovutukseen tai vuokraukseen, joka tapahtuu lain voimaantulon jälkeen. Luovutuksen tai vuokrauksen katsotaan tapahtuneen sinä ajankohtana, jolloin luovutuskirja tai vuokrasopimus on allekirjoitettu. Luovutuksiin, jotka ovat tapahtuneet ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 2 /158

3798 N:o 1156 Valtioneuvoston asetus puolustusvoimista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, muutetaan puolustusvoimista annetun valtioneuvoston asetuksen (1319/2007) 7 :n 1 momentin 9 kohta, 12 :n 2 momentin 2, 3 ja 5 kohta, 14, 15 :n 2 momentin 1 kohta ja 16.n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 7 :n 1 momentin 9 kohta, 12.n 2 momentin 2 ja 3 kohta, 14 ja 16 :n 1 momentti asetuksessa 1622/2009, seuraavasti: 7 Puolustusvoimien virat Puolustusvoimissa on: 9) kirjastonjohtajan, laskentapäällikön, museonjohtajan, proviisorin, puolustusvoimien asessorin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, räjähdysainetarkastajan ja tutkimusjohtajan virka; 12 Erityiset kelpoisuusvaatimukset muihin puolustusvoimien virkoihin Lisäksi vaaditaan: 2) tutkimusjohtajalta ja osastonjohtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimustyöhön ja sen johtamiseen; 3) professorilta ja sotilasprofessorilta tieteellinen pätevyys, opetustaito ja käytännön perehtyneisyys tehtäväalaan; 5) muulta 7 :n 1 momentin 9 ja 10 kohdassa mainitun viran haltijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. 14 Arvonimet Tutkimusjohtajalla ja osastonjohtajalla voi olla professorin arvonimi. Arvonimen myöntää virkaan nimittävä viranomainen. 15 Virkaan nimittäminen Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin puolustusvoimien virkoihin nimittää: 1) tutkimusjohtajan, osastonjohtajan, professorin ja puolustusvoimien asessorin puolustusministeriö;

N:o 1156 3799 16 Viran haettavaksi julistaminen Sen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetun lain 38 a :ssä säädetään, pääesikunta julistaa haettavaksi erikoislääkärin, erikoistutkijan, kirjastonjohtajan, museonjohtajan, osastonjohtajan, osastopäällikön, professorin, puolustusvoimien asessorin, räjähdysainetarkastajan, sotilasprofessorin, toimistopäällikön ja tutkimusjohtajan virat. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010 Puolustusministeri Jyri Häkämies Vanhempi hallitussihteeri Minnamaria Nurminen

3800 N:o 1157 Valtioneuvoston asetus puolustusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, muutetaan puolustusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (375/2003) 3, 6 ja 7, sellaisina kuin niistä ovat 3 ja 7 asetuksessa 1088/2009, seuraavasti: 3 Organisaatio Ministeriössä on puolustuspoliittinen osasto, hallintopoliittinen osasto ja resurssipoliittinen osasto. Osastoihin kuuluvista yksiköistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä. Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön alaisuudessa erillisinä toimintayksikköinä hallintoyksikkö, lainvalmistelu- ja oikeusyksikkö, tarkastusyksikkö ja viestintäyksikkö sekä turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö ja maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan sihteeristö sekä hallintopoliittisen osaston osastopäällikön alaisuudessa maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan sihteeristö. Osastoon kuuluvan yksikön ja erillisen toimintayksikön johtajana on ministerin tehtävään määräämä virkamies. 6 Virkojen kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on, sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 :ssä virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään: 1) hallintojohtajalla käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 2) erikoistutkijalla, kielenkääntäjällä, neuvottelevalla virkamiehellä, tarkastusjohtajalla, yli-insinöörillä ja ylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan; 3) esittelijällä korkeakoulututkinto; 4) vanhemmalla osastoesiupseerilla yleisesikuntaupseerin tutkinto sekä osastoesiupseerilla upseerin tutkinto ja vahvistettu jatkokoulutus; 5) maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan pääsihteerillä virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimustyöhön ja sen johtamiseen. 7 Arvonimet Osastopäälliköllä on ylijohtajan ja maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan pääsihteerillä professorin arvonimi. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010 Puolustusministeri Jyri Häkämies Vanhempi hallitussihteeri Minnamaria Nurminen

3801 N:o 1158 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenneviraston maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2010 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21 päivänä toukokuuta 1999 annetun lain (621/1999) 34 :n nojalla, sellaisina kuin ne ovat, edellinen laissa 348/1994 ja jälkimmäinen laissa 495/2005: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään Liikenneviraston julkisoikeudellisista suoritteista ja niiden maksuperusteista sekä muista maksullisista suoritteista perittävistä maksuista. 2 Kiinteämaksuiset julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 2 momentissa tarkoitettuja maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, joista Liikennevirasto perii liitteenä olevan maksutaulukon mukaiset kiinteät maksut, ovat seuraavat suoritteet: 1) rautatielaissa (555/2006) tarkoitettu lupa yksityisraideliityntää varten; 2 ratalaissa (110/2007) tarkoitettu lupa tasoristeyksen rakentamista varten; 3) meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetussa laissa (1277/2007) tarkoitetut suoritteet; 4) vesiliikennelaissa (463/1996) tarkoitettu kielto tai rajoitus; 5) alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta annetussa laissa (1121/2005) tarkoitettu erivapaus. 3 Omakustannusarvon mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, joista Liikennevirasto perii valtion maksuperustelain 6 :n 1 momentissa tarkoitetun omakustannusarvon mukaisen maksun, ovat seuraavat suoritteet: 1) liikenteenohjaus yksityisraiteella tai sen osalla; 2) liikenteenohjaus rautateiden vaihtotyöliikenteessä;

3802 N:o 1158 3) vaihtotyöliikenteessä tarvittavan viestintäverkon käyttö; 4) väylänpidon tarpeita palveleva koulutustoiminta; 5) ratalaissa (110/2007) tarkoitettujen yleissuunnitelmien sekä muiden ratasuunnitelmien kuin rautatien lakkauttamista koskevat ratasuunnitelmat, kun suorite peritään yksityisraiteen haltijalta. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista suoritteista perittävä maksu määräytyy suoritteen tuottamiseen käytetyn ajan ja kiinteähintaisen tuntiveloituksen perusteella. Omakustannusarvon mukainen tuntiveloitus on 90 euroa tunnilta. Lisäksi veloitetaan suoritteen tuottamiseen mahdollisesti liittyvät ulkopuolisen palveluntarjoajan perimät kustannukset ja valtion matkustussäännön mukaiset korvaukset. Väylänpidon tarpeita palvelevasta koulutuspalvelusta voidaan periä omakustannusarvon mukaista hintaa alhaisempi hinta, jos se on tarpeen koulutuksen järjestämiseen liittyvästä perustellusta syystä. 4 Maksut tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä luovutetuista suoritteista ja tietopalveluista Tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä annetussa laissa (991/2003) tarkoitetuista tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä luovutetuista suoritteista ja tietopalveluista peritään luovutusmaksuna 70 euroa tunnilta. Lisäksi peritään 20 euroa jokaiselta siirtotiedostolta ja 10 euroa kultakin tiedoston irrottamiskerralta. 5 Maksulliset muut suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja suoritteita, jotka Liikennevirasto hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) risteämälupa; 2) mittauspyöräkertojen vuokraaminen sekä radantarkastuspalvelut; 3) rautateiden liikkuvan kaluston koeajoradan käyttö; 4) rautatielaissa (555/2006) tarkoitetut rataverkon käyttömahdollisuuksiin kuuluvat palvelut, rataverkon käytön lisäpalvelut ja oheispalvelut; 5) huoneistojen, rakennusten, rakennelmien, maa-alueiden ja rakennettujen kiinteistöjen käyttöoikeuden vuokraaminen ja luovuttaminen; 6) maaomaisuuteen myönnettävät käyttö-, rasite- ja muut vastaavat oikeudet sekä kiven, soran ja muiden näihin verrattavien ainesten luovuttaminen ja puun sekä väylänpitoon liittyvän irtaimen omaisuuden myynti; 7) Liikennevirastossa tuotettujen menetelmien, tietojärjestelmien, ohjelmien, audiovisuaalisten tuotteiden, painotuotteiden ja muun tietoaineiston myynti ja käyttöoikeuden luovuttaminen sekä käyttö- ja tukipalvelut ulkopuolisille; 8) Liikenneviraston henkilöstön käyttö ulkopuolisissa koulutus-, konsultointi- ja muissa asiantuntijatehtävissä sekä koulutuspalvelut; 9) toimeksiantoon perustuvat tutkimus- ja tilastopalvelut; 10) valokopiot, telekopiot, sähköiset tallenteet ja muut jäljennökset sekä niiden lähettäminen, lukuun ottamatta 2 momentissa tarkoitettuja kopioita ja tulosteita; 11) toimeksiantoon perustuvat muut Liikenneviraston suoritteet. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää Liikennevirasto ottaen huomioon, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. 6 Eräitä julkisoikeudellisen suoritteen maksun perintää koskevia säännöksiä Peruutetusta tai täydentämättä jätetystä hakemuksesta peritään tehtyä työmäärää vastaava osuus liitteen mukaisesta maksusta, jollei toisin säädetä. Myönteisestä ja kielteisestä päätöksestä peritään samansuuruinen maksu, jollei toisin säädetä. Tuomioistuimen muutoksenhaun johdosta uudelleen käsiteltäväksi palauttaman asian käsittelymaksusta vähennetään, mitä samassa asiassa aikaisemmin annetusta päätöksestä on peritty.

N:o 1158 3803 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011 ja on voimassa vuoden 2011 loppuun. Suoritteista, joita koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asian vireille tulohetkellä voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Liikenneneuvos Riitta Virén

3804 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1158 Liite Maksutaulukko KIINTEÄMAKSUISET JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET maksu 1 Rautatielain (555/2006) 56 :ssä tarkoitettu yksityisraideliityntälupa 360 euroa 2 Ratalain (110/2007) 17 :ssä tarkoitettu lupa tasoristeyksen rakentamista varten 360 euroa 3 Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) 26 :ssä tarkoitetut suoritteet 3.1 Aluksen merkitseminen kauppa-alusluetteloon 150 euroa 3.2 Aluksen poistaminen kauppa-alusluettelosta 150 euroa 3.3 Tukihakemuksen johdosta tehtävä päätös, aluskohtainen 3.3.1 Kuuden kalenterikuukauden tukijaksolta 200 euroa 3.3.2 Yhden kalenterikuukauden tukijaksolta 200 euroa 3.4 Ennakkoratkaisu, aluskohtainen 400 euroa Aluksen poistaminen kauppa-alusluettelosta on maksuton toimenpide, jos poistaminen johtuu aluksen poistumisesta Suomen alusrekisteristä. 4 Vesiliikennelain (463/1996) 15 ja 16 :ssä tarkoitettu kielto tai rajoitus 4.1 Myönteinen päätös 490 euroa 4.2 Kielteinen päätös 240 euroa 5 Alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta annetun lain (1121/2005) 10 :n 4 momentissa tarkoitettu erivapaus 84 euroa JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 1150 1158, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2010 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904