1 PÄÄTÖS Nro 60/2018/1 Dnro PSAVI/429/2018 Annettu julkipanon jälkeen 21.6.2018 ASIA Terrafamen kaivoksen ympäristöluvan nro 36/2014/1 lupamääräyksen 117 muuttaminen ja vakuuden vapauttaminen, Sotkamo HAKIJA Terrafame Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA JA HAKEMUKSEN PERUSTE... 3 ASIAN TAUSTAA... 3 HAKEMUS... 5 HAKEMUKSEN PERUSTELUT... 5 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Lausunto... 7 Hakijan vastine... 8 Hakijan lisäkuuleminen... 8 MERKINTÄ... 9 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU... 9 RATKAISUN PERUSTELUT... 11 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 12 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 12 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 12 KÄSITTELYMAKSU... 12 Ratkaisu... 12 Perustelut... 13 Oikeusohje... 13 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 13 MUUTOKSENHAKU... 14
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Terrafame Oy on 29.1.2018 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut muutosta aluehallintoviraston 30.4.2014 antaman päätöksen nro 36/2014/1 lupamääräykseen 117. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA JA HAKEMUKSEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 61 4 momentti ASIAN TAUSTAA Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 30.4.2014 antamallaan päätöksellä nro 36/2014/1 myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Talvivaaran (nykyisin Terrafamen) kaivoksen koko toiminnan olennaiseen muuttamiseen. Vaasan hallinto-oikeus on 28.4.2016 antamallaan päätöksellä nro 16/0090/2 ja korkein hallinto-oikeus 9.5.2017 antamallaan päätöksellä taltionumero 2158 muuttaneet muun ohella ympäristöluvan määräaikaiseksi, mutta eivät ole muuttaneet aluehallintoviraston päätöstä siltä osin kuin hakemuksessa nyt on kysymys. Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksessä 117 luvan saaja on velvoitettu määräajassa asettamaan jätteitä ja jätteen käsittelytoimintaa, kaatopaikkoja ja kaivannaisjätteen jätealueita, mukaan lukien ensimmäisen ja toisen vaiheen liuotusalueet, koskeva vakuus, ns. jätehuoltovakuus. Edellä mainittu lupamääräys 117 kuuluu seuraavasti: Luvan saajan on asetettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta jätteitä ja jätteen käsittelytoimintaa, kaatopaikkoja ja kaivannaisjätteen jätealueita, mukaan lukien ensimmäisen ja toisen vaiheen liuotusalueet, koskeva vakuus siten, että Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan nro 33/07/1 nojalla luvan saajan jätehuollon varmistamiseksi Kainuun ELY-keskukselle jo asettama vakuus ja tämän mukaiset lisävakuudet ovat yhteensä 107 000 000. Vakuudet muodostuvat seuraavasti: 24 500 000 euron suuruinen vakuus kaatopaikkojen (kipsisakkaaltaat 1 ja 2) sulkemisen varmistamiseksi, 38 000 000 euron suuruinen vakuus kaivannaisjätteen jätealueiden (sivukiven läjitysalue, ensimmäisen ja toisen vaiheen liuotusalueet) sulkemisen varmistamiseksi, 15 000 000 euron suuruinen vakuus liuoskierrosta poistettujen ja jätteeksi muodostuneiden kemikaalien (raffinaattiliuos ja sekundääriliuos) käsittelyn varmistamiseksi,
4 15 000 000 euron suuruinen vakuus kaivannaisjätteiden jätealueilta toiminnan sulkemisen ja jälkihoitovaiheen aikana muodostuvan suotoveden käsittelyn varmistamiseksi, 10 000 000 euron suuruinen vakuus alueella jo olevien vesien käsittelyssä muodostuneiden ja kaivosalueella oleviin altaisiin sijoitettujen tai niissä saostuneiden sakkojen sekä pilaantuneiden maiden käsittelyn varmistamiseksi, 3 500 000 euron suuruinen vakuus kaivannaisjätteiden jätealueiden toiminnan seurauksena pilaantuneen maaperän kunnostamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi ja 1 000 000 euron suuruinen vakuus kaivannaisjätteiden jätealueiden ja kaatopaikkojen jälkihoidon aikaisen tarvittavan tarkkailun kustannusten kattamiseksi. Laajenevien jätealueiden ja kaatopaikkojen osalta niiden sulkemiskustannuksia koskevaa vakuutta on vuosittain, tammikuun aikana tarkistettava seuraavan taulukon mukaisesti. Kaatopaikkojen, kaivannaisjätteiden jätealueiden ja liuotusalueiden vakuuden on vastattava käytössä olevien, mutta vielä sulkemattomien kaatopaikkojen ja jätealueiden, ja kyseisen toimintavuoden aikana suunnitelmien mukaan käyttöön otettavien kaatopaikkojen, kaivannaisjätteen jätealueiden tai liuotusalueiden pintaalaneliömetriä kohden aiheutuvaa sulkemiskustannusta (taulukossa Vaadittava vakuus ). Kunkin toimintavuoden jälkeen on lisäksi tehtävä tarpeellinen lisäys vakuuden arvoon, mikäli käyttöön otettujen alueiden pinta-ala on ylittänyt suunnitelman mukaisen pinta-alan. Kaatopaikka-alue Vaadittava vakuus /m 2 Ensimmäisen vaiheen liuotusalue 10 Sivukivialueet 10 Toisen vaiheen liuotusalue 10 Kipsisakka-allas 1 (lohkot 1 3) 30 Kipsisakka-allas 2 (lohkot 4 6) 10 Varastossa olevien vesienkäsittelyssä muodostuvien sakkojen käsittelyä koskevaa vakuutta on tarkistettava vuosittain samaan aikaan kaatopaikkojen pintarakennetta koskevien vakuuksien yhteydessä. 1 200 000 m 3 ylittävän määrän osalta vakuutta on lisättävä 10 :lla/m 3. Sivukiven kaivannaisjätteen jätealueelle, jonka päälle on rakennettu toisen vaiheen liuotusalue, ei tarvitse asettaa erillistä sulkemisen pintarakennetta koskevaa vakuutta. Määrätyt vakuudet on asetettava Kainuun ELY-keskuksen eduksi sen hyväksymällä tavalla joko a) omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Kainuun ELY-keskus, b) takausvakuutuksena, jonka on oltava niin sanottu on first demand -takuu, jonka yksilöidyn euromäärän takuun antaja on velvollinen suorittamaan edunsaajalle sen ensimmäisestä vaatimuksesta tai
5 c) pankkitalletuksena, josta on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella ELY-keskuksen hyväksi. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuuden on oltava voimassa yhtäjaksoisesti tai määrävälein toistuvasti uusittuna vähintään kolme kuukautta vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. Jos vakuuden voimassaoloa jatketaan, uusiminen on tehtävä ennen edellisen vakuuskauden päättymistä. Muutoksia vakuusjärjestelyihin ei saa tehdä ilman Kainuun ELY-keskuksen hyväksyntää. Luvan saaja voi hakea vakuuden vapauttamista lupaviranomaiselta ympäristönsuojelulain 43 c :ssä säädetyin edellytyksin. HAKEMUS Muutosesitys Luvan haltija on hakenut muutosta lupamääräykseen 117 siten, että määräyksestä poistettaisiin vaatimus vakuuden asettamisesta liuoskierrosta poistettujen ja jätteeksi muodostuneiden kemikaalien (raffinaattiliuos ja sekundääriliuos) käsittelyn varmistamiseksi. Muutettavaksi esitetty kohta kuuluu seuraavasti: - 15 000 000 euron suuruinen vakuus liuoskierrosta poistettujen ja jätteeksi muodostuneiden kemikaalien (raffinaattiliuos ja sekundääriliuos) käsittelyn varmistamiseksi, HAKEMUKSEN PERUSTELUT Hakija on ilmoittanut asettaneensa lupamääräyksessä 117 tarkoitetun vakuuden ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla aluehallintoviraston päätöksen nro 36/2014/1 saatua lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden 9.5.2017 antamalla päätöksellä. Kaivoksen aiempi toiminnanharjoittaja on vuosina 2013-2014 johtanut avolouhokseen toisen vaiheen liuosta (sekundääriliuos) sekä metallien talteenottolaitoksen paluuliuosta (raffinaatti) yhteensä n. 367 000 m³. Avolouhoksessa nämä liuokset ovat sekoittuneet louhoksessa varastoituihin ja sinne mm. kalliopohja- tai sadevetenä tai ympäristölupapäätöksen nro 141/2014/1 (5.12.2014, dnro PSAVI/55/04.08/2014) mukaisesti louhokseen varastoitavaksi johdettuihin vesijakeisiin. Vuonna 2012 kipsisakka-altaaseen on myös pumpattu raffinaattia n. 1 000 000 m³, jonka on arvioitu vuosina 2012 ja 2013 tapahtuneissa poikkeamatilanteissa vuotaneen ja tulleen osin padotuksi Kortelammen, Haukilammen ja Kärsälammen altaisiin. Lupamääräyksen perusteluissa
6 on arvioitu, että liuosta on varastoituneena edellä mainituissa altaissa n. 200 000 m³ altaissa olleeseen ja sinne sittemmin tulleeseen veteen sekoittuneina. Ympäristölupamääräyksen 117 perusteluissa on liuoskierrosta poistetun liuoksen osalta todettu, että sekundääriliuos ja ilman raudansaostusta ja loppuneutralointia myös raffinaatti ovat happamia ja runsaasti metalleja sisältäviä liuoskierron kemikaaleja. Tulkinnassa on viitattu Turvallisuusja kemikaaliviraston päätöksiin nro 3299/36/2013 (18.6.2013), nro 2548/36/2013 (15.3.2013) ja nro 1580/36/2014 (14.3.2014). Edelleen on todettu, että liuoskierroista poistettuina liuoksia ei todennäköisesti voida palauttaa takaisin liuoskiertoon, sillä ne ovat sekoittuneet altaiden vesiin ja laimentuneet, ja täten ne ovat poistuneet käytöstä ja muuttuneet jätteiksi. Aluehallintovirasto on päätöksessään katsonut, että nämä jätteet on käsiteltävä ennen kuin ne voidaan ilman ympäristön pilaantumisen vaaraa sijoittaa ja johtaa pois kaivosalueelta. Liuosten käsittelykuluiksi vakuuden suuruutta määriteltäessä on käytetty kustannusarviota 25 /m³, josta on johdettu määrätty vakuus 15 000 000. Ympäristölupapäätöksen antohetkellä huhtikuussa 2014 kaivosalueella on ollut varastoituna vettä n. 7,5 Mm³. Vesimäärästä n. 1,27 Mm³ on ollut varastoituna Kortelammen altaaseen. Vesi on ollut altaassa kerrostuneena ja sen nikkelipitoisuus on vaihdellut välillä 0,58-19,1 mg/l (tulokset syksyltä 2014). Louhoksessa vettä on ollut kolmessa eri avauksessa yhteensä noin 3 Mm³. ja sen nikkelipitoisuus on vaihdellut välillä 17,7 119 mg/l. Haukilammen ja Kärsälammen alueilla vettä on ollut yhteensä noin 161 500 m³. Nykyinen luvan haltija on vienyt kaivoksen vesienhallintaa tehokkaasti eteenpäin, minkä johdosta myös kaivosalueen vesitilanne on oleellisesti parantunut. Avolouhoksen vesiä on johdettu tuotantoprosessissa käytettäväksi vuosien 2016 ja 2017 aikana yhteensä noin 3,7 Mm³, minkä lisäksi vettä on johdettu liuoskierron tuotantoprosesseihin muun muassa Kortelammen alueelta. Vettä on myös johdettu käsiteltäväksi keskusvedenpuhdistamolle sekä aiemmin myös kenttävedenkäsittely-yksikölle ja edelleen puhdistettuna puhdistetun veden varastoaltaisiin. Kortelammen alueella on tehty myös ns. paikalleen neutralointia (veden käsittelyä ja palautusta altaaseen). Kaivosalueelta on juoksutettu vuosien 2016 ja 2017 aikana puhdistettua vettä yhteensä noin 14,9 Mm³. Vuoden 2017 lopussa luvan haltijan kaivosalueella on ollut varastoituna vettä noin 2,35 Mm³, josta käsittelyä vaativaa vettä on noin 1,65 Mm³. Vesimäärässä ei ole huomioitu vesienkäsittelyprosessien osana käytettävää kipsisakka-allasta, jota käytetään osana keskusvedenpuhdistamon (ympäristölupapäätös nro 3/2017/1, dnro PSAVI/702/2016, annettu 4.1.2017) toimintaa kiintoaineen laskeutukseen. Muuttuneen käytön johdosta kipsisakka-altailla ei ole enää liuoskontaminoitunutta vettä, vaan kaikki vapaa vesi on käsiteltyä ja korkeassa ph:ssa. Kuusilammen avolouhos on tyhjennetty varastoidusta vedestä ja louhosalue on kokonaan malmintuotannon käytössä. Käsittelyä vaativista vesistä noin 1,2 Mm³ on varastoituna Kortelammen patoaltaalla ja noin 57 000 m³ Kärsälammen ja Haukilammen alueella. Kortelammen allas käytettiin miltei tyhjänä kesällä 2017, jolloin siellä oli vain noin 100 000 m²
7 (oikeastaan m 3 ) vettä. Tämän jälkeen sinne on johdettu vesiä muilta alueen altailta (muun muassa kipsisakka-altailta) sekä alueella luontaisesti muodostuvia valumavesiä. Kortelammen sekä Haukilammen ja Kärsälammen alueilla vettä on siis edelleen hieman varastoituna, mutta sen laatu on oleellisesti aiempaa parempi. Esimerkiksi Kortelammella syksyllä 2017 tehtyjen näytteenottojen mukaan vesi ei ole voimakkaasti kerrostunut ja sen nikkelipitoisuus on noin 1,4 mg/l. Veden laatuun ja käsittelytarpeeseen vaikuttaa tällä hetkellä erityisesti veden varastoiminen vanhoilla allasalueilla. Parantuneesta vesitilanteesta huolimatta allasalueita ei ole toistaiseksi päästy puhdistamaan vesien varastoinnin ja käsittelyn yhteydessä syntyneestä sakasta eikä mahdollisesti pilaantuneita pintamaita puhdistamaan, sillä näiden vaatimien jätealueiden YVA- ja ympäristölupaprosessit ovat vielä keskeneräisiä. Luvan haltijalla on meneillään uusi esisuunnittelutyö vesienkäsittelysakkojen loppusijoittamisesta ja YVA-menettely alkaa alkuvuonna 2018. Luvan haltija katsoo, ettei sillä ole enää vesivarasto- ja vesienkäsittelyalueilla ympäristölupapäätöksen 36/2014/1 vakuusmääräyksessä 117 tarkoitettuja liuoskierrosta poistettuja liuosjakeita ja vakuus näiden käsittelemiseksi on siten tarpeeton. Luvan haltijan näkemyksen mukaan liuosjakeet ovat tulleet käsitellyiksi tai johdetuiksi suoraan takaisin tuotantoprosessiin. Samassa lupamääräyksessä on määrätty vakuudet muun muassa vesienkäsittelysakkojen sekä pilaantuneiden maiden käsittelyn varmistamiseksi, joten liuosjakeiden vakuutta ei tarvita näiden toimenpiteiden varmistamiseen. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lausunto Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kainuun ELY-keskukselta. Kainuun ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että määräyksen 117 perustelujen mukaan näitä kemikaaleja on poistettu avolouhokseen, kipsisakka-altaaseen, Kortelammen patoaltaaseen ja muihin eteläisen jälkikäsittely-yksikön altaisiin sekä Haukilampeen. Määräyksen perustelujen mukaan sekundääriliuoksen ja raffinaatin käsittelykuluissa on huomioitu liuoksen neutralointi ja metallien saostus sekä muodostuvan sakan käsittely. Kainuun ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kipsisakka-altaalle johdetut liuoskierrosta poistetut liuokset voidaan katsoa neutraloiduiksi, metallit saostetuiksi ja sakat käsitellyiksi. Avolouhoksessa ei ole varastoituna vesiä, joten voidaan katsoa, että avolouhokseen johdetut liuokset on neutraloitu ja metallit on saostettu. Huomioitavaa on, että avolouhokseen johdetuista ja liuoskierrosta poistetuista liuoksista on voitu palauttaa merkittävä osa takaisin liuoskiertoon. Niin ikään Kortelammelle johdetut liuokset on neutraloitu ja metallit saostettu.
8 Kainuun ELY-keskuksen näkemys on, että siltä osin kuin vakuus on koskenut avolouhokseen, kipsisakka-altaaseen ja Kortelampeen johdettujen vesien neutraloimista ja metallien saostamista on vakuuden vapauttaminen perusteltua. Liuosten neutraloinnissa ja metallien saostamisessa muodostuneiden sakkojen käsittely on kuitenkin vielä kesken siltä osin kuin sakat sijaitsevat edelleen maapohjaisissa altaissa. Haukilammenkin osalta on selvää, ettei sakkoja altaan pohjalta ole poistettu eikä niitä ole asianmukaisesti käsitelty, vaikka vesimäärä Haukilammella onkin oleellisesti vähentynyt. Vakuuden vapauttamista harkittaessa tulee huomioida se, voidaanko liuosten neutraloinnissa ja metallien saostamisessa muodostuneiden sakkojen käsittelylle määrätyn vakuuden osuuden katsoa sisältyvän vesienkäsittelyssä muodostuvien sakkojen ja pilaantuneiden maamassojen käsittelemiseksi määrättyyn 10 000 000 euron vakuuteen. Hakijan vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausunnon johdosta. Lisäksi hakijalle on varattu tilaisuus esittää näkemyksensä vakuuden osittaisesta vapauttamisesta ja sakkojen käsittelyn osuudesta vakuuden määrässä. Hakija on vastineessaan todennut, että huomattava osa louhoksen ja osin myös Kortelammen ja Haukilammen vesistä on johdettu liuoskiertoon, jolloin varsinaiselle vedenkäsittelylle ei ole ollut tarvetta ja näin ollen vesienkäsittelysakkaa ei ole muodostunut. Siltä osin kuin vesi on johdettu käsiteltäväksi, on sakka muodostunut kipsisakka-altaalle, geotuubeille tai jo käytössä olleisiin altaisiin (Kortelampi ja Haukilampi). Hakijan näkemyksen mukaan kyseisissä altaissa oleva sakka sisältyy mainittuun, 10 000 000 euron suuruiseen vakuuteen, joka on määrätty alueella olevien vesien käsittelyssä muodostuneiden ja kaivosalueen altaisiin sijoitettujen ja niihin saostuneiden sakkojen ja pilaantuneiden maiden käsittelyn varmistamiseksi. Luvan haltijan näkemyksen mukaan on myös syytä huomata, että mainittu vakuus on määrätty päivitettäväksi hakemusvaiheessa raportoidun sakkamäärän 1 200 000 m² ylittävältä osalta 10 /m³, jolloin mahdollisesti kasvava sakkamäärä tulee joka tapauksessa huomioiduksi tässä vakuudessa. Hakijan lisäkuuleminen Aluehallintovirasto on 4.6.2018 sähköpostiviestissä ilmoittanut hakijan edustajille päätöksensä nro 78/2017/1 vakuusmääräykseen viitaten, ettei vakuuden vapauttamista koskevassa asiassa ole tarvetta pyytää lisäselvitystä sakkojen osuudesta, kun jätetään vapauttamatta 3 000 000 osuus vakuudesta. Loppuosaa voi erikseen pyytää vapautettavaksi, kun päätös nro 78/2017/1 on saanut lainvoiman ja sen mukainen vakuus asetettu. Hakija on 7.6.2018 aluehallintovirastoon saapuneessa sähköpostissa ilmoittanut edelleen olevansa sitä mieltä, että 2014 luvassa kontaminoituneille vesille annettu vakuus 15 M tulisi voida vapauttaa kokonaan,
9 koska ko. vesiä ei enää ole (kontaminoituneet vedet on johdettu prosessiin tai käsitelty). Hakijan mukaan samassa luvassa on määrätty selkeästi erillinen vakuus vesienkäsittelysakoille. Hakijan mielestä 2014 luvassa vesienkäsittelysakoille määrätyn vakuuden pitäisi kattaa myös geotuubikentät, koska geotuubeilla käsitellään ja loppusijoitetaan juuri niitä sakkoja, joille vesienkäsittelysakkoja koskeva vakuus on määrätty. MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on päätöstä tehtäessä ollut esillä päätöksensä nro 36/2014/1 ja päätöksensä nro 78/2017/1. Päätöksessä nro 78/2017/1 aluehallintovirasto oli muun ohella myöntänyt ympäristöluvan Terrafame Oy:n kaivoksen toiminnan olennaiseen muuttamiseen koskien päätöksen mukaista vesienkäsittelysakkojen ja -lietteiden loppusijoittamista geotuubikentille ja samalla muodostuvaa vaarallisen jätteen kaatopaikkaa ja antanut vesienkäsittelysakkojen ja -lietteiden loppusijoittamista ja kaatopaikan luokitusta ja rakenteita koskien uudet lupamääräykset 1 6. Päätöksessä on määrätty, että luvan saajan on asetettava kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta kaatopaikkoja (geotuubikentät 1, 2, 4, 5 ja 6) koskeva vakuus, jonka suuruus on 3 000 000. Päätöksen perustelujen mukaan vakuus perustuu aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksen nro 36/2014/1 ratkaisuun. Geotuubikenttien pohjien kokonaispinta-ala on noin 78 000 m2 ja vuoden 2014 ympäristölupapäätöksen vakuusratkaisussa määrätty sulkemiskustannus on 30 /m2. Pinta-alaperusteiseen vakuuteen on lisätty 600 000 euroa, joka kattaa rakentamisen yleiskulut sekä kaatopaikkavesien pumppauskulut. Päätös ei ole lainvoimainen eikä päätöksessä määrättyä vakuutta ole siten tarvinnut asettaa. Aluehallintovirastossa on vireillä Terrafame Oy:n kaivos- ja metallituotannon uutta ympäristö- ja vesitalouslupaa koskeva hakemus (PSAVI/2461/2017). ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto muuttaa päätöksensä nro 36/2014/1 jätevakuutta koskevaa lupamääräystä 117 liuoskierrosta poistettujen ja jätteeksi muodostuneiden kemikaalien osalta ja vapauttaa edellä sanotun 15 000 000 euron suuruisen vakuuden osittain. Lupamääräys 117 kuuluu muutettuna (muutoskohta kursiivilla) seuraavasti ilman aluehallintoviraston lainvoimaa vailla olevan päätöksen nro 76/2017/1 muutosta: Luvan saajan on asetettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta jätteitä ja jätteen käsittelytoimintaa, kaatopaikkoja ja kaivannaisjätteen jätealueita, mukaan lukien ensimmäisen ja toisen vaiheen liuotusalueet, koskeva vakuus siten, että Pohjois-Suomen
10 ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan nro 33/07/1 nojalla luvan saajan jätehuollon varmistamiseksi Kainuun ELY-keskukselle jo asettama vakuus ja tämän mukaiset lisävakuudet ovat yhteensä 95 000 000. Vakuudet muodostuvat seuraavasti: 24 500 000 euron suuruinen vakuus kaatopaikkojen (kipsisakka-altaat 1 ja 2) sulkemisen varmistamiseksi, 38 000 000 euron suuruinen vakuus kaivannaisjätteen jätealueiden (sivukiven läjitysalue, ensimmäisen ja toisen vaiheen liuotusalueet) sulkemisen varmistamiseksi, 3 000 000 euron suuruinen vakuus liuoskierrosta poistettujen ja jätteeksi muodostuneiden kemikaalien (raffinaattilious ja sekundääriliuos) käsittelyn varmistamiseksi, 15 000 000 euron suuruinen vakuus kaivannaisjätteiden jätealueilta toiminnan sulkemisen ja jälkihoitovaiheen aikana muodostuvan suotoveden käsittelyn varmistamiseksi, 10 000 000 euron suuruinen vakuus alueella jo olevien vesien käsittelyssä muodostuneiden ja kaivosalueella oleviin altaisiin sijoitettujen tai niissä saostuneiden sakkojen sekä pilaantuneiden maiden käsittelyn varmistamiseksi, 3 500 000 euron suuruinen vakuus kaivannaisjätteiden jätealueiden toiminnan seurauksena pilaantuneen maaperän kunnostamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi ja 1 000 000 euron suuruinen vakuus kaivannaisjätteiden jätealueiden ja kaatopaikkojen jälkihoidon aikaisen tarvittavan tarkkailun kustannusten kattamiseksi. Laajenevien jätealueiden ja kaatopaikkojen osalta niiden sulkemiskustannuksia koskevaa vakuutta on vuosittain, tammikuun aikana tarkistettava seuraavan taulukon mukaisesti. Kaatopaikkojen, kaivannaisjätteiden jätealueiden ja liuotusalueiden vakuuden on vastattava käytössä olevien, mutta vielä sulkemattomien kaatopaikkojen ja jätealueiden, ja kyseisen toimintavuoden aikana suunnitelmien mukaan käyttöön otettavien kaatopaikkojen, kaivannaisjätteen jätealueiden tai liuotusalueiden pintaalaneliömetriä kohden aiheutuvaa sulkemiskustannusta (taulukossa Vaadittava vakuus ). Kunkin toimintavuoden jälkeen on lisäksi tehtävä tarpeellinen lisäys vakuuden arvoon, mikäli käyttöön otettujen alueiden pinta-ala on ylittänyt suunnitelman mukaisen pinta-alan. Kaatopaikka-alue Vaadittava vakuus /m 2 Ensimmäisen vaiheen liuotusalue 10 Sivukivialueet 10 Toisen vaiheen liuotusalue 10 Kipsisakka-allas 1 (lohkot 1 3) 30 Kipsisakka-allas 2 (lohkot 4 6) 10
11 Varastossa olevien vesienkäsittelyssä muodostuvien sakkojen käsittelyä koskevaa vakuutta on tarkistettava vuosittain samaan aikaan kaatopaikkojen pintarakennetta koskevien vakuuksien yhteydessä. 1 200 000 m3 ylittävän määrän osalta vakuutta on lisättävä 10 :lla/m3. Sivukiven kaivannaisjätteen jätealueelle, jonka päälle on rakennettu toisen vaiheen liuotusalue, ei tarvitse asettaa erillistä sulkemisen pintarakennetta koskevaa vakuutta. Määrätyt vakuudet on asetettava Kainuun ELY-keskuksen eduksi sen hyväksymällä tavalla joko a) omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Kainuun ELY-keskus, b) takausvakuutuksena, jonka on oltava sellainen niin sanottu on first demand -takuu, jonka yksilöidyn euromäärän takuun antaja on velvollinen suorittamaan edunsaajalle sen ensimmäisestä vaatimuksesta tai c) pankkitalletuksena, josta on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella ELY-keskuksen hyväksi. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuuden on oltava voimassa yhtäjaksoisesti tai määrävälein toistuvasti uusittuna vähintään kolme kuukautta vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. Jos vakuuden voimassaoloa jatketaan, uusiminen on tehtävä ennen edellisen vakuuskauden päättymistä. Muutoksia vakuusjärjestelyihin ei saa tehdä ilman Kainuun ELY-keskuksen hyväksyntää. Luvan saaja voi hakea vakuuden vapauttamista lupaviranomaiselta ympäristönsuojelulain 43 c :ssä säädetyin edellytyksin. RATKAISUN PERUSTELUT Asiasta saadun selvityksen perusteella vakuuden vapauttamiselle ei ole estettä siltä osin kuin vakuus koskee avolouhokseen, kipsisakka-altaaseen ja Kortelampeen johdettujen vesien neutraloimista ja metallien saostamista. Luvan haltija on valvontaviranomaisen lausunnon mukaan toteuttanut toimenpiteet tältä osin. Asiassa on ollut epäselvää, tarkoittaako nyt vapautettavaksi vaadittu, liuoskierrosta poistettuja ja jätteeksi muodostuneita kemikaaleja koskeva vakuus myös maapohjaisten altaiden ja Haukilammen pohjalle muodostuneiden sakkojen käsittelyä, koska lupamääräyksessä 117 on toisaalla erikseen määrätty sakkojen käsittelyä koskevasta, vuosittain tarkistettavasta vakuudesta.
12 Päätöksen nro 36/2014/1 lupamääräyksen 117 perusteluissa todetaan vapautettavaksi vaaditun vakuuden kohdalla liuoskierrosta poistetun kemikaalin käsittelykustannuksista muun ohella, että käsittelyssä muodostuu paljon metalleja sisältäviä sakkoja, jotka on myös käsiteltävä asianmukaisesti. Edelleen todetaan, että sekundääriliuoksen ja raffinaatin keskimääräiseksi käsittelykuluksi (liuoksen neutralointi ja metallien saostus sekä muodostuvan sakan käsittely) on arvioitu olevan suuruusluokkaa 25 /liuosm3. Kokonaiskäsittelykuluksi on arvioitu 15 000 000. Kustannuksia arvioitaessa on otettu huomioon näiden liuosten alhainen ph ja korkea metallipitoisuus sekä todennäköisimmässä käsittelyssä eli kalkkisaostuksessa tarvittavan kemikaalin suuri käyttömäärä sekä muodostuvien metalleja sisältävien lietteiden määrä ja laatu. Aluehallintovirasto toteaa perustelujen sanamuodon osoittavan, että nyt vapautettavaksi vaaditun vakuuden on osittain tarkoitettu kattavan myös neutraloinnissa ja metallien saostamisessa muodostuneiden sakkojen käsittelyn kustannuksia. Sakkojen osuuden on siten katsottava sisältyvän vapautettavaksi vaadittuun vakuuteen sen lisäksi, että samassa lupapäätöksessä on selkeästi erillinen vakuus vesienkäsittelysakoille. Aluehallintovirasto ei pidä mahdollisena vapauttaa vakuutta siltä osin, kun kyse on liuoskierrosta poistettujen ja jätteeksi muodostuneiden kemikaalien käsittelyn yhteydessä syntyneestä sakasta. Vapauttamatta jätetään 3 000 0000 miljoonaa euroa, jonka arvioidaan kattavan sakkojen osuuden. Loppuosaa voi myöhemmin erikseen pyytää vapautettavaksi, jos esimerkiksi päätöksen nro 78/2017/1 saatua lainvoiman sen mukaisen vakuuden asettaminen johtaisi vakuuksien päällekkäisyyteen. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 61 :n 4 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on 900 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.
13 Perustelut Aluehallintoviraston maksuista vuonna 2018 annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan muun kuin maksutaulukossa mainitun ympäristölupaasian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 60 euroa/h. Asian käsittelyyn on kulunut 15 tuntia, joten maksu on 900 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2018 (997/2017) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä sähköpostitse Sotkamon kunta Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sotkamon kunnan terveydensuojeluviranomainen / Kainuun sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymä, Ympäristöterveydenhuolto Kajaanin kaupunki Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Suomen ympäristökeskus Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Sotkamon kunnan ja Kajaanin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa.
14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Erkki Kantola Riitta Riihimäki Asian ovat ratkaisseet johtaja Erkki Kantola ja ympäristöneuvos Riitta Riihimäki (esittelijä). Tiedustelut: Riitta Riihimäki, puh. 0295 017 665 tai 0295 017 500. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla Liite Valitusosoitus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Vaasan hallinto-oikeudelle. Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusoikeus on myös saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella sen mukaan, kuin ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädetään. Valitusaika Valitusaika päättyy 23.7.2018, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Vaasan hallinto-oikeudessa. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Oikeudenkäyntimaksu Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, 65101 Vaasa 029 56 42780 029 56 42760 vaasa.hao@oikeus.fi klo 8 16.15 Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Tämä asiakirja PSAVI/429/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument PSAVI/429/2018 har godkänts elektroniskt Kantola Erkki 18.06.2018 14:03 Riihimäki Riitta 18.06.2018 20:20