Todellinen yksilön ja valtiovallan suhde 100- vuotisessa Suomessa Vapaat Suomen kansalaiset ovat luovuttaneet valtiolle oikeuksia ja valtio on vastineeksi luvannut taata kansalaisille tiettyjä perusoikeuksia. "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Vähimmäisoikeudet vahvistettiin 1989 Euroopan ihmisoikeussopimuksessa Suomi ratifioi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 1991 jo ennen, kun Suomesta tuli Euroopan yhteisön jäsenvaltio. Perustuslain 21 : Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Perustuslain 22 Perusoikeuksien turvaaminen Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Perustuslaki määrää tuomioistuinten toimivallan Perustuslain mukaan yleisia tuomioistuimia ovat korkein oikeus, hovioikeudet ja ka ra jaöikeudet, ja yleisiä hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja alueelliset hallinto-oikeudet. Ylinta tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa käÿttää korkein oikeus seka hallintolainkaÿttoäsioissa korkein hallinto-oikeus. Miksi Jouko Raidan tapauksessa ei noudatettu perustuslain määräämää tuomioistuinten toimivaltajakoa? "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Oikaisulautakunta kumosi jo 12.6.2003 UVV:n 19.12.2002 jälkiverotuspäätöksen Oikaisulautakunta, hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus, jotka päättävät veroasioista, kumosivat johdonmukaisesti ja lainvoimaisesti 12.3.2003, 25.11.2005 ja 28.4.2008 Uudenmaan veroviraston 19.12.2002 Jouko Raidan henkilökohtaisen 1996 jälkiverotuspäätöksen. Oy East Export Ltd:n 1996- ja 1997 verovuosien 17.12.2002 ja 13.3.2003 jälkiverotuspäätösten olisi pitänyt kumoutua ns. seurannaissäädöksen perusteella. Miksi seurannaissäädöstä ei huomioitu 25.11.2005 HHAO:n päätöksessä? "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Res Judicata - Oikeusvoimavaikutus Lainvoimaisella ratkaisulla on oikeusvoimavaikutus. Oikeusvoima (res judicata) merkitsee, ettei lainvoimaisella tuomiolla ratkaistua asiaa voida enää saattaa uudelleen tuomioistuimen tutkittavaksi. Hallinto-oikeudellisessa tarkastelussa oikeusvoima tarkoittaa hallintopäätöksen pysyvyytta ja sitovuutta. Oikeusvoima eroaa lainvoimasta. Oikeusvoiman ja lainvoiman va lista suhdetta on kirjallisuudessa kuvattu sanomalla, etta oikeusvoima estää kysymyksessa olevaa asiaa koskevan uuden oikeudenkaÿnnin aloittamisen, lainvoima puolestaan estää muutoksenhaun. Oikeusvoimaopin taustalla on idea, jonka mukaan oikeusriidat tulisi ka sitellä aina vain yhteen kertaan. Oikeusvoimainen ratkaisu on pysyvä. Oikeusvoimaopilla on tarkoitus hallita viranomaisratkaisujen pysyvyytta. Miksi Jouko Raidan tapauksessa ei noudatettu Res Judicata säädöksiä? "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Vero-, talous- ja rikosoikeusasiantuntijat ovat vahvistaneet prosessivirheet Edward Andersson, emeritusprofessori, vero- ja hallinto-oikeuden asiantuntija Janne Juusela, OTT, Helsingin yliopiston vero-oikeuden dosentti Asko Lehtonen, oikeustieteen professori rikosoikeuden dosentti oikeustieteen tohtori, varatuomari Zacharias Sundström, hallinto- ja oikeustieteiden tohtori Matti Tolvanen, OTT, Itä-Suomen hallinto-oikeuden professori Liisa Mariapori, KTM, vero-oikeuden asiantuntija Tarmo Haapasaari, Clausen-yhtiöitten KHT-tilintarkastaja, ekonomi, KLT Jyrki Seipäjärvi, oik.kand., entinen Clausen-yhtiöitten verotarkastaja, Keskokonsernin välillisen ja välittömän verotuksen asiantuntija "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Emeritusprofessori Edward Andersson "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
OTT, vero-oikeuden dosentti Janne Juusela: Rikosprosessissa tuomiovirhe! "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Asko Lehtonen, oikeustieteen professori rikosoikeuden dosentti oikeustieteen tohtori, varatuomari Tuomiovalta kuuluu veroasioiden osalta hallintotuomioistuimille, jotka päättävät siitä, voidaanko asiassa soveltaa verotusmenettelylain kompetenssinormeja, kuten veron kiertämistä koskevaa VML 28 säännöstä tai peiteltyä osinkoa koskevaa VML 29 säännöstä. Nämä kompetenssinormit antavat veroviranomaiselle tavanomaista suuremman toimivallan puuttua siviilioikeudellisesti päteviin oikeustoimiin. Tätä toimivaltaa ei ole annettu yleisille tuomioistuimille, joten niiden soveltaminen ei tule siten kysymykseen verorikosoikeudenkäynnissä vastoin hallintoprosessissa omaksuttua kantaa. Tästä näkökulmasta rikosoikeudenkäynnissä ei voida perustaa syyksilukemista peitellyn osingon verotusta koskevaan VML 29 säännökseen, vaan sen soveltamisen tulisi sitoutua hallintotuomioistuimen omaksumaan lopputulokseen, jos kysymys on siitä, että hallintotuomioistuin on katsonut, VML 29 säännös ei ole sovellettavissa. "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Z. Sundström: Oikeudenmukainen tuomio - Tuomarin harkinta rikosasiassa "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Liisa Mariapori: Yrittäjien oikeusturva ja harkitavallan ulottuvuus verotarkastuskertomuksissa "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Clausen-yhtiöitten KHT-tilintarkastaja Tarmo Haapasaaren Audit trail-lausunto "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Clausen-verotarkastaja, oik.kand. Jyrki Seipäjärvi, nyk. Keskon veroasiantuntija "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
KHO purki 7.6.2010 Oy East Export Ltd:n 17.12.2002 ja 13.3.2003 veropäätökset Helsingin käräjäoikeus teki 13.3.2009 langettavan 3 vuoden 4 kuukauden vankeustuomion Verohallinnon, Helsingin hallinto-oikeuden 25.11.2005 ja Helsingin ulosottoviraston toimesta manipuloidun aineiston perusteella Syyttäjä Kari Penttinen sai syyttäjänä revanssin Jouko Raitaa kohtaan ensimmäisen (1.) kerran Penttinen toimi kaupunginviskaalina riitaisan taloyhtiön asiamiehenä Helsingin käräjäoikeudessa 4.1.1994 rikosasiassa, kun rikossyytteet kumottiin perusteettomina. Suomessa ei ole todellista syyttäjän menettelyvalvontajärjestelmää, mikä on suuri ongelma. Syyttäjä Kari Penttinen on ainoa ihminen, joka on syyttänyt Jouko Raitaa oikeudessa. Menettely ei liene PL 21-22 ja EIS -säädösten mukaista, kun sama syyttäjä saa revanssina syytemahdollisuuden, kuten tapahtui? KHO purki HKÄO-näytön perusteella 7.6.2010 Yhtiön jälkiverotuspäätökset. "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
KHO perusteli 7.6.2010 purkupäätöstään esteellisellä verotarkastusprosessilla Korkein hallinto-hallinto-oikeus havaitsi, että verotarkastusprosessi ei kestä päivänvaloa, mikä selvisi käräjäoikeuden 13.3.2009 tuomion jälkeen. Korkein hallinto-oikeus arvioi mm. emeritusprofessori Edward Anderssonin perusteella, että 25.11.2005 HHAO päätöksessä tapahtui erittäin vakavia menettelyvirheitä. Veroprosessi jatkuu Helsingin hallinto-oikeudessa. "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
OTT, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen (syytekohta 1) On aivan päivänselvää, että velallisen epärehellisyys on tunnusmerkistön riidattoman sananmuodon perusteella rikos, joka täyttyy teolla mutta ei laiminlyönnillä. Tähän kysymykseen ei ole aihetta ottaa enempää kantaa, koska vastaus kysymykseen on aivan riidaton eikä kukaan asiaa tunteva juristi voi päätyä toiselle kannalle. Nyt puheena olevan kaltaisessa tilanteessa (velkajärjestelyhakemuksessa väitetään jätetyn ilmoittamatta velallisen varallisuusasemaan vaikuttavia varallisuusjärjestelyjä) teko on ollut osiaan vaarantamaan velkojien etuja (velallisen petos) tai oleellisesti pahentamaan maksukyvyttömyyttä (velallisen epärehellisyys) tapahtuu sillä hetkellä, kun velallinen on jättänyt käräjäoikeudelle velkajärjestelyhakemuksen, jota syyttäjä väittää vääräksi. Velallinen on siinä vaiheessa tehnyt kaiken sen, mikä on säädetty rikosvastuun edellytykseksi kyseisissä rikostunnusmerkistöissä. Miksi käräjä- ja hovioikeus tuomitsivat virheellisesti velkajärjestelyrikoksen laiminlyöntirikokseksi, kun se todellisuudessa oli viimeistään 15.11.2006 vanhentunut tekorikos, jossa syyte annettiin Jouko Raidalle 26.1.2007 tiedoksi? "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Syytekohta 10 Allekirjoittamaton 12.2.2003 uo-ptk:n ensimmäinen sivu "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Helsingin ulosottoviraston johtava kihlakunnanvouti Visa Kallio 12.11.2012 "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Helsingin käräjäoikeuden tulkkaussotku hovioikeuden tulkin reklamointi pj:lle "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
DI, auktorisoitu kielenkääntäjä Pavel Kuntu lausunto-ote 17.10.2015 "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Tekniikan tohtori, Suomen ympäristökeskus, dosentti Jouko Saarelan tulkkausarviointi "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Tutkinnanjohtaja salasi syyttömyystodisteet alarivin hyllymetriin, jotka löytyivät 24.8.2012 "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Suomen Rahahuolto Oy:n turha verokonkurssi aiheutti miljoonien vahingot "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Clausen-yhtiöitten KHT-tilintarkastaja tutki konkurssipesän aineiston 3/2017 "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00
Rikosprosessissa on lukuisia tuomion purkuperusteisia menettelyvirheitä Suomen oikeuslaitos ei kunnioita yksityisen henkilön vähimmäisoikeuksia, jotka vahvistettiin 1989 Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, joka ratifioitiin vuonna 1991 - oikeusjärjestelmä ei noudata PL 21-22 säädöksiä. Hyväveli -järjestelmä ja Korppi ei korpin silmää noki periaate ohjaavat oikeuslaitoksen toimintaa silloin, kun on kyse vakavista viranomaisvirheistä. Verohallinto ja Ulosottoviraston erikoisperintä aiheuttivat Clausen yhtiöiden tuhoutumisen, valtavat taloudelliset vahingot ja jo 15 vuoden prosessin. Yrittäjällä ei ole minkäänlaista oikeusturvaa Suomessa, kun vero- ja ulosottoviranomaiset eivät noudata voimassaolevaa lainsäädäntöä. Suurin osa verotarkastuskertomuksista tehdään edelleen tosiasioiden vastaisiksi, kun veroviranomaisia ei rangaista tietoisista menettelyvirheistä. "Avoimet ovet" -tilaisuus Helsingin keskuskirjastossa klo 16:00-18:00