Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015 Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat
Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kyselyn toteutus... 3 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä ja kuljetuksessa... 3 3.1 Määritelmät ja oletukset... 3 3.1.1 Vertailukiinteistöt 3 3.1.2 Jätekertymät 4 3.1.3 Tilavuuspainot 6 3.2 Tyhjennysmaksut... 7 3.3 Muut maksut... 10 3.3.1 Keräysvälineen hankintakulu 10 3.3.2 Astiapesut kiinteistötyypeittäin 11 3.3.3 Ekomaksut kiinteistötyypeittäin 11 3.3.4 Jäteasemapalvelu 12 3.4 Kokonaisvuosikustannukset... 12 4. Kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestäminen... 16 5. Yhdyskuntajätelajien vastaanottohinnat... 17 6. Johtopäätökset... 18 2
1. Johdanto Asumisen, julkisen toiminnan sekä sosiaali- ja terveyssektorin yhdyskuntajäte on kuntien vastuulla. Jätehuollon palvelutehtävää hoitavat pääasiassa kuntien omistamat alueelliset jätelaitokset. Vuonna 2015 Suomessa jätelaitoksia oli 35. Niiden piirissä asui 5,3 miljoonaa suomalaista eli 96 % asukasluvusta. JLY Jätelaitosyhdistys ry on kerännyt jätelaitoksilta vuoden 2015 jätemaksutiedot. Tiedot kysytään vuosittain kesäkuun 1. päivän tilanteen mukaisina. JLY on kerännyt jätemaksutietoja vuodesta 2009. Tiedonkeruujärjestelmällä kerätään jätelaitoksilta maksutietojen lisäksi merkittävä määrä kotitalouksissa muodostuvien jätelajien erilliskeräykseen ja kuljetuksiin liittyvää tietoa. Kyselyjärjestelmä helpottaa vastaamista ja vähentää virheitä muun muassa mitoittamalla vertailukiinteistöjen keräysjärjestelmät automaattisesti annettujen lähtötietojen perusteella. Kukin tiedonsyöttövaihe on erikseen ohjeistettu. Tämä raportti on koottu vuoden 2015 jätemaksukyselyn vastauksista. Tiedot perustuvat jätelaitoksien antamiin vastauksiin. Kaikki raportin maksutiedot on ilmoitettu arvolisäverollisina paitsi luvun 5 vastaanottohinnat. 2. Kyselyn toteutus Vuoden 2015 jätemaksutiedot koottiin JLY:n ylläpitämään tietokantaan. Sähköisellä sovelluksella helpotetaan vastaamista, parannetaan tiedon laatua ja vertailukelpoisuutta sekä tehostetaan tietojen jalostamista. Tiedonkeruumalli huomioi alueelliset erot kiinteistöjen keräysjärjestelmissä. Keskeisiä kysyttäviä tietoja kiinteistökohtaisen keräyksen osalta ovat kerättävät jätelajit, kertymät, keräysvälineet, tyhjennysvälit ja tyhjennysmaksut. Lisäksi kyselyllä kerätään sekajätteen aluekeräyksen tiedot ja tiedot yhdyskuntajätelajien vastaanottomaksuista jätteenkäsittelykeskuksissa. 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä ja kuljetuksessa Vuoden 2015 kyselyyn vastasi jätelajien kiinteistöittäisen keräyksen ja kuljetuksen osalta 17 jätelaitosta. Vastausaktiivisuus laski edellisestä vuodesta. 3.1 Määritelmät ja oletukset 3.1.1 Vertailukiinteistöt Kyselyssä tiedot kerättiin neljän kiinteistötyypin osalta. Vertailukiinteistöjen määritelmät ovat: 3
Kerrostalo Asunto-osakeyhtiö taajamaalueella Noin 40 asuntoa ja 75 asukasta (n. 2 400 hm 2 ja 10 000 m 3 ). Rivitalo Asunto-osakeyhtiö taajamaalueella Noin 8 asuntoa ja 16 asukasta (n. 640 hm 2 ). Omakotitalo 1 (ei kompostoi kiinteistöllä) Asukkaita 3 henkilöä (n. 120 hm 2 ) Maksuissa huomioidaan yksi pientuojan sekajäte-erä (2 m 3 tai 200 kg) jäteasemalle vuodessa. Peräkärryn vuokraa yms. ei huomioida. Omakotitalo 2 (kompostoi kiinteistöllä) Asukkaita 3 henkilöä (n. 120 hm 2 ) Biojäte kompostoidaan kiinteistöllä omatoimisesti. Maksuissa huomioidaan yksi pientuojan sekajäte-erä (2 m 3 tai 200 kg) jäteasemalle vuodessa. Peräkärryn vuokraa yms. ei huomioida. 3.1.2 Jätekertymät Tiedonkeruusovellus sisältää keräysjärjestelmän mitoituslaskurin, jolla yhtenäistetään vastaamista ja parannetaan tietojen vertailtavuutta. Mitoituslaskuri perustuu oletusarvoihin jätekertymistä ja jätelajien tilavuuspainoista keräysvälineissä. Jätekertymällä tarkoitetaan tässä yhteydessä kiinteistöittäiseen keräykseen päätyvää jätemäärää (kg/hlö/vuosi). Jätekertymän suuruuteen vaikuttaa muodostuva jätemäärä ja hyötyjätteiden aluekeräyksen laajuus alueella. Kokonaisjätekertymä jakaantuu kiinteistön keräyspaikassa erilliskerättäviin jätelajeihin ja jäljelle jäävään sekajätemäärään. Taulukossa 1 on esitetty kyselyn jätekertymien oletusarvot ja vastaajien antamien arvojen keskiarvot kokonaisjätekertymälle erityyppisissä kiinteistöissä. Kuvassa 1 on esitetty tarkemmin kiinteistöjen kokonaisjätekertymien hajontaa. Kuvassa kukin piste vastaa vastaajan antamaa tietoa yhden kunnan osalta. Suurin osa vastaajista käytti järjestelmän tarjoamia oletusarvoja. Taulukko 1. Kokonaisjätekertymät kiinteistöittäiseen keräykseen kiinteistötyypeittäin (oletuskertymät ja vastauksien keskiarvot). Kiinteistötyyppi n Kokonaisjätekertymä (kg/as/vuosi) oletus vastaus, min vastaus, ka vastaus, max Kerrostalo 130 246 184 241 246 Rivitalo 131 242 184 238 242 Omakotitalo 132 195 172 194 242 Omakotitalo (K) 119 140 110 137 140
Kuva 1. Kuntakohtaiset vastaukset vertailukiinteistöjen kokonaisjätekertymistä. Kukin piste vastaa tietoa yhden kunnan osalta. Kuva 2. Kyselyssä käytetyt erilliskerättävien jätelajien kertymät kiinteistöittäisessä keräyksessä (oletuskertymät, vastauksista lasketut keskiarvot, vaihteluvälit ja vastausten lukumäärät). Kuvassa 2 on esitetty kyselyssä käytetyt oletusarvot eri jätelajien kertymille ja vastaajien antamien vastausten keskiarvot. Taulukossa 2 on esitetty eri jätelajien kertymät kiinteistötyypeittäin. 5
Taulukko 2. Eri jätelajien kertymät kiinteistöittäiseen keräykseen kiinteistötyypeittäin. Jätelaji Kiinteistötyyppi Jätelajikertymä (kg/as/vuosi) n min ka max Biojäte Kerrostalo 102 40 42 62 Biojäte Rivitalo 78 40 43 62 Biojäte Omakotitalo1 15 40 53 62 Energiajäte Kerrostalo 1 13 13 13 Energiajäte Rivitalo 2 13 13 13 Energiajäte Omakotitalo2 1 50 50 50 Kartonki Kerrostalo 50 12 12 12 Kartonki Rivitalo 40 12 12 12 Lasi (keräyslasi) Kerrostalo 60 2 5 5 Lasi (keräyslasi) Rivitalo 44 2 4 5 Metalli (pienmetalli) Kerrostalo 65 2 2 3 Metalli (pienmetalli) Rivitalo 45 2 2 3 Pahvi Kerrostalo 18 7 8 8 Pahvi Rivitalo 13 7 7 8 Paperi Kerrostalo 62 50 50 50 Paperi Rivitalo 56 50 50 50 Vastausten perusteella kiinteistötyyppi ei yleensä vaikuta erilliskerättyjen jätelajien kertymiin. 3.1.3 Tilavuuspainot Jätelajin tilavuuspaino keräysvälineessä, niin sanottu astiatilavuuspaino, riippuu jätelajin ominaistilavuuspainosta, keräysvälineen tyypistä ja koosta sekä keräysvälineen keskimääräisestä täyttöasteesta noutohetkellä. Taulukossa 3 on esitetty kyselyssä oletusarvoina käytetyt tyypilliset tilavuuspainot eri keräysvälineissä. Vastaajien oli mahdollista muuttaa tilavuuspainoa sekajätteen osalta.
Taulukko 3. Kyselyssä käytetyt jätelajien tilavuuspainot (kg/astia-m3) erityyppisissä ja -kokoisissa keräysvälineissä. Pinta-astia Astiatilavuus Seka- Energiajäte m3 jäte Biojäte Metalli Lasi Kartonki Pahvi Paperi Muovi 0.10 110 200 100 220 20 20 154 30 0.14 200 100 220 20 20 154 30 0.24 90 40 180 100 220 20 20 154 30 0.30 100 220 20 20 154 30 0.60 73 38 160 100 220 20 20 154 30 0.66 71 160 100 220 20 20 154 30 0.80 70 35 160 100 220 20 20 154 30 Pintasäiliöt Astiatilavuus Seka- Energiajäte m3 jäte Biojäte Metalli Lasi Kartonki Pahvi Paperi Muovi 1.00 68 35 300 80 225 20 20 150 30 2.00 68 35 300 80 225 20 20 150 30 4.00 68 35 300 80 225 20 20 150 30 6.00 68 35 300 80 225 20 20 150 30 Syväkeräysväline Astiatilavuus Sekajätjäte Energia- m3 Biojäte Metalli Lasi Kartonki Pahvi Paperi Muovi 0.5 73 35 625 60 231 21 21 170 30 1.0 73 35 625 60 231 21 21 170 30 2.0 73 35 625 60 231 21 21 170 30 4.0 73 35 625 60 231 21 21 170 30 6.0 73 35 625 60 231 21 21 170 30 8.0 73 35 625 60 231 21 21 170 30 3.2 Tyhjennysmaksut Kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä määritetään ne jätelajit, jotka edellytetään kerättäväksi erityyppisiltä ja kokoisilta kiinteistöiltä. Jätehuoltomääräysten keräysvelvoitteet lisääntyvät yleisesti kiinteistön asuntomäärän tai jätemäärän kasvaessa. Määräyksissä annetaan lisäksi muita jätelajien keräystä koskevia ehtoja mm. keräysvälineiden tyhjennysvälin maksimipituudesta. Kiinteistöillä voidaan vapaaehtoisesti kerätä muitakin jätelajeja kuin jätehuoltomääräyksellä velvoitettuja. Kyselyssä vastaajat määrittävät vertailukiinteistöiltä perittävät tyhjennysmaksut kullekin kerättävälle jätelajille ja käytetylle keräysvälineelle. Tyhjennysmaksu voi sisältää mm.: keräysvälineen tyhjennyksen keräysvälineen pesut keräysvälineen vuokran jätelajin kuljetuksen jätelajien käsittelyn jätehuollon kehittämisen varautumisen tuleviin investointeihin 7
Vastaaja pystyy erikseen määrittämään, sisälsikö tyhjennysmaksu keräysvälinekulun (vuokran) tai keräysvälineen pesusta aiheutuvat kustannukset. Mikäli kunnassa ei ole käytössä kotitalouksilta perittävää erillistä perusmaksua (ekomaksua), katetaan sekajätteen tai mahdollisesti myös jonkin muun jätelajin tyhjennysmaksulla niin sanottujen ilmaispalveluiden (muun muassa tiedotus, neuvonta, hyötyjätteiden alueellinen keräys ja kotitalouksien vaarallisen jätteen jätehuolto) kulut. Taulukoissa 5-8 on yhteenveto vertailukiinteistöjen tyypillisistä keräysjärjestelmistä: keräysväline, tyhjennyskertojen lukumäärä, astiamäärä ja tyhjennysmaksut. Taulukko 5. Kerrostalokiinteistöissä kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat, keräysvälineiden lukumäärät ja tyhjennysmaksut (sis. alv) eri keräysvälineiden osalta. Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) Jätelaji Keräysväline n min ka max min ka max min ka max Sekajäte (polttoon) Syväsäiliö 3,0 16 52 52 52 1 1,0 1 77,02 77,02 77,02 m3 Sekajäte (polttoon) Astia 660 l 28 52 79 140 2 3,3 5 8,62 11,59 17,72 Sekajäte (polttoon) Astia 600 l 1 52 52 52 3 3,0 3 10,12 10,12 10,12 Astia 1000 l 9 52 52 52 5 5,0 5 24,05 24,05 24,05 Astia 660 l 27 52 52 52 4 4,6 5 9,30 11,05 14,17 Astia 600 l 5 52 79 135 2 3,8 5 10,28 11,65 12,93 Biojäte Astia 240 l 76 30 51 52 1 1,2 2 5,02 9,78 15,46 Paperi Syväsäiliö 3,0 16 26 26 26 1 1,0 1 0,00 0,00 0,00 m3 Paperi Astia 660 l 22 13 25 26 2 2,0 3 0,00 0,00 0,00 Paperi Astia 600 l 4 52 52 52 1 1,0 1 0,00 0,00 0,00 Pahvi Astia 660 l 18 30 46 52 1 1,3 2 6,32 7,63 8,68 Metalli (pienmetalli) Astia 660 l 1 13 13 13 1 1,0 1 7,81 7,81 7,81 Metalli (pienmetalli) Astia 240 l 36 6 8 12 1 1,0 1 0,00 4,19 9,17 Lasi (keräyslasi) Astia 240 l 33 4 6 13 1 1,0 1 0,00 6,90 10,04 Kartonki Syväsäiliö 3,0 16 13 13 13 1 1,0 1 32,31 32,31 32,31 m3 Kartonki Astia 1000 l 3 52 52 52 1 1,0 1 6,65 6,65 6,65 Kartonki Astia 660 l 3 13 39 52 1 2,3 5 4,15 6,28 8,37 n = kuntien lukumäärä
Taulukko 6. Rivitalokiinteistöissä kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat, keräysvälineiden lukumäärät ja tyhjennysmaksut (sis. alv) eri keräysvälineiden osalta. Keräysväline Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) Jätelaji n min ka max min ka max min ka max Sekajäte (polttoon) Astia 660 l 28 42 53 104 1 1,3 2 8,62 11,61 17,72 Sekajäte (polttoon) Astia 600 l 19 42 50 52 1 1,2 2 8,26 14,41 15,31 Astia 660 l 36 46 51 52 1 1,3 2 10,04 14,63 24,05 Astia 600 l 7 40 50 52 1 1,1 2 10,28 11,62 12,93 Biojäte Astia 240 l 49 20 39 52 1 1,0 1 5,02 8,51 13,74 Biojäte Astia 140 l 7 26 37 52 1 1,0 1 5,70 6,18 8,23 Paperi Astia 660 l 21 13 23 26 1 1,0 1 0,00 0,00 0,00 Paperi Astia 600 l 21 12 15 52 1 1,0 1 0,00 0,00 0,00 Pahvi Astia 660 l 13 8 20 26 1 1,0 1 6,32 7,95 8,68 Metalli (pienmetalli) Astia 240 l 30 4 6 6 1 1,0 1 0,00 3,77 9,17 Lasi (keräyslasi) Astia 240 l 30 3 5 6 1 1,0 1 0,00 6,94 10,04 Kartonki Astia 660 l 7 8 12 13 1 1,1 2 6,32 6,95 8,37 Kartonki Astia 600 l 16 13 13 13 1 1,0 1 6,13 6,13 6,13 Energiajäte Astia 600 l 1 12 12 12 1 1,0 1 0,00 0,00 0,00 n = kuntien lukumäärä Taulukko 7. Omakotitalokiinteistössä (ei kompostoi) kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat, keräysvälineiden lukumäärät ja tyhjennysmaksut (sis. alv) eri keräysvälineiden osalta. Jätelaji Keräysväline Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) n min ka max min ka max min ka max Astia 240 l 35 17 26 26 1 1,0 2 5,02 6,53 9,10 Astia 400 l 9 16 16 16 1 1,0 1 13,06 13,06 13,06 Sekajäte (polttoon) Astia 240 l 46 17 25 26 1 1,0 1 4,74 7,00 8,38 Sekajäte (polttoon) Astia 660 l 1 17 17 17 1 1,0 1 17,72 17,72 17,72 Biojäte Astia 140 l 14 17 18 18 1 1,0 1 5,70 7,55 10,30 n = kuntien lukumäärä 9
Taulukko 8. Omakotitalokiinteistöissä (kompostoi) kerättävien jätelajien tyhjennyskerrat, keräysvälineiden lukumäärät ja tyhjennysmaksut (sis. alv) eri keräysvälineiden osalta. Jätelaji Keräysväline Tyhjennyskerrat (krt/vuosi) Astiamäärä (kpl) Tyhjennysmaksu ( /tyhjennys/astia) n min ka max min ka max min ka max Astia 240 l 35 13 22 26 1 1,0 1 5,02 6,53 9,10 Astia 660 l 9 12 12 12 1 1,0 1 11,75 11,75 11,75 Sekajäte (polttoon) Astia 240 l 42 13 16 24 1 1,0 1 4,74 7,13 8,38 n = kuntien lukumäärä 3.3 Muut maksut 3.3.1 Keräysvälineen hankintakulu Jätelajien keräyksessä tarvittavat keräysvälineet voivat olla joko kiinteistön itse hankkimia (ostamia tai vuokraamia) tai keräysvälineen hankintakulut voivat sisältyä kiinteistöltä perittävään tyhjennysmaksuun. Kyselyssä keräysvälineiden hankintakustannukset huomioitiin kokonaisvuosikustannuksissa ja tuotettiin laskennallisesti, mikäli tyhjennysmaksut eivät niitä sisältäneet. Oheisessa taulukossa on esitetty kyselyssä oletetut keräysvälineiden hankintakustannukset. Kyselyssä vuosittainen kulu laskettiin annuiteettimenetelmällä (korkokanta 8 %). Keräysvälineiden käyttöiäksi oletettiin 5 vuotta pinta-astioille, 12 vuotta syväkeräysvälineille ja 10 vuotta pintasäiliölle. Taulukko 11. Kyselyssä käytetyt keräysvälineiden hankintahinnat (sis. alv). Pintakeräysvälineiden hinnat Syväkeräysvälineiden hinnat Tilavuus m3 Hinta Jätelaji Tilavuus m3 Hinta Pinta-astia 0.14 50 Biojäte 0.6 1 600 0.24 50 0.8 1 800 0.3 70 1.2 2 000 0.36 90 0.4 110 Muu jäte 1.3 1 390 0.6 175 2 1 740 0.66 200 3 2 060 0.77 240 4 2 300 0.8 250 5 2 480 1 320 6 2 630 8 2 860 Pintasäiliö 2 1 250 4 2 150 6 2 350 8 2 600 Luvussa 3.4 on esitetty keräysvälineiden hankinnan merkitys erityyppisten kiinteistöjen jätehuollon kokonaisvuosikustannuksissa.
3.3.2 Astiapesut kiinteistötyypeittäin Kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä on yleisesti velvoitettu säännöllisesti pesemään tiettyjen jätelajien keräysvälineet. Pesukulut on joko sisällytetty jätelajien tyhjennysmaksuihin tai sitten kiinteistö on maksanut pesukulut erikseen. Kyselyssä pesukustannukset huomioitiin kokonaisvuosikustannuksissa ja tuotettiin laskennallisesti, mikäli tyhjennysmaksut eivät niitä sisältäneet. Kyselyssä oletettiin, että sekajätteen keräysväline pestään kerran vuodessa ja biojätteen keräysvälineet pestään kaksi kertaa vuodessa. Pesukulun oletusarvo oli 18 pinta-astialle ja 120 sekä pintasäiliölle että syväkeräysvälineelle (sis. alv). Luvussa 3.4 on esitetty keräysvälineiden pesun merkitys erityyppisten kiinteistöjen jätehuollon kokonaisvuosikustannuksissa. 3.3.3 Ekomaksut kiinteistötyypeittäin Kotitalouksilta perittävällä erillisellä perusmaksulla ns. ekomaksulla katetaan mm. kotitalouksien maksuttomat vaarallisen jätteen ja hyötyjätepalvelut sekä jäteneuvonta. Ekomaksu on käytössä yli puolessa kunnista. Taulukko 12. Ekomaksun vuosikustannukset kiinteistötyypeittäin (sis. alv). Kiinteistötyyppi Kuntia /kiinteistö/vuosi /asunto/vuosi /asukas/vuosi /m2/kk min ka max min ka max min ka max min ka max Kerrostalo 80 27,8 950,7 1 800,0 0,7 23,8 45,0 0,4 12,7 24,0 0,012 0,396 0,750 Rivitalo 83 32,2 256,0 650,0 4,0 32,0 81,3 2,0 16,0 40,6 0,050 0,400 1,016 Omakotitalo 83 18,2 37,2 86,9 18,2 37,2 86,9 6,1 12,4 29,0 0,151 0,310 0,724 Omakotitalo (komp.) 68 12,9 30,2 45,0 12,9 30,2 45,0 4,3 10,1 15,0 0,107 0,252 0,375 Keskimääräinen ekomaksun suuruus vuonna 2015 arvolisäveroineen oli omakotitalokiinteistöillä 34,0 /vuosi. Kuvasta 3 on esitetty omakotitalon keskimääräinen ekomaksun kehitys edellisen kymmenen vuoden aikana. Luvussa 3.4 on esitetty ekomaksun merkitys erityyppisten kiinteistöjen jätehuollon kokonaisvuosikustannuksissa. 11
Kuva 3. Omakotitalon keskimääräinen ekomaksun suuruus vuosina 2004 2015 (sis. alv) kunnissa, joissa käytössä erillinen ekomaksu. Tiedot on muunnettu Tilastokeskuksen kertoimilla vuoden 2015 rahanarvoon. 3.3.4 Jäteasemapalvelu Kyselyssä selvitettiin myös, mitä maksaa pientuojalle yhden sekajäte-erän (2 m 3 tai 200 kg) vastaanotto jäteasemalla. Tämä maksu on mukana omakotitalon kokonaisvuosikustannuksissa. Omatoimista kuljetusta ja peräkärryn vuokraa ym. ei kustannuksissa huomioida. Jäteasemapalvelumaksun selvittämisen tarkoituksena on saada omakotitalon vuosikustannuksia vertailukelpoisemmaksi muiden vertailukiinteistöjen kanssa. 3.4 Kokonaisvuosikustannukset Kiinteistöjen jätehuollon kokonaisvuosikustannukset muodostuvat: jätehuoltomääräysten mukaisesti ja vapaaehtoisesti kerättävien jätelajien kustannuksista (keräysvälineen hankintakulut, tyhjennysmaksut, astiapesut), mahdollisesti erillisestä perusmaksusta (ns. ekomaksu), sekä omakotitaloilla lisäksi jäteasemamaksusta. Taulukossa 14 ja kuvassa 4 on esitetty yhteenveto keskimääräisistä vuosittaisista kokonaiskustannuksista eri vertailukiinteistöillä. Kuvissa 5-7 on esitetty kokonaiskustannusten vaihtelua kunnittain. Taulukko 14. Keskimääräiset kokonaisvuosikustannukset kiinteistötyypeittäin (sis. alv). Kiinteistötyyppi Kuntia /asunto/vuosi /asukas/vuosi /m2/kk min ka max min ka max min ka max Kerrostalo 76 2 207,2 5 468,4 8 053,0 55,2 136,7 201,3 29,4 72,9 107,4 Rivitalo 91 848,6 1 465,2 2 861,2 106,1 183,2 357,7 53,0 91,6 178,8 Omakotitalo 91 176,6 274,4 511,8 176,6 274,4 511,8 58,9 91,5 170,6 Omakotitalo (komp) 86 120,7 196,3 328,6 120,7 196,3 328,6 40,2 65,4 109,5
Kuva 4. Asukkaan keskimääräinen jätehuollon kokonaisvuosikustannus kiinteistötyypeittäin (sis. alv). Kuva 5. Vertailukerrostalon jätehuollon kokonaisvuosikustannus kunnittain (sis. alv). Kukin piste vastaa tietoa yhden kunnan osalta. 13
Kuva 6. Vertailurivitalon jätehuollon kokonaisvuosikustannus kunnittain (sis. alv). Kukin piste vastaa tietoa yhden kunnan osalta. Kuva 7. Vertailuomakotitalon (ei kompostoiva) jätehuollon kokonaisvuosikustannus kunnittain (sis. alv). Kukin piste vastaa tietoa yhden kunnan osalta. Omakotitalokiinteistön kokonaisvuosikustannukset olivat keskimäärin 274 /vuosi. Omatoimisella kompostoinnilla saavutetaan omakotitalon jätemaksuissa keskimäärin noin 78 euron kustannussäästö. Kompostorin hankinta- ja käyttökustannuksia ei laskelmissa kuitenkaan ole huomioitu. Kuvassa 8 on esitetty vertailukiinteistöjen jätehuollon kokonaiskustannustason kehitystä viimeisten vuosien aikana. Kuva 8. Jätehuollon keskimääräinen kokonaisvuosikustannus kiinteistötyypeittäin vuosina 2010 2015 (sis. alv). Tiedot on muunnettu Tilastokeskuksen kertoimilla vuoden 2015 rahanarvoon.
Taulukko 15. Keräysvälineiden hankinnan, pesujen ja ekomaksun keskimääräiset osuudet kiinteistöjen vuosikustannuksista. Oheiseen taulukkoon on koottu luvussa 3.3 esitellyt keräysvälineiden hankinnan, pesujen ja ekomaksun keskimääräiset osuudet kiinteistöjen vuosikustannuksista. Ekomaksuosuus on laskettu niiden kuntien osalta, joissa on ollut käytössä erillinen ekomaksu. Kiinteistötyyppi Keräysvälineiden hankinta Astiapesut Ekomaksu ka Vaihteluväli ka Vaihteluväli ka Vaihteluväli Kerrostalo 8,2 % 2,7 11,6 % 2,5 % 1,8 4,1 % 17,1 % 1,3 34,2 % Rivitalo 9,5 % 2,1 14,9 % 2,6 % 1,3 4,9 % 14,9 % 7,4 20,0 % Omakotitalo 5,5 % 3,8 12,2 % 8,3 % 5,5 14,7 % 10,9 % 4,4 18,5 % Omakotitalo 6,5 % 3,8 10,4 % 9,2 % 5,5 13,2 % 15,8 % 6,5 25,0 % (kompostointi) 15
4. Kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestäminen Asuinkiinteistöillä kerätyn yhdyskuntajätteen kuljettamiseksi on olemassa kolme vaihtoehtoa: kuljetus kunnan omalla kalustolla kunnan kilpailuttama jätteenkuljetus kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus Euroopassa yleisesti kunnat ovat hankkineet omia jäteautoja ja mahdollisesti myös omia kuljettajia kiinteistöillä olevien keräysvälineiden tyhjentämiseksi. Suomessa tätä vaihtoehtoa ei nykyisin juuri käytetä vaan jätteenkuljetuspalvelut hankitaan yksityisiltä yrityksiltä. Toisessa vaihtoehdossa kunta järjestää vastuulleen kuuluvien jätteentuottajien osalta jätteiden kuljetusten kilpailuttamisen ja kuljetusyritysten valitsemisen jätelaji- ja urakka-aluekohtaisesti. Kolmannessa vaihtoehdossa kiinteistöt sopivat jätteenkuljetuksesta suoraan valitsemansa yksityisen kuljetusyrityksen kanssa. Tätä järjestämistapaa kutsutaan nykyisin kiinteistönhaltijan järjestämäksi jätteenkuljetukseksi (aiemmin sopimusperusteinen jätteenkuljetus). Päätöksen kunnassa käytettävästä kuljetusjärjestelmä tekee jätehuoltoviranomainen (jätelautakunta). Joissakin kunnissa on käytössä saman jätelajin osalta sekä kunnan kilpailuttama että kiinteistönhaltijan järjestämä kuljetusvaihtoehto. Näitä tilanteita on tässä yhteydessä kuvattu käsitteellä sekajärjestelmä. Tällainen tilanne on aiheutunut pääasiassa kuntaliitoksen myötä, jossa liittyneissä kunnissa on toisessa ollut käytössä kunnan kilpailuttama ja toisessa puolestaan kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Taulukossa 16 on esitetty kiinteistöittäisen keräyksen kuljetusjärjestelmät. Taulukko 16. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus jätelajeittain. Jätelaji Kuljetusjärjestelmä Kuntia Asukkaita kpl yht. kunnan kilpailuttama 43 727 646 sekajärjestelmä 4 129 416 Sekajäte (polttoon) kunnan kilpailuttama 51 810 919 Sekajäte (polttoon) sopimusperusteinen 20 447 478 Biojäte kunnan kilpailuttama 84 1 494 380 Lasi (keräyslasi) kunnan kilpailuttama 35 308 886 Lasi (keräyslasi) sekajärjestelmä 1 54 238 Lasi (keräyslasi) sopimusperusteinen 24 640 072 Metalli (pienmetalli) kunnan kilpailuttama 36 315 152 Metalli (pienmetalli) sekajärjestelmä 1 54 238 Metalli (pienmetalli) sopimusperusteinen 27 787 993 Kartonki kunnan kilpailuttama 29 279 279 Kartonki sekajärjestelmä 1 54 238 Kartonki sopimusperusteinen 25 660 693 Pahvi kunnan kilpailuttama 18 187 842 Paperi ei tietoa 36 616 406 Paperi sopimusperusteinen 22 509 098 Paperi kunnan kilpailuttama 5 27 039 Energiajäte kunnan kilpailuttama 1 39 970 Energiajäte ei tietoa 1 5 560
5. Yhdyskuntajätelajien vastaanottohinnat Jätteenkäsittelykeskuksiin vastaanotettavien jätelajikuormien hintatietoja saatiin 28 (80%) jätelaitokselta. Jätelajien vastaanottomaksun lisäksi kysyttiin mahdollinen punnitusmaksu ja keskimääräiset kuormapainot, joiden avulla laskettiin kullekin jätelajille punnitusmaksuista aiheutuva keskimääräinen lisäkustannus, niin sanottu punnituslisä. Tiedot kerättiin keskeisimpien yhdyskuntajätelajien osalta. Taulukossa 19 on esitetty tyypillisten jätelajien keskimääräinen vastaanottohinta sisältäen kuorman punnituksesta aiheutuvan lisäkustannuksen. Kuvassa 9 on esitetty sekajätteen, biojätteen ja energiajätteen käsittelyhintojen kehitys aikavälillä 2003-2015. Käsittelyhinnalla tarkoitetaan tässä vastaanottohintaa ilman punnituslisää. Vuosien 2003-2008 tiedot perustuvat Kuntaliiton jätehuoltokyselyyn, jossa punnituslisän osuutta ei selvitetty erikseen. Taulukko 19. Vastaanottohinnat (sis. punnituslisän), punnituslisät, -maksut ja kuormapainot jätelajeittain (alv 0%). Vastaanottohinta ( /t) Punnituslisä ( /t) Punnitusmaksu ( /kuorma) Kuormapaino (t/kuorma) Jätelaji min ka max min ka max min ka max min ka max Biojäte 55,6 96,8 142,3 0,2 1,9 4,0 0,7 7,5 12,9 2,6 4,0 4,7 Energiajäte 49,2 82,5 124,3 0,4 4,1 7,0 0,5 7,3 11,5 1,2 2,0 2,2 Haravointi- ja risujäte 3,6 23,0 55,7 0,0 4,3 13,6 0,0 5,6 12,9 0,6 1,6 4,6 Hiekanerotuskaivojäte Rasvanerotuskaivojäte Sekajäte (polttoon) 22,7 79,0 178,5 0,2 2,2 5,2 0,9 8,9 13,2 2,7 4,5 7,7 61,2 99,6 173,5 0,0 1,9 3,1 0,0 8,4 13,2 3,0 4,4 4,6 102,8 135,6 185,5 0,0 1,7 5,0 0,0 7,3 13,6 2,5 4,8 6,5 94,2 125,1 160,1 0,7 2,0 2,9 1,4 8,9 13,7 4,5 5,3 6,3 Sekajätteestä peritty käsittelyhinta oli vuonna 2015 noin 129 /t (alv 0%). Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen käsittelyhinnassa oli jäteveroa 55 /t. Vero nousi 10 % vuoden 2015 alussa. 17
Kuva 9. Seka-, energia- ja biojätteiden käsittelyhintojen kehitys (alv 0%). Tiedot on muunnettu Tilastokeskuksen kertoimilla vuoden 2015 rahanarvoon. 6. Johtopäätökset Kiinteistöjen jätehuollon kokonaiskustannukset on kerätty vuodesta 2010 lähtien vertailukelpoisella tavalla kiinteistötyypeittäin. Tulosten perusteella kustannukset ovat pysyneet samalla tasolla kaikille kiinteistötyypeille tarkasteluvuosien aikana, vaikka sekajätteen keskimääräinen käsittelyhinta on noussut ja yleisesti jätehuollon järjestämisen vaatimustaso on kohonnut. Selittävinä tekijöinä voivat olla syntypaikkalajittelun lisääntyminen ja kuljetuslogistiikan tehostuminen kuntien jätelaitosten kilpailuttamana. Lisäksi suurempi osuus syntypaikkalajittelun jäännösjätteestä eli sekajätteestä on ohjattu jätevoimalaitoksiin energiana hyödynnettäväksi jäteverollisen kaatopaikkasijoituksen sijaan. Asukasta kohden laskettuna jätehuolto on edullisinta kerrostalokiinteistössä. Tämä siitä huolimatta, että kerättävien jätelajien lukumäärä oli suurin. Monissa kunnissa vertailukerrostaloissa kerättiin yleisesti jopa kuutta eri jätelajia. Edullisuus selittyy erityisesti kiinteistön keräyspaikkaa käyttävien asukkaiden suuremmalla määrällä. Kalleinta jätehuolto asukasta kohden on omakotitalossa, jossa biojätettä ei kompostoida kiinteistöllä. Tulokset osoittivat jälleen, että kotitalouksien jätehuolto on voimakkaasti sidoksissa paikallisiin käytäntöihin. Ainoastaan kyselyllä, joka huomioi valitsevat erilliskeräysjärjestelmät, voidaan tuottaa valtakunnallisesti luotettavaa tietoa kustannustasoista. Vertailukiinteistöjen jätehuollon kokonaisvuosikustannukset pystyttiin kattavasti selvittämään ainoastaan niiden kuntien osalta, joissa kuljetukset ovat kunnan järjestämiä. Kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen osalta saatiin selvästi heikommin tietoa. Mikäli halutaan luotettavia kustannustietoja kunnista, joissa on kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus, tulisi tiedonkeruu ulottaa jätelautakuntiin. Jätehuoltoviranomaisella on oikeus ja velvollisuus olla selvillä myös kuljetusyritysten asukkailta perimistä hinnoista ja kiinteistöjen keräysjärjestelmistä. Jätehuollon palvelutehtävää hoitavilla jätelaitoksilla ei ole mahdollisuuksia tietojen keräämiseen näiden kiinteistöjen osalta. JLY on toteuttanut yhdessä Kuntaliiton kanssa hankkeen, jonka tarkoituksena on kasvattaa tähän kyselyyn jatkossa saatavien vastausten lukumäärää.
JLY Jätelaitosyhdistys ry Salomonkatu 17 A 00100 HELSINKI www.jly.fi 19