Rämepuron kaivosta koskevan vakuuden osittainen vapauttaminen, Ilomantsi

PÄÄTÖS Nro 3/2017/1 Dnro ISAVI/3195/2016 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 27.1.2017 ASIA Rämepuron kaivosta koskevan vakuuden osittainen vapauttaminen, Ilomantsi HAKIJA Endomines Oy Pampalontie 11 82967 Hattu TOIMINTA JA SIJAINTI Rämepuron kaivospiiri sijaitsee Hattuvaaran kylässä 35 kilometriä Ilomantsin keskustasta pohjoiseen. Kaivospiirin pinta-ala on 61 hehtaaria. Kaivospiirin alueella on tehty koelouhinta vuonna 2013 ja varsinainen kaivostoiminta on aloitettu vuonna 2014. Malmin louhinta on lopetettu helmikuussa 2016 ja kaivannaisjätealueen pintarakenteet on pääosin toteutettu syksyllä 2016. Hakija pyytää lupaviranomaista vapauttamaan osittain ympäristöluvassa määrätyn vakuuden. ASIAN VIREILLETULO JA SEN PERUSTE Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 9.11.2016. Ympäristöluvassa toiminnanharjoittaja on velvoitettu asettamaan kaivannaisjätealuetta koskeva vakuus, jonka suuruus on osittain sidottu kaivannaisjätealueen laajuuteen. Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaan vakuuden vapauttamisesta päättää lupaviranomainen eli tässä tapauksessa aluehallintovirasto. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat Itä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään 28.6.2013 myöntänyt yhtiölle luvan kaivospiirin läpi kulkevan Rämepuron uoman siirtoon. Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut koetoimintaa koskevasta ilmoituksesta päätöksen 12.6.2013. Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut Rämepuron kaivokselle ympäristöluvan ja vesitalousluvan sekä toiminnan aloittamisluvan 9.5.2014 (Dnro ISAVI/63/04.08/2013, Nro 36/2014/1). Vaasan hallinto-oikeus on 6.11.2015 antanut lupapäätöksestä teh- ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 029 501 6800 fax 015 760 0150 www.avi.fi/ita kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (9) dystä valituksesta päätöksen, jossa se lisäsi vesienkäsittelyaltaasta vesistöön juoksutettavalle vedelle raja-arvot typelle ja sulfaatille. Edellä mainitussa ympäristöluvassa vakuutta koskien on annettu määräys 36, joka kuuluu seuraavasti. Ennen läjitysalueiden käyttöönottoa luvan saajan on asetettava kiinteä 150 000 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus kaivannaisjätteiden jätehuollon ja vesienkäsittelyn varmistamiseen, kaivannaisjätealueen käytöstä poistamiseen ja jälkihoidon toteuttamiseen liittyviin toimenpiteisiin sekä toiminnan päättymisen jälkeiseen tarkkailuun. Summasta 50 000 euroa koskee jälkitarkkailun järjestämistä. Lisäksi on asetettava ja pidettävä voimassa muuttuva 30 000 euron suuruinen vakuus jokaista käytössä olevaa sivukivien läjitysalueen alkavaa hehtaaria kohti, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on saatettu loppuun hyväksytysti. Luvan saajan on tehtävä vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle selvitys vakuuden määrän riittävyydestä jo käyttöön otettujen ja tulevan vuoden aikana käyttöön otettavien alueiden osalta. Vakuus on asetettava Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutustai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Aluehallintovirasto voi vapauttaa ja palauttaa vakuuden osittain tai sitä mukaa kun kaivannaisjätteen jätealueen käytöstä poistamista, jälkihoitoa ja sen vaikutusalueella olevaa maa-aluetta koskevat toimet on tehty. Mahdolliseen lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä vakuuden arvon riittävyyden arvioimiseksi riippumaton ja pätevä arvio jälkihoidon ja jälkitarkkailun kustannuksista, jotka aiheutuvat tarvittavista toimista maan kunnostamiseksi sekä jätealueiden käytöstä poistamiseksi ja jälkihoidon järjestämiseksi, mukaan lukien mahdollinen seuranta tai epäpuhtauksien käsittely jälkihoidon aikana. Arviossa on otettava huomioon, että jätealueet saatetaan joutua poistamaan käytöstä suunnittelemattomasti tai aikaistetusti. Toiminta Rämepuron kaivokselta on louhittu kultamalmia avolouhintana vuosina 2013 2016. Avolouhoksen laajuus on noin kaksi hehtaaria ja suurin syvyys noin 60 metriä. Kokonaislouhintamäärä on ollut noin 1 200 000 tonnia. Tästä sivukiviä on ollut noin miljoona tonnia. Pääosa sivukivistä on läjitetty kaivospiirille rakennetulle noin 4,6 hehtaarin laajuiselle sivukivialueelle. Malmi on kuljetettu rikastettavaksi hakijan Ilomantsin Pampalossa olevalle rikastamolle. Sivukivet on luokiteltu muiksi kaivannaisjätteiksi niiden sisältämän sulfidisen rikin pitoisuuksien, neutralointipotentiaalisuhteen (keskiarvo 1,1) sekä pilaantuneiden maiden kynnysarvojen ja ohjearvojen ylitysten vuoksi. Sivukivialue on rakennettu suolle. Luvassa edellytetty tiivis pohjarakenne on toteutettu tiivistetyllä turpeella. Ulkopuolisten vesien pääsy alueelle estetään alueen ympärille

Tehdyt kunnostustyöt 3 (9) rakennetuilla ojilla. Läjitysalueen ja ympärysojien välissä on tiiviit moreeniseinämät, jotka yhdessä läjitysalueen tiiviin pohjan kanssa estävät suotovesien pääsyn hallitsemattomasti ympäristöön ja mahdollistavat suotovesien hallitun johtamisen käsittelyyn. Kaivoksen tuotannollinen toiminta on lopetettu helmikuussa 2016, jolloin myös kuivanapitopumppaus lopetettiin. Tämän jälkeen louhos on vähitellen alkanut täyttyä sade- ja pohjavesistä. Marraskuussa 2016 louhoksessa oli vettä noin 40 metriä. Vesipinnan arvioidaan saavuttavan maan pinnan kesällä 2017. Alueella on vesien käsittelyä varten noin 17 000 m 3 :n suuruinen kolmeosainen maaallas, jossa kaivoksen kuivanapitovedet ja läjitysalueen vedet käsiteltiin (laskeutuksen lisäksi kemikaalikäsittely) aktiivisen kaivostoiminnan aikana. Vesienkäsittelyaltaasta vedet johdetaan avo-ojaa pitkin Rämepuroon, josta vedet virtaavat edelleen Ilajanjoen kautta Ilajanjärveen. Sen jälkeen kun louhinta lopetettiin helmikuussa 2016, käsiteltäviä louhosvesiä ei ole syntynyt. Kun vedenpinta on saavuttanut lopullisen korkeutensa, louhoksen reunoilla ei ole jyrkkiä kallioreunoja, eikä luiskaukselle ole tarvetta. Alustavan suunnitelman mukaan louhoksen ylivuotovedet virtaavat aikanaan itsekseen Rämepuron vanhaa uomaa pitkin Rämepuroon. Tällä hetkellä käsittelyä vaativat sivukivialueen suotovedet johdetaan pumppaamalla vesienkäsittelyaltaisiin, missä nikkeli saostetaan lipeällä. Sivukivialueen ja käyttöalueiden maisemointityöt on tehty syksyllä 2016. Myös malmin välivarastoalue on peitetty moreenilla ja se metsitetään keväällä 2017. Kaikki varastoidut pintamaat, mineraalimaat ja turve on hyödynnetty toiminnan aikana sekä jälkihoitotöissä, eikä läjitysalueella tarvita erityisiä jälkihoitotoimenpiteitä, sillä varastoalueilla olevat loput maamassat on maisemoitu. Muut jälkihoidon kannalta tarpeettomat rakenteet ja laitteet on pääosin poistettu alueelta maisemointitöiden edetessä. Sivukivialue Sivukivialueen maisemointityöt aloitettiin elokuussa 2016 ja työt valmistuivat marraskuussa. Aluksi sivukivikasa muotoiltiin kaltevuuteen 1:2,5 tai loivemmaksi. Ennen tiivistyskerroksen asentamista kasan pinta kiilattiin sivukivilouheella. Sen jälkeen kasa peitettiin tiivistetyllä moreenilla, jonka paksuus on vähintään 0,5 metriä. Lopuksi pintaan levitettiin noin 20 senttimetrin kasvukerros lähinnä turpeesta ja pintamaasta. Työn laadunvalvontaa toteutettiin rakentamisen aikana kartoittamalla sivukivialueen pinta ennen ja jälkeen moreenin levityksen. Mittaustietoja varmennettiin koekuopilla. Kevään ja kesän 2017 aikana sivukivialueelle istutetaan puuntaimia ja kylvetään myös heinä mahdollisen eroosion vähentämiseksi. Alueen ylin korkeus maisemoituna on noin N60 +175,5 m (luvassa sallittu ylin korko +180 m). Tiivistyskerroksen yläpuolelta kertyvät puhtaat hulevedet kerätään kasan reunoille tehtyihin keruuojiin ja johdetaan sieltä putkella alueen vieressä olevalle suolle. Louhos- ja suotovesien laatu Louhokseen kertyvän veden laatua on seurattu kesäkuusta 2016 lähtien. Tulosten mukaan ympäristöluvassa eri aineille asetetut raja-arvot vesistöön juoksutettavalle

4 (9) vedelle eivät ylity. Sen sijaan ph on ollut koko ajan vesimassan pintakerroksessa (-1 m) ja marraskuussa myös välikerroksessa määrättyä tasoa alempi. Tarkkailuohjelmaan kuuluvan pohjavesiseurannan perusteella lähialueen pohjaveden ph on osassa tarkkailuputkia varsin alhainen (myös ns. tausta-alueella). Osa louhokseen kertyvästä vedestä on pohjavettä. Avolouhoksen vedenlaatutulokset vuonna 2016 olivat seuraavat. ph Arseeni Nikkeli Kokonaistyppi Sulfaatti Kiintoaine Päivämäärä Raja-arvo 5,4 9,5 500 µg/l 500 µg/l 25 000 µg/l 1000 mg/l 30 mg/l pinta 4,6 1,5 171 270 62 4,0 8.6.2016 (1,0 m) 30.8.2016 9.11.2016 puoliväli (15,0 m) 6,13 0,88 256 390 65 2,4 pinta 4,88 1,8 120 120 59 7,2 (1,0 m) puoliväli (18,5 m) 5,66 0,39 224 440 72 2,6 pinta 5,02 0,88 176 170 64 2,0 (1,0 m) puoliväli 4,99 0,76 178 170 66 1,8 (18,5 m*) *vesipinta oli marraskuussa korkeammalla kuin elokuussa, mutta syvintä kohtaa ei löydetty Sivukivialueen suotovesien määrä on ollut vähäinen koko toiminnan ajan. Kun sivukivialue oli käytössä, alueelta tulevan suotoveden määrä oli noin 30 m 3 /vrk. Joulukuussa 2016 sivukivialueelta valuvien suotovesien määrä oli 10 m 3 /vrk. Veden määrän oletetaan vähentyvän edelleen, kun peittorakenne on valmis myös istutusten osalta. Sivukivialueen peittorakenteeseen tehdyillä vedenohjausrakenteilla suurin osa alueelle satavista puhtaista vesistä saadaan kerättyä ja ohjattua sivukivialueen ulkopuolelle. Näin ollen mahdollisesti käsittelyä vaativan veden määrä on pieni, arvio tämän hetken tiedon perusteella on 3 5 m 3 /d. Nämä vedet pumpataan viereiselle selkeytysaltaalle ja käsitellään lipeällä, jolloin nikkeli saostuu altaan pohjalle. Tavoitteena on, että suotovedet voitaisiin myöhemmin käsitellä passiivisella menetelmällä (pintavalutuskenttä tms.). Sivukivialueella kertyvien suotovesien laatua on seurattu lokakuusta 2014 lähtien. Mittaustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Käsittelemättömästä suotovedestä vuoden 2016 aikana tehtyjen määritysten mukaan vesi on hapanta (ph 3,8 4,5) ja se sisältää suuria määriä nikkeliä (120 20 200 µg/l, keskiarvo viidestä mittauksesta 14 144 µg/l).

5 (9) Kiint Säh Ni µg/l oain e mg/l kön joh t. ph COD- Cr/Mn mg/l O2 NO2- kok. N N+NO3-N µg/l µg/l kok P SO4- pvm µg/l Al µg/las µg/l Cd µg/l Pb µg/l Fe µg/l mg/l U µg/l Hg µg/l Ca mg/l 20.10.2014 14000 70 200 4,4 170 11000 2800 110 40000 54 1,5 0,83 160000 1200 12 <0,005 160 19.11.2014 11000 21 150 4,2 25 7700 1900 84 43000 38 1100 1.12.2014 41 4,1 6,2 6,5 45 980 270 19 140 5 0,085 0,21 3000 10 <0,005 15.4.2015 5000 25000 28.5.2015 5800 4.6.2015 6400 15.6.2016 20200 14.7.2015 6700 15.9.2015 7180 148 5 <20 15500 39 0,68 0,3 141 1100 8,75 174 11.4.2016 120 6,4 4,5 530 1,1 850 20 28.4.2016 17000 260 3,8 57000 74 180000 2100 15.6.2016 20200 31.10.2016 19900 7,2 310 4,1 3800 9,3 44 62600 15,5 0,33 0,24 262000 1200 <0,01 12.12.2016 13500 4 1800 Jälkitarkkailu Lopettamissuunnitelma Vesien tarkkailua jatketaan voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Jälkitarkkailun laajuudesta ja kestosta tehdään ehdotus myöhemmin toimitettavassa sulkemissuunnitelmassa. Hakija toimittaa aluehallintovirastolle vuoden 2017 aikana tarkennetun lopettamissuunnitelman, jossa esitetään mm. luvassa edellytetyt pitkän ajan vesien käsittelyratkaisut sekä jälkitarkkailusuunnitelma. Esitys vakuuden vapauttamisesta Rämepuron kaivoksen vakuutta on asetettu yhteensä 290 000. Summasta kiinteä osuus on 150 000 ja sivukivialuetta koskeva muuttuva osuus 140 000. Hakija esittää, että nykyisestä vakuussummasta vapautetaan 230 000 euroa. Näin ollen vakuutta jäisi jäljelle 60 000 euroa. Kevään 2017 taimien istuttamisen ja loppusiivouksen arvioidaan maksavan noin 10 000 euroa (alv 0 %). Jos sivukivialueen suotovedet käsitellään kemikaloinnilla, kustannukset ovat noin 4 000 euroa/vuosi. Kustannukset muodostuvat pumppauksesta, kemikaloinnista ja kertyvän sakan tyhjennyksestä altaan pohjalta. Jälkihoitotöihin on kulunut vuoden 2016 aikana noin 210 000 euroa (alv 0 %).

6 (9) HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto Endomines Oy on 8.12.2016 toimittanut ELY-keskukselle raportin sivukivialueen peittämisestä. Sen mukaan sivukivialueen luiskat luiskattiin suunnitelman mukaiseen kaltevuuteen, samalla sivukivialueen pintakerros kiilattiin louheella. Seuraavaksi sivukivialueelle levitettiin kauttaaltaan 50 cm:n kerros moreenia tiivistettynä. Tässä yhteydessä rakennettiin vedenohjailurakenteet, joilla suurin osa alueelle satavista puhtaista vesistä saadaan kerättyä ja ohjattua sivukivialueen ulkopuolelle. Samalla mahdollisesti käsittelyä vaativan suotoveden määrä vähenee. Viimeisenä sivukivialueelle levitettiin kasvukerros, jonka paksuus on noin 20 cm. Keväällä 2017 sivukivialueelle tullaan istuttamaan heinänsiemen. Alueen heinittämisellä on tarkoitus estää pintakerroksen eroosiota. Samassa yhteydessä tullaan istuttamaan sivukivialueelle puuntaimet. Alueen korkeus on moreenipeiton jälkeen N60 +175,5 m. Hakemuksen mukaan sivukivialueen suotovesien määrä on ollut hyvin vähäinen koko toiminnan ajan. Veden määrän oletetaan vähentyvän edelleen, kun peittorakenne on valmis. Sivukivialueen peittorakenteeseen on tehty ns. salaojitus, jolla suurin osa alueelle satavista puhtaista vesistä saadaan kerättyä ja ohjattua viereiselle suoalueelle. Näin ollen mahdollisesti käsittelyä vaativan veden määrä on pieni. Kannanotto ELY-keskuksen 8.11.2016 suorittaman tarkastuksen ja 8.12.2016 toimitetun sivukivialueen peittämistä koskevan raportin mukaan Rämepuron kaivoksen sivukivialue on maisemoitu ympäristöluvan mukaisin rakentein pois lukien alueen metsittäminen. Sen sijaan sivukivialueen suoto- ja pintavesien johtaminen, mahdollinen epäpuhtauksien käsittely ja seurannan tarve on vielä tarkentamatta. ELY-keskus pitää mahdollisena, että Rämepuron sivukivialueen suotovesien aktiivista käsittelyä joudutaan jatkamaan kaivostoiminnan lopettamisen jälkeenkin. Kaivoksen toiminnan aikana sivukivialueen suotovesistä on mitattu korkeita nikkelipitoisuuksia ja niiden käsittely on edellyttänyt saostamista lipeällä/kalkilla. Lupamääräyksen 34 perustelujen mukaan ympäristölupahakemuksessa esitettyä suunnitelmaa kaivoksen toiminta-alueen jälkihoitotoimenpiteistä on tarpeen tarkentaa erikseen aluehallintovirastoon toimitettavalla jälkihoitosuunnitelmalla, jossa lupahakemuksen yhteydessä esitetyistä lopettamissuunnitelmista erityisesti vesien johtamista ja käsittelyä tulee merkittävästi vielä tarkentaa. Toiminnanharjoittajan mukaan ko. suunnitelma toimitetaan aluehallintovirastolle alkukesästä 2017, kun sivukivialueelta tulevien vesien laatu ja määrä on paremmin selvillä. ELY-keskus toteaa, että kaivoksen lopullisia jälkihoitotoimenpiteitä ei ole vielä ratkaistu aluehallintoviraston päätöksellä, eikä sivukivialueen suotovesien käsittelyn ja seurannan tarve ole vielä selvillä, joten vakuutta ei tule vapauttaa edes osittain.

7 (9) Hakijan vastine Hakija aloitti alueen jälkihoitotyöt heti toiminnan loppumisen jälkeen, jotta sivukivialue saatiin peitettyä mahdollisimman nopeasti ja sivukivikasan läpi valuvan veden määrä minimoitua. Sivukivialueen peittäminen on tehty lupaehtojen mukaisesti. Alueen jälkihoitotöistä noin 90 % on tehty vuoden 2016 aikana: sivukivialue on peitetty, malmialue siivottu malmista ja peitetty, ylijäämämaakasat on muotoiltu paikalleen ja ylimääräiset tavarat on pääosin poistettu alueelta. Avolouhos on ympäröity ja ramppi suljettu lohkareilla ja louhos täyttyy aikanaan pohjavesillä. Maisemointitöistä ainoastaan istutustyöt jäivät keväälle 2017. Tarkempia tietoja sisältävä Jälkihoitotöiden väliraportti ja piirros jätekivialueen päälle tehdyn moreenikerroksen paksuusmittauksista on toimitettu vastineen liitteenä. Vesienkäsittelyn osalta sulkemissuunnitelma tehdään syksyllä 2017, koska hakija haluaa selvittää suotovesien määrän ja laadun sivukivialueen peittämisen jälkeen. Tämän tiedon perusteella voidaan suunnitella paras tekninen ratkaisu pidemmän tähtäimen vesienkäsittelyyn. Sulkemissuunnitelmassa tullaan käsittelemään vesienkäsittelyratkaisut, jälkitarkkailun laajuus ja esitys vakuuden määrästä jälkitarkkailua varten. Maisemointitöihin on sitoutunut huomattava summa rahaa. Vakuuden osittaista vapauttamista perustellaan jo loppuunsaatetuilla jälkihoitotöillä. Jäävän vakuuden määrä on sovitettu jäljellä olevien töiden ja jälkiseurannan kustannuksiin. Tilanne jossa vakuutta ei vapauteta ollenkaan ennen lopullisen sulkemissuunnitelman valmistumista, on hakijan mielestä kohtuuton. Endomines Oy on toimiva kaivosyhtiö ja se sitoutuu hoitamaan Rämepuron kaivoksen jälkihoitotyöt loppuun. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto hyväksyy hakemuksen osittain ja määrää kaivannaisjätealuetta koskevasta vakuudesta vapautettavaksi 200 000 euroa. RATKAISUN PERUSTELUT Alueella harjoitettu kaivostoiminta on päättynyt ja toiminnanharjoittaja on aloittanut alueella laajat lopettamistoimet, joihin keskeisenä on kuulunut sivukivialueen peittorakenteen toteutus. Kun toiminnan loppumisesta on vasta vähän aikaa, alueella kertyvien vesien laadusta ja määrästä ei vielä ole luotettavaa tietoa. Näin ollen vesien vaatiman käsittelyn varsinkin pidemmällä ajalle suunnittelua varten tarvitaan mittaustietoja pidemmältä ajalta. Ottaen huomioon edellä mainitut epävarmuudet ja ympäristönsuojelulain varovaisuusperiaate, vakuutta ei voida vapauttaa tässä vaiheessa enempää. VASTAUS LAUSUNTOON Kun pääosa kaivannaisjätealueen maisemointitöistä on tehty ja ne on todettu ELYkeskuksen lausunnossa luvan mukaisiksi, perusteet vakuuden osittaiselle palauttamiselle ovat olemassa. Vapauttamisen jälkeen vakuutta jää jäljelle 90 000 euroa, joka

8 (9) turvaa sivukivialueen loput maisemointityöt (kasvitus), jätevesien käsittelyn suunnittelun, toteutuksen ja vesien pitkäaikaiseen käsittelyn sekä alueen muista rakenteista huolehtimisen ja jälkitarkkailun. Kun toiminnanharjoittajan on joka tapauksessa toimitettava aluehallintovirastolle kokonaisvaltainen lopettamissuunnitelma hakemusasiana, lupaviranomainen voi asian käsittelyn yhteydessä tarkentaa jälkihoitovaiheen vakuutta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 61 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 1 200 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1524/2015) mukaan hakemuksen mukaisen lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa. Maksu peritään tuntiperustaisena (20 tuntia à 60 euroa). LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Endomines Oy Jäljennös päätöksestä Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja internetissä Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Ilomantsin kunnan virallisella ilmoitustaululla.

9 (9) MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITE Valitusosoitus Ahti Itkonen Kari Varonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Ahti Itkonen ja Kari Varonen (asian esittelijä).

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 27.2.2017. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.